Labor court dismissed strike claim where union breached collective agreement peace obligations.

Työehtosopimuksessa sovittua irtisanomisaikaa laskettaessa ei ollut sovellettava säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 5 §:n säännöstä.

Lakolla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan järjestelyihin, joilla voitaisiin turvata työntekijöiden asema liikennelinjojen kilpailuttamisen yhteydessä. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen sekä työntekijöiden sellaisia etuuksia koskeviin määräyksiin, jotka määräytyivät työsuhteen keston perusteella.

Paikallisen työehtosopimuksen solminut ja lakon toimeenpannut ammattiosasto oli rikkonut asiassa työrauhavelvollisuutensa.

Työntekijäliitto ei ollut paikalliseen työehtosopimukseen sidottu eikä liitto myöskään ollut antanut suostumustaan sen solmimiseen. Liitolla ei ollut työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuutta tämän työehtosopimuksen kohdalla. (Ään.)

Kantaja Oy Linjebuss Vantaa Ab

Vastaajat Kunta-alan ammattiliitto KTV ry

Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Oy Linjebuss Vantaa Ab:n ja Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:n välillä 16.2.1996 allekirjoitetussa liikennehenkilökuntaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia sopijapuolten sopimalla tavalla:

- Yleissopimus 15.5.1946

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus sitoo Oy Linjebuss Vantaa Ab:tä työnantajana ja Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV ry -nimistä yhdistystä ja sen jäsenistöä.

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

4 § Työrauhavelvoite

Sopijaosapuolet ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät ne joita sopimus koskee ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

7 § Palkkaperusteet

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV ERINÄISET KORVAUKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 § Vuosiloma

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

20 § Sairausajan palkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

31 § Työehtosopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Työehtosopimus on voimassa 31. päivään tammikuuta 1998 saakka, josta päivästä se jatkuu yhden vuoden kerrallaan, jollei jompikumpi sopijaosapuolista ole sitä viimeistään kuusi viikkoa ennen sen päättymiseksi määrättyä aikaa irtisanonut tai sopimusosapuolet sitä irtisanomatta muuttaneen. Irtisanomisesta huolimatta noudatetaan sopimusmääräyksiä kuitenkin siihen ajankohtaan saakka, jona uutta sopimusta koskevien neuvottelujen on todettu päättyneen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa 15.5.1946 allekirjoitetussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. k o h t a :

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.= = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Oy Linjebuss Vantaa Ab on vaatinut, että vastaajat tuomitaan työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ien perusteella hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Oy Linjebuss Vantaa Ab on lisäksi vaatinut, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa korkolain mukaisine korkoineen.

Perustelut

Autoliikenteen Työnantajaliitolle 31.1.1998 toimitetun työnseisausilmoituksen mukaisesti pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kuljettajien ammattiosastot olivat toimeenpanneet koko pääkaupunkiseudun julkista joukkoliikennettä koskevan lakon. Lakossa olivat olleet Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sisäisen liikenteen bussit, seutuliikenteen bussit, metrot sekä raitiovaunut. Lakko oli alkanut maanantaina 2.2.1998 kello 00.00, eikä sen alkaessa kestolle ollut asetettu takarajaa.

Lakkoon oli ottanut osaa noin 3 300 kuljettajaa ja lakon ulkopuolelle oli jäänyt vain VR:n lähiliikenne. Lakko oli ollut laajin pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen historiassa.

Kiistassa oli kysymys kuljettajien asemasta liikennettä kilpailutettaessa. Työntekijäjärjestöt olivat useissa eri yhteyksissä vaatineet, että tarjouskilpailuissa linjoja itselleen voittaneen liikennöitsijän tulisi sitoutua palkkaamaan linjojen kuljettajat palvelukseensa vanhoina työntekijöinä siten, että heidän entiset työsuhteen ehdot säilyvät.

Kuljettajien ja heidän järjestöjensä vaatimukset merkitsivät muun muassa sitä, että työnantajat eivät voineet itse päättää työhön ottamisesta. Samoin työntekijöiden entiset edut esimerkiksi palkkauksen, vuosilomaoikeuden, sairausajan palkanmaksujakson ja irtisanomisajan osalta tuli työntekijöiden mielestä säilyä ennallaan. Näitä vaatimuksia oli työntekijäjärjestöjen tahoilta useissa eri yhteyksissä esitetty työnantajapuolelle.

Lakkotiedotteen saavuttua Autoliikenteen Työnantajaliittoon perjantaina 30.1.1998 oli valvontakirjeet lähetetty Kunta-alan ammattiliitto KTV:hen ja Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:lle telefaxilla. Kirjeissä oli vaadittu liittoa ja ammattiosastoa ryhtymään välittömästi riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin laittoman lakonuhan poistamiseksi ja työrauhan säilymiseksi.

Työntekijäliitot, ammattiosastot ja työntekijät olivat pyrkineet yhteisesti toimeenpanemallaan lakolla painostamaan työnantajiaan, työnantajaliittoa ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:tä (jäljempänä YTV) ryhtymään sellaisiin järjestelyihin, jotka käytännössä johtivat työnantajalle työehtosopimuksen nojalla kuuluvan työnjohto-oikeuden rajoittamiseen muun muassa irtisanomis- ja työhönottotilanteissa.

Lakosta oli päätetty yhteisesti joukkoliikenteen kuljettajia edustavissa ammattiliitoissa ja ammattiosastoissa. Lakko oli tehnyt satojen tuhansien pääkaupunkilaisten liikkumisen mahdottomaksi.

Työehtosopimus oli lakon aikana ollut voimassa, sillä se oli liian myöhään ja vain osittain irtisanottu. Kohdistumisobjektin osalta työehtosopimus oli ollut edelleen voimassa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annettua lakia ei voitu soveltaa työehtosopimuksen irtisanomiseen.

Hyvityssakon määrää korottavina seikkoina tuli ottaa huomioon, että Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV oli jo aiemmin tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, kun se 8.5.1996 toimeenpannulla lakolla oli osoittanut mieltään YTV:n linjaliikenteen kilpailuttamista vastaan.

VASTAUS

Vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Perustelut

Pääkaupunkiseudun kuntien välisen joukkoliikenteen eli niin sanotun seutuliikenteen järjestäminen oli YTV:n tehtävä. YTV oli aloittanut seutuliikenteen kilpailuttamisen vuonna 1994. Seutuliikenne oli kilpailutettu kokonaisuudessaan helmikuuhun 1996 mennessä. Kilpailuttamisessa oli aloitettu toinen tarjouskierros siten, että ensimmäinen tarjouskilpailu oli ratkaistu tammikuussa 1998.

Kilpailuttamisesta huolimatta YTV ja Helsingin kaupunki määrittelivät tilaajina seutuliikenteen ja kaupungin sisäisen liikenteen ajettavat linjat, linja-autovuorojen tiheydet ja aikataulut. Liikenteenharjoittajat hoitivat liikennettä tilaajien määrittämien liikennejärjestelyjen mukaisesti. Tämä oli johtanut tilanteeseen, että yksittäisten linjojen liikennöinti saattoi jatkua vuodesta toiseen samanlaisena, mutta liikenteenharjoittajan vaihtuessa työntekijän työnantaja vaihtui tietyin määräajoin. Liikennehenkilöstön kannalta keskeinen kilpailuttamiseen liittyvä ongelma oli tämän vuoksi työsuhdeturva. Kilpailuttaminen oli merkinnyt sitä, että kunkin tarjouskilpailun ratkeamisen jälkeen tarjouskilpailussa hävinneet liikenteenharjoittajat olivat irtisanoneet kymmenien kuljettajien työsopimukset. Vaikka osa irtisanotuista työntekijöistä oli tullut palkatuksi voittaneen liikenteenharjoittajan yritykseen, olivat työntekijöiden työsuhteet kuitenkin katkenneet.

Kun henkilöstön asema kilpailuttamistilanteessa oli kärjistynyt vuoden 1997 keväällä, oli väliaikaisen ratkaisun perusteella ryhdytty selvittämään työmarkkinajärjestöjen ja YTV:n välillä kilpailuttamisen vaikutuksia liikennehenkilöstön asemaan. Näitä neuvotteluja oli jatkettu kanteessa mainitun työtaistelun alkamiseen saakka.

Kantajayhtiössä sovellettava työehtosopimus oli tehty vain Oy Linjebuss Vantaa Ab:n ja Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:n välillä. Kunta-alan ammattiliitto KTV ei ollut sidottu kyseessä olevaan työehtosopimukseen eikä ollut siihen muutenkaan osallinen. Tämän vuoksi Kunta-alan ammattiliitto KTV:llä ei ollut tämän työehtosopimuksen osalta työehtosopimuslakiin perustuvia velvoitteita.

Yhtiötä koskeva työehtosopimus oli 16.2.1996 päivätyn allekirjoituspöytäkirjan mukaan ollut voimassa 31.1.1998 saakka. Kuuden viikon määräaika irtisanomiselle laskettiin viimeisestä voimassaolopäivästä siten, että irtisanomisaika oli päättynyt 20.12.1997. Tämä päivä oli ollut lauantaipäivä. Irtisanominen oli toimitettu seuraavana arkipäivänä eli maanantaina 22.12.1997. Työehtosopimuksissa oleviin määräaikoihin oli sovellettu vakiintuneesti lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta, koska muutakaan lakia määräaikojen laskemisesta ei ollut. Tämän lain 5 §:n mukaan kun määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä oli arkilauantai, sai tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Käytännön syyt edellyttivät määräajan siirtymistä viikonlopun yli, sillä työpaikoilla ei useinkaan viikonlopun aikana ollut sellaisia työnantajan edustajia paikalla, joille irtisanominen voitiin virallisesti antaa tiedoksi.

Oy Linjebuss Vantaa Ab:tä koskevan työehtosopimuksen irtisanomismääräys periytyi ajalta, jolloin yhtiössä oli noudatettu osittain kunnallista tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Viimeisin tällainen sopimus yhtiössä oli ollut voimassa kaudella 1992 - 1993. Kunta-alan työehtosopimuksissa oli vakiintuneesti sovellettu lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta työehtosopimuksen määräaikoihin.

Kun työehtosopimus ei työtaistelun aikana ollut ollut voimassa, ei myöskään Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV ollut voinut rikkoa työrauhavelvollisuuttaan.

Työtaistelu ei ollut kohdistunut vuoden 1946 yleissopimuksessa oleviin työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työtaistelutoimenpide ei ollut myöskään kohdistunut irtisanomisaikaa, palkkaperusteita, vuosilomaa taikka sairausajan palkkaa koskeviin määräyksiin. Työnseisauksen tarkoituksena oli ollut sellaisten kilpailuttamiseen liittyvien pelisääntöjen laatiminen, joiden tarkoituksena oli työntekijöiden aseman turvaaminen kilpailuttamisen yhteydessä. Tällaisia määräyksiä ei kanteen tarkoittamassa työehtosopimuksessa kuitenkaan ollut. Työtaistelu ei siksi ollut voinut kohdistua työehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamalla tavalla työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen.

Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:tä koskevalla työtuomioistuimen tuomiolla nro 62 vuodelta 1996 ei ollut mitään tekemistä nyt vireillä olevan asian kanssa.

Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:n koko jäsenmäärä oli 210, joista 160 oli osallistunut työtaisteluun.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:lle on toimitettu seuraava 30.1.1998 päivätty ja muiden ohella Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:n nimissä allekirjoitettu ilmoitus työnseisauksesta:

Pääkaupunkiseudun linja-autoliikennettä 14.5.1997 uhanneen työnseisauksen välttämiseksi sovittiin työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä oli kilpailuttamisen pelisääntöjen laatiminen. Keskeisenä tarkoituksena oli työntekijöiden aseman turvaaminen kilpailuttamisen yhteydessä. Neuvottelut sovittiin käytäväksi 30.9.1997 mennessä. Kun neuvotteluissa ei päästy yhteisymmärrykseen ryhtyi piirisovittelija Esa Lonka sovintoesityksen mukaisesti viemään neuvotteluja eteenpäin. Nämä neuvottelut oli määrä saattaa päätökseen 30.11.1997 mennessä.

Piirisovittelijan johdolla käytyjen neuvottelujen takarajaa päätettiin jatkaa 27.01.1998 saakka. Neuvottelut päättyivät kuitenkin tuloksettomina, eikä keväisen sovintoesityksen mukaisesti kilpailuttamisen pelisääntöjä YTV:n ja Helsingin kaupungin hoitamaan pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen kilpailuttamiseen saatu laadittua.

YTV:n ja työnantajatahojen tavoitteena näyttää olevan kalustosta, palvelujen tasosta sekä ympäristön hoidosta huolehtiminen, mutta henkilökunta halutaan jättää heitteille. Tämä ei ole mahdollista. Henkilökunta on ansainnut normaalin kohtelun myös linja-autoliikenteen kilpailutilanteessa.

Pääkaupunkiseudun kuljetusalan henkilöstö ei hyväksy sitä, että kilpailuttaminen toteutetaan henkilöstön kustannuksella. YTV:n ja työnantajatahojen kantaa vastuunsa seurauksista, joita sen toimeenpanema liikenteen kilpailuttaminen aiheuttaa. Edellytämme, että kilpailuttamisen pelisäännöt laaditaan työntekijöiden aseman turvaamiseksi.

Kuljettajien linjakohtaiset sosiaalitilat eivät ole asianmukaisesti järjestetyt. YTV:n tulee yhdessä kuntien kanssa järjestää sosiaalitilat. Edellytämme, että YTV ryhtyy toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi.

Mikäli YTV ja työnantajatahot eivät ryhdy toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi, niin liikennehenkilökunta on päättänyt aloittaa työnseisauksen maanantaina 2.2.1998 klo 00.00 siten, että maanantaina lähteviä vuoroja ei enää ajeta.

Työnseisauksen piiriin kuuluu Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan sisäinen liikenne ja YTV:n seutuliikenne.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnseisaus on toteutettu ilmoituksen mukaisesti. Siihen on osallistunut noin 3 300 pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä työskentelevää linja-auton, raitiovaunun ja metron kuljettajaa. Heistä noin 160 kuuluu jäsenenä Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:hen. Lakko on sittemmin päättynyt 9.2.1998.

Työehtosopimuksen voimassaolo

Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV on väittänyt, että sen ja Oy Linjebuss Vantaa Ab:n välinen työehtosopimus ja sen mukainen työrauhavelvollisuus ei ole ollut voimassa lakon alkaessa, koska yhdistys oli irtisanonut työehtosopimuksen 22.12.1997 päättymään 31.1.1998. Sopimuksen mukainen kuuden viikon irtisanomisaika taaksepäin laskien olisi päättynyt 20.12.1997. Koska tämä oli lauantai, irtisanominen säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 5 §:n mukaan voitiin toimittaa seuraavana arkipäivänä eli maanantaina 22.12.1997.

Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta koskee sen 1 §:n mukaan laissa tai asetuksessa säädettyjä määräaikoja, joita on noudatettava tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona. Laki ei siten sellaisenaan sovellu työehtosopimuksessa sovittujen määräaikojen laskemiseen, ellei näin voida katsoa työehtosopimusosapuolten kesken sovitun tai tarkoitetun.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimuksen irtisanomismääräys on ollut vastaavan sisältöisenä voimassa kunnallisessa tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa. Sellaisena sitä on sovellettu myös Oy Linjebuss Vantaa Ab:n edeltäjän Vantaan Liikenne Oy:n ja KTV:n paikallisen yhdistyksen välillä solmitussa talokohtaisessa sopimuksessa, jonka rungon on muodostanut mainittu tuntipalkkaisten sopimus.

Vastaajayhdistyksen mukaan kunta-alan työehtosopimusten määräaikoihin on vakiintuneesti sovellettu lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta. Lain soveltamisesta ei kuitenkaan ole keskusteltu nyt kysymyksessä olevan talokohtaisen työehtosopimuksen sopijapuolten välillä. Selvitystä ei liioin ole esitetty kyseisen lain soveltamisesta myöskään aikaisemmin voimassa olleen talokohtaisen työehtosopimuksen soveltamispiirissä.

Todistajana kuultu kantajayhtiön suunnittelupäällikkö on kertonut, että pääluottamusmiehen tuotua työehtosopimuksen irtisanomisilmoituksen maanantaina 22.12.1997 oli heti todettu, että se olisi tullut tuoda jo edellisellä viikolla. Se seikka, että irtisanominen oli tapahtunut liian myöhään, oli todettu myös kokouksessa 7.1.1998. Tuolloin saapuvilla ollut KTV:n asiamies oli todistajan mukaan myöntänyt, että irtisanominen oli tapahtunut liian myöhään, mutta hän oli pitänyt tähän vetoamista pikkutarkkuutena, joka vain vaikeuttaisi asianosaisten välisiä neuvotteluja.

Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:n puheenjohtaja on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että työpaikalla oli ollut aiemmin tapana, että työehtosopimusta ei ollut irtisanottu puolin eikä toisin, jos sopimuksen tekstiin ei ollut muutosvaatimuksia. Sovitut palkkamuutokset oli kirjattu allekirjoituspöytäkirjaan ja neuvottelupöytäkirjaan. Tähän käytäntöön oli tullut muutos edellisellä sopimuskierroksella uuden toimitusjohtajan irtisanottua sopimuksen. Perjantaina 19.12.1997, jolloin oli neuvoteltu konsernisopimuksesta, oli ollut tarkoitus ottaa esille allekirjoituspöytäkirjan uusiminen. Tämä oli kuitenkin tuolloin eri syistä jäänyt tekemättä. Seuraavana maanantaina todistaja oli ollut yhteydessä toimitusjohtajaan tässä asiassa. Toimitusjohtaja oli kuitenkin todennut, ettei tulopoliittisen sopimuksen mukaisia korotuksia tullut maksaa, koska työehtosopimusta ei ollut irtisanottu. Palkankorotusten maksamisen varmistamiseksi työehtosopimus oli sitten samana päivänä irtisanottu.

Todistajana kuultu KTV:n sopimusosaston päällikkö on kertonut, että työehtosopimusten irtisanomisaikojen laskemisesta ei ole koskaan aikaisemmin ollut riitaa tai epäselvyyttä, joka olisi vaatinut asiaa koskevien määräysten ottamista sopimukseen. Todistaja oli tämän riidan yhteydessä tiedustellut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkintaa asiasta ja työmarkkinalaitoksen apulaisneuvottelupäällikön ilmoituksen mukaan erityismääräysten puuttuessa sovelletaan kunnallisten virka- ja työehtosopimusten irtisanomisaikoja laskettaessa määräaikalakia.

Työtuomioistuin toteaa, että tulkittavan irtisanomismääräyksen sanamuoto on vastaajien ilmoittamin tavoin peräisin kunnallisesta tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta, josta se on otettu Vantaan Liikenne Oy:n ja KTV:n alueyhdistyksen väliseen työehtosopimukseen ja sitten nykyisin sovellettavaan työehtosopimukseen. Esitetty selvitys ei kuitenkaan osoita tarkoituksena olleen, että Oy Linjebuss Vantaa Ab:n ja Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:n välistä työehtosopimusta olisi ilman muuta tulkittava noudattaen kunnallisten työ- tai virkaehtosopimusten vastaavien määräysten tulkintakäytäntöjä.

Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä oikeuskäytännöstä, jossa määräaikalain periaatteita määrätyn ajan laskemisesta on sovellettu työehtosopimuksissa sovittuja määräaikoja laskettaessa. Osapuolet ovat tällöin olleet näiden periaatteiden soveltamisesta yksimielisiä. Sensijaan tässä työehtosopimuksen irtisanomisriidassa ei alunalkaen ole edes vedottu kyseisiin periaatteisiin puhumattakaan, että niiden soveltamisesta olisi sopijapuolten välillä nimenomaisesti sovittu. Kun sopijapuolten ei ole näytetty tätä muutoinkaan yhteisesti tarkoittaneen, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työehtosopimuksen irtisanomismääräyksen mukaista kuuden viikon määräaikaa laskettaessa olisi sovellettava säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 5 §:n säännöstä.

Edellä lausuttu huomioon ottaen Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV ei ole näyttänyt irtisanoneensa kysymyksessä olevaa työehtosopimusta päättymään 31.1.1998 tuossa sopimuksessa edellytetyllä tavalla. Kun sopimuksen 31 §:n mukaan sen voimassaolo jatkuu tässä tapauksessa vuoden kerrallaan, yhdistys on lakon alkaessa ollut edelleen sidottu kyseiseen työehtosopimukseen.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Lakolla on pyritty painostamaan työnantajapuolta suostumaan sellaiseen järjestelyyn, jolla voitaisiin turvata työntekijöiden asema kilpailuttamisen yhteydessä muun muassa velvoittamalla tarjouskilpailun voittanut liikennöitsijä ottamaan palvelukseensa ennen muita uusia työntekijöitä kyseisellä linjalla aiemmin työskennelleet työntekijät, mikäli he muutoin joutuisivat irtisanotuiksi. Tältä osin lakon on työtaistelutoimenpiteenä katsottava kohdistuvan työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen määräykseen työnjohto-oikeudesta.

Edelleen on vaadittu, että tällaisiin työntekijöihin on sovellettava liikkeen luovutuksessa noudatettavia periaatteita eli että tällaiset työntekijät on otettava tarjouskilpailun voittaneen yrityksen palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Velvollisuus kohdella edellä todetuin tavoin palvelukseen otettavia työntekijöitä vanhoina työntekijöinä vaikuttaa sellaisiin etuuksiin, jotka määräytyvät palvelusajan keston perusteella, kuten irtisanomisaikaan, palkkaperusteisiin, vuosilomaan ja sairausajan palkkaan. Tämän vuoksi lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut myös työehtosopimuksen mainittuja etuuksia koskeviin määräyksiin.

Ammattijärjestöjen vastuu

Kysymyksessä oleva työehtosopimus on solmittu Oy Linjebuss Vantaa Ab:n ja ja Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:n välillä. Kunta-alan ammattiliitto KTV:n ei ole näytetty olleen tai olevan siihen sidottu työehtosopimuslain 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Saman lain 8 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia, niin myös yhdistyksiä, joiden jäsenet tai yhdessä tai useammassa asteessa olevat alayhdistykset ovat yhdistyksen suostumuksella tehneet työehtosopimuksen, välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Edellä todettu valvontavelvollisuus koskee siten vain työehtosopimukseen sidottuja yhdistyksiä. Kun lisäksi työehtosopimuksen solmiminen Oy Linjebuss Vantaa Ab:n ja Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:n välillä ei ole edellyttänyt Kunta-alan ammattiliitto KTV:n suostumusta, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että kyseinen työehtosopimus velvoittaisi Kunta-alan ammattiliitto KTV:tä työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV on yhtenä työtaistelun toimeenpanijana rikkonut työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden.

Oikeudenkäyntikulut

Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV on jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Oy Linjebuss Vantaa Ab:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun ja sen edellyttämät toimenpiteet kohtuullisena oikeudenkäyntikulujen korvauksen määränä on pidettävä 3 000 markkaa.

Oy Linjebuss Vantaa Ab on velvollinen puolestaan korvaamaan Kunta-alan ammattiliitto KTV:n oikeudenkäyntikulut, joiden kohtuullisena määränä huomioon ottaen myös sen, että käsiteltävänä on samalla kerralla ollut useampia Kunta-alan ammattiliitto KTV:tä koskevia asioita, on pidettävä 1 500 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV ry:n maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa Oy Linjebuss Vantaa Ab:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 13 000 markkaa.

Enemmälti kanne hylätään.

Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV ry velvoitetaan korvaamaan Oy Linjebuss Vantaa Ab:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla.

Oy Linjebuss Vantaa Ab velvoitetaan puolestaan korvaamaan Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:n oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Tuomituille oikeudenkäyntikuluille on maksettava korkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Vainio, Wetterstrand ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Eri mieltä olleen jäsen Wetterstrandin lausunto:

Oy Linjebuss Vantaa Ab:n ja Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:n välisen työehtosopimuksen irtisanomispykälä on kopioitu aiemmasta kunnallisesta tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta käytännössä sellaisenaan. Esimerkiksi pykälään on jäänyt kunnallisen sopimuksen kuuden viikon irtisanomisaika, jollaista autoliikenteen muut sopimukset eivät tunne. Irtisanomisaikojen laskentaa ei uutta sopimusta tehtäessä ole tarkennettu. Laskenta-aikaa koskeva ongelma nousi esille vasta irtisanomista 22.12.1997 suoritettaessa.

Kunnallisten sopimusten määräaikojen laskennassa on työtuomioistuimelle esitetyn mukaan noudatettu samaa menettelyä, joka tunnetaan säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa. Tätä ei kantajapuolelta ole kiistetty.

Näin ollen katson, että nyt tarkasteltavana olevan työehtosopimuksen irtisanomisaikojen laskennassa tulee noudattaa aikaisemmin tehdyn kunnallisen työehtosopimuksen tulkintaa. Työehtosopimus on siten tullut tässä tapauksessa määräajassa irtisanotuksi.

Työnantajapuoli on myös väittänyt, että sopimus ei olisi tullut irtisanotuksi silläkään perusteella, että se on irtisanottu vain osittain, palkkauksen osalta. Mielestäni työnantajapuolelta tulee voida edellyttää sen seikan ymmärtämistä, että työehtosopimus on irtisanottu, vaikka irtisanomisilmoitus on puutteellisesti kirjoitettu.

Edellä esitetyn perusteella katson, että Oy Linjebuss Vantaa Ab:n ja Linjebuss Oy:n henkilökunta KTV:n välinen työehtosopimus ei ole lakon aikana ollut voimassa ja niin ollen lakko ei ole kohdistunut työehtosopimukseen. Tämän vuoksi ja ottaen Kunta-alan ammattiliitto KTV:n vastuun osalta huomioon myös sen, mitä työtuomioistuimen tuomiossa on lausuttu, hylkään kanteen. Velvoitan Oy Linjebuss Ab:n korvaamaan vastaajajärjestöjen yhteiset oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Enemmistön päädyttyä siihen, että edellä tarkoitettu työehtosopimus on ollut voimassa lakon alkaessa, olen työtaistelun työehtosopimukseen kohdistumisen, ammattijärjestöjen vastuun ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta tuomiosta ilmenevällä kannalla.