Labor court dismisses strike continuation claim where employees were bound by collective agreement after termination.

Kysymys saman työtaistelun jatkamisesta, jonka johdosta asianomaiset viranhaltijat oli tuomiolla nro 74 vuodelta 1997 tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Viranhaltijat, joille oli myönnetty ero paikallisesta virkamiesyhdistyksestä vasta virkaehtosopimuksen voimaantulon jälkeen, olivat työtaisteluun ryhtyessään edelleen sidottuja virkaehtosopimukseen.

Lakossa työkyvyttömyysaikansa alkaessa ollut viranhaltija aikaprioriteettiperiaatteen mukaan katsottava olleen lakossa myös työkyvyttömyytensä ajan.

Osa vastaajista oli tehnyt suojelutyönä normaaleja työtehtäviään. Heidän osaltaan katsottu olleen erityisiä syitä jättää hyvityssakko tuomitsematta. (Ään.)

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos

Vastaajat Vs. palotarkastaja Antti Hanhineva

Palomies Mauri Tuominen ynnä muut

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muun muassa Kuntaalan unioni ry:n välillä voimassa olevassa kunnallisessa yleisessä virka ja työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I LUKU YLEINEN OSA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Työrauha

Viranhaltijat 1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunta-alan unionin välillä 30.1.1995 allekirjoitetussa teknisten sopimuksessa 1995-1996 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I LUKU YLEINEN OSA

1 § Sopimuksen luonne

TS-95 on kunnallinen teknistä henkilöstöä koskeva virka- ja työehtosopimus.

2 § Määräysten voimaantulo ja voimassaolo

1 mom. TS-95:n määräykset tulevat voimaan 1.1.1995 lukuunottamatta palkkausmääräyksiä (II luku Palkkaus 7 - 29 §:t), jotka tulevat voimaan mainitun päivän jälkeen viimeistään 1.12.1995.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkausmääräysten voimaantulo 2 mom. Kunnan/kuntayhtymän ao. viranomainen päättää TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivästä kunnassa/kuntayhtymässä, kuitenkin niin, että viimeinen mahdollinen voimaantulopäivä on 1.12.1995. TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivään asti kunta/kuntayhtymä noudattaa TVTES 1994:n palkkausmääräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Soveltamisala

TS-95:tä sovelletaan kuntien/kuntayhtymien palveluksessa oleviin viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, jotka tekevät teknisen alan tuotanto- ja ylläpitotöiden johtotehtäviä, suunnittelutehtäviä, tutkimustehtäviä, hinnoittelutehtäviä, kustannuslaskentatehtäviä, tarkastus- ja valvontatehtäviä, hankintatehtäviä, materiaalipalvelutehtäviä, työnjohtotehtäviä, ammattimiestehtäviä ja muita teknisen alan tehtäviä mm. seuraavissa toiminnoissa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ja palo- ja pelastustoimi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § KVTES:n eräitten määräysten noudattaminen

Noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) seuraavia määräyksiä sellaisina kuin ne kulloinkin ovat voimassa, ellei jäljempänä ole toisin sovittu:

I Luku Yleinen osa 1 § 3 mom. 1), 4), 5), 8) ja 9) kohdat, 2 - 4 §:t ja 6 §

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunta-alan unioni ry:n välillä 27.9.1995 allekirjoitetussa teknisten sopimuksessa 1995-1997 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen

Tällä virka- ja työehtosopimuksella (TS-96) toteutetaan keskusjärjestöjen 11.9.1995 allekirjoittama tulopoliittista sopimusta koskeva neuvottelutulos Teknisten sopimuksen soveltamisalalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Sopimuksen sisältö ja voimassaoloaika

Tammikuun 30. päivänä 1995 allekirjoitettu Teknisten sopimus 1995 - 1996 (TS-95), jota on muutettu 26.4.1995 allekirjoitetulla virka- ja työehtosopimuksella, lakkaa olemasta voimassa TS-96:n voimaantuloajankohdasta lukien.

TS-95:n ja sen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä noudatetaan sellaisinaan myös TS-96:n voimassaoloaikana jäljempänä mainituin poikkeuksin.

TS-96 on voimassa siitä päivästä lukien, kun keskusjärjestöt allekirjoituksillaan vahvistavat sopimukseksi edellä 1 §:ssä tarkoitetun neuvottelutuloksen, ja se on voimassa 31.1.1998 saakka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että edellä luetellut vastaajat tuomitaan kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n perusteella maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa mainitun lain 9 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on oikeudenkäynnin aikana luopunut vaatimuksista Jorma Suomalaista ja Juha Jääskeläistä kohtaan.

Perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteessaan lausunut, että Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry (jäljempänä SETELI) oli 27.11.1997 kello 16 alkaen pannut toimeen palo- ja pelastuslaitoksissa työskenteleviä Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n (jäljempänä SPAL) jäseniä koskevan työnseisauksen. Työnseisaukseen olivat ryhtyneet muiden ohessa edellä mainitut Haapajärven, Heinolan, Imatran, Kuusamon, Lappeenrannan, Lohjan, Porin, Rovaniemen maalaiskunnan, Tammisaaren, Vihannin, Ylivieskan, Äänekosken ja Suolahden palo- ja pelastuslaitoksilla työskennelleet viranhaltijat. He olivat eronneet Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:n (jäljempänä KTV) ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry:n (jäljempänä KVL) paikallisyhdistyksistä teknisten sopimuksen 1995 - 1997 (TS-96) voimassa ollessa. TS-96 oli ollut voimassa 29.9.1995 - 31.12.1997.

Työtuomioistuin oli 23.12.1997 antamallaan tuomiolla nro 74/1997 tuominnut muiden ohella edellä mainitut viranhaltijat kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 § 1 ja 4 momentin ja 21 §:n nojalla maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Edellä mainitut kaupungit ja kunnat olivat heti työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen kehottaneet kukin omalta osaltaan edellä tarkoitettuja viranhaltijoita lopettamaan välittömästi laittoman lakkonsa ja palaamaan töihin. Tästä huolimatta viranhaltijat olivat jatkaneet lakkoaan ja samalla virkaehtosopimuksen tietensä rikkomista.

Hyvityssakkojen määrää harkittaessa tuli korottavana seikkana ottaa huomioon lakon laajuus ja sen vaarallisuus, mihin seikkaan muun ohessa kunnallinen virkariitalautakunta, työministeriö ja sisäasiainministeriö olivat kiinnittäneet huomiota sekä erityisesti se seikka, että kaikki vastaajat olivat työtuomioistuimen tuomiosta ja työnantajien työhönpaluukehotuksista huolimatta jatkaneet virkaehtosopimuksen rikkomista.

VASTAUS

Vaatimukset

Vastaajat ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantaja ei ollut työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen antanut kehotuksia palata työhön muualla kuin Lappeenrannassa. Sielläkin se oli annettu vasta 2.1.1998 ja siten sen jälkeen, kun työrauhavelvoite oli jo päättynyt. Työrauhavelvoite oli päättynyt 31.12.1997.

Hanhineva ja Tuominen eivät olleet sidottuja TS-96:een, sillä he olivat eronneet vanhasta liitostaan jo syyskuun puolivälissä 1995 ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle. He eivät olleet saaneet eroamisestaan mitään todistusta vanhasta liitostaan, mutta molemmat olivat ilmoittaneet erostaan ennen TS-96:n voimaantuloa. Molemmat olivat myös liittyneet SPAL:iin ennen mainittua ajankohtaa.

Kyösti Heikkinen oli ollut työkyvytön 23.12.1997 8.1.1998. Hän oli toimittanut välittömästi työnantajalle lääkärintodistuksen. Heikkisen poissaolon syy oli siten sairaus, joskaan hän ei ollut nimenomaisesti irtautunut lakosta.

Porissa ja Loimaalla työskentelevät viranhaltijat olivat jo ennen 23.12.1997 annettua työtuomioistuimen tuomiota palanneet töihin. Porissa työskentelivät vastaajat Mikko Friman, Martti Huhtala, Ari Jalonen, Janne Nyman, Tapani Peurala, Esa Raisio, Hannu Ruohonen, Markku Saarinen, Marko Virtanen ja Asko Mansikkamäki sekä Loimaalla Risto Heinonen, Asko Kulmala, Jarmo Maunu, Olli-Pekka Pietilä, Taavi Santala, Risto Tsharkov, Tarmo Maunu ja Olli Karhu. Näille edellä mainituille Porissa ja Loimaalla työskenteleville vastaajille SPAL oli antanut luvan suojelutyöhön. Kyseiset vastaajat olivat tehneet normaalia työtään, josta työnantaja oli maksanut normaalin palkan. He olivat näin olleet työssä, eivät lakossa.

Yksittäinen henkilö ei voinut olla vastuussa lakon laajuudesta tai vaarallisuudesta. Lisäksi tuli ottaa huomioon, että työtuomioistuimen 23.12.1997 antaman päätöksen ja sopimuksen päättymisen välillä ei ollut kuin muutama arkipäivä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuin on 23.12.1997 julistamallaan tuomiolla numero 74/1997 tuominnut muiden ohella kanteessa luetellut palo- ja pelastushenkilöstöön kuuluvat virkamiehet maksamaan kunkin hyvityssakkoa Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Kyseiset virkamiehet olivat osallistuneet SETELIn ja SPAL:n toimeenpanemaan, 27.11.1997 alkaneeseen lakkoon, vaikka he olivat olleet aiemman järjestäytymisensä perusteella sidottuja lakon alkaessa voimassa olleeseen virkaehtosopimukseen.

Vastaajat ovat kanteen mukaan jatkaneet edellä mainitun työtuomioistuimen tuomion jälkeen työrauhavelvollisuuden vastaista menettelyään. Kunnallinen työmarkkinalaitos on kuitenkin käsittelyn aikana luopunut vaatimuksista muun muassa Juha Jääskeläistä ja Jorma Suomalaista kohtaan. Jääskeläinen ja Suomalainen ovat vaatineet kohdaltaan kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.

Vastaajista Antti Hanhineva ja Mauri Tuominen ovat kiistäneet kanteen sillä perusteella, että he eivät ole olleet sidottuja TS-96:een. Hanhineva ja Tuominen ovat kertomansa mukaan jo syyskuun puolivälissä 1995 ilmoittaneet Haapajärven kunnallisvirkamiesyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajalle kirjallisesti eroavansa kyseisestä yhdistyksestä.

Työtuomioistuimelle on esitetty ote Haapajärven kunnallisvirkamiesyhdistyksen hallituksen 11.10.1995 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta. Pöytäkirjan mukaan Hanhinevalle ja Tuomiselle on myönnetty ero 1.10.1995 lukien. Pöytäkirjassa on lisäksi seuraava merkintä: "Yhdistyksen sääntöjen § 11 mukaan ero astuu voimaan heti; 1.10.1995".

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, milloin Hanhineva ja Tuominen ovat ilmoittaneet eroavansa yhdistyksestä. Muutoinkaan ei ole näytetty, että Hanhineva ja Tuominen olisivat eronneet Haapajärven kunnallisvirkamiesyhdistyksestä aikaisemmin kuin 1.10.1995. Hanhineva ja Tuominen ovat siten olleet kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaisesti sidottuja TS-96:een.

Heikkinen on kiistänyt kanteen sillä perusteella, että hän on ollut työkyvytön 23.12.1997 alkaen. Työstä poissaolo on Heikkisen mukaan johtunut siten sairauslomasta, eikä lakosta. Heikkinen ei ole kertomansa mukaan ilmoittanut erikseen irtautuvansa lakosta, mutta on toimittanut työnantajalle lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään.

Työoikeudessa vakiintuneesti noudatetun niin sanotun aika-prioriteettiperiaatteen mukaan työntekijän työnteon esteen on katsottava johtuvan siitä syystä, joka on alkanut ensin. Työtuomioistuin katsoo, ettei tässä asiassa ole syytä poiketa aikaprioriteettiperiaatteen soveltamisesta. Kun Heikkinen on ollut lakossa hänen työkyvyttömyysaikansa alkaessa 23.12.1997, hänen on katsottava olleen lakossa myös työkyvyttömyytensä ajan.

Porissa työskentelevät vastaajat Friman, Huhtala, Jalonen, Nyman, Peurala, Raisio, Ruohonen, Saarinen, Virtanen ja Mansikkamäki sekä Loimaalla työskentelevät vastaajat Heinonen, Kulmala, Jarmo Maunu, Pietilä, Santala, Tsharkov, Tarmo Maunu ja Karhu ovat kiistäneet kanteen sillä perusteella, että he ovat jo ennen työtuomioistuimen edellä mainittua tuomiota palanneet työhön tehden suojelutyönä normaalit työvuoronsa.

Mainitut viranhaltijat ovat olleet kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamalla tavalla lakon piirissä, mutta tehneet suostumuksensa mukaisesti suojelutyötä edellä todetuin tavoin. Vaikka he eivät ole suojelutyöhön ryhdyttyään kieltäytyneet työnteosta, he ovat pysytelleet työtaistelun piirissä rajaamalla etukäteen työnteon koskemaan vain suojelutyötä. Heidän on näin katsottava jatkaneen kohdaltaan työrauhavelvoitteen vastaiseksi tietämäänsä työtaistelua.

Muut vastaajat ovat myöntäneet jatkaneensa lakkoa kanteessa kerrotulla tavalla. He ovat näin tietensä rikkoneet TS-96:n mukaista työrauhavelvollisuutta.

Kanteessa mainitut Porissa ja Loimaalla työskentelevät vastaajat eivät tosiasiallisesti ole kieltäytyneet heidän normaaleista työtehtävistään. Asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että heidän osaltaan on erityisiä syitä jättää hyvityssakko tuomitsematta.

Hyvityssakkojen määriä harkittaessa on korottavana seikkana otettu huomioon, että vastaajat ovat samassa asiassa tuomituista hyvityssakoista huolimatta jatkaneet työtaistelua.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n, 20 §:n 1 ja 4 momentin ja 21 §:n nojalla jäljempänä mainitut vastaajat maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

vs. palotarkastaja Antti Hanhinevan, palomies Mauri Tuomisen, palomies Kyösti Heikkisen, ruiskumestari Pentti Hällin, palomies Vesa Jäntin, palomies Ari Heikuran, palomies Risto Lehtisen, Heinola, palomies Jorma Halosen, ylipalomies Esa Karppasen, palomies Pekka Nykäsen, palomies Juha Toron, palomies-sairaankuljettaja Osmo Kauppisen, palomies Mauri Korhosen, palomies Erkki Puurosen, palomies-sairaankuljettaja Juhani Laaksosen, hälytyspäivystäjä Olli Jurmun, hälytyspäivystäjä Markku Saukkosen, va. palomies Timo Määtän, hälytysmestari Timo Törmäsen, hälytyskeskuksen hoitaja Ulla-Riitta Huoson, vs. palomies Raimo Laineen, palomies Harri Hongan, palomies Markku Talkan, palomies Seppo Ekholmin, palomies Kimmo Laakson, palomies Matti Schwartzin, paloesimies Jari Leppäsen, paloesimies Veli-Matti Koivun, palomies Pertti Saarisen, palomies Marko Lehtosen, paloesimies Veli-Heikki Nurmen, palomies Tapani Tourusen, palomies Heikki Wacklinin, paloesimies Kalervo Ristiahon, palomies Jari Junttilan,

kunkin 250 markkaa.

Vastaajat palomiehet Mikko Friman ja Martti Huhtala, tp. palomies Ari Jalonen, palomiehet Janne Nyman ja Tapani Peurala, ylipalomiehet Esa Raisio ja Hannu Ruohonen, palomies Markku Saarinen, tp. palomies Marko Virtanen, palomiehet Asko Mansikkamäki, Risto Heinonen, Asko Kulmala, Jarmo Maunu, Olli-Pekka Pietilä, Taavi Santala, Risto Tsharkov ja Tarmo Maunu sekä ylipalomies Olli Karhu jätetään kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:n 1 momentin nojalla hyvityssakkoon tuomitsematta.

Kanne hylätään palomies Juha Jääskeläisen ja palomestari Jorma Suomalaisen osalta.

Edellä mainitut vastaajat lukuun ottamatta Jääskeläistä ja Suomalaista velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 6 000 markalla. Vastaavasti Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan suorittamaan Juha Jääskeläiselle ja Jorma Suomalaiselle kummallekin oikeudenkäyntikulujen korvauksena 200 markkaa.

Jääskeläiselle ja Suomalaiselle maksettavaksi tuomituille oikeudenkäyntikuluille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Wilska, Sutela, Vertanen ja Koivistoinen jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Eri mieltä olleen jäsen Wilskan lausunto, johon jäsen Sutela yhtyi:

Yhdyn tuomioon muilta osin, mutta Porissa ja Loimaalla työskentelevien vastaajien osalta totetan, että he ovat olleet sekä oman että Suomen Palomiesliitto SPAL:n suostumuksella suojelutyössä. Suojelutyön peruuttaminen viranhaltijaehtoisesti on mahdollista koska tahansa, mikä kanteessa tarkoitetun työtaistelun aikana olisi merkinnyt sitä, että viranhaltija olisi yhtynyt lakkoon uudelleen. Mielestäni pelkkä mahdollisuus keskeyttää suojelutyönä tehtävä työ toteuttaa osaltaan työtaisteluun kuuluvan painostustarkoituksen varteenotettavalla tavoin, mistä syystä se on työrauhavelvollisuuden vastainen.

Suojelutyö kanteessa tarkoitetussa tilanteessa ja tavoin on merkinnyt, että viranhaltija on tietensä rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaista työrauhavelvollisuutta.

Hyvityssakkoa alentavaksi seikaksi katson sen, että kanteessa tarkoitetut Porissa ja Loimaalla työskentelevät viranhaltijat ovat tosiasiallisesti suorittaneet normaalit työtehtävät.

Näillä perusteilla tuomitsen myös jäljempänä mainitut vastaajat kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:ien nojalla maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

palomies Mikko Frimanin, palomies Martti Huhtalan, tp. palomies Ari Jalosen, palomies Janne Nymanin, palomies Tapani Peuralan, ylipalomies Esa Raision, ylipalomies Hannu Ruohosen, palomies Markku Saarisen, tp. palomies Marko Virtasen, palomies Asko Mansikkamäen, palomies Risto Heinosen, palomies Asko Kulmalan, palomies Jarmo Maunun, palomies Olli-Pekka Pietilän, palomies Taavi Santalan, palomies Risto Tsharkovin, palomies Tarmo Maunun ja ylipalomies Olli Karhun

kunkin 60 markkaa.