Labor court orders unions to pay fines for striking over collective agreement terms and breach of peace obligations.

Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, sillä lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaliittoa järjestelyihin, joilla turvattaisiin työntekijöiden asema liikennelinjojen kilpailuttamisen yhteydessä. Lakko oli kohdistunut myös työehtosopimuksen määräyksiin työntekijöiden etuuksista, jotka määräytyivät työsuhteen keston perusteella

Työntekijäliitto oli myötävaikuttanut lakkoon ryhtymiseen ja tukenut lakkoa. Ammattiosastot tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kantaja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Vastaaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Kuultavat Helsingin seudun linja-autohenkilökunta ry

Espoon Linja-autohenkilökunta ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä 17.12.1997 allekirjoitetussa linjaautohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Palkkaperusteet

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18 § Vuosiloma

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19 § Lomaltapaluuraha

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut, että Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Helsingin seudun linja-autohenkilökunta ry ja Espoon Linja-autohenkilökunta ry tuomitaan työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ien perusteella hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Kantajaliitto on lisäksi vaatinut, että vastaaja ja kuultavat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen.

Perustelut

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kuljettajien ammattiosastot olivat toimeenpanneet koko pääkaupunkiseudun julkista joukkoliikennettä koskevan lakon. Lakko oli alkanut maanantaina 2.2.1998 kello 00.00, eikä sen alkaessa kestolle ollut asetettu takarajaa. Lakossa olivat olleet Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sisäisen liikenteen bussit, seutuliikenteen bussit, metrot sekä raitiovaunut niin, että lakkoon oli ottanut osaa kaikkiaan noin 3 300 kuljettajaa. Lakon ulkopuolelle oli jäänyt vain VR:n lähiliikenne. Lakko oli ollut laajin pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen historiassa.

Lakko oli koskenut useita Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyrityksiä ja lakon piiriin oli kuulunut niissä noin 800 kuljettajaa.

Lakon syynä oli ollut niin sanottu linja-autoliikenteen kilpailuttaminen, joka oli edennyt vaiheittain vuodesta 1994 alkaen. Kiistassa oli kysymys kuljettajien asemasta liikennettä kilpailutettaessa. Työntekijäjärjestöt olivat useissa eri yhteyksissä vaatineet, että tarjouskilpailuissa linjoja itselleen voittanut liikennöitsijä sitoutuisi palkkaamaan linjojen kuljettajat palvelukseensa vanhoina työntekijöinä siten, että heidän entiset työsuhteen ehdot säilyisivät.

Kuljettajien ja heidän järjestöjensä vaatimukset merkitsivät muun muassa sitä, että työnantajat eivät voineet itse päättää, kenet töihin palkattiin. Samoin työntekijöiden entiset edut esimerkiksi palkkauksen, vuosilomaoikeuden, sairausajan palkanmaksujakson ja irtisanomisajan osalta tuli työntekijöiden mielestä säilyä ennallaan. Näitä vaatimuksia oli työntekijäjärjestöjen taholta useissa eri yhteyksissä esitetty työnantajapuolelle.

Kuljettajien ammattiosastot olivat jo kahdesti aiemmin uhanneet aloittaa lakon, ellei heidän vaatimuksiinsa suostuttaisi. Aiemmat lakonuhat tammikuussa ja toukokuussa 1997 eivät olleet toteutuneet, vaan työmarkkinajärjestöjen välillä oli ryhdytty selvittämään kilpailuttamisen vaikutuksia liikennehenkilöstön asemaan. Neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina 27.1.1998.

Lakosta olivat tosiasiassa päättäneet ammattiosaston lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Kunta-alan ammattiliitto KTV.

Työnseisausilmoituksen saavuttua 30.1.1998 Autoliikenteen Työnantajaliittoon oli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:tä vaadittu ryhtymään välittömästi riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin laittoman lakonuhan poistamiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi.

Työntekijäliitot, ammattiosastot ja työntekijät olivat pyrkineet yhteisesti toimeenpanemallaan lakolla painostamaan työnantajiaan, työnantajaliittoa ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntaa ryhtymään sellaisiin järjestelyihin, jotka käytännössä johtivat työnantajalle työehtosopimuksen nojalla kuuluvan työnjohto-oikeuden rajoittamiseen muun muassa irtisanomis- ja työhönottotilanteissa.

Lakko kohdistui asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksen osana noudatettavan 12.2.1995 solmitun yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Lisäksi vaatimukset entisten etujen säilyttämisestä kohdistuivat työehtosopimuksen irtisanomisaikaa, palkkaperusteita, erillisiä lisiä, vuosilomaa, lomaltapaluurahaa sekä sairausajan palkkaa koskeviin määräyksiin.

Lakosta oli päätetty yhteisesti joukkoliikenteen kuljettajia edustavissa ammattiliitoissa ja ammattiosastoissa. Lakko oli tehnyt satojentuhansien pääkaupunkilaisten liikkumisen mahdottomaksi.

Hyvityssakkojen määrää korottavana seikkana tuli ottaa huomioon aiemmin samaa asiaa koskevat työrauhakanteet, jotka oli jätetty sillensä.

VASTAUS

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Helsingin seudun linja-autohenkilökunta ry ja Espoon Linja-autohenkilökunta ry ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja Autoliikenteen Työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Kanteessa viitattu keväällä 1997 vallinnut poliittisen työnseisauksen uhka ei ollut kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin tai työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Työnseisauksella työntekijäyhdistysten jäsenet olisivat tuolloin osoittaneet mieltään pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle (jäljempänä YTV) pääasiassa sen vuoksi, ettei se ollut laatinut kilpailuttamisen pelisääntöjä, joilla turvattaisiin työntekijöiden asema kilpailuttamisen yhteydessä. YTV ei olisi ollut mielenilmaukseen osallistuvan liikennehenkilökunnan työnantaja. YTV:n tehtävänä oli järjestää julkisia liikennöintipalveluja seutuliikenteessä pääkaupunkiseudun kuntien puolesta. Liikennehenkilökunta oli työsuhteessa liikennettä harjoittaviin yrityksiin, ei YTV:hen. YTV ei ollut myöskään Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsen.

Asiasta sittemmin käydyt neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina 27.1.1998.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja sen kuultavina olevat jäsenjärjestöt olivat pyrkineet vaikuttamaan siihen, että pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen kilpailuttamiseen saataisiin luoduksi pelisäännöt liikennehenkilökunnan työsuhdeturvasta. Tavoitteena oli ollut, että kilpailuttamisen vuoksi työttömiksi jäävät kuljettajat tulisivat ensin työllistetyiksi ja vasta sitten palkattaisiin muita kuljettajia ja että ne edut, jotka perustuivat työsuhteen kestoon, säilyisivät.

Helmikuun 2 päivänä 1998 alkanut työnseisaus oli poliittinen toimenpide, joka kohdistui YTV:hen. Lakko ei kohdistunut työehtosopimukseen eikä sen yksittäisiin määräyksiin. Lakkopäätöksen olivat tehneet työntekijät, eikä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ollut siihen osallistunut.

Lakkoon oli osallistunut Helsingin seudun linja-autohenkilökunta ry:n jäsenistä 520 työntekijää ja Espoon Linjaautohenkilökunta ry:n jäsenistä noin 650 työntekijää.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:lle on toimitettu seuraava 30.1.1998 päivätty ja muiden ohella Helsingin seudun linja-autohenkilökunta ry:n ja Espoon Linja-autohenkilökunta ry:n puolesta allekirjoitettu ilmoitus työnseisauksesta:

Pääkaupunkiseudun linja-autoliikennettä 14.5.1997 uhanneen työnseisauksen välttämiseksi sovittiin työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä oli kilpailuttamisen pelisääntöjen laatiminen. Keskeisenä tarkoituksena oli työntekijöiden aseman turvaaminen kilpailuttamisen yhteydessä. Neuvottelut sovittiin käytäväksi 30.9.1997 mennessä. Kun neuvotteluissa ei päästy yhteisymmärrykseen ryhtyi piirisovittelija Esa Lonka sovintoesityksen mukaisesti viemään neuvotteluja eteenpäin. Nämä neuvottelut oli määrä saattaa päätökseen 30.11.1997 mennessä.

Piirisovittelijan johdolla käytyjen neuvottelujen takarajaa päätettiin jatkaa 27.01.1998 saakka. Neuvottelut päättyivät kuitenkin tuloksettomina, eikä keväisen sovintoesityksen mukaisesti kilpailuttamisen pelisääntöjä YTV:n ja Helsingin kaupungin hoitamaan pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen kilpailuttamiseen saatu laadittua.

YTV:n ja työnantajatahojen tavoitteena näyttää olevan kalustosta, palvelujen tasosta sekä ympäristön hoidosta huolehtiminen, mutta henkilökunta halutaan jättää heitteille. Tämä ei ole mahdollista. Henkilökunta on ansainnut normaalin kohtelun myös linja-autoliikenteen kilpailutilanteessa.

Pääkaupunkiseudun kuljetusalan henkilöstö ei hyväksy sitä, että kilpailuttaminen toteutetaan henkilöstön kustannuksella. YTV:n ja työnantajatahojen kantaa vastuunsa seurauksista, joita sen toimeenpanema liikenteen kilpailuttaminen aiheuttaa. Edellytämme, että kilpailuttamisen pelisäännöt laaditaan työntekijöiden aseman turvaamiseksi.

Kuljettajien linjakohtaiset sosiaalitilat eivät ole asianmukaisesti järjestetyt. YTV:n tulee yhdessä kuntien kanssa järjestää sosiaalitilat. Edellytämme, että YTV ryhtyy toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi.

Mikäli YTV ja työnantajatahot eivät ryhdy toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi, niin liikennehenkilökunta on päättänyt aloittaa työnseisauksen maanantaina 2.2.1998 klo 00.00 siten, että maanantaina lähteviä vuoroja ei enää ajeta.

Työnseisauksen piiriin kuuluu Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan sisäinen liikenne ja YTV:n seutuliikenne.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnseisaus on alkanut ilmoituksen mukaisesti ja se jatkuu vielä jutun pääkäsittelypäivänä. Siihen osallistuu noin 3 300 pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä työskentelevää linja-auton, raitiovaunun ja metron kuljettajaa. Heistä noin 520 kuuluu jäsenenä Helsingin seudun linjaautohenkilökunta ry:hyn ja 650 Espoon linja-autohenkilökunta ry:hyn.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Lakolla on pyritty painostamaan työnantajaliittoa suostumaan sellaiseen järjestelyyn, jolla voitaisiin turvata työntekijöiden asema kilpailuttamisen yhteydessä muun muassa velvoittamalla tarjouskilpailun voittanut liikennöitsijä ottamaan palvelukseensa ennen muita uusia työntekijöitä kyseisellä linjalla aiemmin työskennelleet työntekijät, mikäli he muutoin joutuisivat irtisanotuiksi. Tältä osin lakon on työtaistelutoimenpiteenä katsottava kohdistuvan linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Edelleen on vaadittu, että tällaisiin työntekijöihin on sovellettava liikkeen luovutuksessa noudatettavia periaatteita niin, että heidät on otettava tarjouskilpailun voittaneen yrityksen palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Velvollisuus kohdella edellä todetuin tavoin palvelukseen otettavia työntekijöitä vanhoina työntekijöinä vaikuttaa heidän sellaisiin etuuksiin, jotka määräytyvät palvelusajan keston perusteella, kuten irtisanomisaikaan, palkkaperusteisiin, erillisiin lisiin, vuosilomaan ja sairausajan palkkaan. Tämän vuoksi lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut myös työehtosopimuksen mainittuja etuuksia koskeviin määräyksiin.

Ammattijärjestöjen vastuu

Helsingin seudun linja-autohenkilökunta ry ja Espoon Linja-autohenkilökunta ry ovat osaltaan työtaistelun toimeenpanijoina rikkoneet työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa.

Kunta-alan ammattiliitto KTV, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL ovat julkaisseet sanomalehdistössä otsikolla Joukkoliikenteen lakosta seuraavan ilmoituksen:

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kuljettajat joutuivat lakkoon maanantaiaamuna, koska toukokuusta asti käydyt neuvottelut työsuhdeturvasta kilpailuttamistilanteessa eivät johtaneet tulokseen. Kuljettajat eivät hyväksy sitä, että heidän palvelussuhdeturvansa on vaarassa joka kerta, kun linjoja kilpailutetaan. Asia on merkittävä, koska nyt ollaan luomassa pelisääntöjä vastaaviin tilanteisiin yleisimminkin.

Lakkolaiset ovat panneet tyytyväisinä merkille sen, että yleisö - jolle lakosta on kieltämättä aiheutunut paljon harmia ja ylimääräistä vaivaa on ymmärtänyt, kuinka tärkeästä asiasta nyt on kyse. Kuljettajat toivovat, että työnantajan kanssa päästäisiin yhteisymmärrykseen mahdollisimman nopeasti.

Ilmoituksesta on pääteltävissä, että AKT:n kuultavina olevat jäsenjärjestöt ovat ryhtyneet työtaisteluun oman liittonsa tuella ja myötävaikutuksella. Lisäksi liiton edustajat ovat osallistuneet ennen työtaistelua ja sen aikana käytyihin neuvotteluihin, joissa on esitetty edellä todettuja vaatimuksia. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on näin rikkonut työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden.

Oikeudenkäyntikulut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Helsingin seudun linja-autohenkilökunta ry ja Espoon Linja-autohenkilökunta ry ovat jutun hävitessään velvolliset korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun ja sen edellyttämät toimenpiteet kohtuullisina oikeudenkäyntikulujen korvauksen määränä on pidettävä 3 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n, Helsingin seudun linja-autohenkilökunta ry:n ja Espoon Linja-autohenkilökunta ry:n maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa Autoliikenteen Työnantajaliitolle, liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 60 000 markkaa ja sen jäsenjärjestöt, Helsingin seudun linja-autohenkilökunta ry:n ja Espoon Linja-autohenkilökunta ry:n kummankin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 30 000 markkaa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Helsingin seudun linja-autohenkilökunta ry ja Espoon Linja-autohenkilökunta ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion julistamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Vainio, Wetterstrand ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.