Labor court dismissed strike actions by fire service officials for violating collective agreement peace clauses.

Lakon tarkoituksena oli ollut painostaa Kunnallista työmarkkinalaitosta sopimaan palo- ja pelastushenkilöstön palkkaehdoista toisin kuin mitä niistä oli sovittu vastaajia sitovissa teknisiä koskevissa sopimuksissa ja kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa. Palkkamääräyksiin kohdistunut lakko oli virkaehtosopimuksen työrauhamääräysten vastainen.

Lakkoon osallistuneet virkamiehet tuomittu sopimusperäisen työrauhavelvollisuuden rikkomisen perusteella virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoihin.

Kysymys myös kanteiden yhdistämisestä.

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muun muassa Kuntaalan unioni ry:n välillä voimassa olevassa kunnallisessa yleisessä virka ja työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I LUKU YLEINEN OSA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Työrauha

Viranhaltijat 1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunta-alan unionin välillä 30.1.1995 allekirjoitetussa teknisten sopimuksessa 1995-1996 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I LUKU YLEINEN OSA

1 § Sopimuksen luonne

TS-95 on kunnallinen teknistä henkilöstöä koskeva virka- ja työehtosopimus.

2 § Määräysten voimaantulo ja voimassaolo

1 mom. TS-95:n määräykset tulevat voimaan 1.1.1995 lukuunottamatta palkkausmääräyksiä (II luku Palkkaus 7 - 29 §:t), jotka tulevat voimaan mainitun päivän jälkeen viimeistään 1.12.1995.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkausmääräysten voimaantulo 2 mom. Kunnan/kuntayhtymän ao. viranomainen päättää TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivästä kunnassa/kuntayhtymässä, kuitenkin niin, että viimeinen mahdollinen voimaantulopäivä on 1.12.1995. TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivään asti kunta/kuntayhtymä noudattaa TVTES 1994:n palkkausmääräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Soveltamisala

TS-95:tä sovelletaan kuntien/kuntayhtymien palveluksessa oleviin viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, jotka tekevät teknisen alan tuotanto- ja ylläpitotöiden johtotehtäviä, suunnittelutehtäviä, tutkimustehtäviä, hinnoittelutehtäviä, kustannuslaskentatehtäviä, tarkastus- ja valvontatehtäviä, hankintatehtäviä, materiaalipalvelutehtäviä, työnjohtotehtäviä, ammattimiestehtäviä ja muita teknisen alan tehtäviä mm. seuraavissa toiminnoissa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ja palo- ja pelastustoimi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § KVTES:n eräitten määräysten noudattaminen

Noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) seuraavia määräyksiä sellaisina kuin ne kulloinkin ovat voimassa, ellei jäljempänä ole toisin sovittu:

I Luku Yleinen osa 1 § 3 mom. 1), 4), 5), 8) ja 9) kohdat, 2 - 4 §:t ja 6 §

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunta-alan unioni ry:n välillä 27.9.1995 allekirjoitetussa teknisten sopimuksessa 1995-1997 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen

Tällä virka- ja työehtosopimuksella (TS-96) toteutetaan keskusjärjestöjen 11.9.1995 allekirjoittama tulopoliittista sopimusta koskeva neuvottelutulos Teknisten sopimuksen soveltamisalalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Sopimuksen sisältö ja voimassaoloaika

Tammikuun 30. päivänä 1995 allekirjoitettu Teknisten sopimus 1995 - 1996 (TS-95), jota on muutettu 26.4.1995 allekirjoitetulla virka- ja työehtosopimuksella, lakkaa olemasta voimassa TS-96:n voimaantuloajankohdasta lukien.

TS-95:n ja sen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä noudatetaan sellaisinaan myös TS-96:n voimassaoloaikana jäljempänä mainituin poikkeuksin.

TS-96 on voimassa siitä päivästä lukien, kun keskusjärjestöt allekirjoituksillaan vahvistavat sopimukseksi edellä 1 §:ssä tarkoitetun neuvottelutuloksen, ja se on voimassa 31.1.1998 saakka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

R 85/97

KUNNALLISEN TYÖMARKKINALAITOKSEN KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla edellä mainittujen vastaajien tuomitsemista maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut vastaajien velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on käsittelyn aikana luopunut kanteesta Hannu Turkin, Marko Ojamäen, William Kenealy-Wirran, Teijo Pakarisen, Timo Korhosen, Jouni Salosen, Pasi Saaren, Tero Uusi-Maahin ja Antti Välimäen osalta, koska he ovat työsuhteisia työntekijöitä.

Perustelut

Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry (jäljempänä SETELI) on 27.11.1997 kello 16 alkaen pannut toimeen paloja pelastuslaitoksessa työskenteleviä Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n (jäljempänä SPAL) jäseniä koskevan työnseisauksen. Työnseisaukseen olivat ryhtyneet muiden ohessa Haapajärven, Heinolan, Imatran, Kajaanin, Kuusamon, Lappeenrannan, Lohjan, Loimaan, Porin, Rovaniemen maalaiskunnan, Tammisaaren, Vihannin ja Äänekosken Suolahden palo- ja pelastuslaitoksilla työskennelleet viranhaltijat, jotka olivat eronneet Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:n (jäljempänä KTV) tai Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry:n (jäljempänä KVL) paikallisyhdistyksestä teknisten sopimuksen 1995 - 1997 (jäljempänä TS-96) voimassa olleessa. TS-96 oli voimassa ajan 29.9.1995 - 31.1.1998. Lakot jatkuivat mainittujen kuntien palo- ja pelastuslaitoksissa edelleen.

Haapajärven kaupungin palolaitoksella lakossa olivat sen alusta lähtien olleet muiden muassa vs. palotarkastaja Antti Hanhineva ja palomies Mauri Tuominen. He olivat virkasuhteessa kaupunkiin ja olivat edelleen lakossa. Hanhineva ja Tuominen olivat olleet 30.9.1995 asti Kuntaalan unionin jäsenjärjestön KVL:n paikallisyhdistyksen Haapajärven Kunnallisvirkamiesyhdistys ry:n jäseniä ja olivat siten edelleen sidottuja TS-96:een. He olivat eronneet mainitusta paikallisyhdistyksestä vasta 1.10.1995 lukien.

Heinolan kaupungin palolaitoksella lakossa olivat sen alusta lähtien olleet muiden muassa ruiskumestarit Pentti Häll, Jari Lehtinen, Jarmo Valojää, ylipalomies Hannu Enden ja palomiehet Kyösti Heikkinen, Vesa Jäntti, Matti Lehtinen, Jari Vornanen, Ari Heikura ja Risto Lehtinen. He olivat virkasuhteessa Heinolan kaupunkiin ja olivat edelleen lakossa. Risto Lehtinen oli eronnut KTV:n alayhdistyksestä 29.9.1995, Heikkinen ja Vornanen 31.1.1996, Enden 20.6.1997, Häll, Jäntti, Jari Lehtinen, Matti Lehtinen ja Heikura 13.6.1997 ja Valojää 18.6.1997. He olivat siten kaikki olleet TS-96:n voimassa ollessa Kuntaalan unionin jäsenjärjestön KTV:n alayhdistyksen jäseniä ja olivat näin ollen edelleen TS-96:een sidottuja.

Imatran kaupungin pelastuslaitoksella lakossa oli sen alusta lähtien ollut muiden muassa hälytyspäivystäjä Arja Nenonen. Hän oli virkasuhteessa Imatran kaupunkiin ja oli edelleen lakossa. Nenonen oli ollut 28.2.1997 asti Kuntaalan unionin jäsenjärjestön KTV:n alayhdistyksen jäsen ja oli siten edelleen sidottu TS-96:een.

Kajaanin kaupungin pelastuslaitoksella lakossa olivat sen alusta lähtien olleet ylipalomies Esa Karppanen, palomiehet Jorma Halonen, Mauri Korhonen, Pekka Nykänen, Erkki Puuronen ja Juha Toro sekä palomies-sairaankuljettajat Osmo Kauppinen ja Juhani Laaksonen. He olivat virkasuhteessa Kajaanin kaupunkiin ja olivat edelleen lakossa. Mainitut viranhaltijat olivat eronneet KTV:n alayhdistyksestä tai KVL:n alayhdistyksestä Halonen 30.9.1996, Karppanen 31.1.1996, Korhonen 31.1.1996, Nykänen 10.6.1997, Puuronen 1.2.1996, Toro 31.1.1996, Kauppinen 30.11.1996 ja Laaksonen 1.2.1996. He olivat siten kaikki olleet TS-96:n voimassa ollessa Kunta-alan unionin jäsenjärjestöjen KTV:n tai KVL:n alayhdistyksen jäseniä ja olivat näin ollen edelleen TS-96:een sidottuja.

Kuusamon palolaitoksella olivat lakossa sen alusta lähtien olleet va. palomiehet Timo Määttä ja Tuomo Määttä sekä hälytyspäivystäjät Olli Jurmu ja Markku Saukkonen sekä hälytysmestari Timo Törmänen. He olivat virkasuhteessa Kuusamon kuntaan ja olivat edelleen lakossa. Mainitut palomiehet olivat eronneet KTV:n alayhdistyksestä 31.1.1996 ja Saukkonen 29.2.1996. Jurmu oli eronnut KVL:n alayhdistyksestä 1.2.1996 alkaen ja Törmänen 1.3.1997 alkaen. He olivat siten kaikki olleet TS-96:n voimassa ollessa Kunta-alan unionin jäsenjärjestön KTV:n tai KVL:n alayhdistyksen jäseniä ja olivat näin ollen edelleen sidottuja TS-96:een.

Lappeenrannan kaupungin pelastuslaitoksella lakossa olivat sen alusta lähtien olleet hälytyskeskuksen hoitaja Ulla-Riitta Huoso, vs. palomies Raimo Laine ja palomiehet Harri Honka ja Markku Talka. He olivat virkasuhteessa Lappeenrannan kaupunkiin ja olivat edelleen lakossa. Huoso oli eronnut KTV:n alayhdistyksestä 31.5.1996, Laine 2.5.1996, Honka 11.11.1997 ja Talka 13.11.1997. He olivat siten kaikki olleet TS-96:n voimassa ollessa Kunta-alan unionin jäsenjärjestön KTV:n alayhdistyksen jäseniä ja olivat näin ollen edelleen TS-96:een sidottuja.

Lohjan kaupungin pelastuslaitoksella lakossa oli sen alusta lähtien ollut palomies Seppo Ekholm ja 28.11.1997 kello 8 alkaen palomies Kimmo Laakso. He olivat virkasuhteessa Lohjan kaupunkiin ja olivat edelleen lakossa. Ekholm ja Laakso olivat eronneet KTV:n alayhdistyksestä 31.3.1997. He olivat siten kumpikin olleet TS-96:n voimassa ollessa Kunta-alan unionin jäsenjärjestön KTV:n alayhdistyksen jäseniä ja olivat näin ollen edelleen TS-96:een sidottuja.

Loimaan kaupungin palolaitoksella lakossa olivat sen alusta lähtien olleet ylipalomies Olli Karhu, palomiehet Risto Heinonen, Asko Kulmala, Jarmo Maunu, Tarmo Maunu, Olli-Pekka Pietilä, Taavi Santala, Matti Schwartz ja Risto Tsharkov. He olivat virkasuhteessa Loimaan kaupunkiin ja olivat edelleen lakossa. Kaikki mainitut viranhaltijat olivat eronneet KTV:n alayhdistyksestä 31.12.1996. He olivat siten kaikki olleet TS-96:n voimassa ollessa Kunta-alan unionin jäsenjärjestön KTV:n alayhdistyksen jäseniä ja olivat näin ollen edelleen TS-96:een sidottuja.

Porin kaupungin palolaitoksella lakossa olivat sen alusta lähtien olleet palomiehet Mikko Friman, Martti Huhtala, Asko Mansikkamäki, Janne Nyman, Tapani Peurala ja Markku Saarinen, tp. palomiehet Ari Jalonen ja Marko Virtanen sekä ylipalomiehet Esa Raisio ja Hannu Ruohonen. He olivat virkasuhteessa Porin kaupunkiin ja olivat edelleen lakossa. Mäenpää oli eronnut KTV:n alayhdistyksestä 1.1.1996, Friman 1.2.1997, Huhtala 1.1.1996, Jalonen 1.2.1997, Mansikkamäki 1.1.1996, Nyman 1.5.1997 Peurala 1.7.1996, Raisio 1.10.1996, Ruohonen 1.2.1997, Saarinen 1.6.1996 ja Virtanen 1.2.1997. He olivat kaikki siten olleet TS-96:n voimassa ollessa Kunta-alan unionin jäsenjärjestön KTV:n alaisen yhdistyksen jäseniä ja olivat näin ollen edelleen TS:96:een sidottuja.

Porin Palohenkilöstö SPAL ry 34:n puheenjohtaja ja saman yhdistyksen luottamusmies olivat 10.11.1997 palopäällikön virkahuoneessa pidetyssä kokouksessa ilmoittaneet, että heidän jäsenistönsä oli perillä työrauhavelvoitteesta mahdollisen lakon alkaessa. Puheena olevat viranhaltijat olivat tästä huolimatta osallistuneet lakkoon.

Rovaniemen maalaiskunnan palo- ja pelastuslaitoksella olivat olleet lakossa sen alusta lähtien muiden muassa palomies Matti Niska ja vs. palomies Petri Ollila. He olivat virkasuhteessa Rovaniemen maalaiskuntaan ja olivat edelleen lakossa. Niska oli eronnut Kunta-alan unionin jäsenjärjestön KTV:n alayhdistyksestä 1.11.1996 lukien ja Ollila Kunta-alan unionin jäsenjärjetön KVL:n alayhdistyksestä 11.8.1996 lukien. He olivat siten edelleen sidottuja TS-96:een.

Tammisaaren kaupungin pelastuslaitoksella olivat olleet lakossa sen alusta lähtien muiden muassa palomiehet Kenneth Forsström, Juha Jääskeläinen ja Risto Lehtinen. He olivat olleet virkasuhteessa Tammisaaren kaupunkiin ja olivat edelleen lakossa. Jääskeläinen oli eronnut Kuntaalan unionin jäsenjärjestön KTV:n alayhdistyksestä 30.9.1995 ja Forsström sekä Risto Lehtinen 30.6.1997. He olivat siten edelleen sidottuja TS-96:een.

Vihannin kunnan palolaitoksella oli ollut lakossa sen alusta lähtien palomies Jari Junttila. Hän oli virkasuhteessa Vihannin kuntaan ja hän oli edelleen lakossa. Junttila oli eronnut Kunta-alan unionin jäsenjärjestön KTV:n alayhdistyksestä 30.11.1995. Hän oli siten edelleen sidottu TS-96:een.

Äänekosken Suolahden pelastuslaitoksella olivat olleet lakossa sen alusta lähtien muiden muassa palomestari Jorma Suomalainen, paloesimiehet Jari Leppänen, Veli-Matti Koivu, Veli-Heikki Nurmi ja Kalervo Ristiaho, palomiehet Pertti Saarinen, Marko Lehtonen, Heikki Wacklin ja Tapani Tourunen. He olivat viranhaltijoita ja edelleen lakossa. Kaikki mainitut viranhaltijat olivat eronneet Kunta-alan unionin jäsenjärjestön KTV:n alaisesta paikallisyhdistyksestä 28.10.1997. He olivat siten edelleen sidottuja TS-96:een.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan virkaehtosopimukseen olivat sidotut ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka yhdessä tai useammassa asteessa olivat tai sopimuksen voimassa ollessa olivat olleet virkaehtosopimuksen tehneiden yhdistysten alayhdistyksiä. Saman momentin 6 kohdan mukaan virkaehtosopimukseen olivat sidottuja ne viranhaltijat, jotka olivat tai sopimuksen voimassa ollessa olivat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä.

Kunta-alan unioni, jonka jäsenyhdistyksiä olivat KTV ja KVL, oli 27.9.1995 allekirjoitetun TS-96:n sopijapuoli. TS-96:n 2 §:n perusteella TS-95:n määräyksiä noudatettiin sellaisinaan myös TS-96:n voimassaoloaikana. TS-96 oli tullut voimaan 29.9.1995 keskusjärjestöjen vahvistettua mainittuna päivänä tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen sopimukseksi.

TS-95:n 3 §:n mukaan sopimusta sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleviin viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, jotka tekevät teknisen alan tehtäviä muun muassa palo- ja pelastustoimen piirissä. Mainitun pykälän soveltamisohjeen mukaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat muun ohessa palopäällikkö, muu palohenkilöstö ja hälytyshenkilöstä.

Vastaajat olivat eronneet Kunta-alan unionin alayhdistyksestä, joko KTV:n paikallisyhdistyksestä tai KVL:n paikallisyhdistyksestä, 29.9.1995 tai sitä myöhemmin. Vastaajat olivat tästä huolimatta edelleen sidotut TS-96:een, jonka oli 27.9.1995 allekirjoittanut muun muassa Kunta-alan unioni, koska he olivat tämän sopimuksen voimassa ollessa olleet sopimuksen tehneen yhdistyksen alayhdistyksen eli sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä. Mainittujen, TS-96:een sidottujen Kunta-alan unionin alayhdistysten henkilöjäsenet olivat kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan edelleen sidottuja mainittuun virkaehtosopimukseen sen voimassaoloajan.

TS-95:n 4 §:ssä oli viittaus TS:n osana noudatettavaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 6 §:ään, jossa oli sopimukseen sidottuja koskeva työrauhamääräys.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä, työtuomioistuin voi tuomita maksamaan hyvityssakon. Esillä olevassa tapauksessa vastaajina olevat viranhaltijat olivat tietensä tai momentissa tarkoitetuin tavoin tuottamuksellisesti rikkoneet TS-96:n osana noudatettavaa, kaikkia sopimukseen sidottuja koskevaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 6 §:n työrauhamääräystä.

SETELIn toimeenpaneman SPAL:n jäseniä koskevan lakon, johon vastaajat olivat osallistuneet, pääasiallisena tarkoituksena oli painostaa Kunnallista työmarkkinalaitosta sopimaan palo- ja pelastushenkilöstön palkkausehdoista toisin kuin mitä näistä oli sovittu vastaajia sitovissa teknistä henkilöstöä koskevissa virka- ja työehtosopimuksissa ja kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Näihin palkkausmääräyksiin kohdistunut lakko oli siten TS-96:n työrauhamääräysten vastainen.

Työnantajat olivat muistuttaneet lakossa olevia vastaajia työrauhavelvollisuudesta ja sen rikkomisen seuraamuksista sekä työtaistelutoimenpiteiden lainvastaisuudesta. Vastaajat olivat näin ollen tienneet tai heidän olisi ainakin pitänyt perustellusti tietää lakkoon osallistumalla rikkovansa TS-96:n työrauhamääräyksiä.

Hyvityssakkojen määrää harkittaessa tulisi korottavana seikkana ottaa huomioon lakon laajuus ja sen vaarallisuus yhteiskunnalle, johon muun ohessa kunnallinen virkariitalautakunta, työministeriö ja sisäministeriö olivat kiinnittäneet huomiota.

VASTAUS

Vaatimukset

Vastaajat ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Vastaajat ovat lisäksi vaatineet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen.

Hannu Turkki, Marko Ojamäki, William Kenealy-Wirta, Teijo Pakarinen, Timo Korhonen, Jouni Salonen, Pasi Saari, Tero Uusi-Maahi ja Antti Välimäki, joiden osalta kanteesta on luovuttu, ovat vaatineet kohdaltaan päätöstä ja kanteen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Palo- ja pelastusalalle oli valtakunnansovittelijan antamalla sovintoesityksellä 27.4.1995 syntynyt virka- ja työehtosopimus. Sovintoesityksen mukaisesti palohenkilöstön neuvottelu- ja sopimusoikeus tultaisiin päättämään viimekädessä välimiesoikeuden tuomiolla. Välimiesoikeus oli antanut asiasta tuomion 14.10.1996. Välitystuomion mukaan SPAL:in jäseninä olevan palo- ja pelastushenkilöstön palvelussuhteen ehtoja koskevat kysymykset neuvotellaan ja sovitaan neuvottelukunnassa. Edellä mainittu määritti palo- ja pelastushenkilöstön sopimusalan.

Kuntien teknisten sopimuksen soveltaminen palo- ja pelastushenkilöstöön oli ollut ehdollinen välitystuomioon asti. Sekä sovintoesityksessä että välitystuomiossa oli vahvistettu palo- ja pelastusala omaksi sopimusalaksi. Palo- ja pelastusalan saaminen työrauhan piiriin edellytti asiasta tehtävää virka- ja työehtosopimusta alalle. Tämä tapahtui joko siten, että Kunnallinen työmarkkinalaitos ja SETELI sopivat asiasta virka- ja työehtosopimusvaikutuksin tai siten, että käytetään yhtymismenettelyä. Kumpaakaan ei ollut vielä tapahtunut. Sillä, että kunta-alalla oli voimassa joitain muita sopimuksia, kuten kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus tai teknisten sopimus, ei ollut työrauhan kannalta merkitystä.

Edellä mainitun perusteella vastaajat eivät olleet sidottuja työrauhaan. Vastaajat eivät näin ollen olleet rikkoneet sopimusperusteista työrauhavelvollisuuttaan, koska siirtyminen toiselle sopimusalalle oli vapauttanut heidät työrauhavelvoitteesta. Myöskään ei ollut mahdollista, että yksittäinen jäsen voisi tietää rikkoneensa työrauhaveloitetta. Työnantajan virheellinen väite työrauhavelvoitteesta ei tehnyt yksittäistä jäsentä tietoiseksi työrauhavelvoitteen sitovuudesta tai sitomattomuudesta.

Ari Jalonen ja Marko Virtanen olivat työsuhteisia työntekijöitä. Työsopimussuhteisten osalta ei työehtosopimus eikä työehtosopimuslaki tuntenut työrauhavelvollisuuden laajentamista yksittäisiin henkilöihin siten, että heidät voitaisiin tuomita yksityishenkilöinä työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Kanne oli siten heidän osaltaan hylättävä. Muutoin kanteessa esitetyt tiedot vastaajien järjestäytymisestä ja osallistumisesta työtaisteluun pitivät paikkansa. Kuitenkaan Jorma Suomalainen ei ollut ollut lakossa vaan sairauslomalla. Kanne oli siten hänen kohdaltaan myös tällä perusteella hylättävä.

R 92/97

SETELIN JA SPAL:N KANNE

Vaatimukset

SETELI ja SPAL ovat vaatineet työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen painostustoimenpiteet ovat kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvoitteen vastaisia, ja tuomitsemaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan hyvityssakkoa SETELIlle ja SPAL:lle kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Edelleen SETELI ja SPAL ovat vaatineet, että kanne R 92/97 käsitellään samassa yhteydessä kuin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen nostama kanne R 85/97.

SETELI ja SPAL ovat lisäksi vaatineet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteiden yhdessä käsittelemistä koskevan vaatimuksen perustelut

Oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 4 §:n mukaan voi muu kuin asianosainen nostaa kanteen asianosaista vastaan siitä, mitä riita koskee ja kanne on vaatimuksesta käsiteltävä samassa yhteydessä alkuperäisen kanteen kanssa. SETELIn ja SPAL:n kanteessa R 92/97 on kysymys samasta riidasta kuin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanteessa R 85/97. Oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan jos joku sen johdosta, minkä lopputuloksen asia voi saada asianosaisten välillä, haluaa nostaa kanteen toista tai molempia asianosaisia vastaan, hän saa nostaa kanteen käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä tuon asian kanssa. Oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 6 §:n mukaan samojen tai eri asianosaisten väliset asiat voidaan käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne edistävät asioiden selvittämistä.

KUNNALLISEN TYÖMARKKINALAITOKSEN VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastustanut kanteiden R 85/97 ja R 92/97 käsittelemistä yhdessä.

Perustelut

Kanteen nostaminen tuli oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 4 §:n nojalla kysymykseen vain siitä asiasta, mitä alkuperäinen kanne koski. Säännöstä ei näin ollen voida soveltaa kanteeseen R 92/97, jossa riita koski Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tuomitsemista hyvityssakkoon kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun pysyvän työrauhavelvollisuuden ja saman lain 11 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden väitetystä rikkomisesta. Alkuperäiseen kanteeseen R 85/97 liittyvä riita ei koskenut pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomista, vaan kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n mukaista, voimassa olevaan virkaehtosopimukseen kohdistuvaa yksittäisten viranhaltijoiden työrauhavelvollisuuden rikkomista. Asiassa R 92/97 nostettua kannetta ei siten voida oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 4 §:n nojalla käsitellä yhdessä alkuperäisen kanteen R 85/97 kanssa.

Oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 5 §:n 2 momentissa viitattiin säännöksen 1 momenttiin, jossa tarkoitettiin takautumisvaatimusta tai vahingonkorvausvaatimusta tai siihen rinnastettavaa muuta vaatimusta. Asia R 85/97 ei voinut johtaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja vastaajina olevien yksittäisten viranhaltijoiden välillä sellaiseen lopputulokseen, jonka vuoksi SETELIlle tai SPAL:lle voisi syntyä työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluva takautumisvaatimus, vahingonkorvausvaatimus tai vahingonkorvausvaatimukseen rinnastettava muu vaatimus Kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan. Oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 5 §:n 2 momentin säännöstä ei siten voida soveltaa esillä olevaan tapaukseen. Vaikka Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanne R 85/97 hylättäisiin, ei tästä välittömästi seuraisi, että SETELI ja SPAL saisivat jonkin saamisoikeuden tai vastaavan oikeuden Kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan.

Sen selvittäminen, oliko Kunnallisen työmarkkinalaitoksen asiassa R 92/97 väitetyin tavoin rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaista pysyvää työrauhavelvollisuuttaan, ei valaissut millään tavalla työtuomioistuimen asiassa R 85/97 tarkoitettujen yksittäisten viranhaltijoiden väitettyä syyllistymistä mainitun lain 9 §:n mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomiseen.

Se seikka taas, olivatko asiassa R 85/97 tarkoitetut yksittäiset viranhaltijat rikkoneet väitetyin tavoin työrauhavelvollisuuttaan, valaisi osaltaan sen seikan selvittämistä, oliko Kunnallinen työmarkkinalaitos asiassa R 92/97 väitetyin tavoin rikkonut pysyvää työrauhavelvollisuuttaan, mutta tämä valaiseminen ei edistyisi sillä, että asia R 92/97 käsiteltäisiin yhdessä asian R 85/97 kanssa. Oli päin vastoin ilmeistä, että kunnallisen virkaehtosopimuslain eri säännöksiin, sen 8 §:n mukaista pysyvää työrauhavelvollisuutta koskevaan säännökseen ja sen 9 §:n mukaista työrauhavelvollisuutta koskevaan säännökseen perustuvien kanteiden käsitteleminen yhdessä olisi pikemminkin omiaan vaikeuttamaan asioiden selvittämistä ja oikeudelliselta perustaltaan selvän asian R 85/97 ratkaisemista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

SETELI ja SPAL ovat viitaten oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 4 §:ään, 5 §:n 2 momenttiin ja 6 §:ään vaatineet, että kanteet R 85/97 ja R 92/97 on käsiteltävä yhdessä viitatuissa lainkohdissa säädetyllä tavalla.

Kanteessaan R 92/97 mainitut liitot ovat muun ohella lausuneet, että Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut SPAL:n jäsenille yleiskirjeen 25/1997. Tässä kirjeessä on väitetty henkilöiden syyllistyvän työrauhavelvollisuuden rikkomiseen ja myös rikokseen mennessään lakkoon työrauhavelvoitteen alaisina. Kirjeen perusteella kunnat ovat lähettäneet palohenkilöstölle sen mukaisia ilmoituksia ja kirjeitä. Lisäksi Kunnallinen työmarkkinalaitos on nostanut jokaista yksityishenkilöä vastaan kanteen työtuomioistuimessa. Tämä kaikki on tapahtunut tilanteessa, jossa työtaistelu on uhannut tai jo ollut meneillään. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen menettelyä on kantajaliittojen mielestä pidettävä työrauhavelvollisuuden rikkomisena. Samalla Kunnallisen työmarkkinalaitoksen on katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Esittämillään perusteilla SETELI ja SPAL ovat vaatineet vahvistettavaksi, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen painostustoimet ovat olleet kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvoitteen vastaisia. Edelleen liitot ovat vaatineet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tuomitsemista maksamaan niille hyvityssakkoa mainitun lainkohdan mukaisen pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja saman lain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja korvaamaan liittojen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 4 §:n mukaan jos joku, joka ei ole asianosaisena oikeudenkäynnissä, nostaa kanteen toista tai kumpaakin asianosaista vastaan siitä, mitä riita koskee, kanne on hänen vaatimuksestaan käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen kanteen kanssa.

Yhdessä käsiteltäviksi vaadituissa kanteissa on molemmissa edellä todetun mukaisesti vaadittu hyvityssakkoseuraamusta työrauhavelvoitteen rikkomisesta. Nämä vaatimukset on kuitenkin esitetty eri perusteilla eikä asiassa R 85/97 annettavalla tuomiolla ole oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla vaikutuksia SETELI:n tai SPAL:n oikeusasemaan. Näin ollen tässä tapauksessa ei ole mainitun lainkohdan mukaisia edellytyksiä asioiden yhdessä käsittelemiselle.

Oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan jos joku sen johdosta, minkä lopputuloksen asia voi saada asianosaisten välillä, haluaa nostaa saman pykälän 1 momentissa tarkoitettua takautumis-, vahingonkorvaus- tai muuta siihen verrattavaa vaatimusta koskevan kanteen toista tai molempia asianosaisia vastaan, hän saa nostaa kanteen käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä tuon asian kanssa.

Työtuomioistuin toteaa, että asiassa R 92/97 on kysymys itsenäisestä kanteesta, jonka ratkaiseminen ei ole sidoksissa asian R 85/97 käsittelyyn eikä tuossa asiassa annettavaan ratkaisuun. Viimeksimainitussa asiassa annettavalla ratkaisulla ei liioin ole oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 5 §:ssä edellytettyjä vaikutuksia asian R 92/97 kantajaliittoihin, joten myöskään tämän lainkohdan perusteella ei ole perusteita käsitellä esillä olevia asioita yhdessä.

Muutoinkin työtuomioistuin katsoo, ettei asioiden R 85/97 ja R 92/97 yhdessä käsitteleminen edistä näiden asioiden selvittämistä oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi työtuomioistuin hylkää SETELI:n ja SPAL:n vaatimukset asioiden käsittelemisestä yhdessä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on luopunut kanteesta Hannu Turkin, Marko Ojamäen, William Kenealy-Wirran, Teijo Pakarisen, Timo Korhosen, Jouni Salosen, Pasi Saaren, Tero Uusi-Maahin ja Antti Välimäen osalta, koska nämä ovat työsopimussuhteessa työnantajakuntaansa. Kyseisten vastaajien vaadittua asiassa kohdaltaan päätöstä kanne on heidän osaltaan tässä tapauksessa hylättävä.

Muut vastaajat eivät ole riitauttaneet kanteessa esitettyjä tietoja heidän järjestäytymisestään ja osallistumisestaan SETELI:n ja SPAL:n 27.11.1997 klo 16 alkaneeseen lakkoon. Vastaajista Matti Niska ja Petri Ollila ovat palanneet työhön 6.12.1997. Muut vastaajat ovat olleet lakossa vielä pääkäsittelypäivänä 23.12.1997.

Työtuomioistuimelle esitettyjen, muun muassa kyseisten palomiesten allekirjoittamien palvelukseenottoilmoitusten ja -päätösten mukaan Ari Jalonen ja Marko Virtanen on otettu Porin kaupungin palvelukseen tp. palomiehiksi virkasuhteeseen. Näitä ilmoituksia ei ole osoitettu virheellisiksi. Oikeudenkäynnin yhteydessä ei ole edes väitetty, että heidän virkamiesoikeudellisessa asemassaan olisi myöhemmin tapahtunut muutoksia.

Jorma Suomalainen on työtuomioistuimelle esitettyjen lääkärintodistusten mukaan ollut sairauden johdosta työkyvytön ensin 24. - 25.11.1997, sitten 28.11.1997 ja edelleen 1.12. - 12.12.1997. Suomalainen on ollut poissa työstä lakon alkamisesta 27.11.1997 lukien. Kun Suomalainen ei lakon alkaessa ole esitetyn selvityksen mukaan ollut sairauden vuoksi työkyvytön, hänen on työoikeudessa yleisesti noudatetun aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti katsottava estyneen työnteosta ensin alkaneen syyn eli tässä tapauksessa työtaistelun johdosta.

Kaikki edellä tarkoitetut virkamiehet ovat eronneet Kunta-alan unioni ry:n jäsenjärjestöistä Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:stä tai Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry:stä 29.9.1995 tai sen jälkeen. Kunta-alan unioni on sopijapuolena 27.9.1995 allekirjoitetussa Teknisten sopimuksessa 1995-1997 (TS-96), joka on tullut voimaan 29.9.1995. Sitä sovelletaan muun muassa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleviin palo- ja pelastustoimen piirissä työskenteleviin viranhaltijoihin. Sopimukseen sisältyy myös määräykset työrauhavelvollisuudesta.

TS-96:ssa sovittu työrauhamääräys laajentaa kunnallisen virkaehtosopimuslain sallimin tavoin lakisääteistä työrauhavelvollisuutta. Määräys koskee kaikkia sopimukseen sidottuja ja tällaista sopimusperäistä työrauhavelvollisuutta rikkonut voidaan tuomita maksamaan hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyllä tavalla.

Ne vastaajat, jotka ovat eronneet TS-96:een sidotusta yhdistyksestä sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, ovat edelleen kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sidottuja tuohon sopimukseen. Tämä sidottuisuus ei katkea sen johdosta, että virkamies on kesken sopimuskauden liittynyt toiseen järjestöön, joka on tuon sopimuskauden aikana tullut sidotuksi toiseen sopimukseen. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, ettei vastaajien viittaamalla välimiesoikeuden tuomiolla 14.10.1996 - ottamatta tässä yhteydessä kantaa tuon tuomion oikeudelliseen luonteeseen virkaehtosopimuksena ole virkaehtosopimukseen sidottuisuuden kannalta tässä tapauksessa merkitystä. Vastaajat ovat siten työtaisteluun ryhtyessään olleet edelleen kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaisesti sidottuja TS-96:een.

Tulopoliittisen sopimuksen vuosille 1998-1999 perusteella solmitun Teknisten sopimuksen 1998-1999 (TS-98) allekirjoituspöytäkirjan mukaan 27.9.1995 allekirjoitettu Teknisten sopimus 1995-1997 (TS-96) lakkaa olemasta voimassa 1.1.1998 lukien, jolloin TS-98 astuu voimaan. TS-96:n voimassaolo eikä myöskään työ- ja virkaehtosopimuslakien mukainen sidottuisuus tähän sopimukseen ei siten ole päättynyt vielä uuden tulopoliittisen sopimuksen neuvottelutuloksen allekirjoittamisella 27.11.1997.

Lakon tarkoituksena on muun ohella ollut painostaa Kunnallista työmarkkinalaitosta sopimaan palo- ja pelastushenkilöstön palkkaehdoista toisin kuin mitä niistä on sovittu vastaajia sitovissa teknisiä koskevissa sopimuksissa ja kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa. Lakot ovat siten olleet TS-96:n työrauhamääräysten vastaisia.

Työnantajat ovat muistuttaneet lakossa olevia virkamiehiä työrauhavelvollisuudesta ja työtaistelutoimien lainvastaisuudesta. Tähän nähden ja huomioon ottaen myös työtuomioistuimen vastaavankaltaisissa tapauksissa antamat tuomiot vastaajien olisi tullut perustellusti tietää rikkovansa TS-96:n työrauhamääräyksiä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hylkää kanteen kalustonhoitaja Hannu Turkin, tp. palomies Marko Ojamäen, palomies-sairaankuljettajien William Kenealy-Wirran, Teijo Pakarisen, Timo Korhosen, Jouni Salosen, Pasi Saaren ja Tero Uusi-Maahin sekä tp. palomies-sairaankuljettaja Antti Välimäen osalta.

Työtuomioistuin tuomitsee jäljempänä mainitut vastaajat kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n, 20 §:n 1 ja 4 momentin ja 21 §:n nojalla maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

kunkin 200 markkaa, sekä

palomies Matti Niskan ja vs. palomies Petri Ollilan, kummankin 100 markkaa.

Edellä hyvityssakkoon tuomitut vastaajat velvoitetaan lisäksi yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 7 000 markalla.

Vastaavasti Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan suorittamaan Turkille, Ojamäelle, Kenealy-Wirralle, Pakariselle, Timo Korhoselle, Jouni Saloselle, Saarelle, Uusi-Maahille ja Välimäelle kullekin oikeudenkäyntikulujen korvauksena 200 markkaa.

Tuomituille oikeudenkäyntikuluille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Välipäätös

Asian R 92/97 käsittelyä jatketaan erikseen määrättävällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, H. Rautiainen, Vainio, Ahonen ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.