Labor court dismissed union claims that a city violated strike peace obligations by withholding sick pay during a strike.

Kaupunki oli kieltäytynyt maksamasta palkkaa palomiehelle, jonka aiempaa työkyvyttömyyskautta seurannut toinen työkyvyttömyysjakso oli alkanut lakon aikana. Kaupunki ei kieltäytyessään maksamasta sairausajan palkkaa työnantajana ollut painostanut kantajajärjestöjä tai sen lakossa olevia jäseniä. Kaupunki ei ollut rikkonut pysyvää työrauhavelvollisuuttaan kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa kielletyllä tavalla.

Kantajat Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

Vastaaja Kaarinan kaupunki

TUOMIO

KANNE

Vaatimukset

Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry (jäljempänä SETELI) ja Suomen Palomiesliitto SPAL ry (jäljempänä SPAL) ovat vaatineet työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kaarinan kaupunki on menetellyt kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvoitteen vastaisesti ja että Kaarinan kaupunki tuomitaan tämän vuoksi kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla maksamaan SETELIlle ja SPAL:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

SETELI ja SPAL ovat lisäksi vaatineet Kaarinan kaupungin velvoittamista korvaamaan SETELIn ja SPAL:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Kaarinan kaupunki oli 2.12.1997 päättänyt, ettei palomies Juha-Matti Kalliselle makseta palkkaa sairausloman ajalta 1. - 14.12.1997. Kallinen oli jo aiemmin ollut sairauslomalla ja 1.12.1997 lukien oli ollut kysymys saman sairausloman jatkamisesta ja samasta sairaudesta.

Palkanmaksuvelvollisuuden kannalta ratkaisevaa oli se, kumpi oli tapahtunut aikaisemmin, sairaus vai työnseisaus. Sairausloman ja lakon sattuessa samanaikaisesti vakiintuneeksi tavaksi ja oikeuskäytännöksi oli muodostunut niin sanottu aikaprioriteettisääntö. Sen loukkaaminen työtaistelutilanteen yhteydessä oli tulkittava laittomaksi työtaistelutoimenpiteeksi. Tarkoitus oli yksinomaan painostaa työtaistelun aloittaneen järjestön jäsentä lakon vuoksi. Kalliselta oli evätty hänen lainmukainen oikeutensa sairauslomaan ja sairausloma-ajan palkkaan.

VASTAUS

Vaatimukset

Kaarinan kaupunki on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kaarinan kaupunki on lisäksi vaatinut SETELIn ja SPAL:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Kaarinan kaupungin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Kallinen oli ollut sairauslomalla muun ohessa 24. 30.11.1997. SETELIn ilmoittama SPAL:n jäseniä koskeva lakko oli alkanut 27.11.1997. Lakon aikana Kallinen oli 1.12.1997 anonut uutta sairauslomaa 30.11.1997 päättyneen sairausloman jatkoksi. Sairausloma-anomus oli perustunut 1.12.1997 Kalliselle annettuun lääkärintodistukseen, johon Kallisen työkyvyttömyysajaksi oli merkitty 1. 14.12.1997.

Työtuomioistuin oli tuomiossaan nro 7/1985 ottanut kantaa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen sairauslomaa koskevan määräyksen tulkintaan lakkotilanteessa niin sanotun aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti. Tuomion mukaan viranhaltija ei ollut estynyt työnteosta työtaistelun vuoksi, jos viranhaltijalle oli sairauden vuoksi myönnetty palkallista virkavapautta ennen lakon alkamista ja tämä virkavapaus oli alkanutkin ennen lakon alkamista. Viranhaltijalla oli siten oikeus sairausloma-ajan palkkaan lakon aikana vain sellaisen virkavapauden ajalta, joka oli sekä myönnetty että alkanut ennen lakon alkamista.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:n välisessä keskusneuvottelussa 9.12.1996 oli yksimielisesti todettu, ettei Helsingin kaupungin työntekijällä vastaavassa tilanteessa ollut oikeutta palkalliseen jatkosairauslomaan lakon aikana esitetyn uuden lääkärintodistuksen perusteella.

Kalliselle ei ollut myönnetty ajaksi 1. - 14.12.1997 virkavapautta ennen lakon alkamista eikä tämä virkavapaus myöskään ollut alkanut ennen lakon alkamista. Kallisella ei siten ollut kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella oikeutta sairauslomaan eikä sairausloma-ajan palkkaan tuolta ajalta.

Koska Kaarinan kaupunki oli toiminut asiassa virkaehtosopimuksen mukaisesti, kaupunki ei ollut voinut syyllistyä kiellettyyn painostustoimenpiteeseen Kallista vastaan. Kaupunki ei ollut voinut sovellettavaa virkaehtosopimusta ja kunnallista virkaehtosopimuslakia rikkomatta tehdä virkaehtosopimuksen määräysten vastaisia päätöksiä. Kaupunki ei myöskään ollut tämän yhden virkavapauspäätöksen tekemällä voinut ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen siksi, että tämä päätös ei ollut joukkotoimenpide. Kallisen palkallisen sairausloman eväämispäätös ei täyttänyt miltään osin työtaistelun eikä kielletyn työtaistelun tunnusmerkkejä. Kanteen vahvistusvaatimus oli näin ollen perusteeton. Myös vaatimus Kaarinan kaupungin tuomitsemisesta maksamaan hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta oli perusteeton.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kaarinan kaupungin palveluksessa oleva palomies Juha-Matti Kallinen on ollut sairauslomalla ensin 24. 30.11.1997 ja sitten 1.12.1997 annetun lääkärintodistuksen perusteella ajan 1.12. - 14.12.1997. Kun jälkimmäinen vaikkakin samasta sairaudesta johtunut työkyvyttömyysjakso on alkanut Suomen Erityisteknisten Liitto SETELIn ilmoittaman Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäseniä koskevan lakon aikana, Kaarinan kaupunki on kieltäytynyt maksamasta Kalliselle sairausajan palkkaa jälkimmäiseltä työkyvyttömyysjaksolta.

Kaarinan kaupunki ja kantajaliitot ovat eri mieltä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen tulkinnasta tässä tapauksessa. Kantajajärjestöjen tulkinnan mukaan Kallisella on oikeus sairausajan palkkaan myös jälkimmäiseltä työkyvyttömyysjaksolta, koska kysymys on ollut saman sairauden jatkumisesta. Kaarinan kaupunki on puolestaan viitannut oman kantansa tueksi työtuomioistuimen tuomioon nro 7 vuodelta 1985 ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:n keskusneuvottelussa 9.12.1996 omaksuttuun yhteiseen ja Kaarinan kaupungin kannan mukaiseen tulkintaan.

Jutun hävitessään Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ja Suomen Palomiesliitto SPAL ovat velvolliset korvaamaan Kaarinan kaupungin oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu ja sen vaatimat toimenpiteet kohtuullisena oikeudenkäyntikulujen määränä on pidettävä 2 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry ja Suomen Palomiesliitto SPAL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kaarinan kaupungin oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Hannu Rautiainen, Voipio, Pertti Ahonen ja Hynönen jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.