Labor court fines union for supporting strike by employees outside its collective agreement scope.

Metalliteollisuuden työehtosopimukseen sidotun yhtiön paperitehtaalla työskentelevät työntekijät olivat olleet lakossa painostaakseen työnantajaansa soveltamaan heidän työsuhteissaan metalliteollisuuden työehtosopimuksen asemesta paperiteollisuuden työehtosopimusta.

Tukeakseen työtaistelua Paperiliiton ammattiosasto, johon myös metalliteollisuuden työehtosopimukseen sidotun yhtiön palveluksessa oleva henkilöstö kuului, oli ryhtynyt paperitehtaalla lakkoon. Lisäksi Paperiliiton kolme muuta osastoa oli toimeenpannut kukin yhden vuorokauden kestäneen tukilakon. Lakot oli toimeenpantu Paperiliiton myötävaikutuksella.

Tukilakkoina toteutetut työtaistelut olivat olleet metalliteollisuuden työehtosopimuksen piirissä olleiden työntekijöiden työtaistelun tukemista. Kuitenkin niillä oli samalla tuettu Paperiliiton omia työehtosopimustavoitteita meneillään olleissa neuvotteluissa. Tukilakot olivat näin kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä paperiteollisuuden työehtosopimuksen ulkopuolista työvoimaa koskevaan määräykseen.

Paperiliitto ja sen ammattiosastot olivat työtaistelut yhteistoiminnassa toteuttaessaan rikkoneet niille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta. (Ään.)

Kantaja Metsäteollisuus ry Vastaaja Paperiliitto ry Kuultavat Paperiliiton Nokian osasto n:o 2 ry Paperiliiton Porin osasto n:o 10 ry Paperiliiton Ikaalisten osasto n:o 90 ry Paperiliiton Oulun osasto n:o 43 ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.1.1995 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa, jonka voimassaoloaikaa on jatkettu liittojen 29.9.1995 allekirjoittamalla pöytäkirjalla 31.1.1998 saakka, on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § SOVELTAMISALA

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuus ry:n jäsenten paperi-, kartonki- ja selluloosatehtaiden, puuhiomoiden, paperin- ja kartonginjalostustehtaiden sekä niiden tehdasalueella sijaitsevien raaka- ja tarveainevarastojen, ylläpito-, sivutuote- ja jalostusosastojen sekä näiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita.

SOV. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS

1. Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin. 2. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo että erottaminen tai siirto on tapahtunut olosuhteissa, joita voidaan pitää loukkauksena järjestäytymisvapautta vastaan, on sen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, vaadittava tutkimusta asian korjaamiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein. Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa. Edellä viimeisen kappaleen määräys koskee työehtosopimuksen soveltamisen osalta asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Nokian osasto n:o 2:n, Porin osasto n:o 10:n, Ikaalisten osasto n:o 90:n sekä Oulun osasto n:o 43:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Lisäksi Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton ja sen mainittujen osastojen velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Nokian Paperi Oy luovutti Nokialla sijaitsevan tehtaansa kunnossapitotoiminnot ABB Service Oy:n hoidettavaksi kesällä 1995 tehdyllä sopimuksella 4.9.1995 alkaen. Sopimus oli yksi yhtiön taloudellisen aseman parantamiseen tähtäävistä toimista. Sopimuksen seurauksena 55 Nokian Paperi Oy:n työntekijää siirtyi ABB Service Oy:n palvelukseen 4.9.1995.

Liikkeen luovutukseksi arvioitavaa kunnossapitotoimintojen siirtämistä Nokian Paperi Oy:ltä ABB Service Oy:lle oli edeltänyt yt-menettely Nokian Paperi Oy:n ja sen henkilöstön välillä. Yt-menettely oli päättynyt sopimukseen 29.5.1995. Sopimuksessa osapuolet olivat hyväksyneet muun muassa kunnossapidon antamisen ulkopuolisen yrittäjän hoidettavaksi. Sopimus oli mahdollistanut myös sen, että ulkopuolinen yrittäjä ryhtyy soveltamaan muuta kuin paperiteollisuuden työehtosopimusta 2-3 vuoden perussopimusajan jälkeen.

ABB Service Oy oli aloittanut Nokian Paperi Oy:stä siirtyneiden henkilöiden kanssa yt-menettelyn. Yhtiö oli ilmoittanut siinä sitoutuvansa noudattamaan paperiteollisuuden työehtosopimusta edellä todetun perussopimusajan eli 3.9.1997 saakka. Yhtiö oli toiminut työehtosopimuslain 5 §:n säännösten perusteella. Se oli ollut sidottu liikkeen luovutushetkellä voimassa olevaan paperiteollisuuden työehtosopimukseen sopimuskauden loppuun 29.9.1995 saakka. Tästä eteenpäin 3.9.1997 asti sopimuksen noudattaminen oli perustunut yhtiön yksipuoliseen ilmoitukseen ja työntekijöiden kanssa tehtyihin työsopimuksiin.

ABB Service Oy oli Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n jäsen. Sillä oli sekä velvollisuus että oikeus noudattaa myös Paperiliiton jäseninä oleviin työntekijöihinsä metalliteollisuuden työehtosopimusta. Tästä huolimatta Paperiliitto oli esittänyt ABB Service Oy:lle neuvotteluja paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisen jatkamisesta.

Valtakunnansovittelijan toimisto oli 2.9.1997 kutsunut kokoon epävirallisen sovittelutilaisuuden 5.9.1997. Toimiston edustaja oli samalla ilmoittanut, että Nokian Paperi Oy:ssä alkaisi lakko 4.9.1997 kello 7 ja että lakko laajenisi seuraavalla viikolla useisiin metsäteollisuusyrityksiin, jollei Nokian Paperi Oy:n kunnossapitoasiassa päästäisi ratkaisuun.

Metsäteollisuus ry:n varatoimitusjohtaja oli välittömästi tiedon saatuaan ollut yhteydessä Paperiliiton puheenjohtajaan, jonka mukaan Paperiliiton Nokian osasto n:o 2 ei ollut tehnyt työtaistelun aloittamispäätöstä. Valtakunnansovittelijan toimiston antama tieto osoitti kuitenkin, että varteenotettavia työtaistelupäätöksiä oli tehty. Tätä tuki myös lakkojen alkaminen 4.9.1997 sekä ilmoitukset tukilakoista.

Paperiliiton Nokian osasto n:o 2:n puheenjohtaja ja pääluottamusmies olivat 4.9.1997 kello 8 ilmoittaneet, että paperitehtaalla alkaisi lakko samana päivänä kello 14. Lakossa tulisi olemaan noin 250 työntekijää. Pääluottamusmies oli todennut olevansa itse lakossa kello 16 alkaen. Lakon syynä oli ammattiosaston mukaan ollut samana aamuna kello 7 alkaneen ABB Service Oy:n työntekijöiden lakon tukeminen. Ammattiosaston edustajat, muun muassa kunnossapidon luottamusmies, olivat nimenomaan todenneet, että ammattiosaston toimikunta oli tehnyt päätöksen lakosta. Lakko jatkui edelleen pääkäsittelypäivänä.

Nokian Paperi Oy:n ja ABB Service Oy:n Nokian tehtaalla työskentelevistä työntekijöistä 40 oli Paperiliiton Nokian osasto n:o 2:n jäseniä.

Paperiliiton Porin osasto n:o 10:n pääluottamusmiehet olivat 4.9.1997 ilmoittaneet, että UPM Walki Sack -yksikön Aittaluodon tehtaalla ja Corenso United Oy Ltd:n Porin tehtaalla alkaisi vuorokauden lakko maanantaina 8.9.1997 kello 6. Lakkojen syynä oli ollut Nokian kysymys. Lakot olivat päättyneet 9.9.1997 kello 6.

Edellä mainitunlaisen tukilakkoilmoituksen oli tehnyt Paperiliiton Ikaalisten osasto n:o 90. Ikaalisten Teollisuuspalvelu Oy:n Ikaalisten tuotantolaitoksella oli ilmoituksen mukaisesti ollut lakossa noin 40 työntekijää yhden vuorokauden ajan.

Oulussa olevien Enso Oy:n yksiköiden pääluottamusmies sekä ammattiosaston puheenjohtajat olivat ilmoittaneet vuorokauden pituisen lakon alkamisesta 8.9.1997 kello 6. Lakossa olisi Enso Fine Papersin Oulun tehtaalla 550 työntekijää ja Fortek Oy:n Oulun yksikössä 200 työntekijää. Lakossa oli kyse samasta yllä mainitusta asiasta. Lakko oli päättynyt 9.9.1997 kello 6.

Paperiliitto ei ollut hyväksynyt voimassa olevan työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien määräysten soveltamista. Se oli useaan eri otteeseen vaatinut asialle nykyisestä työehtosopimuksesta poikkeavaa ratkaisua. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat määräykset olivat yksi niistä erilliskysymyksistä, jotka Paperiliitto oli julkisesti ilmoittanut haluavansa ratkaistaviksi ennen kuin se voi määritellä kantansa tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Nokian kunnossapidossa noudatettavaa sopimusta koskeva riita ei ollut siis mikään erilliskysymys, vaan keskeinen osa Paperiliiton työehtotavoitteita.

Paperiteollisuuden työehtosopimukseen sidotut Nokian Paperi Oy:n työntekijät tukivat työtaistelullaan ABB Service Oy:n työntekijöiden vaatimusta paperin sopimuksen soveltamisesta ja olivat lakossa, joka kohdistui sekä voimassa olevaan paperiteollisuuden työehtosopimukseen että työehtosopimuslakiin.

Lakot ja lakonuhat kohdistuivat työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevaan 1 §:ään, ulkopuolista työvoimaa koskevaan 1 §:n 3 kohtaan, järjestäytymisvapautta koskevaan 2 §:ään ja työnjohto-oikeutta koskevaan 5 §:n 1 kohtaan.

Työntekijät olivat pyrkineet laajentamaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaa koskemaan sellaista yritystä, ABB Service Oy:tä, joka ei ollut siihen sidottu eikä velvollinen sitä noudattamaan.

Työtaistelulla oli työehtosopimuksen voimassaollessa tuettu Paperiliiton vaatimuksia ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevassa asiassa. Paperiliitto oli Metsäteollisuus ry:n kanssa vireillä olleissa neuvotteluissa esittänyt sellaista järjestelyä, jolla ulkopuolisen työvoiman käytön nykytila voitaisiin säilyttää ja samalla estää sellainen tilanne, josta ABB Service Oy:n tapauksessa oli kysymys. Tämä tavoite ilmeni myös Nokian ammattiosaston tiedotteesta, jossa oli todettu kyseessä olevan ensimmäisen askeleen operaatiosta, jolla aiottiin murentaa työehtosopimusta laajemmin.

Lakolla oli pyritty estämään Metsäteollisuus ry:tä käyttämästä sille työnantajajärjestönä kuuluvia oikeuksia ja loukattu sen järjestäytymisvapautta. Paperiliitto oli pyrkinyt saamaan Metsäteollisuus ry:n neuvottelumandaatin muuttumaan niin, että ABB Service Oy:n asema tulisi neuvotteluissa ottaa huomioon. Paperiliitto oli siten sekaantunut Metsäteollisuus ry:n kollektiivisen neuvotteluoikeuden sisältöön tavalla, joka loukkasi Metsäteollisuus ry:n järjestäytymisvapautta.

Lisäksi lakolla oli pyritty estämään Nokian Paperi Oy:n ja ABB Service Oy:n liikkeen luovutuksesta johtuvien oikeusvaikutusten toteutuminen siten kuin työehtosopimuslain 5 §:ssä oli säädetty. ABB Service Oy:llä oli Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n jäsenenä työehtosopimuslain 4 §:n perusteella oikeus ja velvollisuus noudattaa metalliteollisuuden työehtosopimusta. Lakolla oli työehtosopimuksen 5 §:n 1 momentin vastaisesti pyritty mitätöimään työnantajalle kuuluvan liikkeenjohdollisen toimivallan käyttäminen.

Lakon kohteena oli myös työehtosopimuslain 5 §. Lakolla oli tuettu vaatimusta, jolla oli pyritty estämään liikkeen luovutusta koskevien säännösten mukaisen oikeustilan toteutuminen. Kyse oli ollut oikeudenvastaiseen tilaan pakottamisesta estämällä ABB Service Oy:tä soveltamasta metallin työehtosopimusta sen jälkeen, kun sen lakisääteinen sidottuisuus paperiteollisuuden työehtosopimukseen oli päättynyt. Tukilakoilla oli näin ollen tuettu laitonta lakkoa.

Työtaistelun oli toimeenpannut Nokian paperitehtaalla ammattiosasto, jonka jäsenet työskentelivät paitsi ABB Service Oy:n palveluksessa myös Nokian Paperi Oy:n palveluksessa. Työtaistelu oli järjestetty siten, että painostuksen kohteeksi oli joutunut paperiteollisuuden työehtosopimukseen sidotut yritykset. Työehtosopimukseen sidottuja yrityksiä painostamalla oli pyritty vaikuttamaan edellä todetuin tavoin työehtosopimuksen sisältöön. Ammattiosastojen vastuu korostui myös sen johdosta, että lakot Nokian kunnossapidossa ja paperitehtaalla oli ajoitettu siten, että painostusvaikutus oli ollut mahdollisimman tehokas, ja että pääluottamusmies oli osallistunut lakkoon.

Paperiliitto oli vastuussa lakosta. Se ei ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin estääkseen lakot, joilla oli tuettu Paperiliiton julkisesti esittämiä muutosvaatimuksia voimassa olevaan työehtosopimukseen. Paperiliitto oli vastuussa myös lakon uhista, koska se ei ollut toiminut siten, että uhat uskottavalla tavalla olisivat poistuneet. Paperiliiton vastuu korostui työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12 kohdan tehostettua työrauhavelvollisuutta koskevan määräyksen johdosta.

VASTAUS

Vaatimukset

Paperiliitto ja sen kuultavina olevat ammattiosastot ovat ensisijaisesti vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

Paperiliitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Oikeudenkäyntiväite

Nokian Paperi Oy:n työntekijät tukivat ABB Service Oy:n työntekijöitä näiden vaatiessa Paperiliiton työehtosopimuksen soveltamista. Vaatimus kohdistui ABB Service Oy:hyn eikä Nokian Paperi Oy:hyn.

Metsäteollisuus ry:n tiedotteen 4.9.1997 mukaan Paperiliiton nostama riita ei koskenut millään tavalla Nokian Paperi Oy:n ja sen työntekijöiden välisiä sopimussuhteita. Metsäteollisuus ry katsoi itsekin olevansa riidassa täysin ulkopuolinen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työntekijät eivät olleet pyrkineet työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n vastaisesti laajentamaan sopimuksen soveltamista, koska paperiteollisuuden työehtosopimusta oli tähänkin asti sovellettu ABB Service Oy:n ja sen työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

Metsäteollisuus ry oli 23.8.1995 antanut julistuksen, jonka mukaan paperiteollisuusyritykset pidättäytyivät ulkopuolisten palvelujen laajentamisesta mahdollisen tulosopimuksen aikana. Kyseessä oleva julistus koski myös niitä tilanteita, joissa ulkopuolinen yritys jo työskenteli paperiteollisuudessa voimassa olevan työehtosopimuksen alkaessa. Julistuksen kanssa oli ristiriidassa se, että paperiteollisuuden työehtosopimusalueella työskentelevää työvoimaa pyrittiin siirtämään jollekin muulle sopimusalueella.

Kanteessa ei ollut edes väitetty, että työnseisauksella pyrittäisiin rajoittamaan jonkun Metsäteollisuus ry:n jäsenen työehtosopimuksen 2 §:n mukaisia oikeuksia.

Työnseisaukset eivät kohdistuneet myöskään työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Kanteessa mainittu liikkeen luovutus oli toteutunut syksyllä 1995. Työehtosopimuslain 5 §:n mukainen sidottuisuus oli päättynyt 29.9.1995. Työehtosopimuslain 5 § ei ottanut kantaa siihen, mitä sopimusta Nokian kunnossapidossa tulisi noudattaa. Paikallisen sopimuksen mukaan myös paperiteollisuuden sopimuksen jatkamisesta olisi voitu sopia. Kyseessä oli siten ABB Service Oy:n ja sen työntekijöiden välinen intressiriita.

ABB Service Oy:n ja sen työntekijöiden välisessä riidassa työntekijöitä edusti Paperiliiton Nokian osasto n:o 2. Kunnossapitotoiminnoissa syntynyt tilanne ei kuulunut tämän kanteen käsittelyn piiriin sen enempää kuin sen verran, että kyseessä oli työriita. Kanteessa kerrotut ammattiosastojen ilmoitukset ja niitä seurannut työnseisausten toimeenpano oli ollut pelkästään tuen osoittamista ABB Service Oy:n työntekijöille, joten kyseessä oli ollut työehtosopimuslain mukaan sallituksi katsottava myötätuntolakko.

Työntekijät olivat olleet eri mieltä työnantajan tulkinnasta, että paikallinen sopimus olisi mahdollistanut ulkopuolisen yrittäjän ryhtyvän soveltamaan muuta kuin paperiteollisuuden työehtosopimusta perussopimusajan jälkeen. Paperiliitto oli esittänyt ABB Service Oy:lle neuvotteluja paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisen jatkamisesta, koska työntekijät olivat neuvottelujärjestysmääräysten mukaisesti riitauttaneet asian paikallisten neuvottelujen jäätyä tuloksettomiksi. ABB Service Oy oli kieltäytynyt neuvotteluista.

Nokialla oli ennakoitu, että ABB Service Oy saattaisi lopettaa yksipuolisesti paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisen 4.9.1997. Kunnossapidon työntekijät olivat käsitelleet asiaa ja varautuneet siihen, että tilanne saattaisi johtaa avoimeen työriitaan. Paperiliiton Nokian osasto n:o 2:n toimikunta oli todennut, että mikäli kunnossapidon asiassa ei saataisi ratkaisua ja työntekijät joutuisivat työtaisteluun, osaston muut jäsenet osoittaisivat kunnossapidon työntekijöille myötätuntoa työnseisauksella, joka sittemmin myös alkoi.

Paperiliiton puheenjohtaja ei siten ollut voinut 2.9.1997 vastata Metsäteollisuus ry:n varatoimitusjohtajan kysymyksiin Nokialla tehdyistä mahdollisista lakkopäätöksistä muuta kuin mitä kanteessa oli kerrottu vastatun. Päätös työnseisauksesta oli tehty Nokialla.

Paperiliiton Nokian osasto n:o 2:ssa oli 991 jäsentä, Paperiliiton Porin osasto n:o 10:ssä 1 293 jäsentä, Paperiliiton Ikaalisten osasto n:o 90:ssä 68 jäsentä ja Paperiliiton Oulun osasto n:o 43:ssa 1 541 jäsentä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Paperiliitto on katsonut, ettei Metsäteollisuus ry:llä ole kanneoikeutta asiassa, minkä vuoksi se on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta.

Metsäteollisuus ry:n kanne on perustettu siihen, että Paperiliitto ja sen mainitut jäsenyhdistykset ovat menetelleet työrauhavelvollisuutensa vastaisesti toimeenpanemalla työtaisteluja, jotka ovat kohdistuneet paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaa, ulkopuolista työvoimaa, järjestäytymisvapautta ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin sekä myös työehtosopimuslain 5 §:n säännökseen.

Työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaan kanteen panee vireille työtuomioistuimessa työehtosopimusta koskevissa asioissa työehtosopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja, yhdistys omissa nimissään myös niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat työehtosopimukseen sidotut. Metsäteollisuus ry paperiteollisuuden työehtosopimukseen osallisena on siten oikeutettu ajamaan kannetta tuohon sopimukseen kohdistuneiksi väitettyjen rikkomusten johdosta. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää Paperiliiton oikeudenkäyntiväitteen perusteettomana.

Pääasiaratkaisun perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

ABB Service Oy:n palveluksessa olevat Nokian Paperi Oy:n paperitehtaalla työskentelevät työntekijät ovat olleet lakossa 4.9.1997 kello 7 alkaen painostaakseen työnantajaansa soveltamaan heidän työsuhteissaan metalliteollisuuden työehtosopimuksen asemesta edelleen paperiteollisuuden työehtosopimusta. Lakko jatkuu vielä jutun pääkäsittelypäivänä.

Tukeakseen edellä mainittua työtaistelua Paperiliiton Nokian osasto n:o 2, johon myös ABB Service Oy:n palveluksessa oleva henkilöstö kuuluu, on ryhtynyt Nokian Paperi Oy:n paperitehtaalla lakkoon 4.9.1997 kello 14 alkaen. Myös tämä lakko jatkuu edelleen.

Lisäksi Paperiliiton Porin osasto n:o 10, Ikaalisten osasto n:o 90 ja Oulun osasto n:o 43 ovat toimeenpanneet kukin yhden vuorokauden kestäneet tukilakot kanteesta lähemmin ilmenevällä tavalla.

Paperiliitto on myöntänyt avustaneensa osastojaan työtaistelujen toimeenpanoon liittyvissä käytännön järjestelyissä. Tukityötaistelutoimet on siten toimeenpantu Paperiliiton myötävaikutuksella.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

ABB Service Oy on soveltanut kysymyksessä olevien kunnossapitotyöntekijöiden työsuhteissa paperiteollisuuden työehtosopimusta liikkeen luovutusta koskevien säännösten nojalla 29.9.1995 saakka. Yhteistoimintaneuvotteluissa se on sitoutunut soveltamaan kyseistä työehtosopimusta Nokian Paperi Oy:n ja Paperiliiton välillä 29.5.1995 solmitun paikallisen sopimuksen perusteella 3.9.1997 saakka, minkä jälkeen se on ilmoittanut soveltavansa työehtosopimuslain 4 §:n nojalla metalliteollisuuden työehtosopimusta.

ABB Service Oy:n sidottuisuus paperiteollisuuden työehtosopimukseen on edellä todetuin tavoin päättynyt ennen lakon alkamista. Näin ollen yhtiön työntekijöiden tuettavaa lakkoa ei tältä kannalta ole pidettävä työehtosopimuslain vastaisena.

ABB Service Oy:n työntekijät ovat vaatineet paperiteollisuuden työehtosopimukseen perustuvan sopimusjärjestelyn jatkamista. Myös Paperiliitto on 25.6.1997 ilmoittanut käsityksensä olevan, ettei sopimusalan muuttaminen ole mahdollista. Tämä ilmoitus on työtuomioistuimen mielestä kuitenkin paremmin ymmärrettävissä pyrkimykseksi aikaansaada työntekijöiden tavoitteiden mukainen paikallinen sopimusjärjestely kuin vaatimukseksi siitä, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä olisi muutettava. Muutoinkin työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että kunnossapitotyöntekijöiden työtaistelunsa avulla tavoittelemalla sopimusjärjestelyllä olisi toteutuessaankaan merkitystä paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalamääräykseen. Näin ollen myöskään tätä työtaistelua tukevat työtaistelut eivät kohdistu paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalamääräykseen.

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työtaisteluilla olisi pyritty rajoittamaan Metsäteollisuus ry:n paperiteollisuuden työehtosopimuksen 2 §:ssä sovittua järjestäytymisoikeutta kanteessa tarkoitetulla tavalla. Kun kanteessa tarkoitetut liikkeenjohdolliset ratkaisut on tehty noin kaksi vuotta ennen nyt kysymyksessä olevia lakkoja, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Paperiliiton ja sen jäsenyhdistysten työtaistelutoimin olisi estetty tai pyritty estämään liikkeen luovutustilanteessa paperiteollisuuden työehtosopimukseen sidotun luovuttajan niiden oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyminen luovutuksen saajalle, jotka entisellä haltijalla tuon työehtosopimuksen mukaan ovat olleet, tahi mitätöimään työnantajalle kuuluvan liikkeenjohdollisen toimivallan käyttäminen.

Mitä sitten tulee tukityötaistelutoimien kohdistumiseen paperiteollisuuden ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin, niin työtuomioistuin toteaa, että Metsäteollisuus ry on tuloratkaisun aikaansaamiseksi ilmoittanut 23.8.1995 metsäteollisuusyritysten pidättäytyvän ulkopuolisten palvelujen laajentamisesta mahdollisesti solmittavan tulosopimuksen aikana. Tulosopimus solmittiin sittemmin olemaan voimassa 31.1.1998 saakka.

Työtuomioistuimessa kuultujen Paperiliiton puheenjohtajan ja Metsäteollisuus ry:n varatoimitusjohtajan kertoman mukaan neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ovat tiivistyneet loppukesällä 1997. Erityisesti näissä neuvotteluissa on ollut esillä ulkopuolisen työvoiman käyttämisen periaatteet, joista sopimista Paperiliittoa tyydyttävällä tavalla liitto on pitänyt edellytyksenä osallistumiselleen uuteen tulopoliittiseen sopimukseen.

Paperiliitto on muun ohella tavoitellut järjestelyä, jolla työnantajan mahdollisuuksia käyttää ulkopuolista työvoimaa rajoitettaisiin siitä, mitä paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdassa on sovittu. Näin on pyritty varmistumaan siitä, että Paperiliiton jäsenistön tekemää työtä tai sen jäseniä ei siirry Paperiliiton solmimien työehtosopimusten soveltamispiiristä myöskään kulumassa olevan sopimuskauden päätyttyä.

Työtuomioistuimelle esitetyistä ammattiosastojen tiedotteista ja muusta selvityksestä on pääteltävissä, että tukilakkojen avulla on pyritty tukemaan Paperiliiton tavoitteita myös paperiteollisuuden työehtosopimuksen piirissä. Tältä osin samansanaisissa tiedotteissa on todettu, että "ABB Servicen hyökkäys työntekijöiden sopimussuojan heikentämiseksi onkin nähtävä ensimmäisenä askeleena operaatiossa, jolla aiotaan murentaa paperiteollisuuden työehtosopimusta laajemminkin".

Vaikka tukilakkoina toteutetut työtaistelut ovat olleet ABB Service Oy:n työntekijöiden työtaistelun tukemista, niillä on samalla katsottava tarkoitetun tukea Paperiliiton omia työehtosopimustavoitteita meneillään olevissa neuvotteluissa. Kysymys on siten ollut ainakin osaksi Paperiliiton omien järjestöllisten tavoitteiden ajamisesta paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Näin ollen tukityötaistelut ovat kohdistuneet paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan ulkopuolista työvoimaa koskeviin määräyksiin.

Paperiliiton ja sen ammattiosastojen vastuu

ABB Service Oy:n työntekijöiden työtaistelun tukemisena toteutetut lakot ovat edellä todetun mukaisesti kohdistuneet myös paperiteollisuuden työehtosopimuksen ulkopuolista työvoimaa koskevaan määräykseen. Paperiliitto ja sen kysymyksessä olevat ammattiosastot ovat työtaistelut yhteistoiminnassa toteuttaessaan rikkoneet niille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Paperiliitto ja sen kuultavina olevat ammattiosastot ovat velvollisia korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut vaadittuine korkoineen. Jutun laatu huomioon ottaen ja muun selvityksen puuttuessa niiden kohtuullisena määränä on pidettävä 4 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton ja sen jäljempänä mainitut jäsenyhdistykset maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, Paperiliiton 50 000 markkaa, Paperiliiton Nokian osasto n:o 2:n 22 000 markkaa, Paperiliiton Porin osasto n:o 10:n 16 000 markkaa, Paperiliiton Ikaalisten osasto n:o 90:n 3 000 markkaa ja Paperiliiton Oulun osasto n:o 43:n 18 000 markkaa.

Lisäksi Paperiliitto ja sen mainitut osastot velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion julistamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Kontio, Vänttinen, Palanko-Laaka ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Porttila, jonka lausuntoon jäsen Palanko-Laaka yhtyi, lausui:

Käsittelyratkaisun osalta yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun. Olen samaa mieltä työtuomioistuimen enemmistön kanssa siitä, että ABB Service Oy:n työntekijöiden työtaistelua tukevat työtaistelut eivät ole kohdistuneet paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan eikä järjestäytymisoikeutta koskeviin määräyksiin. Yhdyn enemmistön käsitykseen myös sikäli, että Paperiliiton tai sen jäsenyhdistysten työtaisteluilla olisi edes pyritty estämään liikkeenluovutustilanteessa tapahtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien asianmukaista siirtymistä luovutuksen saajalle tai ylipäätään mitätöimään työnantajalle kuuluvan liikkeenjohdollisen toimivallan käyttämistä. Samoin katson, etteivät tukitoimet ole kohdistuneet työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Edellä olevan perusteella hylkään kanteen. Asian laatuun nähden asianosaiset saavat kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvoitettuna lausumaan tuomittujen hyvityssakkojen määrästä ja oikeudenkäyntikuluista yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun.