Labor court dismissed union claim that salary system reform must preserve prior seniority allowances.

Palkkausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä oli luovuttu muun muassa aikaisemmasta vuosisidonnaisia lisiä koskevasta järjestelmästä ja otettu käyttöön uusi kokemuslisäjärjestelmä. Uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä lähtökohtana oli ollut, että toimihenkilön palkka ei voinut alentua.

Näyttämättä oli jäänyt, että palkkausjärjestelmäuudistus olisi tarkoitettu toteuttaa siten, että toimihenkilölle aikaisemmin maksettu vuosisidonnaisten lisien määrä olisi säilynyt entisellään uudessa palkkausjärjestelmässä.

TUOMIO

Kantaja, Toimiehtoliitto - TOEL ry

Vastaaja, Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ry, nykyinen Erityispalvelujen Työnantajaliitto, ja toiselta puolen muiden ohella Toimiehtoliitto - TOEL (jäljempänä Toimiehtoliitto) ovat 13.3.1995 allekirjoittaneet Opetusalan ja Sivistystyön Työnantajayhdistyksen jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehtoja ja palkkausta koskevan työehtosopimuksen, jonka allekirjoituspöytäkirjassa on todettu muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Palkkausjärjestelmäuudistus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Muu henkilöstö

Asianomaiset sopijapuolet asettavat yhteisen palkkausjärjestelmätyöryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitys alan uudesta palkkausjärjestelmästä 31.8.1995 mennessä. Uuden palkkausjärjestelmän tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa palkkauksen perusteet. Järjestelmän tulee perustua työn vaativuuteen, koulutukseen ja kokemukseen. Järjestelmän tulee mahdollistaa kannustavuus, joustavuus ja oppilaitosten erilaiset tarpeet.

Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 1.11.1995 alkaen.

Ellei uudesta palkkausjärjestelmästä saavuteta sopijapuolten välillä yhteisymmärrystä edellä mainittuun määräaikaan mennessä, palkkausjärjestelmää koskevat erimielisyyskysymykset alistetaan välityslautakunnalle, jonka tehtävänä on ratkaista ne edellä sanottujen periaatteiden mukaisesti. Lautakuntaan nimeävät sopijapuolet kumpikin yhden jäsenen, jotka valitsevat lautakunnalle puheenjohtajan. Ellei puheenjohtajavalinnasta voida sopia, nimeää valtakunnansovittelija lautakunnalle puheenjohtajan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetun välityslautakunnan 12.4.1996 antaman päätöksen mukaisesti työehtosopimuksen palkkamääräyksiä on 1.5.1996 alkaen sovittu muutettavaksi muun muassa seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Palkkamääräykset

Toimihenkilön palkka määräytyy kuukausipalkkana tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisten tekijöiden perusteella siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

Toimihenkilön tehtävien vaativuuteen perustuva palkka sekä mahdollinen huomioon otettava kokemus tulee määritellä työsuhteen alkaessa.

3 § Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka ja tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy tämän sopimuksen liitteenä olevan vaativuusryhmittelyn, kullekin vaativuusryhmälle sovitun alimman palkkaluvun ja tehtävästä mahdollisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkanosan perusteella (liite 1).

Toimihenkilön tehtävien vaativuusryhmä ja mahdolliset perusteet tehtäväkohtaiselle palkanosalle selvitetään työnantajan ja toimihenkilöitä edustavan luottamusmiehen tai sellaisen puuttuessa henkilöstön edustajan toimesta.

Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samassa vaativuusryhmässä olevien toimien keskinäisen vaativuuden, tehtävien monipuolisuuden ja niiden vaatiman erityisen osaamisen sekä mahdollisten korkeampaan vaativuusryhmään lukeutuvien osatehtävien perusteella.

Edellä sanotuilla perusteilla maksettavan tehtäväkohtaisen palkanosan suuruus voi olla enintään 10 % laskettuna vaativuusryhmän alimmasta palkkaluvusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Kokemuslisä

Toimihenkilölle maksetaan kokemuslisää, joka lasketaan tehtävien vaativuusryhmän mukaisesta palkkaluvusta lisättynä mahdollisella tehtäväkohtaisella palkanosalla. Kokemuslisän suuruus määräytyy seuraavasti:

kokemusaika

kokemuslisä

2 vuotta

4 %

5 vuotta

8 %

8 vuotta

12 %

11 vuotta

16 % (eli kokemuslisän maksimikertymä on 16 %)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 §

Henkilökohtainen palkanosa

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Toimihenkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa, jonka perusteena on ensisijaisesti toimihenkilön henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtulokset. Henkilökohtaisen palkanosan maksamisesta päättää työnantaja. Sille ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 §

Koulutuslisä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 §

Olosuhdelisä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II UUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄN SIIRTYMINEN

1. Voimaantulo

Uuteen palkkausjärjestelmään siirrytään 1.5.1996 lukien. Uusien toimihenkilöiden palkka määräytyy tämän jälkeen uuden järjestelmän mukaisesti.

2. Vanhasta palkkausjärjestelmästä siirtyminen

Työsuhteessa 30.4.1996 olevien toimihenkilöiden osalta siirtyminen uuteen järjestelmään tapahtuu oppilaitoskohtaisesti 1.5. - 30.9.1996 välisenä aikana.

Siirtyminen toteutetaan siten, että toimihenkilön 30.4.1996 voimassa ollut kiinteä kuukausipalkka säilyy entisen suuruisena.

Toimihenkilön palkka määräytyy uudessa järjestelmässä seuraavasti:

* Määritellään toimihenkilön tehtävien vaativuustason mukainen alin palkkaluku. Tämän jälkeen määritellään tehtävän edellyttämä tehtäväkohtainen palkanosa (enintään 10 % alimmasta palkkaluvusta).

* Kokemuslisä lasketaan näin saadusta (vaativuusryhmän alin palkkaluku + tehtäväkohtainen osa) palkanosasta.

* Mahdollinen koulutuslisä määritellään uuden järjestelmän mukaisesti (sisältää aikaisemman koulutuksesta maksetun lisäpalkan).

* Kielilisä, kielitaitolisä sekä luottamusmieslisä määritellään.

* Jäljelle jäävä osa kiinteästä kuukausipalkasta muodostaa henkilökohtaisen palkanosan (myös aikaisempi henkilökohtainen palkanosa ja henkilökohtaisiksi lisä).

* Määritellään mahdollinen olosuhdelisä.

3. Palkka-asteikon alimman palkkaluvun alapuolelle jäävät palkat

Toimihenkilön tehtävään perustuva palkka voi olla alle palkka-asteikon alimman palkkaluvun sopimuskauden aikana. Mahdolliset korotukset toteutetaan viimeistään seuraavan sopimuskauden alusta lukien, mikäli palkka tällöin on alimman palkkaluvun alapuolella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Vuosisidonnaisten lisien päättyminen

Entistä vuosisidonnaista lisäjärjestelmää noudatetaan 30.9.1996 saakka. Näin ollen toimihenkilöt, jotka em. päivämäärään mennessä ehtivät saavuttaa uuteen vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan palvelusajan, toteutetaan lisä entisen käytännön mukaisesti. Tämän jälkeen ei entisiä vuosisidonnaisia lisiä enää noudateta.

1.5. - 30.9.1996 mahdollisesti toteutettava vuosisidonnainen lisä sisällytetään uudessa järjestelmässä ensisijaisesti kokemuslisään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Toimiehtoliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskevaan työehtosopimukseen osallisten välillä sovittu palkkausjärjestelmäuudistus on toteutettava siten, että aikaisemmin toimihenkilölle maksettu vuosisidonnainen lisä on ensi sijassa muutettava voimassaolevan työehtosopimuksen mukaiseksi kokemuslisäksi ja mikäli maksetun vuosisidonnaisen lisän markkamäärä on suurempi kuin työehtosopimuksen mukaisen kokemuslisän määrä, on koko jäljelle jäävä osa vuosisidonnaisesta lisästä maksettava toimihenkilölle henkilökohtaisena palkan osana.

Toimiehtoliitto on vaatinut lisäksi Erityispalvelujen Työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan Toimiehtoliiton oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perustelut

Taustaa

Yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskevaan työehtosopimukseen osallisia olivat asianosaisliittojen lisäksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry ja Valtion ja Erityispalvelujen Ammattiliitto VAL ry. Solmiessaan työehtosopimuksen ajaksi 1.3.1995 - 26.2.1996 osapuolet olivat sopineet yhteisen palkkausjärjestelmätyöryhmän asettamisesta. Työryhmän tehtäväksi oli annettu tehdä esitys alan uudesta palkkausjärjestelmästä 31.8.1995 mennessä. Työryhmän tehtävänä oli ollut tarkastella muun kuin opetushenkilöstön palkkauksen perusteita ja tavoitteeksi oli asetettu palkkauksen perusteiden selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen. Sopimuksen mukaan uusi palkkausjärjestelmä otettaisiin käyttöön 1.11.1995.

Siltä varalta, ettei palkkausjärjestelmätyöryhmässä päästäisi asiassa yhteisymmärrykseen, osapuolet olivat sopineet, että palkkausjärjestelmää koskevat erimielisyydet voitiin alistaa välityslautakunnan ratkaistavaksi.

Koska työryhmä ei ollut päässyt yksimielisyyteen toimeksiantonsa mukaisista asioista, asia oli saatettu välityslautakunnan käsiteltäväksi. Välityslautakunta oli 29.9.1995 antanut ratkaisun osasta erimielisyyksiä. Välityslautakunta oli myös velvoittanut osapuolet jatkamaan neuvotteluja palkkausjärjestelmän uudistuksen loppuunvientiin liittyvistä kysymyksistä. Koska osa asioista oli jäänyt neuvottelujenkin jälkeen riitaisiksi, oli välityslautakunnan käsiteltäväksi keväällä 1996 alistettu kysymykset, jotka olivat koskeneet kokemuksen arvostamisperiaatteita työtehtävien muutostilanteessa, uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä vanhan vuosisidonnaisia lisiä koskevan järjestelmän katkaisemista ja nykyisten työntekijöiden palkan määräytymistä uudessa järjestelmässä. Näistä kysymyksistä välityslautakunta oli 12.4.1996 antanut yksimielisen päätöksen, jolla oli muutettu työehtosopimuksen määräyksiä.

Välityslautakunnan kokemuslisiä koskeva päätös

Nyt esillä oleva erimielisyys koski voimassaolleen järjestelmän mukaisten vuosisidonnaisten lisien käsittelyä toimihenkilön palkkaa määrättäessä. Kun uuteen järjestelmään oli siirrytty, vuosisidonnaiset lisät oli muutettu kokemuslisiksi. Aikaisemmat vuosisidonnaiset lisät olivat kertyneet seuraavasti:

palvelusvuodet

lisän suuruus

3 v.

5 %

5 v.

5 %

8 v.

5 %

11 v.

5 %

15 v.

5 %

Välityslautakunnan päätöksen mukaisesti kokemuslisät kertyivät edelle jäljennetystä päätöksestä ilmenevin tavoin. Kokemuslisän enimmäiskertymän määräksi 11:n lisään oikeuttavan kokemusvuoden jälkeen muodostui 16 prosenttia, kun aikaisemmin palvelusvuosien perusteella määräytyvien lisien suuruus oli ollut 27,6 prosenttia. Kokemuslisän kohdalla laskentatapa ei ollut kumulatiivinen kuten vuosisidonnaisen lisän kohdalla oli ollut.

Välityslautakunnan päätös uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä

Välityslautakunnan päätöksen mukaan uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen tapahtui siten, että työsuhteessa 30.4.1996 olevien toimihenkilöiden osalta siirtyminen uuteen järjestelmään tapahtui oppilaitoskohtaisesti 1.5. ja 10.9.1996 välisenä aikana. Siirtyminen toteutettiin siten, että toimihenkilön 30.4.1996 voimassa ollut kiinteä kuukausipalkka säilyi entisen suuruisena.

Välityslautakunnan päätöksen mukaan toimihenkilön palkka määräytyi uudessa järjestelmässä siten, kuin edelle jäljennetystä välityslautakunnan päätöksen 2. kohdasta kävi ilmi.

Erimielisyys

Asianosaisten välinen erimielisyys koski sitä, miten uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä toimihenkilön palkka määriteltiin ennen toukokuun 1. päivää 1996 alkaneissa työsuhteissa. Peruskysymys tässä erimielisyydessä oli se, voiko aikaisemmin maksetun vuosisidonnaisen lisän purkaminen voimassa olevan työehtosopimuksen mukaiseksi kokemuslisäksi ja henkilökohtaiseksi palkanosaksi aiheuttaa toimihenkilölle maksettavan palkan nousemisen vai voidaanko osa aikaisemmasta vuosisidonnaisesta lisästä jättää maksamatta ja näin menetellen maksaa toimihenkilölle uudessa järjestelmässä enintään aikaisemman järjestelmän mukaista kuukausipalkkaa.

Välityslautakunnan päätös aikaisemmin maksetun kuukausipalkan purkamisesta

Erityispalvelujen Työnantajaliitto oli kuitenkin ollut sitä mieltä, että toimihenkilön palkka ei voinut nousta järjestelmämuutoksen seurauksena.

Työehtosopimukseen osallisten palkkausjärjestelmän uudistamista koskevat ohjeet

Yhteinen tulkintaohje

Työpaikoilla mahdollisesti aiheutuvien erimielisyyksien välttämiseksi työehtosopimukseen osalliset liitot olivat sopineet laativansa yhteisen tulkintaohjeen siitä, kuinka toimihenkilön palkka laskettiin sovitun järjestelmän perusteella. Tulkintaohjeen luonnoksen oli laatinut Toimiehtoliiton asiamies ja tulkintaohjetta oli käsitelty yhteisessä neuvottelussa keväällä 1996. Tähän tulkintaohjeeseen oli kirjattu muun muassa, että jos toimihenkilön nykyinen tehtäväperusteinen palkkaus alitti vaativuusryhmän alimman tason, tuli kuitenkin kokemuslisän laskennassa käyttää vaativuusryhmän alinta palkkaa 1.10.1996 alkaen. Tulkintaohjeessa oli tämän jälkeen todettu, että tämä saattoi johtaa palkan nousuun. Erityispalvelujen Työnantajaliiton edustajat olivat liittojen edustajien välisessä neuvottelussa ilmoittaneet, että heillä ei ollut huomauttamista tulkintaohjeen sisältöön. Tämän jälkeen ohje oli lähetetty muun muassa työpaikkojen luottamusmiehille ja se oli julkaistu Toimiehtoliiton jäsenlehdessä.

Palkkaerittelylomake

Työehtosopimukseen osallisten laskelmien lopputulos oli kuitenkin erilainen. Toimiehtoliitto laski kohtien 8-9 määrät yhteen ja tämän perusteella määräytyi kohta 10 eli toimihenkilön palkka. Erityispalvelujen Työnantajaliitto oli lähtenyt siitä, että 10 kohdassa tarkoitetun toimihenkilön kuukausipalkan ja 1 kohdan mukaisen palkan kohdalle tuli tulla sama luku. Tältä pohjalta työnantajaliitto määritteli 9 kohdan mukaisen luvun siten, että se muodostui kohdan 1 ja kohdan 8 välisestä erotuksesta siitä riippumatta, että 9 kohdan mukaisen henkilökohtaisen palkanosan tuli määräytyä maksetun vuosisidonnaisen lisän ja uuden järjestelmän mukaisen kokemuslisän välisen erotuksen perusteella.

Arvio osapuolten näkemyksistä

Edellä oleva ohjeen kirjaus osaltaan selitti sekaannuksen osapuolten kannanotoissa. Neuvotteluissa ei ollut varauduttu siihen mahdollisuuteen, että vuosisidonnaisen lisän purkaminen kokemuslisäksi ja henkilökohtaiseksi palkanosaksi voisi poikkeustapauksessa johtaa palkan korottumiseen.

Asiasta käydyt neuvottelut

Asiasta työpaikoilla sekä työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vaatimukset

Erityispalvelujen Työnantajaliitto on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Toimiehtoliiton velvoittamista korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perustelut

Taustaa

Toimiehtosopimusjärjestelmän lakkauttamisen jälkeen 31.10.1993 yksityiset valtionapulaitokset olivat siirtyneet työehtosopimuslain ja uuden työehtosopimuksen piiriin. Neuvottelut opetusalaa ja sivistystointa koskevasta uudesta vähimmäisehtoihin perustuvasta työehtosopimuksesta oli aloitettu vuonna 1993 LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton, Toimiehtoliiton, Valtion ja Erityispalvelujen Ammattiliiton ja Opetusalan Ammattijärjestön välillä 1.2.1994.

Uudessa 1.2.1994 solmitussa työehtosopimuksessa oli muun kuin opetushenkilöstön osalta luovuttu T-palkkataulukoiden käytöstä ja entisistä palkkaperusteista lukuun ottamatta vuosisidonnaista lisää. Muut säännöllisesti maksetut lisät oli sisällytetty henkilökohtaiseen peruspalkkaan. Samassa yhteydessä oli sovittu, että uuden palkkausjärjestelmän kehittämistä valmistellaan yhteisessä työryhmässä. Lähtökohtana oli ollut kokonaan uuden palkkausjärjestelmän luominen. Uuden järjestelmän tuli perustua työn vaativuuteen, koulutukseen ja kokemukseen. Lisäksi tuli voida ottaa huomioon kannustavuus, joustavuus ja oppilaitosten erilaiset tarpeet.

Ehdotusta palkkausjärjestelmän kehittämisestä ei ollut saatu aikaan asetetussa määräajasta, minkä jälkeen kevään 1995 työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu palkkausjärjestelmätyöryhmän työn jatkamisesta siten, että esitys uudesta palkkausjärjestelmästä tuli tehdä 31.8.1995. Lisäksi oli sovittu palkkausjärjestelmää koskevien erimielisyyskysymysten alistamisesta välityslautakunnalle, ellei yhteisymmärrystä asioista saavutettaisi. Välityslautakunta oli 29.9.1995 vahvistanut viiteen vaativuustasoon perustuvan vaativuusryhmittelyn. Lisäksi työehtosopimukseen osalliset oli velvoitettu jatkamaan neuvotteluja palkkausjärjestelmän loppuun viennistä vuoden 1996 helmikuun loppuun mennessä uhalla, että ellei yksimielisyyteen päästä, jäljelle jääneet erimielisyyskysymykset alistetaan uudelleen välityslautakunnalle.

Kun neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen, oli kanteessa mainitut kolme eri erimielisyyskysymystä saatettu välityslautakunnan ratkaistavaksi. Näistä kysymyksistä välityslautakunta oli 12.4.1996 antanut päätöksen.

Välityslautakunnan päätöksen perusteella uuteen järjestelmään siirtyminen tapahtui siten, että toimihenkilön henkilökohtaista palkkaa verrattiin uuden järjestelmän mukaan määräytyvään palkkaan siten, että loppuosa palkasta eli henkilökohtaisen palkan ja työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan erotus oli henkilökohtaista palkkaa. Järjestelmästä toiseen siirtymisen lähtökohta oli, että toimihenkilön palkka pysyi entisen suuruisena.

Liittojen välillä palkan purkaminen oli ollut esillä välityslautakunnan päätöksen jälkeen käydyissä neuvotteluissa. Tällöin oli keskusteltu siitä, purettiinko vanhan palkan osat erikseen uuden järjestelmän mukaisiksi osiksi. Työehtosopimukseen osalliset olivat kuitenkin yhdessä todenneet, että palkanosia ei purettu, vaan palkkaa verrattiin uuden järjestelmän mukaiseen palkkaan. Jos työehtosopimuksen mukainen palkka alitti toimihenkilön henkilökohtaisen palkan, oli erotus henkilökohtaista lisää. Tästä osapuolten välillä ei ollut ollut erimielisyyttä.

Välityslautakunnan kokouksissa ei missään vaiheessa ollut ollut esillä vuosisidonnaisten lisien ja kokemuslisien välisen erotuksen ja sitä vastaavan markkamäärän siirtäminen henkilökohtaiseksi palkanosaksi.

Työehtosopimusneuvottelut

Neuvottelut ennen välityslautakunnan päätöstä Työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä oli käyty ratkaisevia neuvotteluja helmikuun lopulla 1996. Tällöin käydyissä neuvotteluissa liittojen välillä oli ollut syntymässä yksimielisyys palkkausjärjestelmän keskeisistä kohdista. Vielä tuolloin Toimiehtoliiton edustaja oli pyrkinyt saamaan tehtäväkohtaisen palkanosan olennaisesti suuremmaksi kuin työnantajapuolen esittämä 10 prosenttia. Perusteena vaatimukselle oli esitetty siirtymävaiheessa tietyille henkilöstöryhmille syntyneet suuret henkilökohtaisen palkan ja työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan erot.

Toimiehtoliiton edustajan mielestä uusien työehtosopimusten mukaisten vähimmäispalkkojen ylittävä osa tuli olla tehtäväkohtaista osaa, jota ei voitaisi "syödä" pois. Sen sijaan henkilökohtaisella palkalla ei neuvotteluissa ollut ymmärretty olevan samaa merkitystä.

Vähimmäispalkkaluvuista oli päästy yksimielisyyteen neuvotteluissa 29.2.1996. Vaikka yhteisymmärryksen saavuttaminen koko palkkausjärjestelmästä oli ollut lähellä, oli Toimiehtoliiton edustaja yllättäen ilmoittanut, että hän ei ollut mukana koko esityksessä. Neuvottelut olivat tämän vuoksi keskeytyneet. Koska varsinaista sopimusta uudesta järjestelmä ei ollut syntynyt, ei siirtymäsäännöistä ollut ehditty keskustella tarkemmin.

Tämän jälkeen 1.3.1996 käydyissä neuvotteluissa oli selvitetty välityslautakunnalle erimielisiksi jääneet kysymykset. Koska Toimiehtoliiton edustaja ei ollut ollut läsnä 4.3.1996 jatketuissa neuvotteluissa, olivat neuvottelut jääneet periaatteellisiksi keskusteluiksi. Valtion ja Erityispalvelujen Ammattiliiton kanssa oli kuitenkin päästy kokemusvuosiportaasta yhteisymmärrykseen.

Neuvotteluissa 12.3.1996 oli käsitelty palkkaryhmittelyn eri osa-alueita. Henkilökohtaisen lisäjärjestelmän osalta Valtion ja Erityispalvelujen Ammattiliiton edustaja oli todennut, että uuteen järjestelmään siirryttäessä oli kahdenlaista henkilökohtaista lisää eli matemaattinen henkilökohtainen lisä ja varsinainen henkilökohtainen lisä. Tämän johdosta Toimiehtoliiton neuvottelijat olivat katsoneet, että tästä syystä oppilaitoksissa tulisi kirjata henkilökohtaisen lisän myöntämisperiaatteet, jotta varsinainen henkilökohtainen lisä selviäisi. Myöhemmin laaditussa yhteisessä palkkaerittelylomakkeessa asia vielä oli eritelty tämän kannan mukaisesti.

Välityslautakunnan puheenjohtajalle osoittamassaan kirjeessä Toimiehtoliitto oli myös lausunut käsityksenään, että uuteen järjestelmään siirryttäessä nykyisten toimihenkilöiden peruspalkka muodosti tehtäväkohtaisen osan, silloin kun se ylitti kysymyksessä olevan vaativuusryhmän alimman palkan. Tästäkin kävi ilmi, että Toimiehtoliitto oli hakenut välityslautakunnalta mahdollisimman suurta tehtäväkohtaista osaa. Tehtäväkohtainen osa oli kuitenkin pysynyt entisen suuruisena. Liittojen välisissä neuvotteluissa sovittuun ei tältä osin ollut tullut muutosta.

Neuvottelut välityslautakunnan päätöksen jälkeen

Muun muassa Valtion ja Erityispalvelujen Ammattiliiton toimitsija oli koulutustilaisuuksia varten laatinut kalvoja, joista ilmeni varsin selvästi, että vuosisidonnaisilla lisillä ei ollut mitään markkatakuuta uudessa palkkausjärjestelmässä. Sama asia kävi ilmi myös työnantajapuolen laatimista kalvoista. Tämäkin osoitti kiistattomasti, että vuosisidonnaisten lisien siirtämisestä ei ollut keskusteltu liittojen välillä ennen välityslautakuntaa, välityslautakunnassa tai sen jälkeen käydyissä liittojen välisissä tulkintakeskusteluissa tai koulutukseen valmistautumistilaisuuksissa.

Toimiehtoliiton omaksuma tulkinta

Vastoin Toimiehtoliiton esittämää käsitystä uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä vuosisidonnaisia lisiä ei muutettu kokemuslisiksi. Niitä vastaavaa markkamäärää ei siirretty uuteen järjestelmään. Välityslautakunnan päätöksen mukaan vuosisidonnaisia lisiä ei noudatettu siirtymäkauden jälkeen. Siirtymäsäännöksissä ei ollut mitään takuuta vuosisidonnaisia lisiä vastaavan markkamäärän säilymisestä muuttumattomana uudessa palkkausjärjestelmässä. Jäljelmälle vierasta olisi ollut siirtää vanhasta palkkausjärjestelmästä elementtejä uuteen palkkausjärjestelmään, koska se olisi vääristänyt koko palkkausjärjestelmän.

Toimiehtoliiton edustaja oli liittojen välisissä neuvotteluissa useampaan kertaan esittänyt, että uudessa järjestelmässä muodostuva henkilökohtainen lisä tulisi muodostaa tehtäväkohtaiseksi osaksi, jota ei voitaisi syödä. Tämän esityksen työnantajapuolen edustajat olivat torjuneet. Tehtäväperusteisen palkanosan suurentaminen keinotekoisesti olisi vääristänyt koko uuden palkkausjärjestelmän.

Lähtökohtana ei siten ollut ollut, että vanhan järjestelmän saavutetut edut säilyisivät markkamääräisinä. Näin ollen vuosisidonnaista lisää ei ollut tarkoitus purkaa kokemuslisäksi ja henkilökohtaiseksi lisäksi. Kysymys oli ollut täysin uudesta palkkausjärjestelmästä, joka oli rakennettu kokonaan uudelle pohjalle. Aikaisempi vuosisidonnainen lisä ei ollut suoraan verrannollinen uuteen kokemusvuosilisään. Vuosisidonnaista lisää vastaavaa markkamäärää ei ollut taattu sellaisenaan säilytettäväksi sen enempää kokemuslisässä kuin henkilökohtaisessa lisässäkään.

Liittojen välillä ei myöskään missään vaiheessa ollut sovittu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä koskevista yhteisistä tulkintaohjeista. Sen sijaan oli sovittu yhteisen palkkaerittelylomakkeen laatimisesta. Palkkaerittelylomakkeen laatimista oli käsitelty liittojen välisissä neuvotteluissa, joissa työnantajaliiton tekemään ensimmäiseen luonnokseen oli vastapuolen liittojen esityksestä tehty useita muutoksia. Muutosten tekemisten jälkeen lomaketta oli käsitelty yhteisessä neuvottelussa, joten oudolta vaikutti, että toimihenkilön palkkaa koskevasta lomakkeen 10 kohdasta Toimiehtoliitolla oli tekstin sanamuodon vastainen tulkinta. Myös Valtion ja Erityispalvelujen Ammattiliiton neuvottelija, joka oli ollut laatimassa palkkaerittelylomaketta, oli pitänyt Toimiehtoliiton kantaa perusteettomana. Hänen mukaansa lomakkeen sanamuodon mukaisesta tulkinnasta oli sovittu neuvotteluissa.

Laaditussa palkkaerittelylomakkeessa oli määritelty laskennallinen henkilökohtainen palkanosa, jota uusi palkkausjärjestelmä ei tuntenut. Se oli luotu ainoastaan helpottamaan uuden järjestelmän mukaisen palkan erittelyä, koska laskennallisella henkilökohtaisella palkanosalla tarkoitettiin nimenomaan lomakkeen 1 kohdassa tarkoitetun henkilökohtaisen palkan ja uuden palkkausjärjestelmän mukaisen lomakkeen 8 kohdassa tarkoitetun palkan välistä erotusta. Laskennallista henkilökohtaista palkkaa oli tarkoitus käyttää ainoastaan siirtymävaiheen aikana, jotta oppilaitoksissa hahmotettaisiin paremmin palkan määräytyminen uuden järjestelmän mukaisena.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskevaan työehtosopimukseen osallisten välillä 1.2.1994 solmitussa työehtosopimuksessa oli muun kuin opetushenkilöstön osalta luovuttu aikaisemmin käytössä olleista palkkataulukoista ja entisistä palkkaperusteista kuitenkin siten, että aikaisemman sopimuksen mukaiset vuosisidonnaiset lisät oli säilytetty palkkauksen osana. Samassa yhteydessä osapuolet olivat sopineet palkkausjärjestelmän kehittämisen jatkamisesta yhteisessä työryhmässä. Lähtökohtana on ollut työn vaativuuteen, koulutukseen ja kokemukseen perustuvan palkkausjärjestelmän luominen.

Koska palkkaustyöryhmä ei kevääseen 1995 mennessä ollut saanut valmiiksi esitystä uudesta palkkausjärjestelmästä, oli työehtosopimusosapuolten välillä sovittu palkkaustyöryhmän työn jatkamisesta ja asetettu uusi määräaika esityksen antamiselle. Osapuolet olivat lisäksi sopineet, että ellei yhteisymmärrystä saavutettaisi, asia alistettaisiin välityslautakunnan ratkaistavaksi.

Välityslautakunta oli 29.9.1995 vahvistanut viiteen vaativuustasoon perustuvan vaativuusryhmittelyn. Kun työehtosopimukseen osalliset eivät tämän jälkeen olleet päässeet neuvotteluissa yksimielisyyteen palkkausjärjestelmän uudistamiseen liittyneistä seikoista, on välityslautakunnan ratkaistavaksi alistettu muun muassa kysymykset, jotka ovat koskeneet vanhan vuosisidonnaisia lisiä koskevan järjestelmän katkaisemista uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä ja nykyisten työntekijöiden palkan määräytymistä uudessa järjestelmässä. Välityslautakunta on ratkaissut erimielisyyskysymykset 12.4.1996 antamallaan päätöksellä.

Sittemmin Toimiehtoliiton ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välillä on syntynyt erimielisyyttä siitä, oliko uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen yhteydessä toimihenkilöille vanhan järjestelmän mukaan maksettava vuosisidonnaisten lisien määrä säilytettävä entisellään. Toimiehtoliitto on kanteessa lähtenyt siitä, että palkkausjärjestelmäuudistus on toteutettava siten, että aikaisemmin toimihenkilöille maksettu vuosisidonnainen lisä on ensisijassa muutettava voimassa olevan työehtosopimuksen mukaiseksi kokemuslisäksi, ja mikäli maksetun vuosisidonnaisen lisän markkamäärä on suurempi kuin työehtosopimuksen mukaisen kokemuslisän määrä, on jäljelle jäävä osa vuosisidonnaisesta lisästä maksettava toimihenkilölle henkilökohtaisena palkanosana.

Välityslautakunnan päätös

Välityslautakunnan 12.4.1996 antama päätös sisältää uudet muutetut palkkamääräykset. Päätöksen mukaan palkka määrätään uudessa järjestelmässä tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisten tekijöiden perusteella sopimuksessa tarkemmin sovituin tavoin. Päätöksen kokemuslisää koskevan määräyksen mukaan kokemusajan perusteella maksettavia kokemuslisiä on neljä. Neljäs kokemuslisä toimihenkilölle maksetaan 11 vuoden kokemusajan perusteella. Kokemuslisien enimmäismäärä on 16 prosenttia laskettuna tehtävien vaativuusryhmän mukaisesta palkkaluvusta, johon on lisätty mahdollinen tehtäväkohtainen palkanosa.

Vanhassa palkkausjärjestelmässä vuosisidonnaisia lisiä toimihenkilölle on voitu maksaa viisi, jotka ovat kertyneet 15 vuoden palveluajan jälkeen. Vuosilisien enimmäismäärä on kumulatiivisesta laskutavasta johtuen ollut 27,6 prosenttia palkasta.

Uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä koskevissa välityslautakunnan päätöksen määräyksissä todetun mukaan 30.4.1996 työsuhteessa olevien toimihenkilöiden siirtyminen uuteen järjestelmään tapahtui oppilaitoskohtaisesti 1.5. ja 30.9.1996 välisenä aikana. Siirtyminen toteutetaan siten, että toimihenkilön 30.4.1996 voimassa ollut kiinteä kuukausipalkka säilyy entisen suuruisena.

Välityslautakunnan ratkaisussa on edelleen todettu, miten toimihenkilön palkka määräytyy uudessa järjestelmässä. Välityslautakunnan mukaan tämä tapahtui siten, että määriteltiin toimihenkilön tehtävien vaativuustason mukainen alin palkkaluku ja tämän jälkeen määriteltiin tehtävän edellyttämä tehtäväkohtainen palkanosa, joka oli enintään 10 prosenttia alimmasta palkkaluvusta. Kokemuslisä laskettiin näin saadusta palkanosasta ja mahdollinen koulutuslisä määriteltiin uuden järjestelmän mukaisesti (sisältää aikaisemman koulutuksesta maksetun lisäpalkan). Lisäksi määritellään kielilisä, kielitaitolisä sekä luottamusmieslisä. Tämän jälkeen välityslautakunnan päätöksessä on todettu, että jäljelle jäävä osa kiinteästä kuukausipalkasta muodostaa henkilökohtaisen palkanosan (myös aikaisempi henkilökohtainen palkanosa ja henkilökohtainen lisä).

Välityslautakunnan ratkaisun tulkitsemisesta

Toimiehtoliitto on katsonut, että välityslautakunnan päätöksen uuden järjestelmän mukaisen palkan määräytymistä koskevaa määräystä tulee tulkita siten, että jos toimihenkilölle aikaisemmin maksettujen vuosisidonnaisten lisien määrä on ollut suurempi kuin uuden järjestelmän mukaisten kokemuslisien määrä, tulee erotus maksaa toimihenkilölle henkilökohtaisena palkanosana.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto sen sijaan on tulkinnut välityslautakunnan päätöstä siten, että toimihenkilön uuden järjestelmän mukaan määräytyvää kokonaispalkkaa verrataan toimihenkilölle aikaisemman järjestelmän mukaan maksettuun kokonaispalkkaan. Jos aikaisemman järjestelmän mukainen kokonaispalkka on ollut suurempi kuin uuden järjestelmän mukaan määräytyvä palkka, muodostaa erotus välityslautakunnan päätöksessä tarkoitetun henkilökohtaisen palkanosan.

Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että kun uudesta palkkausjärjestelmästä on sovittu, lähtökohtana on ollut, että toimihenkilön palkkaus ei uuteen järjestelmään siirryttäessä voi laskea. Asianosaiset ovat yksimielisiä myös siitä, että uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen on voinut merkitä toimihenkilön palkan nousua niissä tilanteissa, joissa uuden vaativuusryhmittelyn soveltaminen korottaa peruspalkkaa. Toimiehtoliiton mukaan uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä toimihenkilön palkka voi nousta myös siitä syystä, että aikaisemman järjestelmän mukaisten vuosisidonnaisten lisien määrä on ollut suurempi kuin uuden järjestelmän mukaisten kokemuslisien määrä.

Toimiehtoliitto on kanteessa esittämänsä tulkinnan tueksi viitannut liiton asiamiehen laatimiin liiton lehdessä julkaistuihin soveltamisohjeisiin. Näissä on todettu se seikka, että uuden vaativuusryhmittelyn soveltaminen saattaa johtaa palkan nousuun. Soveltamisohjeissa on myös todettu, että jos toimihenkilön nykyisen kokemuslisäjärjestelmän kertymä ylittää 1.10.1995 14 prosenttia vaativuusryhmän alimman palkan ja tehtäväkohtaisen osan summasta, luetaan aiemmin voimassa olleesta kokemuslisäjärjestelmästä johtunut palkkaus ensisijaisesti henkilökohtaiseen palkanosaan. Toimiehtoliiton mukaan Erityispalvelujen Työnantajaliitto on hyväksynyt soveltamisohjeet.

Toimiehtoliitto on kantansa tueksi viitannut myös Erityispalvelujen Työnantajaliiton asioiden hoidosta vastaavan liittoasiamiehen 27.9.1996 päivättyyn uuden palkkausjärjestelmän mukaista palkkaa koskevaan kirjeeseen sekä kirjalliseen palkanmäärittelylomakkeen käyttöä koskevaan tiedotteeseen. Näissä on todettu, että mikäli vanhojen vuosisidonnaisten lisien markkamäärä on suurempi kuin kokemuslisien määrä, siirtyy erotus edellä mainitun palkkaerittelylomakkeen kohtaan 9.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana Toimiehtoliiton asiamiestä, joka on osallistunut työehtosopimusosapuolten välisiin palkkausjärjestelmän uudistamista koskeneisiin neuvotteluihin ja ollut liiton edustajana välityslauta kunnassa sekä laatinut edellä mainitut liiton lehdessä julkaistut soveltamisohjeet.

Asiamiehen mukaan uudesta palkkausjärjestelmästä sovittaessa tarkoituksena on ollut, että vuosisidonnaisista lisistä muodostetaan uuden järjestelmän mukaiset kokemuslisät. Jos vuosisidonnaisten lisien määrä ylittäisi kokemuslisien määrän, muodostaisi erotus toimihenkilölle maksettavan henkilökohtaisen palkanosan. Todistaja on kertomansa mukaan jäänyt myös palkkaerittelylomakkeen laatimista koskeneissa neuvotteluissa siihen käsitykseen, että vuosisidonnaisten lisien määrä on ollut tarkoitus säilyttää entisenä uudessa järjestelmässä.

Asiamies on kertonut laatineensa liiton lehdessä julkaistut soveltamisohjeet Erityispalvelujen Työnantajaliiton edustajan pyydettyä häneltä ohjeiden laatimista. Ohjeiden valmistuttua hän on myös toimittanut ne kyseiselle työnantajaliiton edustajalle. Asiamies on työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa tiedustellut työnantajaliiton edustajilta, olivatko ohjeet joiltakin osin virheelliset, eikä työnantajapuolelta tässä yhteydessä ollut todettu ohjeita virheellisiksi. Asiamies on kuitenkin todennut, että näitä hänen laatimiaan ohjeita ei työehtosopimukseen osallisten välisissä neuvotteluissa ole varsinaisesti käsitelty.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana myös toista Toimiehtoliiton asiamiestä, joka on ollut mukana palkkausjärjestelmän uudistamista koskeneissa neuvotteluissa. Asiamiehen mukaan tarkoituksena neuvotteluissa on ollut, että uudessa palkkausjärjestelmässä vuosisidonnaisten lisien määrä säilyy vähentämättömänä. Asiamiehen mukaan missään vaiheessa neuvotteluissa ei kuitenkaan ole nimenomaisesti tullut esille se, että vuosisidonnaisten lisien markkamäärän säilyminen sellaisenaan taattaisiin uuteen järjestelmään siirryttäessä.

Erityispalvelujen Työnantajaliiton puolesta työtuomioistuimessa on kuultu todistajina liiton asioiden hoidosta vastaavaa liittoasiamiestä, liiton neuvottelutehtäviä hoitavaa asiamiestä ja Valtion ja Erityispalvelujen Ammattiliitto VAL:n toimitsijaa, jotka ovat osallistuneet palkkausjärjestelmän uudistamista koskeneisiin neuvotteluihin ja joista mainittu asiamies on myös ollut jäsenenä välityslautakunnassa. Lisäksi työnantajaliiton puolesta on kuultu todistajana Valtion ja Erityispalvelujen Ammattiliitto VAL:n toista toimitsijaa, joka on ollut jäsenenä välityslautakunnassa.

Liittoasiamiehen mukaan Toimiehtoliiton lehdessä julkaistua soveltamisohjetta ei ole käsitelty osapuolten välisissä neuvotteluissa, joskin se on saatettu työnantajaliiton edustajien tietoon. Koska uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen oli käytännössä koettu vaikeaksi, ovat työehtosopimusosapuolet päättäneet laatia asian selventämiseksi edellä mainitun palkkaerittelylomakkeen. Lomake on liittoasiamiehen mukaan työnantajapuolen laatima, mutta toimihenkilöpuolen edustajien esityksestä siihen on tehty joitakin muutoksia. Lähtökohtana palkkaerittelylomaketta tehtäessä on liittoasiamiehen mukaan ollut selvittää toimihenkilön vanhan järjestelmän mukainen palkka ja verrata sitä uuden järjestelmän mukaan määräytyvään palkkaan. Tämän jälkeen suoritettavassa vertailussa on tullut selvittää se kokonaispalkkojen välinen erotus, joka mahdollisesti tulee maksettavaksi, jos vanhan järjestelmän mukainen palkka on ollut suurempi kuin uuden järjestelmän mukainen kokonaispalkka.

Palkkaerittelylomakkeen valmistumisen jälkeen työnantajaliiton tietoon on saatettu tapauksia, joissa uuden palkkausjärjestelmän mukaista palkkaa määriteltäessä vanhojen vuosisidonnaisten lisien ja uuden järjestelmän mukaisten kokemuslisien välinen erotus on merkitty palkkaerittelylomakkeen kohdassa 7 tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi palkanosaksi. Liittoasiamiehen mukaan tällainen yksittäistapaus on ollut esillä myös työehtosopimukseen osallisten välillä käydyssä keskustelussa, jolloin yksimielisesti on todettu, että kysymyksessä oleva menettelytapa ei ollut oikea.

Liittoasiamiehen mukaan ne kantajan viittaamat asiakirjat, joissa hän on ottanut kantaa vanhojen vuosisidonnaisten lisien ja uusien kokemuslisien markkamäärän välisen erotuksen sijoittamiseen palkkaerittelylomakkeeseen, on laadittu juuri sen johdosta, että käytännössä oli esiintynyt tapauksia, joissa mainittu vuosisidonnaisten lisien ja kokemuslisien erotus oli otettu huomioon palkkaerittelylomakkeen kohdassa 7 tarkoitettuna henkilökohtaisena palkanosana. Liittoasiamiehen mukaan hänen kysymyksessä olevien kirjallisten kannanottojensa tarkoituksena on ollut ainoastaan todeta se, että erotusta ei tullut sisällyttää palkkaerittelylomakkeen kohtaan 7. Näillä kannanotoilla ei ole tarkoitettu poikettu siitä palkkaerittelylomakkeen 9 kohdassa todetusta seikasta, että tähän kohtaan laskennallisena henkilökohtaisena palkanosana merkitään nykyisen ja uuden kokonaispalkan erotus.

Edelleen liittoasiamies on kertonut, että palkkausjärjestelmän uudistamista koskeneissa työehtosopimukseen osallisten yhteisissä koulutustilaisuuksissa on käytetty vastauksen liitteinä olevia työnantajaliiton sekä Valtion ja Erityispalvelujen Ammattiliitto VAL:n edustajan laatimia kalvoja. Kaikissa näissä esitetyissä esimerkeissä on lähdetty siitä, että palkkaerittelylomakkeen 9 kohtaan merkittävä laskennallinen henkilökohtainen palkanosa muodostuu vanhan järjestelmän ja uuden järjestelmän mukaisten kokonaispalkkojen erotuksesta. Liittoasiamiehen mukaan nämä kalvot on käyty yhdessä läpi työehtosopimukseen osallisten välillä ennen koulutustilaisuuksia.

Erityispalvelujen Työnantajaliiton neuvotteluasioita hoitavan asiamiehen mukaan välityslautakunnassa asiaa käsiteltäessä ei missään vaiheessa ollut tullut esille se, että vuosisidonnaisten lisien ja kokemuslisien välinen erotus katsottaisiin toimihenkilölle maksettavaksi henkilökohtaiseksi palkanosaksi. Myöskään työehtosopimukseen osallisten välisissä neuvotteluissa ei todistajan mukaan ollut ollut esillä se, että toimihenkilölle tulisi taata aikaisemmin maksettujen vuosilisien määrän säilyminen markkamäärältään muuttumattomana. Koska uutta palkkausjärjestelmää luotaessa lähtökohtana on ollut kokonaan uuden palkkausjärjestelmän luominen, on sekä osapuolten välisissä neuvotteluissa että myös palkkaerittelylomaketta laadittaessa lähtökohtana ollut, että palkkausjärjestelmään siirryttäessä vertailtaisiin vanhan ja uuden järjestelmän mukaisia kokonaispalkkoja.

Oikeudellinen arviointi

Palkkausjärjestelmäuudistuksen lähtökohtana on ollut, että toimihenkilön palkka ei uudistuksen johdosta laske. Välityslautakunnan päätöksessä on myös lähdetty siitä, että toimihenkilön vanhan järjestelmän mukainen kiinteä kuukausipalkka säilyy sellaisenaan. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, joka osoittaisi, että työehtosopimukseen osallisten välisissä neuvotteluissa olisi nimenomaisesti ollut esillä se, että uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä aikaisemmin maksettujen vuosilisien määrä sellaisenaan säilyisi myös uudessa palkkausjärjestelmässä.

Välityslautakunnan päätöksessä on edellä esitetyin tavoin todettu, miten toimihenkilön palkka määräytyy uudessa järjestelmässä, ja todettu, että jäljelle jäävä osa kiinteästä kuukausipalkasta muodostaa henkilökohtaisen palkanosan. Viimeksi mainittu määräys on sanonnaltaan jossain määrin tulkinnanvarainen. Palkkausjärjestelmän uudistamisen lähtökohtana on myös välityslautakunnan päätöksen mukaan ollut kiinteän kuukausipalkan säilyminen entisen suuruisena. Välityslautakunnassa käydyistä neuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella mainittua määräystä onkin työtuomioistuimen mielestä tulkittava siten, että mainitussa kohdassa henkilökohtaisella palkanosalla on tarkoitettu sitä erotusta, mikä muodostuu vertailtaessa toimihenkilön aikaisempaa kokonaispalkkaa uuden järjestelmän mukaan määrättävään kokonaispalkkaan. Mainitulla välityslautakunnan määräyksellä ei siten ole näytetty tarkoitetun turvata vuosisidonnaisten lisien määrän maksamista entisen suuruisena palkanosana.

Näyttämättä on myös jäänyt, että työehtosopimukseen osalliset olisivat yhteisesti hyväksyneet Toimiehtoliiton asiamiehen laatimat liiton omaksuman tulkinnan mukaiset soveltamisohjeet. Päinvastoin välityslautakunnan ratkaisun jälkeen pidetyistä koulutustilaisuuksista esitetty selvitys osoittaa osapuolten tuolloin lähteneen siitä tulkinnasta, että uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä vertailu tehdään kokonaispalkkojen perusteella ja mahdollinen vanhan ja uuden palkkausjärjestelmän mukaisten kokonaispalkkojen erotus maksetaan toimihenkilölle henkilökohtaisena palkanosana.

Toimiehtoliiton omaksumalle tulkinnalle tukea on saatavissa sen mainitsemista Erityispalvelujen Työnantajaliiton liittoasiamiehen laatimista asiakirjoista. Asiakirjojen syntyvaiheista esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo kuitenkin näyttämättä jääneen, että näillä kannanotoilla olisi ollut tarkoitus poiketa siitä palkkaerittelylomakkeen 9 kohdassa esitetystä määritelmästä, jonka mukaan laskennallinen henkilökohtainen palkanosa muodostuu nykyisen ja uuden palkan välisestä erotuksesta. Palkkaerittelylomakkeen kohta 10, jonka mukaan 8 ja 9 kohdan mukaisen palkan laskeminen yhteen muodostaa toimihenkilön palkan, joka on yhtä suuri kuin lomakkeen kohtaan 1 merkitty toimihenkilön nykyinen palkka, tukee myös Erityispalvelujen Työnantajaliiton omaksumaa tulkintaa.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että palkkausjärjestelmäuudistus olisi vuosisidonnaisten lisien osalta tarkoitettu toteutettavaksi siten kuin kanteessa on vaadittu.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Toimiehtoliitto on velvollinen korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut. Kun oikeudenkäyntikulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan, työtuomioistuin on noudattamansa käytännön mukaisesti harkinnut oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 6 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Toimiehtoliitto velvoitetaan korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 6 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Koski, Tuulensuu, Vänttinen, Sulkunen ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.