Labor court orders employer to pay fines for violating collective agreement rules on dismissal order and supervision duty.

Yhtiö oli taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanonut kolme yhtiön palveluksessa pitkään ollutta lihanleikkaajaa. Näiden työntekijöiden irtisanomista työnantaja oli perustellut heidän soveltumattomuudellaan urakkaryhmässä työskentelyyn.

Koska irtisanottujen työntekijöiden ammattitaidossa sinänsä ei työnantajan mukaan ollut ollut puutteita eikä urakkaryhmän työskentelyssä olleiden vaikeuksien ollut näytetty johtuneen yksinomaan irtisanottujen työntekijöiden viaksi luettavista syistä, ei työnantajalla ollut ollut perusteita katsoa, että irtisanottuja työntekijöitä ei voitaisi pitää yhtälailla tärkeinä ammattityöntekijöinä kuin työsuhteeseen edelleen jääneitä työntekijöitä.

Koska työnantaja ei ollut irtisanomisten yhteydessä kiinnittänyt riittävästi huomiota irtisanottujen työntekijöiden työsuhteiden kestoaikaan, olisi työnantajan tullut perustellusti tietää rikkovansa työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä.

Työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Vastaajat Elintarviketeollisuus ry Pouttu Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ry:n, nykyisen Elintarviketeollisuus ry:n, ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välillä 29.9.1995 solmitun teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimuksen osana noudatettavassa mainittujen liittojen välisessä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

19 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 § Hyvityssakot

Paikallisen tason (yritykset ja ammattiosastot) hyvityssakot ovat 11 % työehtosopimuslain mukaisista kulloisistakin enimmäismääristä niissä liha-alan yrityksissä, jotka 31.12.1990 olivat LTK:n jäseniä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan Pouttu Oy:n rikkoneen irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 19 §:n määräystä yhtiön irtisanoessa lihanleikkaajien Jukka Kajanderin, Harri Nyrhisen ja Petri Laineen työsopimukset.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut Pouttu Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon edellä mainitun työehtosopimusmääräyksen tieten rikkomisesta.

Lisäksi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut Elintarviketeollisuus ry:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut Elintarviketeollisuus ry:n ja Pouttu Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perustelut

Työsopimusten irtisanominen

Pouttu Oy oli 29.2.1996 taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanonut yhtiön Turun tuotantolaitoksessa lihanleikkaajina työskennelleiden Kajanderin, Nyrhisen ja Laineen työsopimukset. Kajanderin työsuhde oli päättynyt 29.6.1996, Laineen 29.5.1996 ja Nyrhisen 29.7.1996. Irtisanomiset olivat johtuneet siitä, että Pouttu Oy:n Turun tuotantolaitoksessa oli lopetettu naudanlihan leikkuu. Kajander, Nyrhinen ja Laine eivät kuitenkaan olleet työskennelleet nautatiskissä, vaan he olivat tehneet muita lihanleikkuutehtäviä.

Työntekijöiden ammattitaito ja työsuhteen kesto

Kajander, Nyrhinen ja Laine olivat ammattitaitoisia lihanleikkaajia. Lihanleikkauksen lisäksi Laine hallitsi vaakamiehen sekä pakkauspuolen tehtävät. Kajander puolestaan hallitsi myös sikaruhojen leikkauksen. Nyrhinen oli erittäin monitaitoinen leikkaamotyöntekijä, joka hallitsi sekä sian- että naudanleikkuun, vakioinnin, tuottajapalautukset, pakkasvaraston ja pakkaustehtävät.

Kajanderin työsuhde oli alkanut 2.5.1984 ja hänen työsuhteensa oli siten irtisanomiseen mennessä kestänyt 12 vuotta. Laineen työsuhde oli alkanut 7.9.1989, joten hänen työsuhteensa oli kestänyt 7 vuotta. Nyrhisen työsuhde oli alkanut 6.7.1982, joten hänen työsuhteensa kestoaika oli ollut 14 vuotta. Pitkien työsuhteidensa perusteella kaikki kolme työntekijää olivat erittäin ammattitaitoisia ja siten tärkeitä työnantajalle. Irtisanomisen kohdistaminen näihin lihanleikkaajiin tuntui oudolta, koska kukaan heistä ei ollut työskennellyt lopetettavassa nautatiskissä. Kaikki kolme olivat olleet ennen irtisanomista tehtävissä, joita nautatiskin lopettamisen jälkeen tuotantolaitoksella oli edelleen tehty. Näitä tehtäviä oli muun muassa sikaruhojen leikkaus.

Kajanderin, Nyrhisen ja Laineen työtehtäviin oli siirretty nautatiskissä työskennelleet työntekijät, joiden työsuhteet olivat olleet huomattavasti lyhyempiä kuin irtisanottujen. Heillä ei myöskään työvuosien perusteella ollut ollut samaa kokemusta kuin irtisanotuilla työntekijöillä. Lihanleikkaajiksi tuotantolaitokseen olivat jääneet muun muassa Esa Kokkonen, Tero Lempiäinen, Jarmo Liimatainen ja Raimo Rantanen. Kokkosen samoin kuin Lempiäisen työsuhde oli alkanut vuonna 1991, Liimataisen vuonna 1990 ja Rantasen vuonna 1994. Kaikkien työsuhteeseen jääneiden työntekijöiden työsuhteiden kestoajat olivat siten olleet huomattavasti lyhyempiä kuin Kajanderin, Laineen ja Nyrhisen.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Irtisanoessaan Kajanderin, Laineen ja Nyrhisen työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 19 §:n määräyksen vastaisesti, koska työnantaja ei ollut noudattanut pykälässä olevaa sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanottavia olivat yrityksen toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät, minkä lisäksi oli kiinnitettävä huomiota työsuhteen kestoaikaan. Kajander, Laine ja Nyrhinen olivat olleet pitkään työsuhteessa yhtiöön ja he kaikki olivat erittäin ammattitaitoisia työntekijöitä. Kohdistaessaan irtisanomisen näihin työntekijöihin yhtiö oli tietensä rikkonut irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen määräyksiä tai sen ainakin olisi perustellusti pitänyt tietää näin menettelevänsä.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Elintarviketeollisuus ry oli tiennyt Pouttu Oy:n tekemistä irtisanomisilmoituksista ja sittemmin irtisanomisista. Elintarviketeollisuus ry ei kuitenkaan ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin, vaikka sen tiedossa oli ollut, että Pouttu Oy ei irtisanomisten yhteydessä ollut ottanut huomioon irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä.

Käydyt neuvottelut

Edellä tarkoitetuista irtisanomisista oli neuvoteltu liittojen edustajien läsnäollessa 16.4.1996. Työntekijäliiton taholta oli tuolloin todettu, että työnantaja oli työntekijät irtisanoessaan jättänyt ottamatta huomioon työntekijöiden ammattitaidon ja työsuhteen keston ja sen, että he eivät olleet työskennelleet lopetettavassa nautatiskissä. Työnantajapuolen edustajat olivat todenneet työnantajan menettelyn työehtosopimuksen määräysten mukaiseksi. Erimielisyydestä oli neuvoteltu vielä syksyn 1996 ja talven 1997 aikana pääsemättä yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vaatimukset

Elintarviketeollisuus ry ja Pouttu Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Elintarviketeollisuus ry ja Pouttu Oy ovat lisäksi vaatineet Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n velvoittamista korvaamaan Elintarviketeollisuus ry:n ja Pouttu Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Irtisanomisten tausta

Pouttu Oy:n Turun tuotantolaitoksessa oli 22.1.1996 taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuen aloitettu yhteistoimintaneuvottelut, jotka olivat koskeneet leikkaamon työntekijöiden asemaa. Neuvotteluosapuolet olivat olleet yhtä mieltä neuvottelujen tarpeellisuudesta, koska suoritettujen laskelmien mukaan naudan leikkaaminen oli Turussa huomattavasti kalliimpaa kuin Pouttu Oy:n Kannuksen tai Outokummun tuotantolaitoksissa. Neuvottelut olivat päättyneet 2.2.1996, minkä jälkeen Pouttu Oy:n hallitus oli päättänyt naudanlihan leikkuun lopettamisesta Turussa kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Naudanlihan leikkaaminen Turun tuotantolaitoksessa oli päättynyt huhtikuun lopussa 1996. Naudanlihan leikkaajia oli syksyllä 1994 tarvittu kuusi. Kesästä 1995 lähtien naudanlihan leikkaustyössä oli ollut enää kolme työntekijää. Tämän vuoksi naudanlihan leikkaamisen lopettaminen Turun tuotantolaitoksessa oli merkinnyt kolmen työntekijän irtisanomista.

Työvoiman vähentämisjärjestykseen vaikuttaneet seikat

Pouttu Oy oli irtisanomistilanteessa ottanut huomioon irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevassa määräyksessä edellytetyt seikat ja tehnyt päätöksensä tämän jälkeen. Yhtiö oli kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen, ketkä työntekijät olivat yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä. Ratkaiseva merkitys oli tässä tapauksessa ollut sillä, keitä työntekijöitä voitiin pitää leikkaamon urakkaryhmän toiminnalle tärkeinä ammattityöntekijöinä.

Turun tuotantolaitoksen leikkaamossa oli käytössä ryhmäurakka ja näin ollen yksittäisen työntekijän työn tulos riippui kaikkien urakkaryhmään osallistuneiden työntekijöiden työntuloksesta. Myös yksittäisten työntekijöiden palkka oli riippuvainen koko ryhmäurakan tuloksesta. Mitä paremmin urakkaryhmä toimi, sitä parempi tulos siitä syntyi sekä työnantajalle että työntekijöille.

Nyt esillä olevassa tapauksessa työnantaja oli kiinnittänyt erityisesti huomiota työntekijöiden henkilökohtaisiin ryhmätyöskentelyä edellyttäviin ominaisuuksiin harkitessaan sitä, keitä työntekijöistä tulisi pitää yrityksen toiminnalle tärkeinä ammattityöntekijöinä. Tähän menettelyyn oli vaikuttanut se, että urakkaryhmän toiminnassa oli ollut ongelmia, koska työntekijöiden keskinäiset suhteet urakkaryhmässä olivat olleet erittäin huonot.

Ilmapiirikyselyn tulosten vaikutus vähentämisjärjestykseen

Pouttu Oy:n Turun tuotantolaitoksen leikkaamon huonon työilmapiirin johdosta tuotantolaitoksessa oli 20.3. 10.4.1995 tehty työilmapiirikysely. Ilmapiirikyselyn laatiminen oli saanut alkunsa siitä, kun työsuojeluvaltuutettu Petri Hällfors oli ottanut yhteyttä työterveyshoitajaan leikkaamossa olevan ja työntekijöiden työpanokseen vaikuttavan huonon työilmapiirin johdosta. Työterveyshoitaja oli maininnut yhtenä keinona "työstressikyselyn" laatimisen. Näin voitaisiin päätellä, minkälaisessa työympäristössä työpaikan työntekijät omasta mielestään työskentelivät. Asia oli ollut esillä työsuojelukokouksessa ja Pouttu Oy:n hallitus oli sittemmin tehnyt päätöksen ilmapiirikyselyn järjestämisestä.

Työsuojeluvaltuutetun mukaan ilmapiirikyselyn järjestäminen oli johtunut Kajanderin, Nyrhisen ja Laineen käyttäytymisestä toisia työntekijöitä kohtaan. Työsuojeluvaltuutetun sekä entisen pääluottamusmiehen mukaan näiden kolmen työntekijän käyttäytyminen ja kielenkäyttö työtovereita kohtaan oli ollut loukkaavaa. Myös henkistä painostusta oli esiintynyt. Kysymyksessä olevien työntekijöiden käyttäytyminen oli johtanut työpaikalla erittäin huonon työilmapiirin syntymiseen ja vaikuttanut myös urakkaryhmän toimintaan.

Ilmapiirikyselyssä oli selvitetty Turun tuotantolaitoksen leikkaamon, lähettämön, makkaratehtaan ja korjaamon työilmapiiriä. Ainoastaan leikkaamon osalta tulokset olivat olleet huolestuttavia. Ilmapiirikyselyssä oli käynyt muun muassa selville, että leikkaamossa oli kahden - viiden henkilön ryhmä, joka ajoittain tulehdutti osaston ilmapiiriä. Kyselyn tuloksen mukaan työntekijöiden käytös oli lähellä henkistä väkivaltaa, heikoimmat työntekijät pelkäsivät, ahdistuivat ja eristäytyivät. Lisäksi kyselyssä oli käynyt ilmi, että kysymyksessä olevat henkilöt arvostelivat toisten työntekijöiden työsuorituksia ja pilkkasivat heitä henkilökohtaisten asioiden johdosta. Edelleen kyselyvastauksista oli käynyt ilmi, että jos työntekijälle sattui pienikin virhe, joutui hän näiden muutaman työntekijän hampaisiin. Kysely oli osoittanut, että ongelmia oli lähinnä työntekijöiden keskinäisissä suhteissa eikä työntekijöiden ja työnantajan välillä.

Ilmapiirikyselyn tulokset oli kerrottu työntekijöille kullakin osastolla erikseen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Työsuojeluvaltuutetun ja entisen pääluottamusmiehen mukaan Kajander, Nyrhinen ja Laine olivat kovaan ääneen haukkuneet ilmapiirikyselyn tulokset ja ihmetelleet, miten yhtiöllä oli rahaa tällaisiin turhiin tutkimuksiin. Ilmapiirikyselyn järjestäminen ei ollut parantanut työilmapiiriä leikkaamossa. Koska kyseisten työntekijöiden käyttäytyminen ei kuitenkaan ollut kohdistunut suoraan työnantajaan, työnantaja oli edelleen katsonut, että työnantajan ei tullut puuttua työntekijöiden keskinäisiin ongelmiin.

Työsuojeluvaltuutetun ja entisen pääluottamusmiehen mukaan huono työilmapiiri oli vaikuttanut olennaisesti ryhmäurakan toimintaan, koska huonon työilmapiirin johdosta työntekijöiden työmotivaatio oli heikko. Tämä vaikutti ryhmäurakan tulokseen ja siten myös työntekijöiden palkkaan.

Tärkeä ammattityöntekijä

Vaikka Kajander, Laine ja Nyrhinen olivat ammattityöntekijöitä, olivat he omalla käytöksellään urakkaryhmään kuuluneita työtovereitaan kohtaan aiheuttaneet sen, että heitä ei voitu pitää urakkaryhmän toiminnan kannalta yrityksen toiminnalle tärkeinä ammattityöntekijöinä. Sen sijaan kanteessa mainittuja muita ammattityöntekijöitä eli Kokkosta, Lempiäistä, Liimataista ja Rantasta oli pidetty urakkaryhmän toiminnan kannalta yrityksen toiminnalle tärkeinä ammattityöntekijöinä. Tämän vuoksi irtisanomisia ei ollut kohdistettu heihin, vaikka he olivat työskennelleet Pouttu Oy:n palveluksessa lyhyemmän aikaa kuin Kajander, Nyrhinen ja Laine.

Kanteessa mainitut Tero Lempiäinen, Jarmo Liimatainen ja Raimo Rantanen olivat samalla tavoin lihanleikkaajia kuin irtisanotut työntekijät. Rantanen oli ainoastaan erilaisten lomien johdosta ollut edellä mainittujen naudan leikkaajien sijaisena, koska hän sianleikkuun ohella hallitsi myös naudanleikkuun. Viimeksi mainittua työtä Kajander ja Laine eivät osanneet.

Koska irtisanomisjärjestyksestä päätettäessä ratkaiseva merkitys oli annettu urakkaryhmän toimivuudelle ja koska Kajander, Laine ja Nyrhinen olivat omalla käytöksellään työtovereita kohtaan tehneet haittaa urakkaryhmän toimivuudelle, ei heitä ollut voitu pitää urakkaryhmän toiminnan kannalta yrityksen toiminnalle tärkeinä työntekijöinä.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Pouttu Oy oli Kajanderin, Laineen ja Nyrhisen irtisanomisen yhteydessä menetellyt irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

Työtuomioistuin ei ollut aikaisemmin joutunut ottamaan kantaa siihen, voitiinko, silloin kun yhtiöllä oli taloudellisesti ja tuotannolliset syyt työvoiman vähentämiseen, ottaa huomioon työvoiman vähentämisjärjestystä noudatettaessa ja erityisesti käsitettä "yrityksen toiminnalle tärkeä ammattityöntekijä" tulkittaessa myös muita kuin pelkästään työn fyysiseen suorittamiseen liittyviä tekijöitä. Tältä osin myös irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen vähentämisjärjestysmääräys oli tulkinnanvarainen.

Koska Pouttu Oy oli menetellyt asiassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen määräysten mukaisesti, ei Elintarviketeollisuus ry ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyyden kohde

Pouttu Oy:n Turun tuotantolaitoksella on käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen tehty päätös naudanlihan leikkauksen lopettamisesta Turussa. Koska tuotantolaitokselle on jäänyt vain sianlihan leikkaustyötä, on työnantaja tehnyt päätöksen myös kolmen lihanleikkaajan irtisanomisesta. Tämän jälkeen työnantaja on 29.2.1996 taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanonut lihanleikkaajina työskennelleiden Jukka Kajanderin, Petri Laineen ja Harri Nyrhisen työsopimukset. Mainitut työntekijät ovat työsopimuksensa irtisanomisen aikaan työskennelleet sianlihan leikkaustyössä. Kajanderin työsuhde on kestänyt 12 vuotta, Laineen 7 vuotta ja Nyrhisen 14 vuotta.

Lihanleikkaajiksi yhtiön Turun tuotantolaitokselle on Kajanderin, Laineen ja Nyrhisen työsopimusten irtisanomisten jälkeen jäänyt muiden muassa kanteessa mainitut neljä työntekijää, joista yhden työsuhde on alkanut 1990, kahden vuonna 1991 ja yhden vuonna 1994.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on katsonut Pouttu Oy:n rikkoneen irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan yleissopimuksen 19 §:n määräystä Kajanderin, Laineen ja Nyrhisen irtisanomisen yhteydessä, koska yhtiö oli jättänyt ottamatta huomioon mainittujen työntekijöiden ammattitaidon ja työsuhteiden pitkän kestoajan.

Irtisanomisjärjestykseen vaikuttaneet seikat

Työnantajapuolen mukaan Kajander, Laine ja Nyrhinen ovat ammattitaitonsa puolesta päteviä ja ammattitaitoisia lihanleikkaajia. Työnantajapuoli on kuitenkin katsonut, että tästä huolimatta heitä ei voitu pitää irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuina yrityksen toiminnalle tärkeinä ammattityöntekijöinä, koska he eivät soveltuneet urakkaryhmässä työskentelyyn. Tätä työnantajapuoli on perustellut sillä, että heidän suhtautumisensa muihin urakkaryhmän jäseniin oli ollut epäasiallista, mikä oli aiheuttanut vaikeuksia koko urakkaryhmän työskentelylle ja alentanut siten myös työn tuloksia.

Työnantajapuolen käsitys Kajanderin, Laineen ja Nyrhisen soveltumattomuudesta urakkaryhmässä työskentelyyn on perustunut muun muassa tuotantolaitoksella keväällä 1995 silloisen työsuojeluvaltuutetun aloitteesta suoritetun työstressitutkimuksen tuloksiin. Työntekijöiden haastattelun pohjalta laaditussa tutkimuksen yhteenvedossa on muun ohella todettu, että leikkaamossa on kahden - viiden työntekijän ryhmä, joka tulehduttaa ilmapiirin. Yhteenvedossa on tuotu esille myös erilaisia mielipiteitä, jotka ovat koskeneet edellä tarkoitetun työntekijäryhmän jäsenten epäasiallista ja loukkaavaa suhtautumista muita työntekijöitä kohtaan. Yhteenvedossa on yhtenä kohtana esitetty, että näiden muutaman työntekijän käytös on lähellä henkistä väkivaltaa.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa Pouttu Oy:n Turun tuotantolaitoksen yksikönjohtajaa. Hänen kertomansa mukaan irtisanottavia työntekijöitä valittaessa yhtenä tekijänä on otettu huomioon työntekijän kyky sopeutua ryhmätyöskentelyyn. Yksikön johtajan mukaan hänen käsityksensä Kajanderin, Laineen ja Nyrhisen soveltumisesta ryhmätyöskentelyyn on perustunut hänen omaan kokemukseensa sekä työnjohtajan ja tuotantopäällikön kertomuksiin. Edellä mainittujen seikkojen perusteella yksikönjohtaja on myös tehnyt johtopäätöksen, että suoritetussa työstressitutkimuksessa esitetyt eräitä leikkaamon työntekijöitä koskeneet kielteiset kannanotot ovat kohdistuneet Kajanderiin, Laineeseen ja Nyrhiseen. Keltään työntekijältä yksikönjohtaja ei kuitenkaan ole kuullut huomautuksia Kajanderin, Laineen tai Nyrhisen käytöksen johdosta.

Yksikönjohtaja on edelleen todennut, että työstressitutkimuksen jälkeen työnantaja ei ollut katsonut aiheelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin leikkaamon työilmapiirin parantamiseksi, koska työilmapiirissä olleet puutteet olivat johtuneet työntekijöiden keskinäisistä suhteista. Yksikönjohtaja on vielä kertonut, että työnantajan tekemien havaintojen mukaan leikkaamon urakkaryhmän työn tulokset ovat nousseet Kajanderin, Laineen ja Nyrhisen ollessa lomalla tai muulla vapaalla. Vastaavasti urakkaryhmän työn tulokset ovat laskeneet heidän palattuaan työhön. Näistä seikoista ei ole kuitenkaan esitetty tarkempaa selvitystä.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina Pouttu Oy:n Turun tuotantolaitoksen työntekijöiden nykyistä pääluottamusmiestä sekä entistä pääluottamusmiestä ja entistä työsuojeluvaltuutettua.

Nykyisen pääluottamusmiehen mukaan urakkaryhmän työn tulokset ovat olleet aina suhteellisen tasaiset. Käynnissä olleet palkkaneuvottelut ovat kuitenkin eräissä tilanteissa saattaneet vaikuttaa työn tuloksiin alentavasti. Pääluottamusmiehen mukaan urakkaryhmän työn tuloksissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia Kajanderin, Laineen ja Nyrhisen työsuhteiden päättymisen jälkeen.

Entisen pääluottamusmiehen mukaan urakkaryhmässä on työntekijöiden välillä esiintynyt silloin tällöin erimielisyyksiä. Hänen mukaansa näitä ei kuitenkaan voitu lukea pelkästään Kajanderista, Laineesta ja Nyrhisestä johtuviksi. Urakkaryhmän työskentelyilmapiirissä ei entisen pääluottamusmiehen mukaan ole tapahtunut muutoksia näiden kolmen työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeen.

Entinen työsuojeluvaltuutettu on kertonut, että urakkaryhmän työskentelyssä esiintyneet ongelmat eivät olleet johtuneet vain Kajanderista, Laineesta ja Nyrhisestä, vaan ongelmia oli ollut melkein kaikkien työntekijöiden kanssa. Työsuojeluvaltuutetulla ei ollut käsitystä siitä, oliko urakkaryhmän työn tuloksissa tai ansiotasossa tapahtunut muutoksia kysymyksessä olevien kolmen työntekijän irtisanomisen jälkeen. Hänen mukaansa työntekijöiden työn tuloksissa ja ansiotasossa oli aina esiintynyt jonkin verran vaihteluja.

Oikeudellinen arviointi

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 19 §:n mukaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tapahtuvien irtisanomisten yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja tämän lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. Arvioitaessa sitä, ketä työntekijää voidaan pitää mainitussa sopimusmääräyksessä tarkoitettuna yrityksen toiminnalle tärkeänä ammattityöntekijänä, voidaan työtuomioistuimen mielestä eräissä tilanteissa merkitystä antaa myös sille, soveltuuko työntekijä ryhmätyöskentelyyn. Näin on asianlaita varsinkin tilanteissa, joissa urakkaryhmissä työskentely on pääasiallisena työskentelymuotona.

Irtisanomisista aiheutuneesta erimielisyydestä on irtisanomisaikana neuvoteltu liittojen välillä. Tuolloin työntekijäpuolelta on muun muassa esitetty, että työnantaja ei ole irtisanomisten yhteydessä kiinnittänyt riittävästi huomiota irtisanottujen työntekijöiden ammattitaitoon ja työsuhteiden pitkään kestoon. Kun varsinkin Kajanderin ja Nyrhisen työsuhteiden kestoajat ovat olleet huomattavasti pidemmät kuin kanteessa tarkoitettujen työhön jääneiden työntekijöiden, olisi Elintarviketeollisuus ry:n vallinneissa olosuhteissa tullut ryhtyä toimenpiteisiin irtisanomisjärjestykseen vaikuttavien seikkojen selvittämiseksi ja huolehtia siitä, että Pouttu Oy noudattaa asiassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen mukaista menettelyä. Tämän laiminlyödessään on Elintarviketeollisuus ry laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Elintarviketeollisuus ry ja Pouttu Oy ovat velvollisia korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n vaatimat 4 500 markan määräiset oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on Elintarviketeollisuus ry:n ja Pouttu Oy:n puolesta myönnetty kohtuulliseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Pouttu Oy on rikkonut irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 19 §:n määräystä irtisanoessaan Kajanderin, Laineen ja Nyrhisen työsopimukset.

Työtuomioistuin ottaen huomioon työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan hyvityssakkojen enimmäismääriä koskevan 14 §:n määräyksen tuomitsee Pouttu Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:lle 7 000 markkaa ja työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Elintarviketeollisuus ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan hyvityssakkoa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:lle 15 000 markkaa.

Pouttu Oy ja Elintarviketeollisuus ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n oikeudenkäyntikulut 4 500 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, H. Rautiainen, Virtanen, Porttila ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.