Labor court dismissed unions' strike threat as illegal due to targeting pension age, violating public service peace obligations.

Liittojen yhteisenä tarkoituksena lakolla uhatessaan oli ollut vaikuttaa paitsi työriitalain mukaisessa työtaisteluilmoituksessa mainittuihin seikkoihin myös palohenkilöstön eläkeikään. Lakolla uhkaaminen työtaistelutoimenpiteenä oli tältä osin kohdistunut asiaan, josta ei voida sopia virkaehtosopimuksin ja johon vaikuttaminen työtaistelutoimin oli kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan kiellettyä. Näin ollen yhdistykset olivat työtaisteluvaroituksen antaessaan rikkoneet mainitun lainkohdan mukaista työrauhavelvollisuuttaan ja yläyhdistys samalla mainitun lain 10 §:n 1 momentin mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry Suomen Palomiesliitto SPAL ry

TUOMIO

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan Suomen Erityisteknisten Liitto SETELIn (jäljempänä SETELI) 8.10.1997 ilmoittaman Suomen Palomiesliitto SPAL:n (jäljempänä SPAL) jäseniä koskevan työtaistelun ja sillä uhkaamisen olevan kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n 3 momentin ja 8 §:n 1 momentin säännösten vastainen. Edelleen Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut SETELIn tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun pysyvän työrauhavelvollisuuden ja 10 §:ssä tarkoitetun valvontavelvollisuuden rikkomisesta, sekä SPAL:n tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Lisäksi Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut SETELIn ja SPAL:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

SETELI oli 8.10.1997 toimittanut valtakunnansovittelijain toimistoon ja Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle mainittuna päivänä päivätyn ilmoituksen 27.10.1997 kello 16 alkavasta työnseisauksesta, joka tulisi koskemaan palo- ja pelastuslaitoksessa työskenteleviä SPAL:n jäseniä. Työnseisauksen piiriin kuuluvat operatiivisen palo- ja pelastushenkilöstön kaikki virka- ja työtehtävät.

SETELIn työnseisausilmoituksen liitteenä olivat liiton virkaehto- ja työehtosopimusesitykset. Näiden esitysten 3.6.1997 päivätyn yhteenvedon 1. kohdassa mainittiin esitykset "palo- ja pelastusalan palkkasopimukseksi" ja todettiin, että "esitys pitää sisällään eläkeiän nostosta vaadittavan palkkakompensaation". Työnseisausilmoituksen liitteenä oli myös 3.6.1997 päivätty esitys, jossa esitettiin Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, että "kaikkien Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenten palkkaa korotettaisiin siten, että palohenkilöstön eläkeiän nosto 10 vuodella kompensoituisi täysimääräisesti." Jo työnseisausilmoituksen perusteella pyrittiin ilmoitetulla työnseisauksella näin ollen selvästi toteuttamaan palomiesten eläkeiän muuttamiseen liittyviä vaatimuksia.

SETELI oli tiedottanut työnseisausilmoituksen jättämisestä 8.10.1997 päivätyssä tiedotteessaan, jonka yläotsikkona oli ollut "SETELI jätti lakkovaroituksen" ja alaotsikkoina "Setelin hallituksen päätös", "Palomiesten eläkeikä-, ym kynnyskysymykset" ja "Luotsien kynnyskysymykset myös levällään". Ensin mainitun alaotsakkeen alla tiedotteessa todettiin SETELIn hallituksen päättäneen jättää työnseisausilmoituksen ja mainittiin työnseisauksen alkavan 27.10.1997 kello 16 sekä selostettiin työtaistelun laajuutta. Alaotsakkeen "Palomiesten eläkeikä-, ym kynnyskysymykset" käsiteltiin kysymyksinä, jotka oli "hoidettava itse ja ennen tupoa", samassa yhteydessä sekä palohenkilöstön eläkeikää että palohenkilöstön palkkausjärjestelmää. Tämäkään tiedote ei jättänyt epäselväksi sitä, että työnseisausilmoituksessa tarkoitetulla työtaistelulla oli pyritty toteuttamaan vaatimus palomiesten eläkeiän alentamisesta.

SETELIn puheenjohtaja oli julkisuudessa, muun ohessa televisio- ja lehtihaastatteluissa, ilmoittanut työtaistelun keskeisenä tavoitteena olevan palomiesten eläkeiän palauttamisen 65 vuodesta 55 vuoteen. Puheenjohtaja oli Yleisradion TV 1:n aamulähetyksen puhelinhaastattelussa 8.10.1997 todennut muun muassa, että lakkovaroituksen jättämisen keskeinen syy oli vaatimus palomiesten eläkeiän alentamisesta 55 vuoteen ja että työtaistelu kohdistui lähinnä valtioneuvostoon.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan työtaistelutoimenpide on kielletty, jos sillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin. Virkaehtosopimuslain 2 §:n 3 momentin mukaan virkaehtosopimuksin ei saa sopia muun ohessa "eläkkeistä, perhe-eläkkeistä tai niihin verrattavista muista eduista". Eläkeikä oli keskeinen eläkkeisiin liittyvä seikka. Myöskään siitä ei virkaehtosopimuslain mainitun säännöksen perusteella saanut sopia virkaehtosopimuksin.

Eläkeikä ei näin ollen ollut kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:ssä ja 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu sopimuksenvarainen asia. Tällainen ei-sopimuksenvarainen asia, kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:ssä tarkoitettu eläkkeisiin verrattava muu etu, oli myös eläkeiän nostamisen kompensointi palkkaa korottamalla. Työtaistelutoimenpide, jolla pyrittiin vaikuttamaan eläkeikään ja sen nostamisen korvaamiseen palkkaa korottamalla, oli siten kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin perusteella kielletty. Sama koski myös tällaisella työtaistelutoimenpiteellä uhkaamista, koska pelkkä työtaistelulla uhkaaminen oli työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan itsenäinen työtaistelutoimenpide.

Edellä tarkoitettu SETELIn ilmoittama, SPAL:n jäseniä koskeva työtaistelu olisi näin ollen toteutuessaan laiton. Siksi myös tällä työtaistelulla uhkaaminen oli kunnallisen virkaehtosopimuslain vastainen itsenäinen työtaistelutoimenpide. Työtaistelulla uhkaamalla SETELI ja SPAL olivat menetelleet kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen pysyvän työrauhavelvollisuuden vastaisesti.

Koska aiottu työtaistelu koski SPAL:n jäseniä, oli SPAL:ia pidettävä sen yläyhdistyksen SETELIn ohella uhatun työtaistelun toimeenpanijana. SPAL ei ollut irtisanoutunut yläyhdistyksensä antamasta työtaisteluilmoituksesta. SPAL:ia itseään oli siten myös pidettävä puheena olevalla työtaistelulla uhkaajana.

SETELIn kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaisen valvontavelvollisuuden piiriin kuului myös valvoa, että SPAL sen alaisena yhdistyksenä pidättäytyi kielletyllä työtaistelulla uhkaamisesta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli 13.10.1997 neuvotellut SETELIn puheenjohtajan ja SPAL:n edustajan kanssa työtaistelusta luopumisesta ja sen rajoittamisesta. Neuvottelun aikana Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustaja oli ilmoittanut pitävänsä SETELIn ja SPAL:n ilmoitettua lakkoa lain vastaisena ja kehottanut SETELIn puheenjohtajaa ja SPAL:n edustajaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin laittoman työtaistelun estämiseksi. SETELI ja SPAL eivät tästä huolimatta olleet luopuneet työtaistelulla uhkaamasta.

Hyvityssakkojen määrää harkittaessa tulisi korottavana seikkana ottaa huomioon, että kysymyksessä oli SETELIn ja SPAL:n viranhaltijayhdistyksinä uhkaama työtaistelutoimenpide, johon osallistuvien määrää ei ollut rajoitettu. SETELI ja SPAL olivat myös olleet tietoisia ilmoitetun työtaistelun lainvastaisuudesta. Samoin tulisi asiaa harkittaessa ottaa huomioon se, että ilmoitetun työtaistelun laajuutta ei ollut rajoitettu noudattamalla kunnallisen virkariitalautakunnan 25.1.1995 ja 15.2.1995 tekemistä päätöksistä ilmeneviä periaatteita.

VASTAUS

Vaatimukset

SETELI ja SPAL ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

SETELI oli toimittanut valtakunnansovittelijain toimistoon 8.10.1997 työnseisausilmoituksen. Sen liitteenä olivat olleet SETELIn esitykset palo- ja pelastusalan virka- ja työehtosopimukseksi, palohenkilöstön työaikasopimukseksi, koulutussopimukseksi ja luottamustehtävään annettavaa virkavapaata tai työlomaa koskevaksi sopimukseksi. Työtaistelutoimenpiteen taustalla oli yksinomaan ollut palkka- ja muut virkaehtosopimus- ja työehtosopimuskysymykset. Tämä kävi ilmi myös osapuolten keskinäisistä neuvotteluista ja toisaalta virka- ja työehtosopimuksesta.

SETELI ja SPAL sekä toiselta puolen Kunnallinen työmarkkinalaitos olivat pitkähkön työtaistelun jälkeen tehneet virka- ja työehtosopimuksen 25.4.1995. Siitä kävi ilmi, että osapuolten tuli sopimuksen mukaan erikseen sopia palkkausjärjestelmän luomisesta. Tällaisesta palkkausjärjestelmästä ja muistakaan virkaehtosopimus- ja työehtosopimusasioista ei ollut pystytty sopimaan. Osapuolet olivat neuvotelleet tuloksetta jo yli kaksi vuotta virkaehtosopimus- ja työehtosopimusasioiden järjestämisestä ja erityisesti palkkausjärjestelmän luomisesta. Neuvotteluja oli käyty useaan kertaan ja eri tavoin.

Kesällä 1997 oli ollut päällä täsmälleen samaa asiaa koskeva työtaistelu-uhka. Myös työtaisteluilmoitukset olivat olleet samat. Työtaistelun laillisuus oli todettu valtakunnansovittelijan luona ja asia oli päättynyt sovintoesitykseen. Osapuolet olivat 1.10.1997 taas todenneet olevansa erimielisiä. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli ilmoittanut, ettei palkkausjärjestelmää tehdä ja ettei palveluslisäjärjestelmää palauteta. SETELIn ja SPAL:n puolelta oli nimenomaan vielä pyydetty erimielisyyden vahvistamista, minkä Kunnallinen työmarkkinalaitos olikin tehnyt.

SETELI oli 8.10.1997 antanut työnseisausilmoituksen. Kuten työnseisausilmoituksesta ja sen liitteistä oli todettavissa, kysymys ei miltään osin ollut eläkeiän muuttamiseen liittyvistä vaatimuksista. Kysymys oli ollut nimenomaan sopimuksenvaraisista asioista eli palvelussuhteen ehdoista sopimisesta, keskeisimpänä palkkausjärjestelmän käyttöönottaminen. Työtaistelu näiden vaatimusten tueksi oli sallittua.

SETELI ja SPAL eivät voineet kontrolloida, mitä tiedotusvälineet mistäkin asiasta esittivät. Tällaiselle todistelulle ei tullut antaa arvoa.

Eläkekysymys oli palohenkilöstölle tärkeä ja sitä pidettiin esillä. Kuitenkaan työtaistelu-uhka ei ollut miltään osin kohdistunut eläkeasioihin, vaan ainoastaan sopimuksenvaraisiin asioihin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Suomen Erityisteknisten liitto SETELI on 8.10.1997 valtakunnansovittelijalle ja Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle toimittamassaan ilmoituksessa kertonut aloittavansa työnseisauksen 27.10.1997 klo 16.00, ellei sitä ennen päästä liittoa tyydyttävään ratkaisuun. Ilmoituksen mukaan työnseisaus koskee palo- ja pelastuslaitoksissa työskenteleviä Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäseniä. Työtaistelun syyksi on ilmoitettu se, ettei SETELIn työehto-/virkaehtosopimusesityksissä yksilöidyistä SPAL:n jäsenten palvelussuhteen ehdoista ole päästy sopimukseen SETELIn ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä.

Ilmoituksessa viitatuissa virkaehto- ja työehtosopimusesityksissä on ollut kysymys esityksistä palo- ja pelastusalan palkkasopimukseksi, työaikasopimukseksi, henkilöstö- ja ammattiyhdistyskoulutusta koskevaksi sopimukseksi ja viranhaltijain ja työntekijäin luottamustehtävään annettavaa virkavapaata tai työlomaa koskevaksi sopimukseksi. Esitykseen palkkasopimukseksi on sisältynyt eläkeiän nostosta vaadittava palkkakompensaatio sekä palo- ja pelastusalan palkkausjärjestelmä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteesta ilmenevillä perusteilla katsonut, että vastaajaliittojen tarkoituksena on ollut painostustoimenpitein vaikuttaa siihen, että palo- ja pelastushenkilöstön eläkeikää alennetaan tai heidän eläkeikänsä nostaminen kompensoidaan palkkaa korottamalla. Kyseiset liitot ovat näin lakolla uhatessaan menetelleet kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 ja 8 §:n vastaisesti.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan kaikki työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin. Viimeksimainitun lainkohdan mukaan sopia ei saa muun muassa eläkkeistä.

Työtuomioistuin toteaa, että yksinomaan sillä perusteella, että palkankorotuksia vaaditaan kompensaationa aiemmin toteutetusta eläkeiän nostamisesta, ei voida katsoa, että vaatimuksissa olisi asiallisesti kysymys eläkkeistä tai eläkkeeseen verrattavasta muusta etuudesta kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työtuomioistuimelle esitetyistä SETELIn ja SPAL:n yhteisistä tiedotteista 7. ja 8.10.1997 on todettavissa, että palohenkilöstöllä on ollut kaksi erityistä kynnyskysymykseksi nimettyä asiaa, jotka on nähty tarpeelliseksi hoitaa erikseen ja ennen mahdollisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun tekemistä. Toinen niistä on ollut palohenkilöstön eläkeikäkysymys ja toinen palohenkilöstön palkkausjärjestelmä. Jäsentiedotteessa 7.10.1997 on todettu, että "(m)ikäli kynnyskysymysten hoitamiseen on käytettävä painostustoimia tupo-aikataulussa, niin ilmoitus tulisi jättää sovittelijalle esimerkiksi maanantaina 13.10., jolloin työnseisausuhan määräpäivä olisi siirtomahdollisuudet huomioiden 17.11. ... Neuvottelut eivät myöskään näytä ilman vauhdittamista johtavan mihinkään." SETELIn hallituksen päätöstä selostaneessa tiedotteessa "SETELI jätti lakkovaroituksen" 8.10.1997 on otsikon "Palomiesten eläkeikä-, ym kynnyskysymykset" alla selostettu asian taustoja samalla tavalla kuin edellisen päivän jäsentiedotteessa.

SETELIn puheenjohtaja on työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan televisiohaastattelussa 8.10.1997 aamulla todennut lakkovaroituksen jättämisen keskeiseksi syyksi vaatimuksen palohenkilöstön eläkeiän alentamisesta 55 vuoteen. Vastaavasti palohenkilöstön lakonuhan uutisoinneissa eri uutisvälineissä on ensisijaiseksi tavoitteeksi todettu eläkeiän alentaminen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Suomen Erityisteknisten liitto SETELIn ilmoittama Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäseniä koskeva lakonuhka on kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n 3 momentin ja 8 §:n 1 momentin vastainen.

Työtuomioistuin tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 ja 21 §:n nojalla SETELIn ja SPAL:n maksamaan hyvityssakkoa Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, kummankin erikseen 30 000 markkaa.

Lisäksi SETELI ja SPAL velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Määttänen, Varis, Ahonen ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.