Labor court allows union claim that maternity and parental leave counts as experience years in collective agreement.

Työehtosopimuksen kokemusvuosia koskevaa määräystä oli tulkittava siten, että työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä sovittuja kokemusvuosia laskettaessa tuli niitä kerryttävänä ottaa huomioon voimassaolevan työsuhteen kestoajalta myös työsopimuslain mukainen äitiys- ja vanhempainloma-aika.

Kantaja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry Vastaajat Autoliikenteen Työnantajaliitto ry Väinö Paunu Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 22.2.1995 allekirjoitetun konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen, jonka voimassaoloa on jatkettu 31.1.1998 saakka, palkkausjärjestelmää koskevassa liitteessä 1 on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.14 Kokemusvuodet

Kokemusvuosia laskettaessa otetaan huomioon koko voimassa olevan työsuhteen kestoaika riippumatta siitä, missä tehtävissä toimihenkilö on toiminut tai mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan on noudatettu. Muissa yrityksissä työskentelyajasta otetaan huomioon kokemusvuosina vain se aika, jona toimihenkilö on toiminut tämän palkkausjärjestelmän laatijaliittojen välisen työehtosopimuksen tarkoittamissa tehtävissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n välisen konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä sovittuja kokemusvuosia laskettaessa otetaan huomioon työsopimuslain mukainen äitiys- ja vanhempainloma-aika ja että Satu Lemmetyllä on näin ollen ollut oikeus saada mainitun työehtosopimuksen mukainen viides kokemusvuosilisä 1.10.1995 lukien.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on vaatinut Väinö Paunu Oy:n velvoittamista maksamaan Lemmetylle vielä maksamatta olevat työsuhteesta johtuvat saatavat ajalta 1.10.1995 - 31.7.1996 yhteensä 2 006,16 markkaa korkolain mukaisine korkoineen 190 markalle 31.10.1995 lukien, 190 markalle 30.11.1995 lukien, 190 markalle 29.12.1995 lukien, 192 markalle 31.1.1996 lukien, 192 markalle 29.2.1996 lukien, 192 markalle 29.3.1996 lukien, 192 markalle 30.4.1996 lukien, 192 markalle 31.5.1996 lukien, 192 markalle 28.6.1996 lukien ja 284,16 markalle 31.7.1996 lukien.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on lisäksi vaatinut Väinö Paunu Oy:n sekä Autoliikenteen Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon, yhtiön työehtosopimuslain 7 §:n ja työnantajaliiton 8, 9 ja 10 §:n nojalla.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on vielä vaatinut Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Väinö Paunu Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan toimihenkilöliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Lemmetty oli ollut Väinö Paunu Oy:n palveluksessa 16.2.1987 lukien. Väinö Paunu Oy oli työnantajaliiton jäsenenä velvollinen noudattamaan edellä mainittua konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjestelytehtävissä toimivia toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta Lemmetyn työsuhteessa.

Lemmetty oli ollut äitiys- ja vanhempainlomalla 22.3.1991 - 23.2.1992 välisen ajan. Työnantaja ei ollut kokemusvuosia laskiessaan ottanut huomioon Lemmetyn äitiys- ja vanhempainloma-aikaa. Työnantaja oli katsonut, että Lemmetyn oikeus viidenteen kokemusvuosilisään oli alkanut vasta 23.7.1996 eikä 1.10.1995 niin kuin se olisi alkanut, jos äitiys- ja vanhempainloma olisi otettu huomioon kokemusvuosia laskettaessa.

Edellä tarkoitetun työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän kokemusvuosia koskevan määräyksen mukaan kokemusvuosia laskettaessa otettiin huomioon koko voimassa olevan työsuhteen kestoaika riippumatta siitä, missä tehtävissä toimihenkilö oli toiminut tai mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan oli noudatettu. Koska äitiys- ja vanhempainloma eivät katkaisseet työsuhdetta, ne oli otettava huomioon kokemusvuosia laskettaessa.

Mainitun kohdan, niin kuin koko työehtosopimuksen, mallina oli ollut Suomen Työnantajain Keskusliitto ry:n, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry:n välinen yleissopimus (jäljempänä STK:n ja TVK/STL:n välinen yleissopimus). Kyseistä yleissopimusta oli aina tulkittu siten, että äitiys- ja vanhempainloma otettiin huomioon kokemusvuosia laskettaessa.

Konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta oli määräyksen sanamuodon eroavaisuudesta huolimatta tulkittu koko sen voimassaoloajan edellä mainitulla tavalla. Vaikka vuonna 1986 oli sovittu, ettei puheena olevaa työehtosopimusta enää tulkittaisi yleissopimuksen pohjalta, se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että aikaisemmat tulkinnat eivät enää olisi olleet voimassa. Työnantajaliitto tai mikään sen jäsenistä ei ollut aikaisemmin riitauttanut asiaa, vaikka tällaiseen olisi ollut useasti mahdollisuus ottaen huomioon alan naisvaltaisuus.

Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO on asiaa työtuomioistuimessa käsiteltäessä katsonut, että riidanalaista määräystä tulkittaessa oli otettava huomioon myös eräitä tasa-arvosäännöksiä ja -määräyksiä, koska äitiys- ja vanhempainloma koski pääasiallisesti naisia. Tasa-arvolain 8 §:n 2 momentin 2 kohdassa kiellettiin soveltamasta työntekijään tai työntekijöihin sukupuolen perusteella epäedullisempia palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja kuin yhteen työntekijään tai useampaan muuhun työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä olevaan työntekijään. Lisäksi huomioon oli otettava Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen eli niin sanotun Rooman sopimuksen 119 § ja seuraavat EY-tuomioistuimen antamat tuomiot: 109/88 Danfoss II [ECR 1989], 3199; 177/88 Dekker [ECR 1990], 3941; 184/89 Nimz [ECR 1991], 297 ja C-342/93 Gillespie 13.2.1996.

Koska työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää oli tulkittava siten, että kokemusvuosia laskettaessa oli otettava huomioon myös äitiys- ja vanhempainloma-aika, Lemmetyn oikeus viidenteen kokemusvuosilisään oli alkanut 1.10.1995. Lemmetyn palkka oli 1.10.1995 ollut 6 300 markkaa, 1.11.1995 6 480 markkaa ja 1.1.1996 6 558 markkaa. Lemmetyn palkan olisi kuitenkin 1.10.1995 tullut olla 6 490 markkaa, 1.11.1995 6 670 markkaa ja 1.1.1996 6 750 markkaa. Siten saamatta oli lomarahat huomioon ottaen jäänyt 2 006,16 markkaa.

Väinö Paunu Oy oli jättämällä noudattamatta työehtosopimuksen määräyksiä tietensä rikkonut sitä sitovaa työehtosopimusta. Työnantajaliitto oli tukenut työnantajan menettelyä. Molemmat vastaajat oli tämän vuoksi tuomittava maksamaan hyvityssakkoa.

Asiasta oli neuvoteltu työehtosopimuksen mukaisesti, mutta neuvottelut olivat kuitenkin päättyneet erimielisinä.

VASTAUS

Vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Väinö Paunu Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Lisäksi Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Väinö Paunu Oy ovat vaatineet Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Väinö Paunu Oy ovat katsoneet, ettei työsopimuslain mukaista äitiys- ja vanhempainloma-aikaa tule ottaa huomioon kokemusvuosilisiä laskettaessa. Autoliikenteen Työnantajaliiton kantana on aina ollut, että pätevöityminen toimeen voi tapahtua vain työtä tekemällä tai koulutuksella.

Alun alkaen toimihenkilöillä ei ollut ollut Autoliikenteen Työnantajaliiton kanssa omaa työehtosopimusta. Toimihenkilöihin oli sovellettu STK:n ja TVK/STL:n välistä yleissopimusta, johon Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Yleinen Toimihenkilöliitto olivat osittain yhtyneet liityntäpöytäkirjoin. Vuodesta 1979 lähtien kyseiset liitot olivat ryhtyneet solmimaan omia työehtosopimuksia, jotka tuolloin oli solmittu osittain edellä tarkoitetun yleissopimuksen pohjalta. Vuodesta 1986 alkaen toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset oli solmittu Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n kanssa.

Palkkausjärjestelmän uudistamiseksi oli käyty neuvotteluja keväällä 1986 sekä varsinaisissa työehtosopimusneuvotteluissa että niistä erillään. Uudesta palkkausjärjestelmästä neuvoteltaessa Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO oli tehnyt 5.3.1986 esityksen uudeksi palkkausjärjestelmäksi. Esitys oli ollut lähes sanasta sanaan sama kuin tuolloin voimassa ollut yleissopimuksen palkkausjärjestelmä. Nyt kiistanalaisten kokemusvuosien osalta esitys oli ollut identtinen yleissopimuksen kanssa. Liittojen oman työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä ei ollut ollut kokemusvuosista vastaavaa mainintaa lainkaan.

Autoliikenteen Työnantajaliitto oli sopimusneuvotteluissa torjunut toimihenkilöliiton esityksen eikä esitys ollut johtanut sopimusmuutoksiin. Neuvotteluissa liitot olivat sopineet palkkausjärjestelmätyöryhmän perustamisesta. Merkintä tästä oli työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 7.4.1986 kohdassa 7. Näissä neuvotteluissa Autoliikenteen Työnantajaliitto oli 15.10.1986 tehnyt palkkausjärjestelmää koskevan esityksen. Tämän esityksen pohjalta työryhmä oli päässyt 17.10.1986 sopimukseen uudesta palkkausjärjestelmästä, joka otettiin seuraavan työehtosopimuksen osaksi. Kokemusvuosien osalta Autoliikenteen Työnantajaliiton esitys oli ollut täsmälleen sama kuin sovitussa palkkausjärjestelmässä. Tuon ajankohdan jälkeen palkkausjärjestelmään ei ollut tehty tältä osin muutoksia.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO oli halunnut erityisesti omaa profiiliaan nostaakseen eriyttää liittojen välisen työehtosopimuksen muista työehtosopimuksista. Aiemmin tekstillisesti identtisissä tapauksissa oli haettu tulkintaohjetta edellä tarkoitetusta yleissopimuksesta. Kevään ja syksyn 1986 sopimusneuvotteluissa toimihenkilöliitto oli useaan otteeseen korostanut sopimuksen itsenäisyyttä ja ilmoittanut, ettei johtoa enää jatkossa haettaisi yleissopimuksesta, vaan tulkinnat määräytyisivät liittojen omien kantojen mukaisesti. Tämä kanta oli vastannut Autoliikenteen Työnantajaliiton näkemystä ja se oli vahvistettu liittojen yhteiseksi kannaksi.

Työehtosopimuksen osana noudatettiin siten vain sen liitteessä 1 olevaa liittojen välillä sovittua omaa palkkausjärjestelmää. Kanta perustui paitsi työehtosopimuksen palkkaliitteen historiaan, sen sanamuotoon ja tarkoitukseen kuin myös liittojen välillä käytyihin lukuisiin keskusteluihin, joissa oli yhteisesti todettu, ettei tulkinnallisia kytköksiä muihin sopimuksiin enää ollut. Näin oli yhteisesti todettu useasti kevään 1986 jälkeenkin.

Yleissopimuksen mahdollisella sisällöllä ei ollut edellä kerrotun vuoksi asiassa mitään merkitystä. Kyse oli eri sopimuksesta, jonka teksti kaiken lisäksi poikkesi Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n välillä sovitusta; "tehtävissä oloaika" oli eri asia kuin "tehtävissä toimimisaika".

Ajatus siitä, että pätevöityminen voi tapahtua vain työtä tekemällä tai koulutuksella, oli sisällytetty Autoliikenteen Työnantajaliiton 15.10.1986 antamaan esitykseen ja toimihenkilöliitto oli ollut siitä tietoinen. Nyky-yhteiskunnan nopea kehittyminen johti pikemminkin siihen, että pitkät poissaolot työstä johtivat työkyvyn ja työtaitojen ennallaan pysymiseen tai jopa taantumiseen eikä päinvastoin.

Koska vanhempainloma koski myös miehiä ja koska kokemusvuosia laskettaessa myöskään varusmiespalvelusaikaa, joka pääasiallisesti koski vain miehiä, ei otettu huomioon, mistään tasa-arvosäännösten ja -määräysten vastaisesta syrjinnästä ei voinut olla kysymys.

Autoliikenteen Työnantajaliiton käsityksen mukaan työehtosopimusta oli tulkittu Autoliikenteen Työnantajaliiton kannan mukaisesti. Liittojen välillä ei ollut ollut aiempia riitoja nyt käsiteltävänä olevasta asiasta eikä Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n kanta ollut ollut Autoliikenteen Työnantajaliiton tiedossa.

Nyt käsiteltävänä olevan riita-asian riitautumisen jälkeen liittojen välillä oli käyty neuvotteluita kiistanalaisen pykälän sisällöstä laajemminkin. Esillä oli ollut äitiys- ja vanhempainloman lisäksi muun muassa hoitovapaa, lomautus, asevelvollisuus- ja pitkät sairauslomat. Nämä neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina.

Vaatimus työnantajaliiton ja yhtiön tuomitsemisesta hyvityssakkoon oli perusteeton. Hyvityssakkoon tuomitsemisen perusteeksi ei riittänyt vain se, että liitot olivat asiasta eri mieltä. Väinö Paunu Oy:n menettely oli perustunut työnantajaliitosta saatuun ohjeeseen, joten yhtiön tuomitsemiseen ei ollut perusteita.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyyden taustaa ja erimielisyyskysymys

Lemmetty on työskennellyt Väinö Paunu Oy:n palveluksessa 16.2.1987 alkaen konttoristina. Hän on ollut työsuhteensa aikana 22.3.1991 - 23.2.1992 äitiys- ja vanhempainlomalla. Työnantaja on ryhtynyt maksamaan Lemmetylle ikävuosiryhmässä 9 - 11 vuotta maksettavaa kokemusvuosilisää 1.8.1996 alkaen vähennettyään Lemmetyn työsuhteen kestoajasta äitiys- ja vanhempainlomaa vastaavan ajan. Ilman sanottua vähennystä Lemmetty olisi saanut kokemusvuosilisäkorotuksen hyväkseen 1.10.1995 alkaen.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton välille on syntynyt erimielisyys siitä, miten niiden välisen konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkausjärjestelmän 2.14 kohdan kokemusvuosimääräystä on tulkittava. Toimihenkilöliitto on katsonut, että määräystä on sen kehitysvaiheet ja sanamuoto huomioon ottaen tulkittava siten, että toimihenkilön äitiys- ja vanhempainloma-aika otetaan kokemusvuosia kerryttävänä aikana huomioon. Työnantajaliitto on samojen seikkojen perusteella katsonut, että kun pätevöityminen toimeen voi tapahtua vain työtä tekemällä tai koulutuksella, kokemusvuodet eivät kerry enempää äitiys- ja vanhempainloman ajalta kuin varusmiespalvelunkaan ajalta.

Tulkittava kokemusvuosimääräys

Riidanalainen sopimusmääräys on syntynyt vuoden 1986 palkkausjärjestelmää koskeneissa neuvotteluissa. Palkkausjärjestelmän kokemusvuosia koskevan 2.14 kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan kokemusvuosia laskettaessa otetaan huomioon koko voimassa olevan työsuhteen kestoaika riippumatta siitä, missä tehtävissä toimihenkilö on toiminut tai mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan on noudatettu. Muissa yrityksissä työskentelyajasta otetaan huomioon kokemusvuosina vain se aika, jona toimihenkilö on toiminut tämän palkkausjärjestelmän laatijaliittojen välisen työehtosopimuksen tarkoittamissa tehtävissä.

Kokemusvuosimääräyksen taustaa

Kokemusvuosimääräystä koskeneista sopimusneuvotteluista työtuomioistuimessa on kuultu todistajina edellä mainittua osastopäällikköä ja todistelutarkoituksessa Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n puheenjohtajaa.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n puheenjohtajan mukaan vuoden 1986 kokemusvuosia koskevasta määräyksestä neuvoteltaessa toimihenkilöpuolella ei ollut ollut tarkoituksena muuttaa määräyksen tuolloista tulkintaa tai käytäntöjä. Palkkausjärjestelmä oli tosin muuttunut jossakin määrin toisenlaiseksi. Näissä neuvotteluissa oli sovittu, ettei jatkossa enää haettaisi tulkintoja yleissopimuksesta.

Kokemusvuosimääräyksen soveltamiskäytäntö

Työnantajaliiton osastopäällikön mukaan liiton jäsenistö koostui pääosin pienistä yrityksistä, jotka eivät kaikissa tapauksissa olleet erityisemmin perehtyneet työehtosopimuksen sisältöön. Tämän vuoksi määräyksen soveltamiskäytäntö oli ollut hajanainen. Vuoden 1986 sopimuksen jälkeen järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa ja mahdollisesti muissa tilaisuuksissa myöhemmin samoin kuin muun neuvonnan yhteydessä jäsenyrityksille oli kerrottu määräyksen tarkoituksesta työnantajaliiton näkemyksen mukaisesti. Sen mukaan esimerkiksi vuosilomia pitemmät sairauspoissaolot, äitiys- ja vanhempainlomat, varusmiespalvelus tai henkilökohtaisista syistä sovittu palkaton poissaolo vähennetään kokemusvuosia kartuttavasta ajasta. Sen sijaan vastaavista syistä tapahtuvia enintään vuosilomien pituisia jaksoja ei vähennetä.

Toimihenkilöliiton puheenjohtajan mukaan liitto oli ohjeistanut jäseniään siten, että äitiys- ja vanhempainlomat olivat kokemusvuosia kartuttavaa aikaa. Erimielisyyttä määräyksen tulkinnasta ei liittojen välillä ollut aikaisemmin ollut.

Kokemusvuosimääräyksen tulkinnasta

Osapuolet ovat työtuomioistuimessa olleet yksimielisiä siitä, että yleissopimuksen mukaan äitiys- ja vanhempainlomakausi on luettu toimihenkilölle kokemusvuosia kerryttäväksi ajaksi. Kokemusvuosimääräyksen kehitysvaiheista edellä esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että yleissopimukseen perustuneen kokemusvuosimääräyksen yhteys vuonna 1986 tehtyyn omaan palkkausjärjestelmään sisältyvään kokemusvuosimääräykseen on katkennut niin, ettei yleissopimuksen kokemusvuositulkinnoista ole saatavissa johtoa riidanalaisen määräyksen tulkintaan.

Toimihenkilöliitto on työtuomioistuimessa lisäksi esittänyt, että sopimusmääräystä tulkittaessa on tulkintaohjeena otettava huomioon myös eräät työehtosopimuksen ulkopuolella olevat miesten ja naisten välistä tasa-arvoa koskevat säännökset ja määräykset. Ottaen huomioon riidanalaiselle sopimusmääräykselle nyt kysymyksessä olevilta osin vahvistettu tulkinta tasa-arvoa koskeviin periaatteisiin ei työtuomioistuimen mielestä ole tarpeen tässä ottaa kantaa.

Hyvityssakot

Kun kokemusvuosia koskeva määräys on ollut edellä ilmenevällä tavalla tulkinnanvarainen, Väinö Paunu Oy ei ole määräystä kanteessa selostetulla tavalla soveltaessaan rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Autoliikenteen Työnantajaliitto ei näin ollen myöskään ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden oikeudenkäyntiin on ollut perusteltua aihetta. Näin ollen asianosaiset saavat työtuomioistuimessa vakiintuneen kulukäytännön mukaisesti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n välistä konttoritoimihenkilöitä ja liikenteen järjestelytoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä sovittuja kokemusvuosia koko voimassa- olevan työsuhteen ajalta laskettaessa otetaan kokemusvuosia kerryttävänä huomioon myös työsopimuslain mukainen äitiys- ja vanhempainloma-aika. Näin ollen Lemmetyllä on ollut oikeus työehtosopimuksen mukaiseen viidenteen kokemusvuosilisään 1.10.1995 alkaen.

Väinö Paunu Oy velvoitetaan maksamaan Lemmetylle työsuhteesta johtuvana saatavana yhteensä 2 006,16 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen kolmelle 190 markan määräiselle erälle 31.10.1995, 30.11.1995 ja 29.12.1995 lukien, kuudelle 192 markan erälle 31.1.1996, 29.2.1996, 29.3.1996, 30.4.1996, 31.5.1996 ja 28.6.1996 lukien sekä 284,16 markan erälle 31.7.1996 lukien.

Muilta osin kanne hylätään.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO saa itse pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Uoti, Vänttinen, Sulkunen ja Palanko-Laaka jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.