Labor court allows backdated wage claims based on strike settlement applying to prior work stoppage.

Eräät ammattiosastot olivat ryhtyneet lakkoihin. Vastatoimena lakoille työnantajayhdistys oli julistanut joihinkin jäsenyrityksiinsä työsulun, joka oli myöhemmin purettu työnantajan yksipuolisin toimin. Pari päivää työsulun päättymisen jälkeen oli solmittu työtaisteluiden lopettamista ja keskeyttämistä koskeva työehtosopimus, jolloin lakot olivat päättyneet.

Kysymys ensinnäkin siitä, määrättiinkö työtaisteluiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä solmitussa työehtosopimuksessa työsulkuihin liittyvistä asioista, kun työsulku oli purettu työnantajan yksipuolisella päätöksellä ennen mainitun sopimuksen solmimista. Lisäksi kysymys siitä, voitiinko mainittua sopimusta ja erityisesti sen työn tarjoamis- ja palkanmaksuvelvollisuutta koskevaa määräystä soveltaa takautuvasti siten, että sitä sovellettiin työsulun päättymisen ja lakkojen loppumisen välisenä aikana syntyneisiin työntekijöiden palkkasaataviin.

Kuultavat Elintarviketeollisuus ry Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

LAUSUNTO

KANNE KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Vaatimukset

Edellä mainitut kantajat ovat Lappeenrannan käräjäoikeudessa muun ohella vaatineet, että Vaasan Leipomot Oy velvoitetaan suorittamaan heille maksamattomia palkkasaatavia maaliskuun 21. päivältä 1994 Kettuselle 271,09 markkaa, Koposelle 368,24 markkaa, Savolaiselle 282,57 markkaa, Teppanalle 237,12 markkaa ja Mattiselle 330,76 markkaa, sekä saataville korkoa 16 prosentin mukaan 30.3.1994 lukien.

Perustelut

Vaasan Leipomot Oy oli Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:n (jäljempänä ETTL) jäsenyritys. Työnantajaliitto oli julistanut leipomoalan jäsenyrityksiinsä työsulun, joka oli alkanut 10.3.1994. Työsulku oli ollut vastatoimi sille, että eräät elintarvikealan ammattiosastot olivat ryhtyneet paikallisiin lakkoihin. Kantajat tai heidän ammattiosastonsa eivät olleet olleet mukana näissä lakoissa.

Työsulku oli päättynyt 21.3.1994 kello 00 ja työnantaja oli käynnistänyt työt välittömästi 21.3.1994 aamuyöstä. Töiden käynnistymisestä huolimatta Vaasan Leipomot Oy ei ollut sallinut kantajien tehdä työsopimuksensa mukaista työtä heidän ilmoittautuessa työvuoroihinsa.

Työsopimuslain 27 §:n mukaan, mikäli työntekijä on työsopimuksensa mukaisesti työnantajan käytettävissä hänen kuitenkaan saamatta työskennellä työnantajasta riippuvasta syystä, työnantajan on maksettava hänelle palkka. Vastaajayhtiöllä ei ollut ollut mitään laillista perustetta estää työntekijöidensä työntekoa.

VASTAUS KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Vaatimukset

Vaasan Leipomot Oy on ensisijaisesti vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

Perustelut

ETTL:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n (jäljempänä SEL) välillä tehtiin 22.3.1994 työehtosopimus työtaisteluiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä. Sopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Lakot keskeytetään heti ja alkavat aikaisintaan uudelleen 28.3.1994 kello 00.00.

ETTL:n 10.3.1994 kello 06.00 alkavaksi ilmoittama työsulku todetaan puretuksi 21.3.1994 kello 00.00.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Työt käynnistetään sitä mukaan kuin yrityksen toiminnan kannalta mielekästä työtä on järjestettävissä ja siinä järjestyksessä ja siten kuin se on töiden suorittamisen ja töiden järjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista. Palkka- ja työehtoja ryhdytään soveltamaan työntekijäin ilmoittautuessa edellä mainitulla tavalla työvuoroonsa aloittaakseen työnteon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitulla työehtosopimuksella oli vahvistettu lopullisesti se, miten työtaistelutoimenpiteet keskeytettiin ja miten yritysten ja työntekijöiden tuli tässä tilanteessa menetellä. Huomattavaa oli, että sekä yrityksille että työntekijöille oli annettu tietty joustovara töiden käynnistyessä.

Käsiteltävänä olevassa jutussa oli kysymys siitä, oliko Vaasan Leipomot Oy menetellyt tämän työehtosopimuksen mukaisesti. Kanteessa oli siten kysymys yksinomaan työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain soveltamista ja tulkintaa koskevasta asiasta, joka kuului työtuomioistuimen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Kanneoikeudesta oli lisäksi luovuttu 22.3.1994 solmitussa työehtosopimuksessa, jossa oli muun muassa seuraavan sisältöinen säännös:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Osapuolina olevat järjestöt, järjestöjen jäsenet, järjestöjen luottamushenkilöt, luottamusmiehet, yksittäiset työntekijät tai työnantajat eivät ryhdy työsulun tai lakon johdosta oikeudellisiin toimenpiteisiin näihin työtaistelutoimenpiteisiin osallisina olleita työntekijöitä tai työnantajia eikä näiden työtaistelutoimenpiteiden piiriin kuuluneita työntekijöitä, työnantajia tai toisiaan vastaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kanteessa oli lähdetty siitä, että työnantajalla olisi ollut työsopimuslain 27 §:n mukaan velvollisuus tarjota työntekijöille työtä heti aamuyöstä 21.3.1994. Asiaa ei voitu kuitenkaan ratkaista soveltamalla työsopimuslakia, sillä kyseisessä tilanteessa työnantajan työntarjoamisvelvollisuuden sisältö määräytyi työehtosopimuksen normien perusteella. Lisäksi työsopimuslain 27 §:n 1 momentti oli dispositiivinen säännös, joka voitiin syrjäyttää sopimuksella.

Vaasan Leipomot Oy valmisti leipää. Kunkin päivän tuotanto määräytyi sen perusteella, mitä puhelinmyynnissä oli onnistuttu edellisenä päivänä myymään. Saatuaan tiedon työsulun loppumisesta eräät työntekijät olivat ilmoittautuneet välittömästi työhönsä. Tällöin tuotantoa hoitaneet toimihenkilöt olivat lähteneet kotiin ja työpaikalle saapuneet työntekijät olivat jatkaneet tuotantoa. Luottamusmiehelle oli ilmoitettu puhelimitse, että muille työntekijöille ei vielä sillä hetkellä ollut voitu tarjota työtä. Vaasan Leipomot Oy oli menetellyt työehtosopimuksen mukaisella tavalla.

Työntekijöillä ei ollut ollut oikeutta tehdä työtä 21.3.1994. Työsulun päättymisaikataulusta ja töiden käynnistymisestä päätti lähtökohtaisesti työnantaja yksin. Tässä tapauksessa töiden käynnistämisestä oli lisäksi sovittu työehtosopimuksella. Palkkaa oli vaadittu päivältä, jolloin työt eivät vielä olleet työsulun johdosta käynnistyneet kaikilta osin.

Väite siitä, että työehtosopimus olisi tullut voimaan vasta 22.3.1994 lukien oli käsittämätön, sillä sopimus nimenomaisesti koski mennyttä aikaa, muun muassa työtaistelutoimenpiteiden lopettamismenettelyä. Kantajat eivät olleet edes väittäneet, että sopimusta olisi jollain perusteella pidettävä pätemättömänä.

KANTAJAN VASTAUS OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEESEEN

Kantajat ovat vaatineet työsopimuksensa mukaista palkkaa maaliskuun 21. päivältä 1994, jolloin alalla ei ole ollut voimassaolevaa työehtosopimusta. ETTL:n ja SEL:n välinen työehtosopimus työtaisteluiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä oli allekirjoitettu vasta 22.3.1994 ja se oli ollut voimassa sanotusta päivästä lukien. Siten kyseinen työehtosopimus ei voinut tulla sovellettavaksi tässä jutussa.

Työtaistelujen päättämis- ja keskeyttämissopimuksen määräyksillä ei ollut luovuttu oikeudesta saada ja vaatia palkkaa työpäivältä, jolloin työntekijöillä oli ollut oikeus saada tehdä työsopimuksensa mukaista työtä ja vastaavasti työnantajalla oli ollut työn järjestämis- ja palkanmaksuvelvoite. Sopimus koski tapahtumia, jotka olivat sattuneet työsulun tai lakon aikana. Kyseessä olevassa jutussa oli kyse työsulun päätyttyä syntyneestä palkkaoikeudesta, josta työtaistelujen päättämissopimuksella ei ollut luovuttu.

KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS

Käräjäoikeus on jättänyt kanteen tutkimatta.

Päätöksessään käräjäoikeus on todennut, että kantajien vaatimukset perustuivat työtaisteluiden lopettamista koskevan työehtosopimuksen määräyksiin ja niiden tulkintaan. Kysymys oli siitä, oliko vastaajayhtiön menettely ollut tämän työehtosopimuksen mukaista ja siitä, oliko tätä työehtosopimusta sovellettava asiaan. Asianosaisten kesken oli siten erimielisyyttä työehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta ja oikeasta sisällyksestä. Suoritusvelvollisuuden määrästä ei ollut riitaa. Asia kuului näin ollen työtuomioistuimen toimivaltaan.

HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS

Kouvolan hovioikeus on 7.2.1996 antamassaan tuomiossa pysyttänyt käräjäoikeuden päätöksen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMPAAN OIKEUTEEN

Muutoksenhakemus

Kettunen ja hänen myötäpuolensa ovat vaatineet nyt kysymyksessä olevilta osin hovioikeuden tuomion kumoamista ja jutun palauttamista käräjäoikeuden tutkittavaksi.

Valittajien mukaan hovioikeus oli perustanut tuomionsa Vaasan Leipomot Oy:n väitteeseen siitä, että hakijoihin nähden olisi tullut noudattaa myöhemmin tehtyä työehtosopimusta. Väitteen oikeellisuutta ei kuitenkaan ollut tutkittu sen tarkemmin.

Hakijoiden työalalla ei ollut ollut 21.3.1994 voimassa olevaa palkkanormeja sisältävää tai muutakaan työehtosopimusta. Vain sellaiseen perustuen hakijat olisivat voineet nostaa kanteen työtuomioistuimessa.

Vastaus muutoksenhakemukseen

Vaasan Leipomot Oy on toistanut käräjä- ja hovioikeudelle esittämänsä vaatimukset ja niiden perustelut.

KORKEIMMAN OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Korkein oikeus on 14.3.1997 antamallaan päätöksellä työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla päättänyt pyytää työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, voidaanko ETTL:n ja SEL:n välillä 22.3.1994 solmittua työtaistelujen lopettamista ja keskeyttämistä koskevaa työehtosopimusta soveltaa kantajien palkkasaataviin aamuyöltä 21.3.1994.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Elintarviketeollisuus ry on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lausunnon antaminen edellyttää nähdäksemme ainakin seuraavan kolmen asian käsittelemistä. Ensinnäkin: koskeeko työehtosopimus 22.3.1994 ylipäätään työsulun päättymiseen liittyviä kysymyksiä. Toiseksi: millä perusteella määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden sisältö ajallisesti. Kolmanneksi: mikä on se normi, jonka perusteella palkkasaatavien suuruus määräytyy.

Työehtosopimuksen soveltaminen työsulkuun

Ensimmäisen kysymyksen osalta kantaja ja vastaaja olivat yleisissä tuomioistuimissa keskenään eri mieltä. Kantajan asiamies katsoi, että työehtosopimus ei koske lainkaan työsulun päättämistä vaan ainoastaan lakkojen lopettamista. Vastaaja oli asiasta eri mieltä ja kantaa on perusteltu muun muassa työehtosopimuksen sanamuodolla.

Työehtosopimus on otsikoitu sopimukseksi työtaisteluiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä. Yläkäsite työtaistelu pitää sisällään sekä lakon että työsulun. Sopimuksen kohdassa 2 todetaan työsulku puretuksi ja kohdassa 4, että työt käynnistetään sitä mukaan kuin yrityksen toiminnan kannalta mielekästä työtä on järjestettävissä ja siinä järjestyksessä ja siten kuin se on töiden suorittamisen ja töiden järjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista. Kohdassa 5 puhutaan jälleen työsulusta; osapuolet ovat sitoutuneet olemaan nostamatta kanteita muun muassa työsulun johdosta.

Sopimuksen sanamuoto on siis varsin selvä: se kattaa sekä lakot että työsulun. Tämä oli myös työehtosopimusosapuolten tarkoitus kun sopimus tehtiin. Mitään muuta mielekästä sisältöä sopimukselle ei voida antaa. Se, joka muuta väittää, on sekä perustelu- että näyttövelvollinen tulkinnastaan.

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden ajallinen sisältö

Työsululle on ominaista se, että työtä ei tehdä ja palkkaa ei makseta. Toisaalta, kun työsulku päättyy, työnteko ja sen mukana palkanmaksu alkavat. Työsulun kesto siis määrittää palkanmaksuvelvollisuuden ajallisen laajuuden. Työehtosopimuksessa on kaksi kohtaa, jotka liittyvät tähän asiaan:

Kohdassa 2 todetaan: "ETTL:n 10.3.1994 kello 06.00 alkavaksi ilmoittama työsulku todetaan puretuksi 21.3.1994 kello 00.00".

Kohdassa 4 on sovittu puolestaan edelliseen liittyen, että: "Työt käynnistetään sitä mukaan kuin yrityksen toiminnan kannalta mielekästä työtä on järjestettävissä ja siinä järjestyksessä ja siten kuin se on töiden suorittamisen ja töiden järjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista..."

Nämä kaksi sopimuslauseketta määrittelevät sen, milloin työnantajan työntarjoamisvelvollisuus alkoi. Kun tästä velvollisuudesta seuraa oikeus palkkaan, niin ne määrittelevät myös sen ajankohdan, josta kantajien palkkasaatavat alkoivat kertyä. Saatavien syntyhetken osalta ei ole olemassa mitään muuta normia, jota voitaisiin soveltaa, kuin työehtosopimuksen määräykset. Sitä kysymystä, oliko työnantaja menetellyt oikein kun hän ei ollut tarjonnut työtä vielä 21.3. aamuyöllä eikä alkanut maksaa palkkaa, ei siis voida ratkaista muulla tavalla kuin työehtosopimusta tulkitsemalla.

Palkkasaatavien suuruuden määräytyminen

Kantajat vaativat alioikeudessa tiettyjä markkamääräisiä palkkasaatavia 21.3.1994. Oikeudessa ei perusteltu tarkemmin sitä, mihin ne perustuivat, mutta perusteena oli ilmeisesti vanha työehtosopimus niin sanotun jälkivaikutuksen nojalla. On myös ajateltavissa, että uutta työehtosopimusta olisi voitu soveltaa jo 21.3., mutta silloin kyseessä olisi kantajienkin mukaan ollut työtuomioistuinasia.

Sillä seikalla, katsotaanko saatavien perustuneen vanhaan vai uuteen työehtosopimukseen, ei ole kuitenkaan merkitystä niiden määrän kannalta. Rahamäärä olisi ollut kummankin sopimuksen perusteella täsmälleen sama, koska uuden työehtosopimuksen mukaiset korotukset astuivat voimaan vasta myöhemmin. Riidanalaista tässä jutussa on se, pitikö tuo markkamäärä maksaa päivältä 21.3. vai ei. Kantajat katsoivat, että piti maksaa, kun taas vastaaja oli toista mieltä.

Tätäkin kautta päädymme siihen, että asia ei ratkea muulla tavalla kuin työehtosopimusta soveltamalla ja tulkitsemalla.

Yhteenveto

Edellä esitetyn perusteella on mielestämme selvää, että työehtosopimus 22.3.1994 koskee työsulun päättymiseen liittyviä kysymyksiä. Edelleen on selvää, että työn tarjoamisvelvollisuuden alkaminen työsulun päättyessä on määräytynyt yksinomaan tuon työehtosopimuksen perusteella. Tästä puolestaan seuraa, että myös palkanmaksuvelvollisuuden alkamisajankohta on määräytynyt myös saman sopimuksen mukaan. Kun riidan kohteena on kysymys siitä, onko työntekijöillä tietyn suuruinen palkkasaatava työnantajaltaan päivältä 21.3.1994, kysymys voidaan ratkaista vain edellä mainitun työehtosopimuksen perusteella.

Vastauksena korkeimman oikeuden lausuntopyyntöön työtuomioistuimen tulisi näin ollen todeta, että Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välillä 22.3.1994 solmittua työtaisteluiden lopettamista ja keskeyttämistä koskevaa työehtosopimusta voidaan soveltaa Kettusen ja hänen myötäpuolensa palkkasaataviin aamuyöltä 21.3.1994.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SEL on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossaan todennut muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asiassa puheena oleva työtaisteluiden lopettamista ja keskeyttämistä koskeva sopimus oli laadittu vasta 22.3.1994 kello 22 aikaan sen jälkeen kun työministeriön asettama sovintolautakunta oli tehnyt esityksen uuden työehtosopimuksen ehdoista ja sen käsittelyajaksi ammattiosastojen lakot keskeytettiin. Tähän liittyen työtaisteluiden lopettamis- ja keskeyttämissopimuksessa sovittiin siitä, että työt käynnistetään sitä mukaan kuin yrityksen toiminnan kannalta mielekästä työtä on järjestettävissä ja siten kuin se on töiden suorittamisen ja töiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaista. Tosin tällöinkin palkka- ja työehtoja tuli sopimuksen mukaan ryhtyä soveltamaan työntekijän ilmoittautuessa edellä mainitulla tavalla työvuoroonsa aloittaakseen työnteon.

Sopimuksessa ei siis ole lainkaan sovittu niistä ehdoista, joilla työsulku lopetettiin. Se päätettiin, kuten todettu, ehdoitta. Siten lausuntopyynnössä mainittua työtaisteluiden lopettamista ja keskeyttämistä koskevaa sopimusta ei voida lainkaan soveltaa korkeimmassa oikeudessa vireillä olevassa asiassa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Tausta ja erimielisyys

Eräät SEL:n ammattiosastot ovat ryhtyneet paikallisiin lakkoihin peruselintarvike-, panimo- ja meijeriteollisuudessa 7.3.1994 lukien. Vastatoimena lakoille ETTL on julistanut leipomoalan jäsenyrityksiinsä 10.3.1994 voimaantulleen työsulun. SEL on puolestaan 20.3.1994 päättänyt laajentaa työtaistelutoimet 21.3.1994 kello 6 alkaen koskemaan myös rehuteollisuutta.

Kun työriidan sovittelussa ei ollut onnistuttu, valtakunnansovittelija on esittänyt 20.3.1994 erityisen sovittelulautakunnan asettamista. Samalla hän on vedonnut riidan osapuoliin, että nämä pidättäytyisivät työtaistelun laajentamisesta ja pyrkisivät toimenpiteisiin, jotka parantaisivat neuvotteluilmapiiriä.

ETTL:n hallitus on 20.3.1994 päättänyt lopettaa työsulun 21.3.1994 kello 00. Perusteluna tähän on liiton jäsenkirjeen mukaan ollut laajenevan lakon kielteiset vaikutukset sekä valtakunnansovittelijan edellä tarkoitettu vetoomus riidan osapuolille. Samassa 20.3.1994 päivätyssä jäsenkirjeessä on töiden käynnistymisestä annettu seuraavat ohjeet:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

"Työt työsulun piirissä olleissa yrityksissä käynnistyvät niin pian kuin mahdollista työnantajan työntekijöille ilmoittamassa järjestyksessä. Työntekijät, jotka tiistaihin 22.3.1994 klo 07.00 mennessä ilmoittautuvat työhön työnantajalle, jatkavat ns. vanhoina työntekijöinä yrityksissä. Työt käynnistetään sitä mukaa kuin yrityksen toiminnan kannalta mielekästä työtä on järjestettävissä ja siinä järjestyksessä ja siten kuin se on töiden suorittamisen ja töiden järjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista."

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SEL:n ensin hylättyä sovittelulautakunnan esityksen riidan osapuolten neuvotteluedustajat ovat 22.3.1994 hyväksyneet valtakunnansovittelijan tarkentaman sovintoesityksen. Samalla on sovittu työtaisteluiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä. Sovintoesityksen tultua lopullisesti hyväksytyksi osapuolet ovat seuraavana päivänä 23.3.1994 vielä erikseen sopineet lakkojen lopettamisesta.

Eräät Vaasan Leipomot Oy:n palveluksessa olleet työntekijät ovat ilmoittautuneet työhön aamuyöllä 21.3.1994 työnantajan kuitenkaan tarjoamatta heille työtä. Lausuntopyynnön kohteena olevassa erimielisyydessä on kysymys siitä, määräytyykö kyseisten työntekijöiden oikeus palkkaan aamuyöltä 21.3.1994 työsopimuslain vai 22.3.1994 työtaisteluiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä solmitun sopimuksen perusteella.

Työtaisteluiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä 22.3.1994 tehdyn sopimuksen tulkinta

ETTL ja SEL ovat edelle jäljennetyistä lausunnoista ilmenevin tavoin olleet erimielisiä siitä, koskeeko kysymyksessä oleva työehtosopimus ja erityisesti sen työn tarjoamisvelvollisuutta koskeva määräys työsulun ja lakkojen päättymisen välistä aikaa.

Sopimuksen 2 ja 5 §:n nimenomaiset maininnat työsulusta samoin kuin sopimuksen otsikointi osoittavat työtuomioistuimen mielestä, että myös lakkoja aiemmin päättyneeseen työsulkuun liittyvät asiat on ainakin joiltakin osin tarkoitettu saattaa tämän sopimusjärjestelyn piiriin.

SEL:n palkkasihteeri on työtuomioistuimessa todistajana kertonut, että sovintoehdotuksen hyväksymisen jälkeen valtakunnansovittelija oli esittänyt osapuolille laatimansa lakon lopettamissopimuksen. Siihen liittyen todistaja oli kysynyt työnantajapuolelta, miten työnantaja tulkitsi sopimuksen 4 kohtaa erityisesti palkanmaksuvelvollisuuden alkamisen kannalta. Työnantajapuoli oli todennut, että palkka maksetaan siitä lähtien, kun työtä voidaan tarjota. Työnantajapuolen vastaus ei ollut tyydyttänyt todistajaa ja asia oli tuolloin jäänyt riitaiseksi. Muutoin työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimuksesta ei ollut keskusteltu. Todistajan mukaan SEL ei yksin lakon lopettamissopimuksen vuoksi ollut valmis jatkamaan työtaistelutoimia, minkä vuoksi sopimus oli allekirjoitettu.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu Elintarviketeollisuus ry:n johtaja on puolestaan kertonut, että työtaisteluiden lopettamista ja keskeyttämistä koskeva työehtosopimus oli tehty tiistaina 22.3.1994. Tällä sopimuksella oli sovittu työsulkujen lopettamisesta ja lakkojen keskeyttämisestä. Kun sopimus oli allekirjoitettu, paikalla olivat olleet SEL:n edustajina vain liiton puheenjohtaja ja liittosihteeri. Ennen sopimuksen allekirjoittamista ei ollut käyty minkäänlaisia keskusteluja siitä, miten tiettyjä sopimuksen kohtia olisi tullut tulkita tai mitä sopimuksessa työtaistelulla tarkoitettiin.

Vasta seuraavana päivänä eli 23.3.1994 oli tehty lopullinen lakkojen lopettamissopimus. Todistajan mukaan tällöin paikalla oli ollut myös työtuomioistuimessa todistajana kuultu SEL:n palkkasihteeri, joka oli kysynyt työnantajaliiton edustajilta liittyen edellisenä päivänä tehdyn sopimuksen 4 kohtaan, miten työnantaja tulkitsi työn tarjoamis- ja palkanmaksuvelvollisuutta työsulkutilanteessa. Työnantajaliiton edustajat olivat todenneet tulkinnan olevan analoginen lakkotilanteiden kanssa. Tämä tarkoitti sitä, että myös työsulkujen päättymisen yhteydessä työtä tarjottaisiin sitä mukaan kuin työt lähtivät käyntiin. Palkkaa maksettaisiin ainoastaan niille työntekijöille, joille oli työtä tarjolla. SEL:n palkkasihteeri ei todistajan mukaan ollut hyväksynyt työnantajapuolen tulkintaa asiasta. SEL:n edustajat olivat kuitenkin allekirjoittaneet lakon lopettamissopimuksen.

Koska muun muassa töiden käynnistämisestä, palkanmaksuvelvollisuudesta ja työhön palaamisesta oli sovittu jo edellisenä päivänä tehdyssä työtaisteluiden lopettamista ja keskeyttämistä koskevassa sopimuksessa, 23.3.1994 tehdyssä lakon lopettamissopimuksessa ei todistajan mukaan ollut näitä asioita koskevia määräyksiä.

Kyseisen johtajan kertoman mukaan ETTL:n hallituksen tehtyä päätöksensä työsulun purkamisesta oli tarkoitettu, että työt lähtisivät käyntiin sitä mukaan kuin se olisi mielekästä. Todistajan mukaan SEL on aikaisemmin hyväksynyt tämän saman periaatteen lakkojen päättymisten osalta. Lakkojenkaan päättyessä kaikki työntekijät eivät tulleet yhtäaikaa töihin ja palkka maksettiin siitä lukien, kun työtä voitiin tarjota. Todistajan mukaan Elintarviketeollisuus ry oli pitänyt sopimuksen 4 kohtaa tärkeänä periaatteena, jonka mukaisesti myös jäsenyrityksiä oli ohjeistettu kiertokirjein. Todistajan mielestä siinä, että työntekijän eduista sovittiin taannehtivasti, ei ole mitään poikkeuksellista.

Työtuomioistuin toteaa esitetyn selvityksen perusteella, ettei sopimuksen yksittäisistä määräyksistä ja niiden soveltamisesta työsulun päättymisen jälkeiseen aikaan ole 22.3.1994 erityisemmin keskusteltu. Sopimuksen töiden aloittamista koskevat määräykset ovat olleet yleisen työmarkkinakäytännön mukaiset ja vastanneet myös niitä ohjeita, joita työnantajaliitto on antanut jäsenyrityksilleen työsulun yksipuolisesti purkaessaan.

Työmarkkinakäytännössä työtaistelutoimenpiteiden lopettamista koskevilla sopimuksilla pyritään siihen, että paluu normaaliin työskentelyyn voisi tapahtua nopeasti ja joustavasti. Tässä tapauksessa työsulun ja lakkojen samoin kuin niiden päättymisen välillä on ollut läheinen asiallinen ja ajallinen yhteys. Tulkittava sopimus on sisältänyt nimenomaisia mainintoja työsulusta. Lisäksi sopimuksen 4 kohdan tulkinta työsulun päätyttyä on edellä todetuin tavoin ollut esillä sopimusneuvotteluissa. Tähän nähden sopijapuolten tarkoitusta työtuomioistuimen mielestä vastaa parhaiten tulkinta, jonka mukaan sopimuksella on sovittu kattavasti kaikkien työtaistelutoimenpiteiden, siis myös työsulun, osalta niistä periaatteista, joita noudatetaan siirryttäessä normaaliin työskentelyyn työtaistelun päätyttyä.

Sovittaessa 22.3.1994 työtaisteluiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä työt työsulun piirissä olleilla työpaikoilla olivat jo ainakin pääosin käynnistyneet. Sopiessaan sopimuksen 4 kohdan mukaisista periaatteista sopijapuolten on katsottava tarkoittaneen ulottaa sopimuksen soveltamispiiri takautuvasti myös työsulun päättymisen ja lakkojen loppumisen väliseen aikaan. Vaikka sopimukseen sen takautuvilta osin ei liittyisikään kaikkia työehtosopimuslain mukaisia oikeusvaikutuksia, sopimuksen solmiminen tältä osin kuitenkin merkitsee, että mahdolliset tulkintaerimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen perusteella ja sen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

Yhteenveto

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työtaisteluiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä 22.3.1994 tehdyllä työehtosopimuksella on tarkoitettu sopia myös niistä periaatteista, joita on noudatettava työsulun 20.3.1994 päätyttyä. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että mainittua sopimusta voidaan soveltaa Kettusen ja hänen myötäpuolensa palkkasaataviin aamuyöltä 21.3.1994.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Niskanen, Vänttinen, Sulkunen ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Tuliara.

Lausunto on yksimielinen.