Labor court dismisses union strike against management's operational changes violating work peace obligations.

Työntekijöiden lakolla oli vastustettu työnantajan laiteinvestointia siitä aiheutuvan leikkuumenetelmämuutoksen vuoksi. Kun lakolla oli näin ollen vastustettu leikkaamossa aloitettavaa uutta työskentelytapaa, josta määrääminen kuului työnantajan työnjohtovaltaan, lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston ei ollut näytetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi ja palauttamiseksi. Ammattiosasto vastasi myös luottamusmiehensä ja toimikuntansa jäsenen osallistumisesta lakkoon.

Kantaja Elintarviketeollisuus ry Vastaaja Suomen Elintarvikyöläisten Liitto SEL ry Kuultava Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL ry:n, nykyisen Elintarviketeollisuus ry:n, ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välillä 29.9.1995 solmitussa teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Liittojen väliset sopimukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rationalisointisopimus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työnjohto

Työnantajalla tai hänen määräämällään edustajalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

44 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rationalisointisopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Rationalisoinnin määritelmä

Rationalisointi on jatkuvaa ja järjestelmällistä yrityksen toimintojen kehittämistä, jonka tarkoituksena on tieteen, jatkuvasti kehittyvän tekniikan ja uuden teknologian tarjoamin keinoin sekä yhteistoiminnan avulla kohottaa tuotannon (organisatoristen järjestelyjen, koneiden ja teknisten välineiden sekä työsuorituksen) taloudellista hyötysuhdetta sekä työn inhimillistä miellyttävyyttä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Työtehtävien kehittäminen

Rationalisoinnin ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä pyritään tuottavuuden kehittämisen ohella mielekkääseen, vaihtelevaan ja kehittävään työn sisältöön. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittää työn avulla itseään ja valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Työmenetelmiä kehitettäessä ja teknisiä muutoksia toteutettaessa on tärkeää, että työtehtävät ja työympäristö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että terveys- ja turvallisuusvaatimukset otetaan huomioon. Samoin on pyrittävä haitallisten fyysisten ja henkisten kuormitusten poistamiseen sekä terveyden ja työn mielekkyyden kannalta riittävän vaihtelun järjestämiseen.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen työvauhdin kiihdyttämiseen eikä kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Elintarviketeollisuus ry on vaatinut Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Elintarviketeollisuus ry on lisäksi vaatinut Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosaston velvoittamista korvaamaan Elintarviketeollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Pääluottamusmies oli kokouksen jälkeen puhelimitse ottanut yhteyttä tuotantojohtajaan ja ilmoittanut, etteivät työntekijät hyväksyisi investointeja. Hän oli myös ilmoittanut, etteivät leikkaajat tulisi töihin 29.8.1997. Tuotantojohtaja oli ilmoittanut kysymyksessä olevan työtaistelun työtaistelu-uhan muodossa.

Asiasta oli neuvoteltu jälleen 1.9. ja 3.9.1997. Kokouksissa oli käyty läpi leikkaamon laitehankintoja, kerrattu työryhmän työskentelyä ja keskusteltu työnkiertoon liittyvistä seikoista. Työnantajan puolelta oli korostettu, ettei uudistus koskenut tällä hetkellä työssä olevia lihanleikkaajia ja että leikkuumenetelmiä kehiteltiin edelleen koko ajan. Esille oli tuotu myös, että henkilöstöä koulutettaisiin uusiin tehtäviin. Työntekijöiden kanta muutoksiin oli ollut edelleenkin torjuva.

Pääluottamusmies oli 4.9.1997 soittanut tuotantopäällikölle ja ilmoittanut, etteivät työntekijät tulisi töihin 5.9.1997. Tuotantopäällikön kysyessä syytä työstä poisjääntiin pääluottamusmies oli ilmoittanut, että syynä oli "vanha syy". Työntekijät eivät olleet olleet tyytyväisiä 27. ja 28.8.1997 käytyjen neuvottelujen jälkeisiin toimenpiteisiin.

Aamuvuorosta, joka oli alkanut 5.9.1997 kello 6.15 oli jäänyt pois kaikki työvuorossa olleet 49 vaihetyöntekijää ja lihanleikkaajaa. Kello 14.15 alkaneesta iltavuorosta oli jäänyt pois 52 työntekijää heidän joukossaan leikkaamon luottamusmies sekä ammattiosaston toimikunnan jäsen. Lakon alettua tuotantopäällikkö oli kehottanut pääluottamusmiestä toimimaan siten, että työntekijät palaisivat työpaikalle.

Työntekijät olivat vaatineet työnantajaa luopumaan kone- ja laiteinvestoinneista ja työmenetelmien muutoksista sekä työn johdollisesta oikeudesta ottaa toimeen työntekijöitä sekä johtaa ja jakaa töitä. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen työnjohtoa koskevaan määräykseen. Työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa investointeja vastustamalla suostumaan työehtosopimuksiin perustumattomiin vaatimuksiin. Työtaistelut kohdistuivat myös työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitun rationalisointisopimuksen 2 ja 6 §:iin.

Ammattiosaston asettama pääluottamusmies oli ilmoittanut työtaistelu-uhasta 27.8.1997 ja uudistanut uhkauksensa 28.8.1997 pidetyssä kokouksessa, jossa olivat olleet läsnä myös osastojen luottamusmiehet. Lisäksi pääluottamusmies oli 4.9.1997 ilmoittanut 5.9.1997 alkavasta lakosta. Lakko oli toteutunut uhkauksen mukaisesti ja siihen olivat osallistuneet osaston luottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan jäsen.

Pääluottamusmies, osaston luottamusmies tai ammattiosaston toimikunnan jäsen eivät työnantajan kehotuksista huolimatta olleet ryhtyneet työrauhavelvollisuuden ja työehtosopimuksen vaatimiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto oli näin selvästi rikkonut ja laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet työtaistelutilanteessa.

Työtaistelun uhat ja toteutunut lakko oli aiheuttanut työnantajalle suuret taloudelliset tappiot. Tuotantoon tulleet häiriöt vaikuttivat lisäksi asiakassuhteisiin. Laittomasta lakkopäivästä aiheutui yritykselle katemenetyksiä noin 600 000 markkaa.

VASTAUS

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ja Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ovat vaatineet kanteen hylkäämistä. Lisäksi ne ovat vaatineet Elintarviketeollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

HK Ruokatalo Oy:n Forssan leikkaamo-osastolla oli ollut 5.9.1997 työnseisaus, johon olivat osallistuneet kanteessa mainitut työntekijät.

Työtaistelulla ei ollut vastustettu investointeja, vaan terveydellisesti arveluttavan linjan rakentamista tehtaalle. Uuden linjan johdosta työ tulisi muuttumaan rasittavaksi ja yksitoikkoiseksi, koska samaa työvaihetta oli toistettava useita kertoja. Yhtiössä oli kokeiltu vastaavanlaista linjaa Turun tehtaalla jo 1980-luvulla. Työnantaja oli tuolloin jo vuoden päästä linjan rakentamisesta todennut sen virheinvestoinniksi ja lakkauttanut sen epäonnistuneena.

Linjaa vastustettaessa oli haluttu kiinnittää huomiota terveydellisiin seikkoihin eikä yhtiön investointeihin. Yhtiön investoinnit kuuluivat liikkeenjohtovallan piiriin eikä työnantajan direktiovaltaan. Työtaistelutoimi ei siten kohdistunut työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitettuun työnjohtomääräykseen. Työtaistelu ei myöskään kohdistunut rationalisointisopimukseen.

Lakosta ilmoittaminen ei täyttänyt uhkaamisen tunnusmerkistöä. Pääluottamusmiehen välityksellä työntekijöiden poistumisaikeista ilmoittaminen ei ollut uhkaamista. Ammattiosaston toimista työnseisauksen yhteydessä oli myös annettu virheellinen kuva. Pääluottamusmies oli soittanut toimitusjohtajalle 28.8.1997 ja esittänyt, että kyseisen linjan rakentamiselle etsittäisiin muita vaihtoehtoja. Ammattiosasto oli siten pääluottamusmiehen avulla estänyt lakon toimeenpanemisen 29.8.1997. Pääluottamusmies ei tuolloin ollut tiennyt, että työnantaja oli jo sopinut linjan rakentamisesta eikä työnantajan siksi tarvinnut edes miettiä muita ratkaisuvaihtoehtoja.

Pääluottamusmies oli myös yrittänyt estää työpaikalta poistumisen pitämällä 4.9.1997 pidetyssä kokouksessa puheenvuoron, jolla hän oli vedonnut työntekijöihin, jotta nämä pidättäytyisivät työnseisauksesta. Pääluottamusmiehen vetoomuksesta huolimatta työntekijät olivat päättäneet lippuäänestyksellä lakkoon osallistumisesta.

Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosaston jäsenmäärä oli 800.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

HK Ruokatalo Oy:n Forssan tuotantolaitoksella on vuoden 1997 alkupuolelta alkaen luottamusmiesten ja työnantajan edustajien muodostamassa kehitysryhmässä käsitelty laitoksen lihanleikkaamon uudistamista. Perjantaina 22.8.1997 pidetyssä johtoryhmän kokouksessa työnantajan edustajat ovat ilmoittaneet leikkaamon tuotantokapasiteetin lisäämiseksi tarvittavia uusia laitteita koskevan esisopimuksen tekemisestä. Asiasta on kerrottu luottamusmiehille tarkemmin keskiviikkona 27.8.1997 pidetyssä kokouksessa. Myöhemmin samana päivänä pääluottamusmies on ilmoittanut laitoksen tuotantopäällikölle, että leikkaamon henkilökunta, erityisesti lihanleikkaajat vastustavat laiteinvestointia ja että tuotantolaitoksen työntekijät aikovat siitä syystä olla mielenosoituksellisesti poissa työstä 29.8.1997. Pääluottamusmies ja tuotantojohtaja ovat syntyneen tilanteen johdosta sopineet seuraavana päivänä pidettävästä kokouksesta.

Neuvottelussa 28.8.1997, joissa työntekijäpuoli on ilmoittanut edelleen vastustavansa laiteinvestointia leikkuumenetelmän vuoksi, ei ole päästy työntekijöitä tyydyttävään ratkaisuun. Pääluottamusmies on heti neuvottelun jälkeen asian selvittämiseksi soittanut yhtiön toimitusjohtajalle, joka on kehottanut pääluottamusmiestä vaikuttamaan töiden jatkumiseen ja neuvottelujen käymiseen. Pääluottamusmies on vielä samana päivänä kutsunut työntekijät kokoukseen, jonka tuloksena työntekijät ovat tehneet tavanomaisesti työtä 29.8.1997.

Tuotantolaitoksella 1. ja 3.9.1997 käydyissä neuvotteluissa on käsitelty muun muassa laitehankintaan, ryhmätyöskentelyyn ja työnkiertoon liittyviä kysymyksiä. Esillä on ollut myös henkilöstön kouluttaminen uusiin tehtäviin ja se, etteivät leikkaamossa tapahtuvat uudistukset koske tuotantolaitoksessa jo työskenteleviä työntekijöitä. Neuvotteluja on päätetty jatkaa seuraavalla viikolla. Työntekijät ovat kuitenkin 4.9.1997 kello 14 työvuorojen vaihtuessa pitäneet kokouksen, jossa on päätetty ryhtyä seuraavana aamuna lakkoon. Pääluottamusmies ja osastonluottamusmiehet ovat kokouksessa puhuneet työhön saapumisen puolesta. Kokouksen jälkeen pääluottamusmies on ilmoittanut tuotantopäällikölle työntekijöiden jäävän lakkoon 5.9.1997.

Pääluottamusmiehen ei työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen valossa ole näytetty painostustarkoituksessa ilmoittaneen työnantajalle työntekijöiden aikomista lakoista.

Tuotantolaitoksen aamuvuoron 49 työntekijää ja iltavuoron 52 työntekijää leikkaamon luottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan jäsen heidän joukossaan ovat 5.9.1997 olleet lakossa. Lakolla on vastustettu työnantajan laiteinvestointia siitä aiheutuvan leikkuumenetelmämuutoksen vuoksi. Kun lakolla on näin ollen vastustettu leikkaamossa aloitettavaa uutta työskentelytapaa, josta määrääminen kuuluu työnantajan työnjohtovaltaan, lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnjohtoa koskevaan määräykseen. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että työtaistelu olisi kohdistunut rationalisointisopimuksen määräyksiin.

Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi ja palauttamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös luottamusmiehensä ja toimikuntansa jäsenen osallistumisesta lakkoon.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään ammattiosasto on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin mukaan velvollinen korvaamaan Elintarviketeollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Elintarviketeollisuus ry on ilmoittanut kulujensa määräksi 26 071,20 markkaa, mitä vaatimusta kuultavan puolesta ei ole määrän osalta myönnetty oikeaksi. Työtuomioistuin ottaen huomioon oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian ajamisesta sekä asiamiehen palkkiosta aiheutuneet kustannukset on katsonut kohtuulliseksi korvauksen määräksi 5 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Elintarviketeollisuus ry:lle 13 000 markkaa.

Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto velvoitetaan suorittamaan Elintarviketeollisuus ry:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 5 000 markkaa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Vänttinen, Pystynen ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.