Labor court dismisses union claim that Sunday overtime pay applies when no separate Sunday premium exists.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim that Sunday overtime pay should be paid when no separate Sunday premium was agreed upon. The union argued that the collective agreement's overtime clause should apply, but the employer contended that the parties intended to exclude such pay when a larger compensation (like a Sunday premium) was already provided. The court ruled that the absence of an agreement to change the established interpretation meant the existing understanding—that no additional overtime pay applies when a Sunday premium is paid—remained valid.
Legislator headnote
AI generatedSection 6 of the Collective Agreement on Wages; Section 12 of the Working Hours Act: When collective agreement parties have previously agreed that no additional overtime pay is due if a Sunday premium is paid, the employer is not obligated to pay overtime under the general clause if no new agreement altering this interpretation is reached.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimukseen osallisten tarkoituksena iltatyökorvausta koskevasta määräyksestä sovittaessa oli ollut, että korvausta ei maksettu tilanteissa, joissa työntekijälle jo muulla perusteella maksettiin vähintään iltatyökorvauksen määrän suuruista korvausta. Kun vähittäiskauppojen aukioloaikojen vapautumisen yhteydessä työehtosopimukseen osallisten välillä ei ollut sovittu aikaisemmin hyväksytyn tulkinnan muuttamisesta, ei pelkästään se seikka, että sunnuntaiaukiolo oli tullut mahdolliseksi muutoinkin kuin poikkeusluvan perusteella, voinut johtaa siihen, että työehtosopimuksen iltatyökorvausta koskevaa määräystä tulisi tulkita osallisten aikaisemmin omaksumasta tulkinnasta poikkeavasti. Näin ollen työnantajalla ei ollut velvollisuutta iltatyökorvauksen maksamiseen sunnuntailta.
Kantaja Liikealan ammattiliitto ry Vastaaja Kaupan Työnantajaliitto KTL ry
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton välillä 9.10.1995 solmitussa myyjien ja varastotyöntekijöiden palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5 § Myyjiä ja myymälätyöntekijöitä koskevia määräyksiä
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6. Iltatyökorvaus
Kello 18.00 jälkeen tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
Korotettu palkka maksetaan myös sellaiselle työntekijälle, joka pidennetyn aukioloajan johdosta säännönmukaisesti työskentelee myymälässä tai sen välittömässä yhteydessä ja jonka tehtävät välittömästi liittyvät myyntitoimintaan.
P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä : Iltatyökorvaus maksetaan myymälän aukiolosta riippumatta.
Tätä korvausta ei makseta ylityön eikä työehtoja koskevan työehtosopimuksen 13 §:n 1. kohdan pöytäkirjamerkinnän tarkoittaman lisätyön ajalta silloin kun työehtosopimuksen säännöllisen työajan ylittävästä työstä maksetaan korotettua palkkaa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
8. Lauantaityökorvaus
Mikäli liike on auki lauantaisin kello 13.00 jälkeen, maksetaan lauantaina kello 13.00 jälkeen tehdystä työstä mahdolliset säännöllisen työajan ylityksestä aiheutuvat korvaukset mukaan lukien yhteensä 100 %:lla korotettu palkka.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9. Lauantaista maksettava inventaarityökorvaus
Lauantaina säännöllisenä työnä, vuorokautisena tai viikottaisena ylityönä tehty inventaarityö korvataan mahdolliset ylityökorvaukset mukaan lukien yhteensä 100 %:lla korotetulla palkalla liikkeen aukioloajasta riippumatta, jos inventaarityötä on tehty kello 13.00 jälkeen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Samojen asianosaisten välillä myös 9.10.1995 solmitussa myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. TYÖAIKA
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
12 § Sunnuntaityö
Sunnuntaina tehtävää työtä koskevat määräykset sisältyvät kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain 10 §:ään.
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä on maksettava kaksinkertainen palkka.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Liikealan ammattiliitto on ensisijaisesti vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että myyjien ja varastotyöntekijöiden palkkoja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 6. kohdan ja myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevan työehtosopimuksen 12 §:n mukaan sunnuntaina kello 18:n jälkeen tehdystä säännöllisestä työstä on maksettava iltatyökorvaus kaksinkertaisena.
Liikealan ammattiliitto on toissijaisesti vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että iltatyökorvaus on maksettava ainakin yksinkertaisena.
Liikealan ammattiliitto on lisäksi vaatinut Kaupan Työnantajaliitto KTL:n velvoittamista korvaamaan Liikealan ammattiliiton oikeudenkäyntikulut korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut niiden tuomitsemisesta.
Perustelut
Erimielisyys
Kaupan Työnantajaliiton jäsenyrityksilleen antaman tulkinnan mukaan sunnuntaina kello 18:n jälkeen tehdystä säännöllisestä työstä ei tarvinnut maksaa lainkaan iltatyökorvausta. Yritykset olivat noudattaneet tätä tulkintaa. Liikealan ammattiliitto oli vaatinut lisän maksamista kaksinkertaisena. Liitot olivat neuvotelleet asiasta pääsemättä yhteisymmärrykseen.
Iltatyökorvaus
Iltatyökorvausta koskevan sopimusmääräyksen sanamuoto oli yksiselitteinen. Korvauksen maksaminen oli sidottu kellonaikaan, eikä mitään päiviä ollut suljettu ulkopuolelle. Erikseen oli sovittu ne tilanteet, joissa lisää ei maksettaisi. Sopimusmääräykseen liittyvän pöytäkirjamerkinnän mukaan korvausta ei maksettu silloin, kun työntekijä sai korotettua palkkaa ylityön ajalta. Korvaukseen ei myöskään ollut oikeutta silloin, kun työntekijälle maksettiin 50 prosentilla korotettu palkka viikkotyöajan ylittäessä 37,5 tuntia. Nämä poikkeukset seurasivat jo perusmääräyksestä, jonka mukaan korvaus maksettiin säännöllisestä työstä. Muita poikkeuksia korvauksen maksamisen osalta ei ollut.
Iltatyökorvauksen maksaminen sunnuntaina kello 18:n jälkeen tehdystä työstä oli tulkintaongelmana sikäli uusi, että kaupankäynti sunnuntaisin kello 18:n jälkeen oli sallittu vasta 1.4.1997 voimaan tulleella vähittäiskaupan liikeaikaa koskeneella lainmuutoksella. Alun perin sunnuntaikauppa oli ollut sallittua vain kaksoispyhinä ja vuodesta 1994 alkaen joulukuun sunnuntaina sekä kauppaja teollisuusministeriön määrääminä kuutena muuna sunnuntaina vuodessa kello 18:aan saakka. Liikkeet olivat muutoin voineet olla auki kello 18:n jälkeen vain eräiden paikallisten poikkeuslupien perusteella. Poikkeuslupien perusteella auki olleissa myymälöissä, kuten Helsingin asematunnelin myymälöissä, noudatetusta maksukäytännöstä ei voitu tehdä sopimuksen sisältöä laajemmin koskevia johtopäätöksiä.
Sopimusmääräykseen liittyvän pöytäkirjamerkinnän mukaan iltatyökorvausta maksettiin myymälän aukiolosta riippumatta. Tämä määräys oli kuitenkin lisätty sopimukseen lähinnä inventaariotyötä silmällä pitäen. Tällöin oli Liikealan ammattiliiton puolelta kiinnitetty huomiota muun muassa sunnuntai-iltaisin tehtävään inventaariotyöhön. Tällainen aukiolosta riippumaton sunnuntaityö oli kuitenkin ollut vähäistä, eikä luotettavaa tulkintakäytäntöä ollut.
Sunnuntaityö
Sunnuntaityötä koskevalla työehtosopimusmääräyksellä oli tarkoitettu sopia sunnuntaina säännöllisestä työstä maksettava palkka kokonaisuudessaan kaksinkertaiseksi. Kaksinkertaisuus koski myös palkan lisiä. Liitot olivat olleet yksimielisiä siitä, että liittojen välisillä työehtosopimuksilla sovitut markkamääräiset lisät oli maksettava sunnuntaityöstä kaksinkertaisina. Kaksinkertaisena maksettiin muun muassa kioskimyyjien ilta- ja yötyölisä sekä varastotyöntekijöiden ilta- ja yötyölisä. Mitään perustetta ei ollut sille, että prosentteina maksettavaa lisää ei maksettaisi samalla tavoin kaksinkertaisena. Muun muassa työneuvosto oli lausunnossaan n:o 1064 (asia 1484/78) todennut työaikalain velvoittavan maksamaan prosenttimääräisen lisän sunnuntaina tehdystä työstä kaksinkertaisena.
VASTAUS
Vaatimukset
Kaupan Työnantajaliitto KTL on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Kaupan Työnantajaliitto KTL on lisäksi vaatinut Liikealan ammattiliiton velvoittamista korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.
Perustelut
Epämukavan työajan korvausjärjestelmä
Osallisten tarkoituksen selvittämiseksi oli tarkasteltava myyjien niin sanotun epämukavan työajan korvausjärjestelmää, joka muodosti kokonaisuuden.
Iltatyökorvaus oli kello 18:n jälkeen tehdystä säännöllisestä työstä 50 prosentilla korotettu palkka. Korvausta ei maksettu, jos työstä maksettiin ylityökorvaus tai 50 prosentilla korotettu lisätyöpalkka.
Lauantaityökorvaus oli myymälän aukiollessa kello 13:n jälkeen tehdystä työstä 100 prosentilla korotettu palkka mukaan lukien säännöllisen työajan ylityksestä aiheutuneet korvaukset.
Inventaariotyökorvaus maksettiin noudattaen lauantaityökorvauksen periaatteita mutta riippumatta myymälän aukiolosta.
Kaikkien edellä mainittujen korvausten kohdalla noudatettiin sellaista periaatetta, että korvausta ei maksettu yhtä aikaa jollakin muulla perusteella prosenttimääräisesti korotetun palkan kanssa. Tällöin maksettiin ainoastaan se korvaus, joka oli korkein. Esimerkiksi iltatyökorvausta ei maksettu, jos samaan aikaan maksettiin ylityökorvausta tai korotettua lisätyöpalkkaa, koska ylityökorvaus oli aina vähintään yhtä suuri kuin iltatyökorvaus.
Lauantaityökorvaus maksettiin aina, vaikka työ olisi ollut ylityötä tai lisätyötä. Yli- tai lisätyökorvausta ei maksettu siltä ajalta, jolta työntekijälle maksettiin lauantaityökorvaus. Tämä johtui siitä, että 100 prosentin suuruinen lauantaityökorvaus oli aina vähintään ylityötai lisätyökorvauksen suuruinen. Sama koski inventaarityökorvausta.
Ilta-, lauantai- ja inventaarityökorvauksia koskevissa määräyksissä ei mainittu erikseen sunnuntaita sellaisena päivänä, jolta lisiä ei maksettaisi. Tämä tarkoitti sitä, että Liikealan ammattiliitto olisi työehtosopimuksen perusteella voinut vaatia myös lauantaityökorvauksen ja inventaarityökorvauksen maksamista sunnuntaina tehdystä työstä.
Työehtosopimukseen osallisten tarkoitus
Liikealan ammattiliitto oli aina esittänyt erääksi merkittäväksi perusteeksi ilta-, lauantai- ja inventaarityökorvauksista sovittaessa sen, että työnteko tiettyyn aikaan oli tehtävä työnantajalle mahdollisimman kalliiksi. Liikealan ammattiliiton tarkoituksena oli ollut rajoittaa työntekoa iltaisin ja lauantai-iltapäivisin. Korvauksilla oli haluttu ohjata työtuntien sijoittumista sellaiseen aikaan, jolloin työnteko olisi työnantajalle edullisempaa. Sunnuntaityöstä oli maksettu kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain mukaan 100 prosentilla korotettu palkka. Työnteko sunnuntaina oli siis jo kallista. Liikealan ammattiliitto oli kuitenkin halunnut vaikuttaa lauantai-iltapäivään ja arki-iltoihin siten, että myös näiltä olisi maksettu korotettua palkkaa.
Liittojen yhteinen käsitys oli ollut, että prosenttimääräisiä korvauksia ei maksettu päällekkäin. Mahdollisesti samaan aikaan maksettavista korvauksista maksettiin ainoastaan se korvaus, joka oli prosenttimääräisesti suurin. Sunnuntaityöstä ei ollut tarvinnut maksaa muuta korvausta, koska sunnuntain ajalta maksettiin 100 prosentilla korotettu palkka jo lain perusteella. Tämä oli aikaisemmin ollut osallisille niin selvä tulkinta, että sitä ei ollut pidetty tarpeellisena kirjata työehtosopimukseen.
Työehtosopimuksessa käytettiin ilta-, lauantai- ja inventaarityön palkoista sanaa korvaus. Kaikista muista vaihtelevista joko työtehtäviin, työolosuhteisiin tai työaikaan perustuvista palkoista käytettiin sanaa lisä. Työehtosopimuksen mukaiset lisät oli pääsääntöisesti maksettu myös korotetun palkan aikana ja korotettuina. Korvausta ei ollut maksettu, jos samaan aikaan oli maksettu muuta korvausta.
Soveltamiskäytännöstä
Työehtosopimusta oli aina sovellettu siten, että prosenttimääräisiä korvauksia ei maksettu samaan aikaan. Niissä myymälöissä, jotka olivat olleet auki sunnuntai- ja pyhäpäivinä, ilta- ja lauantaityökorvausta ei ollut maksettu. Inventaarityökorvausta ei myöskään ollut maksettu, jos kysymyksessä olevaa työtä oli tehty lauantaipäiväksi sattuvana pyhäpäivänä.
Liikealan ammattiliitto oli vuonna 1987 vaatinut iltatyökorvauksen maksamista sunnuntai- ja pyhäpäiviltä. Erimielisyys oli koskenut korvauksen maksamista asematunnelissa sijaitsevissa liikkeissä. Liikealan ammattiliitto oli perustellut vaatimustaan sillä, että sopimuksessa ei ollut mainintaa siitä, ettei lisiä maksettu arkipyhälauantailta tai sunnuntailta. Liittojen välisissä neuvotteluissa oli todettu, että iltatyökorvausta ei makseta sunnuntain ajalta.
Liikealan ammattiliitto oli samassa yhteydessä vaatinut myös lauantaityökorvauksen maksamista sunnuntaipäiviltä ja pyhäpäiviltä. Tästäkin vaatimuksesta Liikealan ammattiliitto oli luopunut. Liikealan ammattiliiton tulkinta lauantaityökorvauksen maksamisesta sunnuntaipäiviltä oli ollut horjuva. Liikealan ammattiliitto oli vaatinut lauantaityökorvauksen maksamista 21.9.1987 tehdyssä muistiossa. Sen sijaan 9.10.1987 tehdyssä muistiossa Liikealan ammattiliitto oli katsonut, että lauantaityökorvausta ei maksettu sunnuntain ajalta.
Liikealan ammattiliitto oli nyt kanteessaan perustellut vaatimustaan aivan samalla tavalla kuin vuonna 1987.
Työehtosopimukseen osallisten yhteisen palkkaustyöryhmän raportista vuodelta 1993 kävi ilmi, että iltatyökorvaus maksettiin maanantaisin - perjantaisin kello 18:n jälkeen tehdystä työstä.
Liikealan ammattiliiton Internet-sivulla, joka koski opiskelijan ilta- ja viikonlopputyön palkkoja, oli seuraava teksti: "Iltalisä on 50 prosentilla korotettu palkka, arkipäivinä kello 18.00 jälkeen". Liikealan ammattiliiton oman ilmoituksen mukaan iltatyökorvausta maksettiin siis vain arkipäiviltä.
Liikealan ammattiliitto oli vuonna 1996 laatimassaan työaikamuistiossa todennut, että sunnuntaityöstä on maksettava sunnuntaityökorvauksena 100 prosentilla korotettu palkka. Edelleen muistiossa oli myös todettu, että jos sunnuntai on säännöllistä työtä, ei muita ylimääräisiä korvauksia makseta. Aukioloaikasäännökset eivät vielä vuonna 1996 olleet olleet yhtä vapaat kuin nyt, mutta tuolloin oli myös haja-asutusalueilla ollut mahdollista pitää kauppoja avoinna sunnuntai-iltaisin.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Erimielisyys ja taustaa
Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko myyjien ja varastotyöntekijöiden palkkoja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 6. kohdan mukainen iltatyökorvaus maksettava sunnuntaina kello 18:n jälkeen tehdystä säännöllisestä työstä.
Myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevan työehtosopimuksen 12 §:n mukaan sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä on maksettava kaksinkertainen palkka. Edellä mainitun palkkoja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 6. kohdan mukaan kello 18:n jälkeen tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Määräykseen liittyvän pöytäkirjamerkinnän mukaan iltatyökorvausta ei makseta ylityön eikä työehtoja koskevan työehtosopimuksen 13 §:n 1. kohdan pöytäkirjamerkinnän tarkoittaman lisätyön ajalta silloin kun työehtosopimuksen säännöllisen työajan ylittävästä työstä maksetaan korotettua palkkaa.
Liikealan ammattiliitto on perustellut iltatyökorvauksen maksamista koskevaa vaatimusta sillä, että kysymyksessä olevassa työehtosopimusmääräyksessä ei iltatyökorvauksen maksamista ollut rajattu tiettyihin viikonpäiviin.
Kaupan Työnantajaliitto KTL puolestaan on katsonut, että velvollisuutta iltatyökorvauksen maksamiseen ei ollut, koska osapuolten yhteinen tarkoitus on ollut, että työehtosopimuksen mukaisia työajan sijoittelusta maksettaviksi sovittuja prosenttimääräisiä korvauksia ei makseta päällekkäin. Tältä osin Kaupan Työnantajaliitto KTL on iltatyökorvausta koskevan määräyksen lisäksi viitannut palkkoja koskeva työehtosopimuksen 5 §:n 8. kohdan lauantaityökorvausta koskevaan määräykseen sekä saman pykälän 9. kohdan lauantailta maksettavaa inventaarityökorvausta koskevaan määräykseen.
Edellä mainitussa lauantaityökorvausta koskevassa määräyksessä on todettu, että mikäli liike on auki lauantaisin kello 13:n jälkeen, maksetaan lauantaina kello 13:n jälkeen tehdystä työstä mahdolliset säännöllisen työajan ylityksestä aiheutuvat korvaukset mukaan lukien yhteensä 100 prosentilla korotettu palkka. Työehtosopimuksen lauantailta maksettavaa inventaarityökorvausta koskevassa määräyksessä puolestaan on todettu, että lauantaina säännöllisenä työnä, vuorokautisena tai viikottaisena ylityönä tehty inventaarityö korvataan mahdolliset ylityökorvaukset mukaan lukien yhteensä 100 prosentilla korotetulla palkalla liikkeen aukioloajasta riippumatta, jos inventaarityötä on tehty kello 13:n jälkeen.
Esitetyn selvityksen mukaan vuoteen 1975 asti asianosaisten väliseen työehtosopimukseen on sisältynyt määräys, jonka mukaan lauantaityö- ja iltatyökorvauksia koskevat määräykset eivät koskeneet myymälöitä, joille oli myönnetty vähittäiskaupan liikeajasta annetun lain 5 §:n 1 momentin nojalla aukioloa koskeva poikkeuslupa. Mainittuna ajankohtana esimerkiksi sunnuntaiaukiolo on ollut mahdollista vain edellä mainitussa laissa tarkoitetun poikkeusluvan perusteella.
Liikealan ammattiliitto on vuonna 1987 esittänyt Kaupan Työnantajaliitto KTL:lle vaatimuksen iltatyölisän maksamisesta sunnuntaina kello 18:n jälkeen tehtäviltä työtunneilta poikkeusluvan perusteella sunnuntaisin auki olleissa Helsingin asematunnelin myymälöissä. Liitot ovat käytyjen neuvottelujen jälkeen olleet yhtä mieltä siitä, että iltatyölisää ei kysymyksessä olleissa myymälöissä sunnuntailta maksettaisi.
Kaupan Työnantajaliitto KTL on kirjallisena todisteena viitannut muun muassa Liikealan ammattiliiton Internetissä olevaan tiedotteeseen, joka koskee harjoittelijan ilta- ja viikonlopputyön palkkoja. Tiedotteen mukaan iltalisä on 50 prosentilla korotettu palkka arkipäivänä kello 18:n jälkeen. Liikealan ammattiliiton mukaan mainittu Internet-sivu on tehty nuorisoa varten, eikä sitä tehtäessä ollut tarkoitettu ottaa kantaa työehtosopimuksen tulkintakysymyksiin eikä sunnuntaityön korvaamiseen.
Kaupan Työnantajaliitto KTL on lisäksi kirjallisena todisteena viitannut vuodelta 1993 olevaan työehtosopimukseen osallisten yhteisen palkkaustyöryhmän raporttiin, jossa muun muassa on todettu, että työajan sijoittelusta kello 18:n jälkeen maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka maanantailta - perjantailta. Todistajana kuullun Liikealan ammattiliiton neuvottelupäällikön mukaan edellä mainittu raportti on laadittu palkkaustyöryhmässä, joka oli asetettu selvittämään palkkausrakenteen muutostarpeita. Todistajan mukaan raporttiin on ainoastaan koottu eri maiden korvauskäytäntöä.
Kaupan Työnantajaliitto KTL on vielä viitannut Liikealan ammattiliiton työaikamuistioon vuodelta 1996. Tässä on sunnuntaityökorvausta koskevassa kohdassa todettu, että sunnuntaityöstä on maksettava sunnuntaityökorvauksena 100 prosentilla korotettu palkka. Edelleen muistiossa on todettu, että jos sunnuntai on säännöllistä työtä, ei muita ylimääräisiä korvauksia makseta. Jos sunnuntaityö on lisä- tai ylityötä, maksetaan lisä- tai ylityökorvaukset (50-100 prosentin korotus).
Arviointia
Iltatyökorvausta koskevan työehtosopimuksen määräyksen sanamuoto sinänsä tukee Liikealan ammattiliiton esittämää tulkintaa, koska tässä ainoana edellytyksenä iltatyökorvauksen maksamiselle on asetettu työn tekeminen kello 18:n jälkeen.
Palkkoja koskevan työehtosopimuksen iltatyö-, lauantaityö- ja inventaarityökorvausta koskevista määräyksistä käy ilmi, että kysymyksessä olevia korvauksia ei makseta päällekkäin ylityökorvausten kanssa niissä tilanteissa, joissa ylityöstä maksettava korvaus on määrältään vähintään yhtä suuri kuin edellä mainitut korvaukset.
Liikealan ammattiliiton Internetissä olevassa tiedotteessa ja liittojen yhteisen palkkaustyöryhmän raportissa ei sinänsä suoranaisesti ole otettu kantaa palkan maksamiseen sunnuntaina tehtävältä työltä. Sen sijaan Liikealan ammattiliitto on työaikamuistiossaan vuodelta 1996 todennut, että sunnuntaityöltä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka ja jos kysymys on säännöllisestä työstä, ei muita ylimääräisiä korvauksia makseta. Vaikka työehtosopimuksen määräykset vuodesta 1975 lähtien ovat mahdollistaneet iltatyökorvauksen maksamisen myös poikkeusluvan perusteella sunnuntaina auki olleissa myymälöissä, ovat työehtosopimukseen osalliset liitot edellä todetuin tavoin vuonna 1987 olleet yhtä mieltä siitä, että poikkeusluvan perusteella sunnuntaisin auki olevissa myymälöissä ei työehtosopimuksen mukaista iltatyökorvausta makseta.
Edellä esitetyt seikat tukevat sitä Kaupan Työnantajaliitto KTL:n esittämää tulkintaa, että osapuolten tarkoituksena muun muassa iltatyökorvausta koskevaa määräystä sovittaessa on ollut, että korvaus ei tule maksettavaksi tilanteissa, joissa työntekijälle jo muulla perusteella maksetaan vähintään iltatyökorvauksen määrän suuruista korvausta. Kun vähittäiskauppojen aukioloaikojen vapautumisen yhteydessä keväällä 1997 osapuolten kesken ei ole sovittu aikaisemin hyväksytyn tulkinnan muuttamisesta, ei pelkästään se, että sunnuntaiaukiolo on 1.4.1997 alkaen tullut mahdolliseksi muutoin kuin poikkeusluvan perusteella, voi työtuomioistuimen mielestä perustellusti johtaa siihen, että työehtosopimuksen iltatyökorvausta koskevaa määräystä tulisi tulkita osallisten aiemmin yhteisesti omaksumasta tulkinnasta poikkeavasti.
Oikeudenkäyntikulut
Kaupan Työnantajaliitto KTL on tosin voittanut jutun, mutta koska Liikealan ammattiliitolla asian epäselvyyden vuoksi on ollut aihetta tähän oikeudenkäyntiin, saa Kaupan Työnantajaliitto KTL pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Kaupan Työnantajaliitto KTL saa pitää oikeudenkäyntinsä omana vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Saloheimo, Tiitola, Vänttinen, Porttila ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.