Labor court allows part-time conversion without losing full-time employee annual leave entitlement rights.

Työntekijän oli ansaitakseen työehtosopimuksen mukaisia vuosityöajan lyhennyspäiviä oltava täysiaikainen työntekijä. Työehtosopimuksesta ei ollut johdettavissa estettä tai rajoituksia muuttaa työsopimuslain 39 a §:n nojalla työsuhde osa-aikaiseksi. Työehtosopimuksen mukaan työnantajan ja työntekijän välillä ei voitu työntekijää sitovasti sopia siitä, ettei täysiaikainen työntekijä ansaitsisi vuosityöajan lyhennystä.

Kuultavat Autoliikenteen Työnantajaliitto ry Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisessä vuosien 1990 1992 linjaautohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Vuosityöajan lyhentäminen

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittainen säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen asianosaisten välisissä vuosien 1992 - 1993, 1995 ja 1995 - 1998 työehtosopimuksissa on edellä oleva kohta ennallaan.

KANNE KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Vaatimukset

Linja-autonkuljettaja Pekka Hockman on Linjaliikenne Wessman Ky:tä ja Raimo Olavi Wessmania vastaan ajamassaan kanteessa muun ohessa vaatinut korvauksena työehtosopimuksen 11 §:n mukaisista, saamatta jääneistä työajan lyhennysvapaista vuosilta 1992-1996 kaikkiaan 34 päivältä yhteensä 12 860,16 markkaa laillisine korkoineen.

Perustelut

Hockmanilla oli työsuhteensa aikana yhtiöön ollut työehtosopimuksen 11 §:n mukainen oikeus vuosityöajan lyhennysvapaisiin eli niin sanottuihin pekkasvapaisiin, joita hänelle oli kertynyt vuodelta 1992 kolme päivää, vuodelta 1993 11 päivää, vuodelta 1994 kuusi päivää, vuodelta 1995 kuusi päivää ja vuodelta 1996 kahdeksan päivää eli yhteensä 34 päivää niiltä kaksiviikkoisjaksoilta, joissa työaika oli ollut vähintään 80 tuntia. Yhtiö ei ollut antanut lyhennysvapaita työehtosopimuksen 11 §:n 3 kohdan mukaisesti vapaana, joten korvaus pitämättä jääneistä lyhennysvapaista olisi työehtosopimuksen 11 §:n 5 kohdan mukaan tullut maksaa lopputilin yhteydessä keskituntiansion mukaan laskettuna.

Yhtiö oli 24.3.1992 päivätyssä tiedotteessaan ilmoittanut 1.6.1992 lukien toteutettavista muutoksista. Suullisen työsopimuksen on ilmoitettu päättyvän 31.5.1992 ja sen tilalle yhtiö on tarjonnut uuden kirjallisen työsopimuksen. Muutoksena aiempaan työsopimukseen uuden sopimuksen mukaan 80 tunnin 2-viikkojakso poistuu kokonaan ja työntekijälle maksetaan palkka tehdyistä työtunneista. Vuosityöajan lyhennyksen eli ns. pekkaspäivien on ilmoitettu poistuvan yhtiön työntekijöiltä kokonaan. Yhtiö on erikseen perustellut päätöstään viittaamalla tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin, joista johtuen vakinaiset työsuhteet muutetaan edellä todetun mukaisesti osa-aikaisiksi työsuhteiksi.

Kirjallisessa työsopimuksessa, jonka Hockman on allekirjoittanut 2.11.1992, on muun muassa seuraavat määräykset:

Työntekijälle maksetaan TES:n 1. pkl mukainen tuntipalkka tehdyn tuntimäärän mukaisesti, johon sisältyy myös vuorotyölisä. Sunnuntailisä maksetaan ajotuntien osuudelta 100 % suuruisena...Vuosiloma määräytyy normaalisti; kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Pekkaspäiviä ei työntekijälle korvata.

Hockman ei kuitenkaan ole voinut itseään sitovasti luopua hänelle työehtosopimuksen 11 §:n mukaan kuuluvista eduista. Työsopimus on tältä osin ristiriidassa myös työehtosopimuksen yleissitovuusperiaatteen kanssa. Edullisemmuusperiaatteen mukaisesti työsuhteen ehtoina tulee noudattaa työntekijän kannalta työsopimuksen ehtoihin verrattuna edullisempia työehtosopimuksen ehtoja.

LINJALIIKENNE WESSMAN KY:N JA RAIMO OLAVI WESSMANIN VASTAUS KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Linjaliikenne Wessman Ky ja Raimo Olavi Wessman ovat kiistäneet kanteen.

Hockmanin työsuhteessa oli ollut sovellettava linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta. Työehtosopimuksen 11 §:n määräys vuosityöajan lyhentämisestä ei kuitenkaan ollut soveltunut työsuhteeseen enää 1.6.1992 alkaen, koska työehtoja oli siitä lähtien sovittu muutettavaksi siten, ettei säännöllinen työaika enää ollut kaksiviikkoisjaksoissa vähintään 80 tuntia.

Kaksiviikkoisjaksoja, joissa työaika oli ollut 80 tuntia, oli 1.6.1992 alkaen ollut kyseisenä vuonna kuusi, vuonna 1993 kolmetoista, vuonna 1994 kahdeksan, vuonna 1995 kahdeksan ja vuonna 1996 yksitoista. Säännöllinen työaika ei siten kaksiviikkoisjaksoissa ollut ollut vähintään 80 tuntia.

Työnantajalla olisi tuohon aikaan vallinneista taloudellisista ja tuotannollisista syistä ollut oikeus yksipuolisestikin lyhentää työaikaa siten, että säännöllinen työaika kaksiviikkoisjaksoissa jäi alle 80 tunnin.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä,

- edellyttikö työehtosopimuksen 11 §:n soveltaminen ainoastaan sellaista työaikamuotoa, jossa työajasta kaksiviikkoisjaksoihin säännöllisesti osui vähintään 80 tuntia, vai tuliko työajan lyhennys laskettavaksi joka tapauksessa kaikilta niiltä työsuhteen kestoon kuuluvilta kaksiviikkoisjaksoilta, joina työaika oli ollut vähintään 80 tuntia riippumatta siitä, mikä työaika muina aikoina oli ollut,

- oliko työnantajalla oikeus työsuhteen kestäessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä yksipuolisesti muuttaa työsuhdetta siten, että säännöllinen työaika kaksiviikkoisjaksoissa jäi alle 80 tunnin ja

- voivatko työsuhteen osapuolet työntekijää sitovasti sopia siitä, että vuosityöajan lyhentämistä tarkoittavasta 80 tunnin säännöllisestä työajasta kesken työsuhteen kestoa luovutaan siten, ettei vuosityöajan lyhentämistä koskevaa säännöstöä työsuhteeseen tietystä ajankohdasta alkaen lainkaan sovelleta.

KUULTAVIEN LIITTOJEN LAUSUNNOT

Autoliikenteen Työnantajaliitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen vuosityöajan lyhentämistä koskevan 11 §:n soveltamisalan mukaan työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Koska kysymys on vuosittaisen työajan lyhentämisestä, vuosityöajan lyhentämistä koskevat määräykset tulevat sovellettaviksi vain täysiaikaisten työntekijöiden työsuhteissa. Määräykset eivät koske osaaikaisia työntekijöitä.

Työehtosopimuksen 11 § 2 kohdan mukaan työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan työehtosopimuksessa olevien taulukoiden mukaisesti. Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Mahdolliset ylityöt eivät vaikuta työajan lyhennyksen karttumaan.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on vastannut käräjäoikeuden lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:

1. Yksittäisillä 80 tunnin kaksiviikkojaksoilla ei ole merkitystä, koska kyse on vuosittaisen työajan lyhentämisestä. Vuosityöajan lyhennystä ansaitaan vain, jos työntekijän säännöllinen työaika on vähintään 80 tuntia kaksiviikkojaksossa tai 40 tuntia viikossa. Työntekijän on oltava siis täysaikainen työntekijä ansaitakseen vuosityöajan lyhennyspäiviä.

2. Työsopimuslain 39 a §:n nojalla työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi irtisanomisajan päättymisestä lukien niillä edellytyksillä, joilla työsopimus voidaan irtisanoa. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä, jotka estäisivät työnantajaa toimimasta edellä kuvatulla tavalla.

3. Työsopimuksen osapuolet voivat työsuhteen kestäessä milloin tahansa sopia täysaikaisen työsopimuksen muuttamisesta osa-aikaiseksi, jolloin vuosityöajan lyhentämistä koskevaa säännöstöä ei sovelleta. Osapuolet eivät kuitenkaan voi työntekijää sitovasti sopia siitä, että täysaikainen työntekijä ei ansaitsisi vuosityöajan lyhennystä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Työntekijän oikeus vuosityöajan lyhennysvapaisiin

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 11 §:n mukaan työajan lyhennysvapaa koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa tai 40 tuntia viikossa.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan kaikkien työntekijöiden työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa. Käytännössä työntekijän työaika voi kuitenkin vaihdella 2-viikkojaksossa siten, että tehty työaika on jaksosta riippuen hivenen alle tai yli 80 tuntia. Vaihtelulla ei ole merkitystä työajan lyhennysvapaiden ansainnan kannalta.

Työntekijän, jonka työaikaa ei ole määrätty tai järjestetty edellä mainitulla tavalla, esimerkiksi sen vuoksi, että työntekijä ei ole ollut työnantajan käytettävissä, työajan lyhennysvapaiden kertymää laskettaessa huomioidaan tällöin jokainen sellainen 2-viikkojakso, jossa työaika on ollut 80 tuntia.

Työnteettämistä ei voida työnantajan toimesta järjestää työntekijän vahingoksi myöskään työehtosopimuksen mukaisten velvoitteiden kiertämistarkoituksessa.

3. Työnantajan oikeudesta työsuhteen kestäessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä yksipuolisesti muuttaa työsuhdetta

Lausuntopyynnössä kysytään, oliko työnantajalla oikeus, tuolloin voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan, työsuhteen kestäessä muuttaa työsuhdetta kertoelmassa kuvatulla tavalla 1.6.1992 siten, että säännöllinen työaika 2-viikkojaksossa jäi alle 80 tunnin.

Vuonna 1992 voimassa olleessa linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa oli 8 §:n 1 kohdan määräys: "Linja-autohenkilökunnan 2-viikkojakson taulukkopalkat ja niistä lasketut tuntipalkat." Työtuomioistuin totesi määräyksen tulkintaa koskevassa tuomiossaan TT 1994-13, että "Linja-autonkuljettaja oli lomautettu osittain tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi. Kanne, jossa vaadittu, että työnantajan olisi työehtosopimuksen nojalla tullut osittaisesta lomautuksesta huolimatta maksaa autonkuljettajalle 2-viikkojaksolta täysi 80 tunnin palkka, hylätty."

Työtuomioistuin antoi vuonna 1992 voimassa olleen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 8 §:n 1 kohdan määräystä koskevan edellä todetun tulkinnan. Työtuomioistuimen tulee arvioida, onko nyt tarkasteltavana oleva 1.6.1992 tapahtunut työnantajan yksipuolisesti suorittama työsuhteen ehtojen muuttaminen työtuomioistuimen tuomiossa TT 1994-13 tarkastelun kohteena ollutta tilannetta vastaava tilanne, vaikka työntekijää ei ole lomautettu.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y:n mielestä ei tuomioissa TT 1994-13 tarkasteltavana olleessa tilanteessa eikä nyt tarkasteltavana olevassa tilanteessa työnantaja ole voinut yksipuolisesti muuttaa työsuhteen ehtoja vuonna 1992 voimassa olleen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 8 §:n 1 kohdan määräyksen vastaisesti.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen määräykset, jotka olivat voimassa vuonna 1993 ja myös tulkinnan kohteena työtuomioistuimen tuomiossa TT 1994-13, ovat muuttuneet myöhemmin.

4. Työnantajan ja työntekijän oikeudesta sopia työajan lyhennysvapaista toisin

Työnantajan ja työntekijän välillä ei voida, työntekijää sitovasti, sopia työajan lyhennysvapaiden kertymistä koskevasta työehtosopimuksen 11 §:n määräyksestä työntekijälle työehtosopimuksen mukaista määräystä heikommista ehdoista, koska määräyksessä ei ole toisin sopimiseen oikeuttavaa säännöstä, eikä siitä muutenkaan ole liittojen välillä sovittu.

Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet työajan lyhennysvapaiden antamistavan osalta, että työajan lyhentämisvapaiden antamista ei voida toteuttaa jaksotyöaikaa lyhentämällä, vaan kokonaisina työpäivinä. Työajan lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä, ellei muusta sovita.

5. Vastaukset kysymyksiin

1. Kysymys

Työntekijän, jonka työaikaa ei ole määrätty tai järjestetty 80 tunniksi 2-viikkojaksossa sen vuoksi, että työntekijä ei ole ollut työnantajan käytettävissä, työajan lyhennysvapaiden kertymää laskettaessa huomioidaan tällöin jokainen sellainen 2-viikkojakso, jossa työaika on ollut 80 tuntia.

2. Kysymys

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y:n mukaan vuonna 1992 voimassa olleen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen määräyksiä ei voida tulkita siten, että työnantaja olisi nyt tarkasteltavana olevassa tilanteessa voinut yksipuolisesti muuttaa työsuhteen ehtoja.

3. Kysymys

Ei voi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Autoliikenteen Työnantajaliitto on kirjallisessa lausunnossaan edellä todetuin tavoin katsonut, että työntekijän on ansaitakseen vuosityöajan lyhennyspäiviä oltava täysiaikainen työntekijä. Työtuomioistuimessa toimitetussa suullisessa käsittelyssä myös Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on yhtynyt tähän käsitykseen. Liittojen mukaan ratkaisevaa on tosiasiallisesti tehty työaika niissä tapauksissa, joissa on sovittu muusta kuin työehtosopimuksen mukaisesta säännöllisestä työajasta. Työnantaja ei voi välttyä antamasta työajan lyhennyspäiviä sopimalla muusta työaikajärjestelystä, jos työntekijä kuitenkin tosiasiallisesti työskentelee työajan, joka keskimäärin vastaa työehtosopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa. Tällöin työajan lyhennyspäiviä kertyy myös sellaisilta työviikoilta, jolloin työaika jää alle 40 tunnin tai kaksiviikkoisjaksoilta, jolloin työtunteja on alle 80.

Kuultavina olevat liitot ovat työtuomioistuimen suullisessa valmisteluistunnossa päätyneet yhteiseen näkemykseen myös siitä, että sovellettavasta työehtosopimuksesta ei - ainakaan sen jälkeen, kun työtuomioistuin oli antanut AKT:n kirjallisessa lausunnossa mainitun tuomionsa TT 1994-13 - ole johdettavissa estettä tai rajoituksia muuttaa työsopimuslain 39a §:n nojalla työsuhde osa-aikaiseksi.

Niinikään kuultavina olevat liitot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan työnantajan ja työntekijän välillä ei voida työntekijää sitovasti sopia siitä, ettei täysiaikainen työntekijä ansaitse vuosityöajan lyhennystä.

Työtuomioistuin lausuntonaan yhtyy Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n edellä selostettuihin yhteisiin kantoihin.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Rautiainen, Niskanen, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen.