Labour court partially allows union claims regarding irregular rotation schedules for seafarers on two specific vessels.

Kysymys vuorottelusopimuksen mukaisen vuorottelujärjestelmän noudattamisesta kahdella aluksella määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleiden työntekijöiden kohdalla.

TUOMIO

Kantaja, Suomen Laivanpäällystöliitto ry

Vastaajat, Ålands Redarförening rf, Lundqvist Rederierna Ab, Ångfartygs Aktiebolaget Alfa

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ålands Redarförening rf:n, Suomen Varustamoyhdistys ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välillä ajaksi 1993 - 1996 tehtyjen ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevia päälliköitä ja perämiehiä koskevien työehtosopimusten liitteenä olevassa vuorottelujärjestelmää koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Vuorottelujärjestelmällä sopijapuolet tarkoittavat sellaista järjestelmää, jossa työntekijöiden työ- ja vapaavuorot toistuvat mahdollisimman säännönmukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 Vuorottelujärjestelmää toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 (aikayksikkö työtä:aikayksikkö vapaata) tai suhteessa 1:1. Vuorottelujärjestelmän käytön sovellutuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työvuoron pituus on järjestettävä niin, ettei se ylitä 4-5 kuukautta. Tästä voidaan poiketa yllättävän sairaus- tai siihen rinnastettavien tapausten johdosta, sekä silloin kun alus on valtamerentakaisessa satamassa, josta se saapuu yhden kuukauden sisällä sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomattavasti pienemmin kustannuksin tai helpommin.

5 Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mukaan kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosiloma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolliset työntekijän kotimatkat huomioonottaen. Sellaisessa liikenteessä olevassa aluksessa perämiehelle, jolla aluksen liikenne alueesta tai 1 mom. johtuen ei ole mahdollisuutta joustavaan vuorottelujärjestelmään siirtyy työnantaja järjestelmään, jossa ylityötä muutetaan vastikkeeksi 2:1 työaika:vapaa-aika yksikköjen aikaansaamiseksi, jolloin tässä järjestelmässä ovat mukana myös vastikkeet ja vuosiloma. Aluksella, jolla säännöllistä vuorottelua ei voida järjestää on selvennykseksi vuorottelujärjestelmän 5 kohdan 2 momentissa sovittu, että ellei kertyvät vuosilomapäivät, vastikkeet ja vapaapäivät suo työntekijällle vapaata suhteessa 2:1 (työaika:vapaa-aika) saadaan ylitöitä kuukausittain muuttaa vapaa-ajaksi siten, että tähän päämäärään päästään.

6. Työnantaja laatii ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteutuksesta, josta sovitaan ao. aluksen päällikön ja perämiesten kanssa edellä olevien suuntaviivojen mukaisesti. Jos vuorottelujärjestelmää laadittaessa tai sen käytännön toteutuksessa ei päästä osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, asiasta neuvotellaan varustamon ja pääluottamusmiehen kesken. Mikäli varustamossa ei ole pääluottamusmiestä, neuvottelut siirtyvät suoraan Suomen Laivanpäällystöliiton ja varustamon välisiksi neuvotteluiksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ålands Redarförening, Suomen Laivanpäällystöliitto ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 22.12.1995 allekirjoittamallaan työehtosopimuspöytäkirjalla sopineet, että Ålands Redarföreningin jäsenyritykselle kuuluvilla ms Camillalla ja ms Gunillalla sovelletaan osapuolten välillä voimassa olevaa päätyöehtosopimusta pöytäkirjassa mainituin poikkeuksin ja lisäyksin.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Laivanpäällystöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että ms Camillalla ja ms Gunillalla, joiden työnantajatoiminnoista Lundqvist Rederierna Ab ja Ångfartygs Aktiebolaget Alfa vastaavat, tulee olla vuorottelu ja vuorottelujärjestelmä toteutetaan suhteessa 2:1 tai 1:1 ja että työvuoron pituus on järjestettävä siten, ettei se ylitä neljää - viittä kuukautta.

Suomen Laivanpäällystöliitto on lisäksi vaatinut Lundqvist Rederierna Ab:n ja Ångfartygs Aktiebolaget Alfan tuomitsemista hyvityssakkoon vuorottelujärjestelmää koskevan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Ålands Redarföreningin tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Suomen Laivanpäällystöliitto on vielä vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan laillisine korkoineen.

Perustelut

Suomen Laivanpäällystöliiton ja Ålands Redarföreningin välillä voimassa olevan ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen vuorottelujärjestelmästä oli sovittu 30.3.1979 ja 12.4.1983 allekirjoitetuilla suomenkielisillä työehtosopimuspöytäkirjoilla. Vuorottelujärjestelmää koskevan sopimuksen 4 kohdan määräyksen mukaan vuorottelujärjestelmä oli toteutettava vähintään suhteessa 2:1 (aikayksikkö työtä, aikayksikkö vapaata) tai suhteessa 1:1. Vuorottelujärjestelmä oli tarkoitettu aluskohtaiseksi. Vuorottelujärjestelmän soveltamisessa oli otettava huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue. Työvuoron pituus oli järjestettävä niin, ettei se ylittänyt neljää - viittä kuukautta. Työehtosopimuspöytäkirjojen epävirallisessa ruotsinkielisessä käännöksessä edellä tarkoitettu ilmaisu "on järjestettävä" oli käännetty "borde ordnas". Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että suomenkielisestä sanamuodosta olisi tarkoitettu poiketa.

Ålands Redarföreningin jäsenvarustamoiden Lundqvist Rederierna Ab:n ja Ångfartygs Aktiebolaget Alfan omistamilla ms Camilla ja ms Gunilla -nimisillä aluksilla vuorottelujärjestelmää koskevia määräyksiä oli jatkuvasti rikottu. Molemmat varustamot olivat perinteisesti huolehtineet ms Camillan ja ms Gunillan työnantajatoiminnoista. Työsopimukset oli solmittu aluskohtaisesti. Työsopimuksiin oli aina merkitty se alus, jolla työ oli alkanut.

Ms Camillalla ja ms Gunillalla oli työskennellyt ainoastaan viisi toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa henkilöä. Muut työntekijät olivat työskennelleet määräaikaisissa työsuhteissa. Jäljempänä mainituista henkilöistä vain Hans-Erik Nyberg oli ollut toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa. Vuorottelusopimuksen 4 kohta oli riidaton ja selvä. Vuorottelusopimusta oli noudatettava kaikissa työsuhteissa riippumatta siitä, oliko kyseessä määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde.

Vuorottelujärjestelmää laadittaessa määräaikaisiin työsopimuksiin ei varsinaisesti ollut otettu kantaa. Tästä ei kuitenkaan voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että määräaikaisia työsopimuksia käyttämällä voitaisiin romuttaa työehtosopimuksen vuorottelujärjestelmää koskevat määräykset.

Vuosien 1992 - 1996 aikana 10 henkilöä oli yhteensä 13 kertaa tehnyt ms Camillalla tai ms Gunillalla vuorottelujärjestelmää koskevan sopimuksen 4 kohdassa sallittua pidempiä eli yli viiden kuukauden pituisia työvuoroja seuraavasti:

Rauli Salmi oli työskennellyt 7.11.1993 - 19.5.1994 ja 20.5. - 12.7.1994 ms Camillan yliperämiehenä ja päällikkönä kahdessa perättäisessä jaksossa yhteensä 8 kuukautta 8 päivää ja 20.9.1995 - 2.3.1996 yliperämiehenä yhdessä jaksossa 5 kuukautta 15 päivää.

Pekka Aarniaho oli työskennellyt ms Camillan päällikkönä 9.12.1992 - 5.6.1993 yhtäjaksoisesti 5 kuukautta 29 päivää.

Hans-Erik Nyberg oli työskennellyt ms Camillan päällikkönä 4.6.1993 - 3.1.1994 yhtäjaksoisesti 7 kuukautta 4 päivää.

Timo Antikainen oli työskennelleet ms Camillan yliperämiehenä 11.3. - 6.9.1995 yhtäjaksoisesti 6 kuukautta ja yliperämiehenä 19.5. - 11.7.1994 54 päivää, päällikkönä 12.7. - 29.10.1994 110 päivää ja yliperämiehenä 30.10.1994 - 2.1.1995 65 päivää eli kolmessa peräkkäisessä jaksossa yhteensä 7 kuukautta 19 päivää.

Rainer Niittoaho oli työskennellyt ms Camillan yliperämiehenä 24.9.1993 - 29.3.1994 yhtäjaksoisesti 6 kuukautta 7 päivää.

Urpo Topra oli työskennellyt ms Camillan ensimmäisenä perämiehenä 16.11.1995 - 1.6.1996 yhtäjaksoisesti 6 kuukautta 19 päivää.

Jarmo Kuusamo oli työskennellyt 11.7.1994 - 2.1.1995 ms Camillan toisena perämiehenä yhtäjaksoisesti 5 kuukautta 26 päivää.

Harri Harju oli työskennellyt 28.9.1995 - 2.1.1996 ms Camillan toisena perämiehenä yhtäjaksoisesti 6 kuukautta 4 päivää ja 28.3. - 29.10.1994 toisena perämiehenä yhtäjaksoisesti 7 kuukautta 6 päivää.

Markku Karanko oli työskennellyt 27.7.1993 - 3.1.1994 ms Camillan toisena perämiehenä yhtäjaksoisesti 5 kuukautta 11 päivää.

Väinö Sorri oli työskennellyt 12.12.1992 - 13.5.1993 ms Gunillan toisena perämiehenä yhtäjaksoisesti 5 kuukautta 3 päivää.

Suomen kauppalaivasto ja kalustusalukset 1997 -nimisessä luettelossa, joka oli merenkulkuhallituksen virallinen asiakirja, laivanisännäksi ja omistajaksi oli merkitty sekä Lundqvist Rederierna Ab että Ångfartygs Aktiebolaget Alfa. Ålands Redarföreningin, Suomen Laivanpäällystöliiton ja Suomen Konepäällystöliiton 22.12.1995 allekirjoittamalla työehtosopimuspöytäkirjalla oli sovittu ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen soveltamisesta Ålands Redarföreningin jäsenyritykselle kuuluvilla ms Camillalla ja ms Gunillalla. Muun muassa edellä mainitut asiakirjat osoittivat molempien varustamoiden olevan vastuussa työehtosopimuksen noudattamisesta ja sen rikkomisesta. Myös Ålands Redarförening on ollut velvollinen valvomaan työehtosopimuksen noudattamista molempien varustamoiden osalta.

Suomen Laivanpäällystöliitto ja Ålands Redarförening olivat neuvotelleet erimielisyydestä neljä kertaa, viimeksi 6.2.1997, pääsemättä asiassa yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vaatimukset

Ålands Redarförening, Lundqvist Rederierna Ab ja Ångfartygs Aktiebolaget Alfa ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja Suomen Laivanpäällystöliiton velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Kanteessa mainittujen työntekijöiden työsopimukset oli solmittu varustamokohtaisesti ja tehtyihin työsopimuksiin oli merkitty alus, jolla työ aloitettiin. Työsopimukset, joista nyt oli kysymys, oli työnantajana tehnyt Ångfartygs Aktiebolaget Alfa. Alusrekisteriotteiden mukaan mainittu varustamo omisti työsopimuksissa mainitut ms Camillan ja ms Gunillan. Ålands Redarförening oli allekirjoittanut 22.12.1995 työehtosopimuspöytäkirjan, jonka mukaan sen jäsenyrityksille kuuluvilla ms Camillalla ja ms Gunillalla noudatettiin ulkomaanliikenteen työehtosopimusta. Ångfartygs Aktiebolaget Alfan ohella myös Lundqvist Rederierna Ab oli vastannut työnantajatoiminnoista mainituilla aluksilla ja molemmat varustamot siten olivat työnantajana vastuussa työehtosopimusmääräysten noudattamisesta kysymyksessä olevilla aluksilla.

Työnantaja oli solminut merimieslain 3 §:n nojalla määräaikaisia työsopimuksia kansipäällystöön kuuluvien henkilöiden kanssa laivatyöstä ms Camillalla ja ms Gunillalla. Määräaikaisten laivatöiden pituudesta oli sovittu varustamon ja työntekijöiden kesken ja työsopimusten voimassaoloaika oli sidottu työtehtävien pituuteen laivalla. Sovitun työn tultua suoritetuksi työntekijät olivat astuneet maihin ja heille oli maksettu laivassaoloaikana ansaittu loma-aika ja vastike.

Vakituisissa työsuhteissa olevan kansipäällystön kanssa oli pääasiallisesti sovittu neljän - viiden kuukauden pituisista laivavuoroista. Vakituisissa työsuhteissa oleviin työntekijöihin oli sovellettu työehtosopimuksen mukaista vuorottelujärjestelmää 2:1 (aikayksikköä työtä:aikayksikköä vapaata) tai 1:1. Vuorottelusopimuksen 2 kohdan mukaan vuorottelujärjestelmän tuli olla sellainen, että työntekijöiden työ- ja vapaavuorot toistuivat mahdollisimman säännönmukaisesti. Järjestelmä ei ollut ollut aluskohtainen vaan pikemminkin yksilökohtainen. Työvuoroja oli poikkeustapauksissa pidennetty työntekijän suostumuksella. Tämä oli tapahtunut osin työehtosopimuksen poikkeussääntöjen mukaisista syistä ja osin työntekijän omasta pyynnöstä. Vuorottelujärjestelmää ei ollut rikottu Nybergin kohdalla, sillä Nybergin ja varustamon kesken oli sovittu tavallista pidemmästä työvuorosta.

Vuorottelusopimuksessa tarkoitettu työvuoron viiden kuukauden enimmäispituus oli työehtosopimusosapuolten antama suositus. Tämä ilmeni ruotsinkielisestä sopimustekstistä: "Arbetsperiodens längd borde ordnas så att den inte överstiger 4 - 5 månader".

Määräaikaisten työsopimusten solmimista ei ollut rajoitettu mitenkään. Määräaikaiset työsopimukset oli solmittu merimieslain 3 §:n nojalla. Merimieslain 3 §:ssä ei ollut määräaikaisten työsopimusten solmimista koskevia rajoituksia. Alan työehtosopimuksessa ei myöskään ollut eikä voinutkaan olla asiaa koskevia määräyksiä, koska merimieslain 3 § oli pakottava säännös. Työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet kieltää tai rajoittaa määräaikaisten työsopimusten solmimista vuorottelusopimuksella. Tästä johtui, että vuorottelusopimuksen 4 kohdan suositukset työvuorojen aikarajoituksista koskivat ainoastaan vakituisessa työsuhteessa olevaa kansipäällystöä. Näitä aikarajoituksia ei ollut tarkoitettu sovellettavaksi määräaikaisiin työsopimussuhteisiin. Määräaikaisilla tai määrättyä työtä koskevilla työsopimuksilla työntekijä ja työnantaja voivat sopia laivatöistä, jotka kestoltaan ylittivät viisi kuukautta.

Suomen Laivanpäällystöliitto oli myöntänyt sen, että kansipäällystöön kuuluva työntekijä sai aloittaa toisen työn saman varustamon toisella laivalla heti sen jälkeen, kun viiden kuukauden työ varustamon ensimmäisellä laivalla oli tullut suoritetuksi, jos kysymyksessä oli määräaikainen työsopimus. Näin ollen Suomen Laivanpäällystöliitto hyväksyi sen, että kansipäällystöön kuuluva työntekijä oltuaan ensin määräaikaisella työsopimuksella viisi kuukautta työssä laivalla x solmi heti uuden määräaikaisen työsopimuksen viideksi kuukaudeksi saman varustamon kanssa, kunhan työ tehtiin varustamon laivalla y. Suomen Laivanpäällystöliitto oli siten hyväksynyt sen, että kansipäällystö teki laivatyötä yhtäjaksoisesti 10 kuukautta samalle työnantajalle varustamon kahdella eri laivalla. Suomen Laivanpäällystöliitto ei sitä vastoin hyväksynyt sitä, että sama kansipäällystö saisi tehdä samaa työtä samalla laivalla yhtäjaksoisesti yli viisi kuukautta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys, joka koskee työnantajan velvollisuutta järjestää vuorottelusopimuksen mukainen vuorottelujärjestelmä ms Camillalla ja ms Gunillalla. Työnantajatoiminnoista kummallakin aluksella ovat vastanneet Lundqvist Rederierna Ab ja Ångfartygs Aktiebolaget Alfa. Kanteessa tarkoitettuna ajankohtana ms Camilla on ollut aikarahdattuna kanadalaiselle yritykselle ja se on liikennöinyt Kanadasta Välimeren ja Euroopan eri satamiin sekä Keski-Amerikassa ja Karibian alueella sijaitseviin satamiin. Ms Gunilla on kanteessa tarkoitettuna ajanjaksona liikennöinyt pääosin välillä Naantali-Kapellskär.

Rauli Salmi on työskennellyt ms Camillalla yliperämiehenä ja päällikkönä 7.11.1993 - 12.7.1994 kahdessa perättäisessä jaksossa yhteensä yli kahdeksan kuukautta ja sittemmin yliperämiehenä 20.9.1995 - 2.3.1996 eli noin viisi ja puoli kuukautta.

Pekka Aarniaho on työskennellyt ms Camillan päällikkönä 9.12.1992 - 5.6.1993 eli yhdenjaksoisesti vajaat kuusi kuukautta.

Hans-Erik Nyberg on työskennellyt ms Camillan päällikkönä 4.6.1993 - 3.1.1994 eli yhdenjaksoisesti noin seitsemän kuukautta.

Timo Antikainen on työskennellyt ms Camillan yliperämiehenä yhdenjaksoisesti 11.3. - 6.9.1995 eli vajaat kuusi kuukautta ja yliperämiehenä sekä päällikkönä kolmessa peräkkäisessä jaksossa 19.5.1994 - 2.1.1995 yhteensä noin seitsemän ja puoli kuukautta.

Rainer Niittoaho on työskennellyt ms Camillan yliperämiehenä yhdenjaksoisesti 24.9.1993 - 29.3.1994 eli hieman yli kuusi kuukautta.

Urpo Topra on työskennellyt ms Camillan ensimmäisenä perämiehenä 16.11.1995 - 1.6.1996 eli yhdenjaksoisesti noin kuusi ja puoli kuukautta.

Jarmo Kuusamo on työskennellyt ms Camillan toisena perämiehenä 11.7.1994 - 2.1.1995 eli yhdenjaksoisesti vajaat kuusi kuukautta.

Harri Harju on työskennellyt ms Camillan toisena perämiehenä 28.9.1995 - 2.1.1996 eli hieman yli kolme kuukautta ja toisena perämiehenä 28.3.1994 - 29.10.1994 eli yhdenjaksoisesti yli seitsemän kuukautta.

Markku Karanko on työskennellyt ms Camillalla toisena perämiehenä 27.7.1993 - 3.1.1994 eli yhdenjaksoisesti noin viisi kuukautta ja viikon.

Väinö Sorri oli työskennellyt ms Gunillan toisena perämiehenä 12.12.1992 - 13.5.1993 eli yhdenjaksoisesti viisi kuukautta ja yhden päivän.

Suomen Laivanpäällystöliitto on katsonut määräaikaisten työsopimusten tekemisen osoittavan, että mainituilla aluksilla ei ole ollut vuorottelusopimuksen 4 kohdassa tarkoitettua vuorottelujärjestelmää. Suomen Laivanpäällystöliitto on katsonut Lundqvist Rederierna Ab:n ja Ångfartygs Aktiebolaget Alfan tietensä rikkoneen työehtosopimusta niiden jättäessä noudattamatta vuorottelujärjestelmää ja järjestäessään työt aluksella siten, että edellä mainittujen työntekijöiden työvuorot ovat ylittäneet vuorottelusopimuksen 4 kohdassa tarkoitetun viiden kuukauden työvuoron enimmäisajan.

Vuorojärjestelmää koskevat sopimusmääräykset

Vuorottelujärjestelmällä tarkoitetaan vuorottelusopimuksen 2 kohdan mukaan sellaista järjestelmää, jossa työntekijöiden työ- ja vapaavuorot toistuvat mahdollisimman säännönmukaisesti. Sopimuksen 4 kohdan mukaan vuorottelujärjestelmä toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 eli kaksi aikayksikköä työtä ja aikayksikkö vapaata tai suhteessa 1:1 eli aikayksikkö työtä ja aikayksikkö vapaata. Määräyksessä on edelleen todettu, että vuorottelujärjestelmän käytön sovellutuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työvuoron pituus on järjestettävä niin, että se ei ylitä neljää - viittä kuukautta. Edellä mainitusta työvuoron pituudesta voidaan määräyksen mukaan poiketa yllättävän sairaus- tai siihen rinnastettavien tapausten johdosta sekä silloin kun alus on valtamerentakaisessa satamassa, josta se saapuu yhden kuukauden sisällä sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomattavasti pienemmin kustannuksin tai helpommin.

Ålands Redarförening, Lundqvist Rederierna Ab ja Ångfartygs Aktiebolaget Alfa ovat katsoneet, että edellä mainittuja vuorottelujärjestelmää koskevia määräyksiä on tarkoitettu sovellettavaksi vain toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa ja että määräyksessä mainittu työvuoron enimmäispituutta koskeva aika on ainoastaan suositusluonteinen. Vastaajat ovat toisaalta myöntäneet sen, että vuorottelujärjestelmä voi tulla sovellettavaksi myös määräaikaisissa työsuhteissa, jos se aluksen liikennöinnin puolesta on mahdollista.

Todistaja on myös kertonut, että alkuperäinen työehtosopimus tehdään suomenkielisenä. Työehtosopimusosapuolten välillä on sovittu siitä, että suomen- ja ruotsinkielisten tekstien poiketessa toisistaan tulkintatilanteessa oikeana pidetään suomenkielistä tekstiä.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana myös Suomen Varustamoyhdistyksen osastopäällikköä, joka on ollut mukana vuorottelusopimuksen määräyksistä sovittaessa. Todistajan tiedossa ei ollut, että käytännössä olisi noudatettu sellaisia vuorottelujärjestelmiä, joissa vuorottelusopimuksen mukainen yli viiden kuukauden työvuoron pituus olisi ylitetty. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan hänen mukaansa kuitenkin myös sopia yli viiden kuukauden pituisesta työvuorosta. Sen sijaan työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä työvuoron pituutta yli viideksi kuukaudeksi vuorottelujärjestelmää noudatettaessa. Vuorottelusopimuksen mukainen viiden kuukauden määräaika ei todistajan käsityksen mukaan voi olla ehdoton niissä tilanteissa, joissa alukselle tarvitaan kahta peräkkäistä matkaa varten määräaikainen työntekijä ja työntekijän kanssa tällaisessa tilanteessa tehdään määräaikainen työsopimus yli viideksi kuukaudeksi.

Todistajan mukaan vuorottelusopimus on alun perin tehty suomenkielisenä. Ruotsinkielisen käännöksen sopimuksesta on tehnyt Ålands Redarföreningin edustaja.

Vuorottelujärjestelmät ms Camillalla ja ms Gunillalla

Ålands Redarföreningin ilmoituksen mukaan ms Gunillalla on sekä toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa että määräaikaisissa työsuhteissa olevien kohdalla noudatettu vuorottelujärjestelmää 1:1. Työvuorojen pituus on useimmissa tapauksissa ollut noin kaksi viikkoa ja poikkeustapauksissa noin kahdeksan viikkoa.

Ms Camillalla on Ålands Redarföreningin ilmoituksen mukaan noudatettu vuorottelujärjestelmää suhteessa 1-2:1. Työvuorojen pituus on ollut neljä - viisi kuukautta. Työvuorot ovat saattaneet olla poikkeustapauksissa edellä mainittua pidempiäkin. Työvuoron jatkamisesta on sovittu vuorottelusopimuksen mukaisissa poikkeustapauksissa ja myös sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijä itse on halunnut työvuoronsa jatkuvan pitempään kuin neljä - viisi kuukautta. Määräaikaisissa työsuhteissa olevat ovat työskennelleet työsopimuksessa sovitun ajan ja tämän päätyttyä omasta halustaan jääneet vapaalle. Määräaikaisissa työsopimuksissa työskentelevien kohdalla ei Ålands Redarföreningin ilmoituksen mukaan ole ollut mahdollisuutta laatia säännöllistä vuorottelujärjestelmää.

Henkilöstöpäällikön mukaan ms Gunillalla on myös noudatettu vuorottelujärjestelmää.

Todistaja on edelleen kertonut, että usealle kanteessa mainitulle työntekijälle oli tarjottu mahdollisuutta solmia toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, mutta he ovat halunneet mieluummin solmia määräaikaisen työsopimuksen.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa kanteessa mainittua ms Camillan päällikkönä toiminutta Nybergiä. Hänen mukaansa suuri osa ms Camillan työntekijöistä on ollut työssä määräaikaisissa työsuhteissa. Määräaikaiset työsopimukset on tehty neljäksi tai viideksi kuukaudeksi. Myös aluksella sovellettu vuorottelujärjestelmä on tarkoitettu sellaiseksi, että työntekijät olisivat aluksella mainitun ajan. Määräajaksi tehtyjä työsopimuksia on todistajan mukaan jouduttu jatkamaan muun muassa siitä syystä, että sääolosuhteet ovat pidentäneet matkan ennalta suunniteltua kestoaikaa. Työsopimuksia on jouduttu jatkamaan myös siitä syystä, että aluksella ei ole ollut etukäteen tiedossa, mihin seuraava matka suuntautuu. Miehistön vaihtoja ei tästä syystä ole ollut mahdollista suunnitella tarkkaan etukäteen, koska vaihtopaikkana on käytetty Euroopan satamia. Vaihto Kanadassa on Nybergin mukaan osoittautunut hankalaksi.

Nybergin työskentely ms Camillan päällikkönä yhdenjaksoisesti noin seitsemän kuukauden ajan kanteessa mainittuna ajankohtana on hänen mukaansa johtunut siitä, että vähän ennen kuin viiden kuukauden työvuoron kesto oli tullut täyteen, oli työnantajan tietoon tullut, että se työntekijä, jonka oli ollut määrä tulla Nybergin sijaan, oli sairauden vuoksi estynyt tulemasta työhön. Sairaus oli Nybergin mukaan kestänyt kuukauden ajan. Aluksen oli ollut tarkoitus tulla Eurooppaan tämän jälkeen yhden matkan tehtyään, minkä vuoksi osapuolet eivät vuorottelujärjestelmän säilyttämisen kannalta olleet pitäneet tarkoituksenmukaisena hankkia yhden matkan ajaksi määräaikaista työntekijää.

Arviointia

Vaikka vuorottelujärjestelmää koskevat määräykset sinänsä eivät velvoita työnantajaa soveltamaan vuorottelujärjestelmää tilanteissa, joissa se käytännössä ei ole toteutettavissa työsopimuksen kestosta, aluksen liikennöinnistä ja muiden aluksella työskentelevien kohdalla noudatettavasta vuorottelujärjestelmästä johtuen, ei vuorottelujärjestelmän soveltamattomuus voi kuitenkaan työtuomioistuimen mielestä oikeuttaa työnantajaa menettelemään siten, että sopimuksen 4 kohdassa tarkoitettu työvuoron enimmäiskestoajan pituus ylitetään. Määräys suomenkielisessä asussaan, joka ristiriitatilanteessa on tulkinnan pohjalla, on myös kirjoitettu siihen muotoon, että sitä ei voida pitää vain suositusluonteisena. Asian luonteesta johtuen työvuoron enimmäiskestoa koskevia määräyksiä ei voida työtuomioistuimen mielestä myöskään pitää siten ehdottomina, että työnantajan voitaisiin katsoa syyllistyneen vuorottelusopimuksen tietensä rikkomiseen aina kun mainittu kuukausiraja ylittyy hiemankin.

Vuorottelujärjestelmän tarkoituksena on työntekijän työja vapaa-ajan järjestäminen sopimuksen edellyttämin tavoin. Tämän tarkoituksen huomioon ottaen vuorottelujärjestelmän toteutumisen tarkastelu tulee suorittaa työntekijäkohtaisesti eikä aluskohtaisesti.

Ms Camilla on ollut vuorottelusopimuksessa tarkoitetussa valtamerentakaisessa liikenteessä. Liikennöintikohteet ovat vaihdelleet ja liikennöintialue on ollut laaja. Olosuhteet ovat myös muutoin olleet sellaiset, että vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus on saattanut vaihdella. Määräaikaisten työsopimusten kestoajat, aluksella toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten perusteella työskentelevien työntekijöiden kohdalla sovelletut vuorottelujärjestelmät ja niiden mukaisten työvuorojen kestot ja vuorottelujärjestelmän säännöllisessä toteuttamisessa esiintyneet vaikeudet huomioon ottaen ei työnantajalla voida katsoa olleen velvollisuutta toteuttaa määräaikaisessa työsuhteissa työskennelleiden kohdalla kanteessa vaadittua vuorottelujärjestelmää. Mainittu seikka ei kuitenkaan ole oikeuttanut työnantajaa teettämään pidempiä työvuoroja kuin vuorottelusopimuksen mukaan on mahdollista.

Kun ms Camilla on ollut valtamerentakaisessa liikenteessä ja miehistön vaihdot on toteutettu Euroopan puoleisissa satamissa eikä kanteessa tarkoitetuista tapauksista ole muutoin esitetty tarkempaa selvitystä, työtuomioistuin on katsonut työnantajan menetelleen kysymyksessä olevalla aluksella vuorottelusopimuksen vastaiseksi niissä tilanteissa, joissa työvuoron pituus on selkeästi ylittänyt kuuden kuukauden ajan. Edellä mainittu kuuden kuukauden määräaika on Salmen kohdalla ylittynyt ajalla 7.11.1993 - 12.7.1994, Antikaisen kohdalla ajalla 19.5.1994 - 2.1.1995, Niittoahon kohdalla ajalla 24.9.1993 - 29.3.1994, Topran kohdalla ajalla 16.11.1995 - 1.6.1996 ja Harjun kohdalla ajalla 28.3. - 29.10.1994.

Nybergin kohdalla vuorottelusopimuksessa tarkoitetun työvuoron enimmäiskeston ylittyminen on johtunut yllättävästä sairaustapauksesta ja siitä johtuneista seuraamuksista. Vuorottelusopimuksen sanamuodosta ei kuitenkaan suoranaisesti käy ilmi, kuinka pitkä työvuoron kesto tällaisessa tilanteissa voi olla.

Ms Gunillalla työskennellyt Sorri on ollut työssä yhdenjaksoisesti viisi kuukautta ja yhden päivän. Sorrin työsopimuksen kesto, aluksen liikennöinti ja muiden työntekijöiden kohdalla sovellettu vuorottelujärjestelmä ja sen mukaiset työvuorojen kestot eivät ole olleet esteenä vuorottelusopimuksessa tarkoitetun vuorottelujärjestelmän soveltamiseen myös Sorrin kohdalla. Jättäessään soveltamatta Sorrin kohdalla vuorottelujärjestelmää on työnantaja menetellyt vuorottelusopimuksen vastaisesti.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Kun vuorottelujärjestelmää koskevien määräysten soveltaminen määräaikaisissa työsuhteissa on ollut tulkinnanvaraista samoin kuin se, kuinka pitkään työvuoron kesto on voinut Nybergin kohdalla kysymyksessä olleessa tilanteessa jatkua, ei Lundqvist Rederierna Ab:n ja Ångfartygs Aktiebolaget Alfan kanteessa kerrotuin tavoin menetellessään voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin. Asian tulkinnanvaraisuuden johdosta ei myöskään Ålands Redarföreningin voida katsoa syyllistyneen asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Oikeudenkäyntikulut

Asianosaiset ovat puolin ja toisin vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Kun kanteessa esitetyistä vaatimuksista osa on ratkaistu kantajan ja osa vastaajien hyväksi ja kun asianosaisilla asian epäselvyyden vuoksi on ollut aihetta tähän oikeudenkäyntiin, saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin esitetyn vahvistusvaatimuksen seuraavasti hyväksyen vahvistaa, että Lundqvist Rederierna Ab ja Ångfartygs Aktiebolaget Alfa ovat velvollisia toteuttamaan ms Camillalla ja ms Gunillalla työskentelevien kysymyksessä olevien työehtosopimusten soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden kohdalla vuorottelujärjestelmän suhteessa 2:1 tai suhteessa 1:1 kuitenkin siten, että määräaikaisten työntekijöiden kohdalla voidaan ottaa huomioon vuorottelujärjestelmää toteutettaessa työsuhteen kestosta, liikennöinnistä ja muiden työntekijöiden kohdalla noudatetusta vuorottelujärjestelmästä aiheutuvat rajoitukset, ja että vuorottelujärjestelmässä työvuoron pituus on järjestettävä siten, että se ei ylitä neljää - viittä kuukautta.

Kanne enemmälti hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Koski, Virtanen, Tiitola, Kolula ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.