Union fined for failing to enforce work peace rules during ineffective strike over employee dismissal.

Työntekijöiden lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan erään työntekijän työsopimuksen purkaminen. Lakko oli siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräykseen, joka koski työnantajan oikeutta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston edustajien toimeenpiteet työnseisauksen pikaiseksi lopettamiseksi eivät olleet olleet riittävän tehokkaita. Ammattiosasto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Kemianteollisuus KT ry

Vastaaja Kemianliitto ry

Kuultava Pietarsaaren Kemia ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 13.10.1995 allekirjoitetussa kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha ja valvontavelvollisuus

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Työnjohto-oikeus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kemianteollisuus KT on vaatinut Pietarsaaren Kemia ry:n velvoittamista maksamaan hyvityssakkoa Kemianteollisuus KT:lle työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Lisäksi Kemianteollisuus KT on vaatinut Pietarsaaren Kemia ry:n velvoittamista korvaamaan Kemianteollisuus KT:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perustelut

Oy KWH Plast Ab oli kalanteroituja pvc-kalvoja ja suulakepuristettuja pp-kalvoja valmistava muoviteollisuuden yritys. Tehdas oli jakaantunut kalanteri-, extrudointija leikkuuosastoihin sekä raaka-aine- ja valmisvarastoihin.

Sunnuntaina 27.4.1997 eräs tehtaan kalanteriosastolla työskentelevä työntekijä oli tuonut työpaikalle alkoholia, nauttinut sitä siellä ja esiintynyt voimakkaasti päihtyneenä. Kun yhtiön johto oli seuraavana päivänä saanut tietää asiasta, oli kysymyksessä olevan työntekijän työsuhde purettu työsopimuslain 43 §:n perusteella. Työsuhteen purkamisesta oli välittömästi ilmoitettu pääluottamusmiehelle, joka oli myöhemmin illalla ehdottanut toimitusjohtajalle neuvottelujen käymistä asiasta. Neuvotteluajankohdaksi oli sovittu tiistai, 29.4.1997 kello 13.

Edellä mainitulla työnseisauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa palauttamaan kysymyksessä olevan työntekijän työsuhde. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosasto oli vastuussa työtaistelusta, koska osaston luottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle työntekijäpuolen vaatimukset. Ammattiosasto oli vastuussa myös sillä perusteella, että työpaikalla työskentelevien ammattiosaston jäsenten enemmistö oli osallistunut lakkoon ja lakko oli kestänyt kolmen työvuoron ajan. Ammattiosasto ja sen edustajat eivät myöskään olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai sen lopettamiseksi. Ammattiosasto oli siten tietoisesti rikkonut sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuudet.

VASTAUS

Vaatimukset

Kemianliitto on vastauksessaan, johon Pietarsaaren Kemia ry on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kemianliitto on lisäksi vaatinut Kemianteollisuus KT:n velvoittamista korvaamaan Kemianliiton ja Pietarsaaren Kemia ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perustelut

Kanteessa mainittuun työtaisteluun ei ollut osallistunut luottamushenkilöitä eikä siihen ollut myöskään osallistunut ammattiosaston jäsenten enemmistö. Luottamusmiehet olivat tehneet parhaansa työrauhan säilyttämiseksi ja palauttamiseksi. Toimenpiteitä oli pidettävä riittävinä ottaen huomioon työtaistelun kesto ja työnantajan siihen antama aihe.

Lakossa olleet 91 työntekijää eivät muodostaneet enemmistöä ammattiosaston 285 jäsenestä. Lakon syynä oli ollut kalanteriosaston työntekijän työsopimuksen purkaminen poikkeuksellisella tavalla.

Pääluottamusmies oli saanut kuulla työsopimuksen purkamisesta osallistuessaan yhteistoimintaneuvotteluun 28.4.1997 kello 14:n jälkeen. Käyttöpäällikkö oli pyytänyt teknistä johtajaa ulos neuvotteluhuoneesta. Tekninen johtaja oli viipynyt ulkopuolella noin viisi minuuttia ja palattuaan ilmoittanut kysymyksessä olevan työntekijän työsopimuksen purkamisesta. Päätös purkamisesta oli syntynyt ilmeisesti noiden viiden minuutin aikana, eikä sitä ollut edeltänyt sellainen kuuleminen, johon pääluottamusmies olisi osallistunut.

Pääluottamusmies oli selvittänyt asiaa iltapäivän ja illan kuluessa ja sopinut neuvottelun toimitusjohtajan kanssa seuraavaksi päiväksi kello 13.

Kun osaston luottamusmies, joka myös oli varapääluottamusmies, oli aamulla 29.4.1997 saapunut työhön kello kuudeksi, hän oli havainnut yövuoron pysäyttäneen koneet. Yövuorossa ei ollut työskennellyt luottamusmiestä, koska vuorossa normaalisti työskentelevä luottamusmies oli ollut kursseilla.

Osaston luottamusmies oli ilmoittanut tilanteesta pääluottamusmiehelle ja koonnut aamuvuoron työntekijät ruokailutilaan sekä kehottanut heitä palaamaan työhön. Työntekijät eivät kuitenkaan olleet noudattaneet kehotusta. Osaston luottamusmies oli pyytänyt myös työnjohtajaa yrittämään saada työntekijät töihin. Työnjohtaja oli todennut yrittämisen olevan turhaa, elleivät työntekijät kerran noudattaneet luottamusmiehenkään kehotusta.

Pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiehen muistaman mukaan pääluottamusmies oli ilmoittanut lakosta puhelimitse käyttöpäällikölle. Kun käyttöpäällikkö oli saapunut työpaikalle kello 8, osaston luottamusmies oli ainoastaan ilmoittanut tietoonsa tulleen lakon syyn esittämättä mitään vaatimuksia.

Pääluottamusmiehellä olisi normaalisti ollut iltavuoro, mutta koska hän oli ollut kyseisenä päivänä luottamusmiesvapaalla, hän oli saapunut työpaikalle jo aamulla. Aamuvuoron työntekijät olivat olleet työpaikalla, mutta he eivät olleet työskennelleet. Pääluottamusmies oli kutsunut heidät koolle kahvihuoneeseen kello kymmenen maissa ja kertonut samalle päivälle sovitusta neuvottelusta ja kehottanut työntekijöitä palaamaan työhön. Työntekijät olivat kuitenkin lähteneet kotiin, jolloin pääluottamusmies oli todennut heidän tekevän virheen työsuhteen purkamista koskevan asian hoitamisenkin kannalta.

Iltavuoron työntekijät olivat tulleet työhön kello 14, jolloin pääluottamusmies oli kutsunut heidätkin kahvihuoneeseen. Sinne olivat tulleet myös varapääluottamusmies, toimitusjohtaja ja tekninen johtaja. Tilaisuudessa oli käyty kova väittely, jonka aikana pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat yrittäneet taivuttaa työntekijöitä palaamaan työhön. He eivät kuitenkaan olleet tässä onnistuneet.

Yövuoron työntekijät olivat saaneet tiedon lakosta "puskaradion" välityksellä. Osaston luottamusmies oli kuitenkin varmuuden vuoksi käynyt pääluottamusmiehen kanssa sovitun mukaisesti yövuoron alkamisen aikaan kehottamassa vuoroon mahdollisesti saapuvia työntekijöitä työhön. Yövuoroon oli tullut ainoastaan varatyösuojeluvaltuutettu.

Pääluottamusmies oli tuominnut lakon Pietarsaaren Sanomille antamassaan lausunnossa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy KWH Plast Ab:n työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 29.4.1997 kello 6 - 30.4.1997 kello 6. Lakon syynä on ollut erään kalanteriosaston työntekijän työsopimuksen purkaminen, jota työntekijät eivät ole pitäneet perusteltuna. Lakon tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan työsopimuksen purkaminen ja lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräykseen, joka koskee työnantajan oikeutta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Lakkoon on osallistunut 91 Pietarsaaren Kemia ry:hyn kuuluvaa työntekijää eli vajaa kolmannes koko ammattiosaston jäsenmäärästä. Kun ammattiosaston jäsenten enemmistö ei ole osallistunut työtaisteluun, ei ammattiosasto ole vastuussa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta pelkästään sillä perusteella, että enemmistö työpaikalla työskentelevistä ammattiosaston jäsenistä on osallistunut lakkoon.

Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies ovat työtaistelun alkamisen jälkeen työnantajan edustajien kanssa käymissään keskusteluissa ilmoittaneet työntekijöiden heille toteaman lakon syyn. Näyttämättä on jäänyt, että ilmoitukset olisi annettu siinä muodossa, että työnantaja olisi perustellusti voinut pitää näitä ammattiosaston puolesta tehtyinä työtaistelu-uhkauksina.

Ammattiosaston edustajat ovat edellä todetuilla toimenpiteillään pyrkineet työrauhan palauttamiseen. Viimeistään siinä vaiheessa, kun iltavuoroon tulleet työntekijät ovat kieltäytyneet työnteosta ja poistuneet työpaikalta, olisi ammattiosaston edustajien siihenastisten toimenpiteiden osoittauduttua riittämättömiksi tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työnteon jatkamisen varmistamiseksi ja työnseisauksen pikaiseksi lopettamiseksi. Kun tällaisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty, on ammattiosasto syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin.

Oikeudenkäyntikulut

Kun Pietarsaaren Kemia ry:hyn kanteessa kohdistettu vaatimus on hyväksytty, on Pietarsaaren Kemia ry jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Kemianteollisuus KT:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrässä on otettu huomioon se, että asia on käsitelty samassa yhteydessä kuin asia nro R 69/97, jossa asianosaisina ovat samat liitot kuin tässäkin jutussa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Pietarsaaren Kemia ry:n maksamaan Kemianteollisuus KT:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa 10 000 markkaa.

Pietarsaaren Kemia ry velvoitetaan korvaamaan Kemianteollisuus KT:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Kemianliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Virtanen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.