Labour court dismisses union claim that collective agreement implicitly grants experience bonus under general municipal rules.

Valtakunnansovittelijan palomiesten lakon lopettamiseksi tekemässä sovintoehdotuksessa, joka sittemmin oli katsottu virka- ja työehtosopimukseksi, oli todettu, että tehtävä- ja henkilökohtaiset palkantarkistukset määräytyivät 1.5.1995 ja 31.12.1995 välisenä aikana kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1.5.1995 voimaan tulevan järjestelmän tason mukaisesti siten, että viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista ja henkilökohtaista palkkaa korotettiin samalla tavoin kuin Y-taulukoiden mukaisia vastaavia palkkoja korotettiin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1995 - 1996 liitteenä olevien Y-taulukoiden mukaan.

Näyttämättä oli jäänyt, että edellä mainitulla määräyksellä olisi tarkoitettu ottaa kantaa siihen, miten viranhaltijan/työntekijän oikeus kokemus- tai palvelulisiin määräytyi 1.5.1995 alkaen.

Kaupungilla ei ollut edellä mainitun sopimuksen määräysten perusteella velvollisuutta maksaa palveluksessaan olevalle palomiehelle kanteessa vaadittua kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaista kokemuslisää.

Kantaja Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Espoon kaupunki

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Palomiesliitto SPAL:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä on 26.4.1995 syntynyt valtakunnansovittelijan 25.4.1995 tekemän sovintoehdotuksen mukainen virka ja työehtosopimus, jossa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Palkantarkistukset vuonna 1995

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.2. Tehtäväkohtaiset ja henkilökohtaiset palkantarkistukset määräytyvät 1.5.1995 31.12.1995 välisenä aikana KVTES:n 1.5.1995 voimaan tulevan järjestelmän tason mukaisesti siten, että viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista ja henkilökohtaista palkkaa korotetaan samalla tavoin kuin Y-taulukoiden mukaisia vastaavia palkkoja korotetaan KVTES 1995 - 1996:n liitteenä olevien Y-taulukoiden mukaan.

2.3. Viimeistään 1.12.1995 lukien otetaan käyttöön palo- ja pelastustointa koskevat uudet palkkausmääräykset, josta ajankohdasta lukien on paikallisesti käytettävissä epäkohtien korjaamiseen 0,3 %:n suuruinen järjestelyvaraerä siten kuin TS-95:n allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n 3-kohdassa on sanottu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Palomiesliitto SPAL on vaatinut vahvistettavaksi, että Suomen Palomiesliitto SPAL:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen 26.4.1995 hyväksymän valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen ja sittemmin virka- ja työehtosopimukseksi katsotun asiakirjan määräysten mukaan Espoon kaupungin palolaitoksen palveluksessa olevalla palomies Jaakko Väätäisellä on oikeus 10 vuoden palvelun jälkeen maksettavaan kokemuslisään.

Suomen Palomiesliitto SPAL on vaatinut Espoon kaupungin velvoittamista suorittamaan Väätäiselle ajalta 1.12.1995 - 31.12.1996 kuukausittain 346 markan suuruinen kokemuslisä ja kullekin erääntyneelle kokemuslisäerälle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kunkin kuukauden 15. päivästä lukien.

Suomen Palomiesliitto SPAL on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Suomen Palomiesliitto SPAL:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Väätäinen oli ollut kunnallisessa palvelussuhteessa 10 vuotta 20.11.1995 mennessä. Näin ollen hänellä oli oikeus 10 vuoden palvelun perusteella maksettavaan kokemuslisään.

Väätäisen oikeus kokemuslisään perustui edellä mainitun virka- ja työehtosopimuksen 2.2. kohdan määräykseen, jonka mukaan tehtäväkohtaiset ja henkilökohtaiset palkantarkistukset määräytyivät ajalla 1.5.1995 - 31.12.1995 kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) 1.5.1995 voimaan tulevan järjestelmän tason mukaisesti siten, että viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista ja henkilökohtaista palkkaa korotettiin samalla tavoin kuin Y-taulukoiden mukaisia vastaavia palkkoja korotettiin KVTES 1995 - 1996:n liitteenä olevien Y-taulukoiden mukaan. KVTES 1995 - 1996:n 24 §:n mukaan viranhaltijalle maksettiin kokemuslisää 10 vuoden palvelun jälkeen. Määräyksen mukaan kokemuslisä oli 5 prosenttia peruspalkasta. Väätäisen palkkaluokka oli Y 23, josta laskettu kokemuslisä oli suuruudeltaan 346 markkaa. Kokemuslisä tuli maksaa kultakin kuukaudelta saman kuukauden 15. päivä.

Espoon kaupunki oli 11.9.1995 tekemällään palvelulisäpäätöksellä myöntänyt Väätäiselle 10 vuoden palvelun perusteella tulevan kokemuslisän. Espoon kaupunki oli kuitenkin sittemmin kieltäytynyt lisän maksamisesta vedoten teknisten sopimuksen 1995 - 1996 (TS-95) määräyksiin.

Työtuomioistuin oli 19.2.1996 antamassaan tuomiossa nro 15 todennut, että asianosaisten välillä ensisijaisesti noudatettava sopimus oli edellä tarkoitettu 26.4.1995 syntynyt virkaehtosopimus. Jos tässä sopimuksessa ei ollut jostakin asiasta määräyksiä, tuli toissijaisesti soveltaa TS-95:n määräyksiä. Näin ollen nyt esillä olevassa tapauksessa tuli soveltaa 26.4.1995 syntynyttä virkaehtosopimusta sekä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Tämä kävi ilmi Suomen Palomiesliitto SPAL:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisen virkaehtosopimuksen 2.2. kohdan määräyksestä.

Suomen Palomiesliitto SPAL:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välinen virkaehtosopimus oli itsenäinen sopimus. Sopimusta tulkittaessa ei ohjetta voitu hakea teknisten sopimuksen tulkinnasta, kuten työnantajapuoli oli tehnyt. Teknisten sopimus oli myös syntynyt vasta tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä eli myöhemmin kuin virkaehtosopimus, johon kanne oli perustettu.

Syntyneestä erimielisyydestä käydyt paikallisneuvottelut Espoon kaupungin ja Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäsenyhdistyksen Espoon Palohenkilöstö ry:n kanssa olivat päättyneet erimielisyyteen. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli kieltäytynyt neuvottelemasta erimielisyydestä Suomen Palomiesliitto SPAL:n kanssa.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Espoon kaupunki on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Suomen Palomiesliitto SPAL:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Espoon kaupunki oli 11.9.1995 tehdyllä päätöksellä myöntänyt Väätäiselle neljännen palvelulisän eli ammattitaitolisän 1.12.1995 lukien. Hallinnollisista syistä palvelulisät oli Espoon kaupungissa myönnetty etukäteen sillä varauksella, että palvelulisän maksamisen edellytykset täyttyivät. Espoon kaupunki oli päättänyt ottaa 1.12.1995 lukien käyttöön teknisten sopimuksen eli TS-95:n mukaisen uuden palkkausjärjestelmän.

TS-1995 oli allekirjoitettu 30.1.1995 ja se oli tullut voimaan 1.1.1995. Mainittua sopimusta sovellettiin sen 3 §:n mukaan kuntien palveluksessa oleviin viranhaltijoihin, jotka tekivät teknisen alan tehtäviä muun ohessa palo- ja pelastustoimen piirissä. Pykälän soveltamisohjeen mukaan TS-95:n soveltamisalaan kuuluivat muun ohessa palopäällystö, muu palohenkilöstö ja hälytyshenkilöstö.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n 5 momentin mukaan kunta ei eräitä poikkeustapauksia lukuun ottamatta saanut määrätä tai sopia virkaehtosopimuksen soveltamisalalla sopimuksen ulkopuolella olevan, virkaehtosopimuksessa tarkoitettua työtä suorittavan viranhaltijan palvelussuhteen ehtoja sellaisiksi, että ne olivat ristiriidassa virkaehtosopimuksen kanssa. Espoon kaupunki ei siten voinut Väätäisen palkkauksen kohdalla menetellä TS-95:n määräyksistä poikkeavasti.

TS-95 oli kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n 5 momentista ilmenevän ja oikeuskäytännössä johdonmukaisesti sovelletun aikaprioriteettiperiaatteen perusteella kanteessa tarkoitettua 26.4.1995 syntynyttä virkaehtosopimusta aiempi sopimus. Espoon kaupunki oli siten virkaehtosopimuslain mukaan tälläkin perusteella velvollinen noudattamaan teknisten sopimuksen määräyksiä, jos kysymyksessä olevan kahden sopimuksen määräykset olivat keskenään ristiriidassa.

TS-95:n allekirjoituspöytäkirjan määräykset palkantarkistuksista vuonna 1995 olivat asiallisesti samansisältöiset kuin 26.4.1995 syntyneen virkaehtosopimuksen 2.2. kohdasta ilmenevät palkankorotusmääräykset. Viimeksi mainittuja määräyksiä oli myös tarkoitettu sovellettavaksi samalla tavoin kuin TS-95:n allekirjoituspöytäkirjan vastaavia määräyksiä. Tästä oli valtakunnansovittelija virkaehtosopimukseksi muodostunutta sovintoehdotusta tehdessään lähtenyt. Myös Kunnallinen työmarkkinalaitos oli sovintoehdotusta hyväksyessään lähtenyt samasta seikasta.

TS-95:n allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n 2 kohdan mukaan tehtäväkohtaiset ja henkilökohtaiset palkantarkistukset määräytyivät 1.5. - 31.12.1995 KVTES:n 1.5.1995 voimaan tulevan järjestelmän tason mukaisesti siten, että viranhaltijalle 30.4.1995 asti maksettua tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista palkkaa korotettiin samalla tavoin, kuin 30.4.1995 voimassa olleiden Y-taulukoiden mukaisia vastaavia palkkoja korotettiin KVTES 1995 1996:n liitteenä olevien Y-taulukoiden mukaan.

Allekirjoituspöytäkirjan edellä mainittu palkantarkistuksia koskeva määräys tarkoitti sitä, että peruspalkkoja ja 30.4.1995 maksettuja palvelulisiä (eli teknisellä alalla ammattitaitolisiä) korotettiin 1.5.1995 lukien Y-palkkataulukoista ilmenevällä yleiskorotuksella. Määräys "palkantarkistukset määräytyvät 1.5. - 31.12.1995" tarkoitti myös sitä, että palkkoihin ei 1.5.1995 jälkeen enää sen vuoden aikana maksettu muita yleiskorotuksia. Määräyksessä ei ollut otettu kantaa siihen, oliko jollekin viranhaltijalle maksettava ja millä edellytyksillä tietyn suuruista kokemuslisää (palvelulisää). Määräys ei velvoittanut työnantajaa maksamaan kokemuslisiä eli teknisellä alalla vanhojen palvelulisien mukaisia ammattitaitolisiä, vaan määräyksellä velvoitettiin vain korottamaan viranhaltijalle 30.4.1995 tosiasiassa maksettua palkkaa.

Kanteessa esitettyä vaatimusta ei siten voitu perustaa TS-95:n allekirjoituspöytäkirjan määräykseen eikä 26.4.1995 syntyneen virkaehtosopimuksen vastaavaan määräykseen.

Väätäiseen sovellettavan TS-95:n 2 §:n 2 momentin mukaan TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivään asti kunta noudatti kuntien ja kuntayhtymien teknistä henkilöstöä koskevan virka- ja työehtosopimuksen 1994 (TVTES 1994:n) palkkausmääräyksiä. TS-95:n palkkausmääräysten viimeinen mahdollinen voimaantulopäivä oli mainitun momentin mukaan 1.12.1995.

TVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 3 momentin mukaan ammattitaitolisää koskevat TVTES:n 24 §:n määräykset tulivat voimaan samasta ajankohdasta alkaen kuin edellä mainittu uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön. Uudella palkkausjärjestelmällä tässä tarkoitettiin TS-95:n määräyksiä. Edellä mainitun allekirjoituspöytäkirjan kohdassa oli edelleen todettu, että siihen asti noudatettiin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palvelulisää koskevia määräyksiä.

TS-95:stä sovittaessa oli ollut tiedossa, että KVTES:n palkkausjärjestelmää uudistettiin 1.5.1995 lukien muun ohessa korvaamalla palvelulisät kokemuslisillä siten kuin sopimuksen palkkausluvun määräyksistä tarkemmin ilmeni. Kokemuslisien lukumäärät ja suuruudet sekä kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan kertyminen erosivat KVTES:n 24 ja 25 §:stä ilmenevin tavoin olennaisesti mainittuun ajankohtaan asti sovellettujen palvelulisien lukumäärästä, suuruudesta ja kertymisestä.

TS-95:n sopijapuolet olivat lähteneet siitä, ettei TS-95:tä sovellettaessa otettu lainkaan käyttöön kokemuslisäjärjestelmää, joka olisi ollut sopimuksen soveltamisalalla käytössä enintään ajan 1.5. - 30.11.1995, koska viimeistään 1.12.1995 lukien tuli ottaa käyttöön TS-95:n omat palkkausmääräykset. Viimeksi mainitut määräykset esimerkiksi henkilökohtaisen palkan määräytymisen osalta poikkesivat täysin KVTES:n määräyksistä. Sopijapuolet olivat olleet tietoisia siitä TS-95:tä edeltäneen TVTES:n allekirjoituspöytäkirjan määräyksestä, jonka mukaan teknisen alan uusien palkkausmääräysten voimaantuloon asti tuli noudattaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palvelulisiä koskevia määräyksiä.

Edellä tarkoitettuja palvelulisiä koskevia määräyksiä oli siten noudatettava kokemuslisien sijasta TS-95:n palkkausmääräysten voimaantuloon saakka. TVTES:n ammattitaitolisää koskevat määräyksetkään eivät tulleet sovellettaviksi, koska TS-95:n palkkausmääräyksissä ei enää puhuttu ammattitaitolisistä vaan henkilökohtaisesta palkasta. Jotta teknisen alan henkilökohtaisen palkan määräytymistä koskeva järjestelmä erottuisi mahdollisimman selvästi KVTES:n mukaisesta uudesta kokemuslisäjärjestelmästä, oli palkkoja 1.5.1995 lukien TS-95:n perusteella tarkistettaessa käytetty henkilökohtaisesta palkanosasta ammattitaitolisän nimitystä. Nämä ammattitaitolisät määräytyivät TS-95:n palkkausmääräysten voimaantuloon (viimeistään 1.12.1995) saakka KVTES:n vanhojen, palvelulisiä koskevien määräysten mukaan. Palvelulisiä koskevia määräyksiä sovellettiin siten TS-95:n soveltamispiirissä vielä 1.5.1995 ja sen jälkeen toisin kuin KVTES:n soveltamispiirissä.

Väätäisen oikeus ammattitaitolisiksi kutsuttuihin palveluslisiin on TS-95:n palkkausmääräysten käyttöön ottamiseen asti määräytynyt KVTES:n palvelulisiä eikä kokemuslisiä koskevien määräysten mukaan. Väätäisellä ei siten ole ollut lainkaan oikeutta kokemuslisiin.

TS-95:n allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n 2 kohdasta ilmeni, että määräyksessä oli tarkoitettu määritellä palkankorotusten suuruus 1.5.1995 lukien, sillä määräyksessä puhuttiin 30.4.1995 asti maksetun palkan korottamisesta Y-taulukoiden mukaisesti. KVTES:n liitteistä 1 ja 2, jotka koskivat entisiä Y-palkkaluokkia vastaavia uusia peruspalkkoja ja kokemuslisiä sekä määrävuosilisiä, ilmeni, että niissä oli aikaisempaan tapaan kysymys tietystä ajankohdasta lukien eli tässä tapauksessa 1.5.1995 lukien voimaan tulevien palkkojen määrittämisestä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli yhteisymmärryksessä TS-95:n sopijajärjestöjen kanssa lähettänyt 11.4.1995 kunnanhallituksille ja kuntayhtymille yleiskirjeen TS-95:n edellyttämistä palkankorotuksista. Yleiskirjeessä oli todettu muun ohessa, että TS-95:n soveltamisalaan kuuluvien viranhaltijoiden ja työntekijöiden 1.5.1995 lukien toteutettavien palkankorotusten laskemisen helpottamiseksi lähetettiin liitteinä olevat aputaulukot. Liitteistä ilmeni, millä kertoimella viranhaltijalle/työntekijälle 30.4.1995 asti maksettuja tehtäväkohtaisia palkkoja ammattitaitolisineen korotettiin 1.5.1995 lukien. Liitteistä ilmenivät TS-95:n soveltamisalaan kuuluvan viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaiset palkat ammattitaitolisineen 1.5.1995 lukien edellyttäen, että viranhaltijan/työntekijän markkamääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 30.4.1995 ollut samansuuruinen kuin asianomaisen Ypalkkaluokan mukainen peruspalkka samana ajankohtana.

Edellä mainitusta yleiskirjeestäkin ilmeni, että TS-95:n allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettiin vain 1.5.1995 lukien maksettavan yleiskorotuksen maksamista ja tämän korotuksen tason määrittämistä siten kuin kohdassa oli todettu. Kysymyksessä olevassa määräyksessä eikä myöskään 26.4.1995 syntyneen virkaehtosopimuksen 2.2. kohdassa ollut sovittu siitä, millä perusteella viranhaltijalle oli maksettava ammattitaitolisää.

Vaatimusta Väätäiselle maksettavasta ammattitaitolisästä ei voitu perustaa 26.4.1995 syntyneen virkaehtosopimuksen määräyksiin. Ammattitaitolisän maksaminen perustui vain TS-95:n 2 §:n 2 momentin määräykseen, TVTES:n allekirjoituspöytäkirjan edellä mainittuun määräykseen sekä KVTES:n palveluslisää koskeneisiin määräyksiin. Suomen Palomiesliitto SPAL ei ollut sidottu näihin sopimuksiin, eikä se näin ollen voinut myöskään esittää näihin sopimuksiin perustuvia vaatimuksia.

Väätäisen palkkaa oli korotettu 1.5.1995 lukien TS-95:n allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n 2 kohdassa edellytetyin tavoin. Tätä palkkaa hänelle oli maksettu ainakin 31.12.1995 saakka, mitä mainitussa 2 §:n 2 kohdassa ja 26.4.1995 syntyneen virkaehtosopimuksen 2.2 kohdassa edellytettiin. Espoon kaupunki ei siten ollut mainittujen virkaehtosopimuskohtien perusteella velvollinen maksamaan Väätäiselle muita palkankorotuksia kuten esimerkiksi kokemuslisää.

TS-95:n soveltamispiiriin kuuluvan Väätäisen palkkaus määräytyi 1.12.1995 lukien TS-95:n uusien palkkausmääräysten perusteella mainitun sopimuksen 29 §:ssä sovituin tavoin. Uusia palkkausmääräyksiä, joihin ei enää sisältynyt määräyksiä palvelulisistä, kokemuslisistä tai ammattitaitolisistä, käyttöön otettaessa lähtökohtana oli viranhaltijalle 30.11.1995 maksettu palkka. Uusien palkkausmääräysten perusteella muodostettua palkkaa verrattiin mainitun siirtymäsäännöksen mukaan viranhaltijalle 30.11.1995 maksettuun palkkaan. Tämä ilmeni TS-95:n 29 §:n 4-6 momenttien selvästä sanamuodosta. Väätäiselle ei ollut maksettu 30.11.1995 neljän palveluslisän (ammattitaitolisän) mukaista palkkaa vaan kolmen palveluslisän mukainen palkka. Uuteen 1.12.1995 lukien käyttöön otettavaan TS-95:n mukaiseen palkkausjärjestelmään eivät kuuluneet palvelulisät, ammattitaitolisät ja kokemuslisät.

Espoon kaupunki ei siten ollut 26.4.1995 syntyneen virkaehtosopimuksen eikä myöskään TS-95:n määräysten perusteella velvollinen maksamaan Väätäiselle 1.12.1995 lukien hänelle alustavasti ja muodollisesti myönnettyä 10 vuoden palvelusaikaan perustuvaa palvelulisää (ammattitaitolisää) eikä myöskään vastaavaa kokemuslisää.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Valtakunnansovittelija on 25.4.1995 tehnyt sovintoehdotuksen Suomen Palomiesliitto SPAL:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisen työriidan ratkaisemiseksi sekä Suomen Palomiesliitto SPAL:n toimeenpanemien työnseisausten lopettamiseksi. Osapuolet ovat hyväksyneet sovintoehdotuksen 26.4.1995. Työtuomioistuin on tuomioillaan nro 1995-55 ja 1996-50 katsonut, että sovintoehdotus muodosti asianosaisten välillä voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen.

Sovintoehdotuksen 2. kohta koskee otsikkonsa mukaan palkantarkistuksia vuonna 1995. Sovintoehdotuksen 2.2 kohdan mukaan tehtäväkohtaiset ja henkilökohtaiset palkantarkistukset määräytyvät 1.5.1995 - 31.12.1995 välisenä aikana KVTES:n 1.5.1995 voimaan tulevan järjestelmän tason mukaisesti siten, että viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista ja henkilökohtaista palkkaa korotetaan samalla tavoin kuin Y-taulukoiden mukaisia vastaavia palkkoja korotetaan KVTES 1995 - 1996:n liitteenä olevien Y-taulukoiden mukaan. Saman sopimuksen 2.3. kohdan mukaan viimeistään 1.12.1995 lukien otetaan käyttöön palo- ja pelastustointa koskevat uudet palkkausmääräykset, josta ajankohdasta lukien on paikallisesti käytettävissä epäkohtien korjaamiseen 0,3 prosentin suuruinen järjestelyvara siten kuin TS-95:n allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n 3-kohdassa on sanottu.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys Espoon kaupungin palveluksessa olevan palomies Jaakko Väätäisen oikeudesta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) 24 §:n mukaiseen 10 vuoden palveluajan perusteella maksettavaan kokemuslisään 1.12.1995 alkaen. Mainittu palveluaika on Väätäisen kohdalla tullut täyteen 20.11.1995.

Suomen Palomiesliitto SPAL on perustanut kokemuslisän maksamista koskevan vaatimuksensa valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen 2.2. kohdan määräykseen. Suomen Palomiesliitto SPAL on lähtenyt siitä, että mainitun kohdan mukaan myös viranhaltijan oikeus kokemuslisään määräytyi 1.5.1995 alkaen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten perusteella.

Kunnallinen työmarkkinalaitos puolestaan on katsonut, että kysymyksessä olevan sovintoehdotuksen 2.2. kohdan määräyksellä ei ollut sovittu muusta kuin viranhaltijalle ja työntekijälle 30.4.1995 maksettujen peruspalkkojen ja palvelulisien korottamisesta samalla tavoin kuin KVTES:n liitteenä olevia Y-taulukoiden palkkoja oli sovittu korotettavaksi. Väätäisellä ei Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan ollut oikeutta kanteessa vaadittuun kokemuslisään, koska Espoon kaupungissa oli 1.12.1995 alkaen otettu käyttöön palo- ja pelastustoimessa teknisten sopimuksen mukainen palkkausjärjestelmä. Teknisten sopimukseen ei sisältynyt enää kokemuslisää koskevia määräyksiä.

Suomen Palomiesliitto SPAL:n puheenjohtaja, joka on ollut liiton edustajana mukana sovintoehdotuksen hyväksymiseen johtaneissa neuvotteluissa, on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että sovintoehdotuksen 2.2. kohdan määräyksestä sovittaessa liiton tarkoituksena oli saada jäsenilleen samansuuruiset yleiskorotukset, kuin mistä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalla oli jo aikaisemmin sovittu. Neuvotteluissa ei puheenjohtajan mukaan ole erikseen keskusteltu siitä, miten sovintoehdotuksen soveltamispiiriin kuuluvien henkilöiden oikeus palvelu- tai kokemuslisiin määräytyy. Puheenjohtajan mukaan Suomen Palomiesliitto SPAL:n lähtökohta neuvottelujen aikana on ollut, että liiton jäseniin noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä siihen asti, kunnes liiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä tehdään sopimus palo- ja pelastusalan palkkausmääräyksistä.

Sovintoehdotukseen hyväksymiseen johtaneissa neuvotteluissa ei ole ollut erikseen esillä, miten sovintoehdotuksen piiriin kuuluvien viranhaltijoiden ja työntekijöiden oikeus palvelu- tai kokemuslisiin määräytyy. Neuvotteluista esitetty selvitys samoin kuin määräyksen sanamuoto osoittavat työtuomioistuimen mielestä, että sovintoehdotuksen 2.2. kohdan määräyksessä tarkoitetaan vain palkkojen tarkistamista samalla tavoin kuin KVTES:n soveltamisalalla on sovittu. Tähän viittaa työtuomioistuimen mielestä myös se, että määräys on vastaavan sisältöinen kuin teknisten sopimukseen aikaisemmin otettu määräys, jolla on sovittu palkkoihin tehtävistä korotuksista 1.5.1995 ja 31.12.1995 välisenä aikana. Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että sovintoehdotuksen 2.2 kohdan määräyksestä sovittaessa tarkoituksena olisi ollut ottaa kantaa palvelulisää tai kokemuslisää koskevien sopimusmääräysten noudattamiseen.

Sovintoehdotuksen määräyksistä ei työtuomioistuimen mielestä voida katsoa muutoinkaan johtuvan Espoon kaupungille velvollisuutta noudattaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen kokemuslisää koskevia määräyksiä 1.12.1995 ja sen jälkeen. Espoon kaupungilla ei siten sovintoehdotuksen määräysten perusteella ole velvollisuutta suorittaa Väätäiselle kanteessa vaadittua kokemuslisää.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Palomiesliitto SPAL velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Juvonen, Wilska, Kolula ja Wetterstrand jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.