Labor court orders employer to pay vacation return pay and penalty for contract breach.

Yhtiö oli paikallisesta palkanalennussopimuksesta huolimatta työehtosopimuslain 6 §:n nojalla ollut velvollinen maksamaan työntekijöille lomaltapaluurahat työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti. Yhtiö oli jättäessään maksamatta lomaltapaluurahat menetellyt työehtosopimuksen määräyksen vastaisesti.

Työnantaja oli velvoitettu maksamaan työntekijöille heidän lomaltapaluurahansa, minkä lisäksi työnantaja oli tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kun yhden työntekijän lomaltapaluurahan määrästä oli vallinnut erimielisyys, asianosaiset osoitettu tältä osin tarvittaessa nostamaan kanne toimivaltaisessa käräjäoikeudessa.

Kysymys myös työtuomioistuimen toimivallasta.

Kantaja Kemianliitto ry

Vastaaja Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 17.12.1993 allekirjoitetussa vuosien 1993 1995 pesuloita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

33 § Vuosiloma

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lomaltapaluuraha

5. Työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkastaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11. Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan. Jos vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.

Päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta kertyneeseen vuosilomaan liittyvä lomaltapaluuraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään ko. kalenterivuoden loppuun mennessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen asianosaisten kesken 13.10.1995 allekirjoitetussa vuosien 1995 - 1998 työehtosopimuksessa ovat kyseiset kohdat ennallaan.

KANNE

Vaatimukset

Kemianliitto on vaatinut Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy:n velvoittamista suorittamaan lomaltapaluurahat vuosilta 1995 - 1997 Tuula Hankikankaalle, Ulla-Maija Rintamäelle, Helmi Kurviselle, Raila Juttuniemelle, Tuija Ketojalle, Hanna-Liisa Tekoniemelle, Terhi Kottarille, Päivi Pitkäselle, Ritva Mäkitiuralle, Tanja Kleimolalle, Bui Thi Colle, Carola Gäddnäsille, Armi Auterolle, MajBritt Höglundille, Tarja Blomströmille, Tarja Mäenpäälle, Matti Sillanpäälle, Nguyen Hoang Anhille, Kaarina Mäkitiuralle, Nguyen Vo Nhatille, Nguyen Thi Ngalle, Eini Kivelälle, Annika Kivijärvelle, Pirjo Hakalalle, Susanne Ekblomille, Britta Wägarille, Anna-Lena Åkerlundille, Päivi Järvenpäälle, Ulla Mäenpäälle, Johannes Hakalalle ja Bui Huu Quangille laillisine korkoineen tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Kemianliitto on edelleen vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan Le Mong Kim Nganille lomaltapaluurahana 6 376,45 markkaa laillisine korkoineen 966,27 markalle 30.4.1996 lukien, 2 302,18 markalle 30.4.1997 lukien ja 3 108 markalle 30.9.1997 lukien.

Kemianliitto on lisäksi vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy:n työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon työehtosopimuksen 33 §:n tietensä rikkomisesta.

Kemianliitto on vielä vaatinut Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy:n velvoittamista korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Työehtosopimuksen 33 §:n 5 kohdan mukaan työnantajan on suoritettava lomaltapaluurahana 50 prosenttia työntekijän vuosilomapalkasta. Yhtiö oli kuitenkin jättänyt suorittamatta työntekijöille edellä tarkoitetut lomaltapaluurahat. Työehtosopimuksen 33 §:n 11 kohta salli paikallisesti sovittavan lomaltapaluurahan maksuaikataulun jaksottamisesta. Lomaltapaluurahasta luopuminen ei kuulunut työehtosopimuksen mukaan paikallisesti sovittaviin asioihin.

Työnantaja oli allekirjoituttanut yhtiön työntekijöillä vuodenvaihteessa 1993 - 1994 sopimuksen palkan alentamisesta 5 prosentilla. Koska suurella osalla työntekijöistä käytännön palkka oli ollut työehtosopimuksen vähimmäispalkan suuruinen, palkkoja ei kuitenkaan ollut voitu alentaa. Palkkojen alentamisen asemesta työnantaja oli päätynyt siitä varsinaisesti työntekijöiden kanssa sopimatta poistamaan työntekijöiltä lomaltapaluurahat.

Asia oli noussut esiin vuoden 1996 alussa, jolloin työpaikalle oli palkattu runsaasti uusia työntekijöitä. Heille kaikille oli työsuhteen aluksi allekirjoitutettu palkanalennussopimus. Uusia työntekijöitä oli palkattu sen johdosta, että yhtiö oli voittanut hintakilpailussa kilpailevan yrityksen. Hintakilpailuetu oli perustunut juuri siihen kilpailua vääristävään tekijään, että yhtiön työvoimakustannukset olivat olleet alle työehtosopimuksen minimin.

Liittoneuvottelussa kesäkuussa 1996 oli työntekijöiden liian pieniä palkkaluokkia korjattu ja esitetty, että uusille työntekijöille lomaltapaluurahat korvattaisiin antamalla heille vastaavasti palkallista vapaata. Muiden työntekijöiden osalta oli pitänyt laskea suorittamattomien lomaltapaluurahojen määrä, jotta heille aiheutunut vahinko selvitettäisiin mahdollista sopimusta varten.

Syksyllä 1996 oli käynyt ilmi, ettei yhtiössä ollut tehty lomaltapaluurahoille mitään. Työntekijäliiton palkkasihteeri oli 8.8. ja 21.10.1996 lähettänyt työnantajaliitolle kirjeet, jossa oli kehotettu pikaisesti hoitamaan lomaltapaluurahojen maksaminen ja painostuksen lopettaminen. Neuvotteluja oli käyty useita kertoja tämän jälkeen pääsemättä asiassa yksimielisyyteen. Liittojen välillä oli 17.9.1997 laadittu pöytäkirja, jonka mukaan lomaltapaluurahojen osalta oli meneteltävä täsmällisesti työehtosopimuksen mukaisesti.

VASTAUS

Vaatimukset

Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy on esisijaisesti vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy on lisäksi vaatinut Kemianliiton velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Oikeudenkäyntiväitteen perustelut

Paikallisessa sopimuksessa oli ensin luovuttu lomaltapaluurahasta ja myöhemmin se oli muutettu palkanalennussopimukseksi. Paikallinen sopimus ei perustunut työehtosopimukseen eikä sillä muutoinkaan ollut työehtosopimuksen luonnetta. Se oli otettu jokaisen työntekijän kirjalliseen työsopimukseen, mikä myös osoitti, ettei kysymys ollut työehtosopimuksen tasoisesta paikallisesta sopimuksesta. Pääkysymys liittyi ainoastaan paikallisen sopimuksen sisältöön ja tulkintaan. Paikallinen sopimus ei täyttänyt työehtosopimuksen muotovaatimuksia eikä asianosaisliittojen välillä ollut tehty sopimuksia, jotka oikeuttaisivat käsittelemään paikallista sopimusta työehtosopimuksen tasoisena sopimuksena. Työtuomioistuin ei siten ollut kanteen oikea oikeuspaikka, vaan asia oli käsiteltävä yleisessä tuomioistuimessa.

Kanteen kiistämisen perusteet

Paikallinen sopimus salli sen, että lomaltapaluurahojen maksuajankohdasta voitiin sopia tietyin rajoin työehtosopimuksesta huolimatta. Näin ollen korko ei voinut alkaa vuosittain talvilomien lomaltapaluurahojen osalta 30.4. lukien eikä kesälomien lomaltapaluurahojen osalta 30.9. lukien.

Yhtiön pesusopimukset Pietarsaaren sairaalan ja Pietarsaaren seudun kansanterveystyön kuntainliiton kanssa olivat olleet päättymässä 31.12.1993. Yhtiö oli käynyt syksyllä 1993 neuvotteluja sairaalan ja kuntainliiton kanssa uusien sopimusten aikaansaamiseksi. Neuvotteluissa vastaajayhtiölle oli annettu mahdollisuus alentaa aiemmin tekemäänsä tarjousta. Ellei sopimusta olisi saatu, yhtiö olisi joutunut välittömästi irtisanomaan 7 - 8 työntekijää. Henkilökunta oli tällöin yksimielisesti päättänyt luopua lomaltapaluurahastaan 1.1.1994 lähtien sillä ehdolla, ettei irtisanomisia tapahtuisi sopimuksen ollessa voimassa. Tämän jälkeen yhtiö oli jättänyt sairaalalle ja kuntainliitolle uuden tarjouksen, jossa hinta oli ollut 17,2 prosenttia alhaisempi kuin silloin voimassa ollut hinta. Sairaala ja kuntainliitto olivat hyväksyneet tarjouksen. Pesusopimus oli tehty viideksi vuodeksi ajalle 1.1.1994 - 31.12.1998.

Kaikki yhtiön työntekijät olivat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan lomaltapaluurahasta luovuttiin. Myöhemmässä vaiheessa työntekijäliitto oli kuitenkin halunnut sopimustekstiin muutoksia, jotta se olisi voinut sen hyväksyä. Sopimus oli pitänyt työntekijäliiton mielestä muuttaa palkanalennussopimukseksi. Sopimus olikin laadittu työntekijäliiton toivomusten mukaan. Asiasta oli ilmoittanut yhtiölle työnantajaliitto. Syntyneen palkanalennussopimuksen mukaan palkkoja alennettaisiin noin 5 prosenttia eli suurin piirtein saman verran kuin lomaltapaluurahan maksamatta jättäminen olisi merkinnyt työntekijöille.

Yhtiö ei ollut eritellyt palkkanauhassa työntekijöille erikseen palkkaa ja lomaltapaluurahaa. Se oli teknillinen toimenpide, jonka tekemättä jääminen ei saanut johtaa siihen, että lomaraha voitaisiin periä uudestaan. Useimmat työntekijät olivat saaneet täyden palkan ja lomakorvauksen, kun palkanalennussopimus otettiin huomioon.

Yhtiö ei ollut tieten rikkonut työehtosopimuksen 33 §:n määräystä. Kaikki työntekijät olivat itse allekirjoittaneet palkanalennussopimuksen ja suostuneet palkanalennukseen sopimuksessa mainitulta ajalta. Yhtiön viaksi voitiin lukea ainostaan se, että se oli palkkanauhassa jättänyt erittelemättä palkan ja lomaltapaluurahan. Sitä ei voida katsoa sellaiseksi rikkomukseksi, että yhtiön maksettavaksi voitaisiin tuomita hyvityssakkoa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy on väittänyt, että jutussa pääkysymys koskee sellaisen paikallisen sopimuksen pätevyyttä, joka ei perustu työehtosopimukseen. Kanne olisi yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvana jätettävä työtuomioistuimessa kokonaisuudessaan tutkimatta.

Kanteessa on edellä todetuin tavoin vaadittu pesuloita koskevan työehtosopimuksen perusteella suoritustuomiota maksamatta jääneistä lomaltapaluurahoista, ja sen lisäksi vastaajayhtiön tuomitsemista työehtosopimuslain nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee muun muassa työehtosopimukseen ja työehtosopimuslakiin perustuvat riita-asiat, kun kysymys on työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta tai työehtosopimuksen vastaisen menettelyn seuraamuksista. Työtuomioistuin voi saman pykälän 2 momentin mukaan ratkaista myös suoritusvelvollisuutta koskevan vaatimuksen, jos velvollisuus suoritukseen riippuu edellä tarkoitetun riidan ratkaisemisesta.

Kun kanne on perustettu työehtosopimukseen, jonka tulkintaan myös yhtiön oikeudenkäyntiväitteessään viittaaman paikallisen sopimuksen pätevyys on sidoksissa, työtuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään asian kaikilta osin, minkä vuoksi työtuomioistuin hylkää yhtiön oikeudenkäyntiväitteen perusteettomana.

Pääasiaratkaisun perustelut

Työehtosopimuksen rikkominen

Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy on vastauksessa esitetyistä syistä joulukuussa 1993 solminut kaikkien työntekijöidensä kanssa sopimuksen työehtosopimuksen mukaisista lomaltapaluurahoista luopumisesta 1.1.1994 lähtien myöhemmin solmittavien pesusopimusten voimassaoloajaksi. Kun sittemmin työnantajaliitosta oli selvitetty, että työehtosopimuksen mukaan tällainen sopimus ei ollut mahdollinen, se on tammikuussa 1994 muutettu palkanalennussopimukseksi. Tällä sopimuksella on tavoiteltu vastaavaa noin 5 prosentin palkkakustannusten säästöä kuin aiemmallakin sopimuksella. Käytännössä myös uuden sopimuksen mukainen palkan alentaminen on toteutettu jättämällä lomaltapaluurahat maksamatta.

Työehtosopimuksen 33 §:n 5 kohdan mukaan työnantajan on suoritettava työntekijälle lomaltapaluurahana 50 prosenttia työntekijän työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkasta. Saman määräyksen 11 kohdan mukaan paikallisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan maksuajankohtien jaksottamisesta. Sensijaan työehtosopimukseen ei sisälly paikallisia sopijapuolia valtuuttavaa määräystä sopia lomaltapaluurahasta luopumisesta. Lomaltapaluurahan maksamiseen velvoittava määräys on siten vähimmäisehto, josta ei voida poiketa työntekijän vahingoksi työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella.

Palkanalennussopimuksen mukainen palkan alentaminen lomaltapaluurahoista luopumalla on ristiriidassa työehtosopimuksen 33 §:n lomaltapaluurahamääräyksen kanssa. Työehtosopimuslain 6 §:n mukaan jos työsopimus on joiltakin osiltaan ristiriidassa siinä noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset.

Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy on paikallisesta palkanalennussopimuksesta huolimatta työehtosopimuslain 6 §:n nojalla ollut velvollinen maksamaan kanteessa tarkoitetuille työntekijöille lomaltapaluurahat vuosilta 1995 1997 työehtosopimuksen 33 §:n mukaisesti. Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy on myöntänyt, että lomaltapaluurahoja ei ole maksettu palkanalennussopimuksen piiriin kuuluneille työntekijöille eikä myöskään myöhemmin yhtiön palvelukseen otetuille työntekijöille. Yhtiö on jättäessään maksamatta lomaltapaluurahat menetellyt työehtosopimuksen 33 §:n vastaisesti.

Yhtiö on aikanaan solminut palkanalennussopimuksen työntekijöidensä kanssa työnantajaliitosta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Kuitenkin yhtiön olisi pitänyt viimeistään työnantajaliiton 22.5.1997 päivätyn kirjeen jälkeen ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin kirjeessä virheelliseksi todetun menettelynsä oikaisemiseksi. Ab Granlunds TvättGranlundin Pesu Oy on jättäessään vielä tämän jälkeenkin lomaltapaluurahat maksamatta rikkonut tietensä työehtosopimuksen lomaltapaluurahamääräystä.

Yhtiölle työehtosopimuksen rikkomisesta tuomittavan hyvityssakon määrää harkittaessa on yhtiön syyllisyyden määrään vaikuttavina seikkoina otettava huomioon ne vuodenvaihteessa 1993-1994 solmituista pesusopimuksista johtuneet taloudelliset olosuhteet, jotka ovat johtaneet lomaltapaluurahojen maksamatta jättämiseen ja jotka ovat jatkuneet aina kanteen nostamiseen saakka, ja myös se, että yhtiön menettely on perustunut työntekijöiden kanssa solmittuun sopimukseen.

Lomaltapaluurahojen määrät

Jutun osapuolet ovat työtuomioistuimessa olleet yksimielisiä lomaltapaluurahojen määristä lukuun ottamatta Le Mong Kim Nganille mahdollisesti maksettavaa lomaltapaluurahaa. Työtuomioistuin katsoo, että riitaista suoritusvelvollisuutta ei voida tässä tapauksessa ratkaista tämän työehtosopimusriidan yhteydessä.

Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy on kiistänyt vaaditut lomaltapaluurahasaataville maksettavan koron maksuvelvollisuuden alkamisajankohdat sillä perusteella, että lomaltapaluurahan maksamisesta voidaan työehtosopimuksen mukaan paikallisesti sopia. Kun lomaltapaluurahojen maksamisen jaksottamisesta ei kuitenkaan ole näytetty sovitun työehtosopimuksessa edellytetylla tavalla, maksuajankohta ja koron maksuvelvollisuuden alkaminen määräytyvät työehtosopimuksen mukaan. Näin ollen maksamatta oleville lomaltapaluurahoille on maksettava korko kanteessa vaaditulla tavalla.

Tällä tuomiolla ei ole tarkoitettu ottaa yleisesti kantaa solmitun paikallisen sopimuksen pätevyyteen palkanalennussopimuksena ja sen mahdolliseen vaikutukseen työnantajayhtiön palkanmaksuvelvollisuuteen.

Oikeudenkäyntikulut

Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy on jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut korkoineen. Kemianliitto on jättänyt korvauksen määrän oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun, sen hoitamisen edellyttämät toimenpiteet ja niistä aiheutuneet kustannukset kohtuullisena kulukorvauksen määränä on pidettävä 7 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy:n työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Kemianliitolle 5 000 markkaa.

Työtuomioistuin velvoittaa lisäksi mainitun yhtiön suorittamaan lomaltapaluurahoja vuosilta 1995 - 1997 seuraavasti:

Tuula Hankikankaalle 13 137 markkaa 78 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 3 674,54 markalle 30.9.1995 lukien, 920,71 markalle 30.4.1996 lukien, 3 898,32 markalle 30.9.1996 lukien ja 976,78 markalle 30.4.1997 lukien ja 3 667,44 markalle 30.9.1997 lukien,

Ulla-Maija Rintamäelle 10 885 markkaa 10 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 2 924,52 markalle 30.9.1995 lukien, 740,70 markalle 30.4.1996 lukien, 3 148,85 markalle 30.9.1996 lukien, 788,79 markalle 30.4.1997 lukien ja 3 282,25 markalle 30.9.1997 lukien,

Helmi Kurviselle 10 938 markkaa 39 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 2 924,52 markalle 30.9.1995 lukien, 740,71 markalle 30.4.1996 lukien, 3 173,71 markalle 30.9.1996 lukien, 795,21 markalle 30.4.1997 lukien ja 3 304,25 markalle 30.9.1997 lukien,

Raila Juttuniemelle 12 099 markkaa 99 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 3 246,94 markalle 30.9.1995 lukien, 822,36 markalle 30.4.1996 lukien, 3 481,49 markalle 30.9.1996 lukien, 881,77 markalle 30.4.1997 lukien ja 3 667,44 markalle 30.9.1997 lukien,

Tuija Ketojalle 6 373 markkaa 47 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 244,56 markalle 30.9.1995 lukien, 2 648,18 markalle 30.9.1996 lukien, 688,53 markalle 30.4.1997 lukien ja 2 792,20 markalle 30.9.1997 lukien,

Anna-Liisa Tekoniemelle 10 450 markkaa 93 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 2 832,72 markalle 30.9.1995 lukien, 709,78 markalle 30.4.1996 lukien, 3 019,20 markalle 30.9.1996 lukien, 756,50 markalle 30.3.1997 lukien ja 3 132,73 markalle 30.9.1997 lukien,

Terhi Kottarille 3 428 markkaa 9 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 660,03 markalle 30.9.1996 lukien ja 2 768,06 markalle 30.9.1997 lukien,

Päivi Pitkäselle 1 594 markkaa 51 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 30.9.1997 lukien,

Ritva Mäkitiuralle 2 589 markkaa 97 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 1 280,61 markalle 30.9.1996 lukien ja 1 309,37 markalle 30.9.1997 lukien,

Tanja Kleimolalle 10 883 markkaa 77 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 2 924,53 markalle 30.9.1995 lukien, 740,70 markalle 30.4.1996 lukien, 3 148,85 markalle 30.9.1996 lukien, 787,65 markalle 30.4.1997 lukien ja 3 282,05 markalle 30.9.1997 lukien,

Bui Thi Colle 3 203 markkaa 40 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 459,48 markalle 30.9.1996 lukien ja 2 743,92 markalle 30.9.1997 lukien,

Carola Gäddnäsille 3 203 markkaa 40 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 459,48 markalle 30.9.1996 lukien ja 2 743,92 markalle 30.9.1997 lukien,

Armi Auterolle 10 475 markkaa 92 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 2 825,62 markalle 30.9.1995 lukien, 708 markalle 30.4.1996 lukien, 3 019,20 markalle 30.9.1996 lukien, 756,50 markalle 30.4.1997 lukien ja 3 166,61 markalle 30.9.1997 lukien,

Maj-Britt Höglundille 3 219 markkaa 22 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 459,48 markalle 30.9.1996 lukien ja 2 759,74 markalle 30.9.1997 lukien,

Tarja Blomströmille 10 475 markkaa 91 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 2 825,62 markalle 30.9.1995 lukien, 708 markalle 30.4.1996 lukien, 3 019,20 markalle 30.9.1996 lukien, 756,50 markalle 30.4.1997 lukien ja 3 166,60 markalle 30.9.1997 lukien,

Tarja Mäenpäälle 3 324 markkaa 11 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 459,48 markalle 30.9.1996 lukien ja 2 864,63 markalle 30.9.1997 lukien,

Matti Sillanpäälle 15 860 markkaa 94 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 4 431,12 markalle 30.9.1995 lukien, 1 173,47 markalle 30.4.1996 lukien, 4 431,12 markalle 30.9.1996 lukien, 1 173,47 markalle 30.4.1997 lukien ja 4 651,77 markalle 30.9.1997 lukien,

Nguyen Hoang Anhille 3 250 markkaa 46 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 459,48 markalle 30.9.1996 lukien ja 2 790,98 markalle 30.9.1997 lukien,

Kaarina Mäkitiuralle 13 292 markkaa 99 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 3 685,20 markalle 30.9.1995 lukien, 923,38 markalle 30.4.1996 lukien, 3 713,40 markalle 30.9.1996 lukien, 991 markalle 30.4.1997 lukien ja 3 980,02 markalle 30.9.1997 lukien,

Nguyen Vo Nhatille 3 224 markkaa 19 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 459,48 markalle 30.9.1996 lukien ja 2 764,71 markalle 30.9.1997 lukien,

Nguyen Thi Ngalle 3 203 markkaa 40 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 459,48 markalle 30.9.1996 lukien ja 2 743,92 markalle 30.9.1997 lukien,

Eini Kivelälle 8 316 markalle 51 pennille korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 2 941,06 markalle 30.9.1995 lukien, 736,92 markalle 30.4.1996 lukien, 2 941,06 markalle 30.9.1996 lukien, 125,86 markalle 30.4.1997 lukien ja 1 571,62 markalle 30.9.1997 lukien,

Annika Kivijärvelle 7 687 markkaa 99 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 2 929,51 markalle 30.9.1995 lukien, 734,03 markalle 30.4.1996 lukien, 3 218,11 markalle 30.9.1996 lukien ja 806,34 markalle 30.4.1997 lukien,

Pirjo Hakalalle 2 996 markkaa 89 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 237,15 markalle 30.9.1996 lukien ja 2 759,74 markalle 30.9.1997 lukien,

Susanne Ekblomille 11 069 markkaa 40 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 3 238,88 markalle 30.9.1995 lukien, 811,55 markalle 30.4.1996 lukien, 3 032,52 markalle 30.9.1996 lukien, 759,84 markalle 30.4.1997 lukien ja 3 226,63 markalle 30.9.1997 lukien,

Britta Wägarille 1 236 markkaa 4 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 454,48 markalle 30.9.1996 lukien ja 781,56 markalla 30.9.1997 lukien,

Anna-Lena Åkerlundille 3 182 markkaa 28 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 459,48 markalle 30.9.1996 lukien ja 2 722,80 markalle 30.9.1997 lukien,

Päivi Järvenpäälle 10 581 markkaa 76 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 2 929,51 markalle 30.9.1995 lukien, 688,15 markalle 30.4.1996 lukien, 2 947,88 markalle 30.9.1996 lukien, 738,63 markalle 30.4.1997 lukien ja 3 277,61 markalle 30.9.1997 lukien,

Ulla Mäenpäälle 3 126 markkaa 30 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 245,85 markalle 30.9.1996 lukien ja 2 880,45 markalle 30.9.1997 lukien,

Johannes Hakalalle 5 362 markkaa 51 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 412,50 markalle 30.9.1996 lukien ja 4 950,01 markalle 30.9.1997 lukien sekä

Bui Huu Quangille 1 905 markkaa 30 penniä korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan määräytyvine korkoineen 30.9.1997 lukien.

Työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentin nojalla osoittaa asianosaiset, sikäli kuin Le Mong Kim Nganille suoritettavan lomaltapaluurahan määrästä jäädään erimielisiksi, ajamaan siitä eri kannetta toimivaltaisessa käräjäoikeudessa.

Ab Granlunds Tvätt-Granlundin Pesu Oy velvoitetaan korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut 7 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Sutela, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.