Legislator Case Law & Legislation
TT:1997-3 AI generated

Labor court allows collective agreement application based on employer's business and job duties, not client identity.

Case Number TT:1997-3
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The labor court allowed the employee's claim for severance pay by applying a collective agreement to her employment contract. Although the employer argued the agreement was inapplicable because the employee was not a union member, the court determined the agreement applied based on the employer's primary business of providing management services to transport companies and the nature of the employee's office duties. The decision rests on the principle that the relevant collective agreement is identified by the employer's industry and the specific job performed, rather than the identity of the client receiving the services.

Legislator headnote

AI generated

Työsopimuslain 17 §; Työsopimuslain 4 §:n nojalla sovellettava alan työehtosopimus määritellään työnantajan toimialan ja työntekijän tehtävän perusteella, ei asiakkaan toimeksiannon perusteella.

Keywords

AI generated
collective agreement application labor law interpretation severance pay claim employment contract terms industry specific agreement

Cited Legislation

AI generated
Työsopimuslain 17 §
Mutanen ei kuitenkaan ollut viimeksi mainitun liiton jäsen eikä työsopimuslain 17 §:n yleissitovuussäännös voinut siten tulla sovellettavaksi hänen vahingokseen.
Työsopimuslain 4 §
Työsopimuslain 38 §
Työsopimuslain 38 §:n mukaan työnantajan olisi kuulunut noudattaa työsopimuksen irtisanomisessa kahden kuukauden irtisanomisaikaa.
Työsopimuslain 51 §
Koska työnantajalla ei ollut ollut taloudellisia ja tuotannollisia syitä Mutasen irtisanomiseen, oli työnantaja velvollinen korvaamaan Mutaselle tästä aiheutuneen vahingon työsopimuslain 51 §:n perusteella.
Työsopimuslain 47 f §
Kanteessa työsopimuslain 47 f §:n perusteella vaadittu korvaus oli määrältään liian suuri huomioon ottaen Mutasen työsuhteen lyhyt kesto ja muut olosuhteet.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys autoliikenteen alalla toimiville yrityksille hallintopalveluja myyneen yrityksen palveluksessa olleen toimistotyöntekijän työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Kuultavat Autoliikenteen Työnantajaliitto ry Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n välillä 22.2.1995 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § SOVELTAMISALA

Tällä työehtosopimuksella määrätään Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevien konttoritoimihenkilöiden ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöiden työehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Toimistotyöntekijä Leena Mutanen on Hannu & Heikki Kovanen Oy:tä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa ajamassaan kanteessa vaatinut Hannu & Heikki Kovanen Oy:n velvoittamista maksamaan hänelle saamatta jääneenä irtisanomisajan palkkana yhden kuukauden palkan eli 9 500 markkaa ja odotusajan palkkana kuuden päivän palkkaa vastaavat 2 651,16 markkaa.

Mutanen on edelleen vaatinut Hannu & Heikki Kovanen Oy:n velvoittamista ensisijaisesti työsopimuslain 47 f §:n perusteella suorittamaan hänelle korvauksena perusteettomasta työsuhteen päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavat 111 400 markkaa ja toissijaisesti työsopimuslain 51 §:n mukaisena vahingonkorvauksena viiden päivän palkkaa vastaavan määrän eli 2 209,30 markkaa sekä 54 000 markkaa ajalta 28.7.1995 - 28.7.1996 ja 4 600 markkaa kuukausittain 29.7.1996 lukien.

Mutanen on vaatinut kaikkien edellä mainittujen korvausten maksamista laillisine korkoineen.

Perustelut

Mutanen oli työskennellyt Hannu & Heikki Kovanen Oy:n palveluksessa toimistotyöntekijänä 30.9.1994 alkaen. Työnantaja oli irtisanonut Mutasen työsopimuksen 22.6.1995 päättymään yhden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen 22.7.1995. Työsopimuslain 38 §:n mukaan työnantajan olisi kuulunut noudattaa työsopimuksen irtisanomisessa kahden kuukauden irtisanomisaikaa. Työnantaja oli kuitenkin väittänyt, että Mutasen työsopimuksen irtisanomiseen tuli soveltaa Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n välisen työehtosopimuksen määräyksiä. Mutanen ei kuitenkaan ollut viimeksi mainitun liiton jäsen eikä työsopimuslain 17 §:n yleissitovuussäännös voinut siten tulla sovellettavaksi hänen vahingokseen.

Kirjallisen toimenkuvan mukaan Mutasen työtehtäviin oli kuulunut muun muassa henkilöliikenteen ajotilitysten tarkastus, atk-käsittely ja rahalähetysten tekeminen pankkiin vientiä varten, konekielisten maksutapahtumien hoito lähetysvalmiuteen, yhteenvetolistojen teko ajotilityksistä, henkilöliikenteen palkanlaskenta joka kuukausi sekä osallistuminen puhelinpäivystykseen, johon kuului tilausten vastaanottoa ja tilausten välittämistä.

Koska työnantajalla ei ollut ollut taloudellisia ja tuotannollisia syitä Mutasen irtisanomiseen, oli työnantaja velvollinen korvaamaan Mutaselle tästä aiheutuneen vahingon työsopimuslain 51 §:n perusteella.

VASTAUS

Vaatimukset

Hannu & Heikki Kovanen Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Lisäksi yhtiö on vaatinut Mutasen velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.

Perustelut

Mutasen ja työnantajan välisellä työsopimuksella oli sovittu, että työsuhteessa noudatetaan alan työehtosopimusta. Mutanen itse oli ilmoittanut, että sovellettava työehtosopimus oli Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n välinen työehtosopimus. Mutanen oli tuonut työpaikalle jäljennöksen kysymyksessä olevasta työehtosopimuksesta. Kun Mutasen lomarahan maksamisessa oli kesällä 1995 tapahtunut virhe, oli Mutanen pyytänyt virheen korjaamista ja vedonnut edellä mainitun työehtosopimuksen määräyksiin. Vaikka kumpikaan työsopimuksen osapuolista ei ollut työehtosopimukseen osallisen liiton jäsen, oli mainittua työehtosopimusta kuitenkin noudatettava, koska tästä oli osapuolten välillä sovittu. Mainittu työehtosopimus oli myös kysymyksessä olevalla alalla yleissitova.

Hannu & Heikki Kovanen Oy oli ollut autoliikennealan hallintopalveluja tuottanut yhtiö. Yhtiön tosiasialliseen toimialaan ei ollut kuulunut muita toimintoja, vaikka kaupparekisteriin merkityn toimialan puitteissa tämä olisikin ollut mahdollista. Yhtiö oli tuottanut hallintopalveluja autoliikennettä harjoittaville yhtiöille, joista osa oli ollut osittain samojen omistajien omistuksessa kuin Hannu & Heikki Kovanen Oy, mutta osa oli ollut täysin ulkopuolisia yhtiöitä. Se, että varsinaista tuotannollista toimintaa eli autoliikennettä oli jouduttu harjoittamaan usean eri yhtiön puitteissa, oli johtunut toisaalta liikenneluvista ja toisaalta omistuspohjan eroavaisuuksista.

Hannu & Heikki Kovanen Oy ei ollut milloinkaan harjoittanut liikennöintiä. Toiminta oli muodostunut kannattamattomaksi johtuen nimenomaan hallintopalvelujen kysynnän vähenemisestä. Autoliikennettä harjoittavat yhtiöt olivat kehittäneet ja olivat edelleen kehittämässä työmenetelmiään siten, että ne pystyivät itse hoitamaan ne tehtävät, jotka aiemmin oli teetetty erillisellä hallinnointiyhtiöllä. Vuoden 1994 lopussa yhtiö oli menettänyt suurimman osan ulkopuolisista toimeksiantajista ja tiedossa oli ollut, että vuoden 1995 aikana se tulisi menettämään loputkin ulkopuoliset asiakkaat. Myös yhtiön kanssa osittain samaan intressipiiriin kuuluvien liikennöintiä harjoittavien yhtiöiden osalta oli tarve teettää hallintopalveluja erillisellä yhtiöllä vähentynyt samasta syystä. Yhtiön liiketoiminnan jatkamiselle ei siten ollut ollut enää perusteita.

Hannu & Heikki Kovanen Oy:n palveluksessa olleelle kolmelle henkilölle yhtiö oli pyrkinyt järjestämään uuden työpaikan. Omistusyhteyden vuoksi asia oli pyritty järjestämään siten, että kaikille työntekijöille oli tarjottu työtä Autopalvelu Kovanen Oy -nimisestä yhtiöstä. Muut työntekijät olivat siirtyneet tämän yhtiön palvelukseen vuoden 1995 alusta lukien, mutta Mutanen oli kieltäytynyt ottamasta vastaan tarjottua työtä.

Hannu & Heikki Kovanen Oy ja Autopalvelu Kovanen Oy eivät kuitenkaan olleet olleet sellaisessa suhteessa keskenään, että viimeksi mainitulla yhtiöllä olisi ollut uudelleensijoitusvelvollisuus Hannu & Heikki Kovanen Oy:n työntekijöihin nähden. Tästä huolimatta Hannu & Heikki Kovanen Oy oli pyrkinyt järjestämään työntekijöilleen uuden työpaikan Autopalvelu Kovanen Oy:ssä. Myös mainitussa yhtiössä tarve hallintopalvelujen teettämiseen erillisellä yhtiöllä oli vähentynyt vuoden 1995 alkupuolella, koska yhtiö oli investoinut satoja tuhansia markkoja uuteen tietojenkäsittelyohjelmaan. Tämän johdosta sen työn tekemiseen, joka aikaisemmin oli teetetty erillisellä hallintoyhtiöllä, oli kulunut entistä vähemmän aikaa. Tarvetta palvelujen ostamiseen toiselta yhtiöltä ei enää ollut ollut.

Vaikka Mutasella ja työnantajalla olikin ollut Mutasen työsuhteen kestoaikana eräitä erimielisyyksiä, ei näillä ollut ollut mitään tekemistä Mutasen työsopimuksen irtisanomisen kanssa. Työsopimuksen irtisanominen oli johtunut ainoastaan Hannu & Heikki Kovanen Oy:n toiminnan lopettamisesta kannattamattomana.

Kanteessa työsopimuslain 47 f §:n perusteella vaadittu korvaus oli määrältään liian suuri huomioon ottaen Mutasen työsuhteen lyhyt kesto ja muut olosuhteet. Työsopimuslain 51 §:ssä tarkoitetusta vahingosta Mutanen ei ollut esittänyt selvitystä.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, minkä työehtosopimuksen mukaan Mutasen työsuhteen ehdot määräytyvät.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Autoliikenteen Työnantajaliitolle ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ovat työtuomioistuimelle antamassaan yhteisessä lausunnossa todenneet muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Käsiteltävänä olevasta asiasta laaditusta kertoelmasta käy ilmi osapuolten olevan erimielisiä siitä, kuinka työehtosopimuksen noudattamisesta on sovittu. Kantajan kertomuksen mukaan kirjallisessa työsopimuksessa oli sovittu noudatettavaksi vain alan työehtosopimusta, jota ei oltu tarkemmin määritelty. Vastaajan kertomuksen mukaan kantaja oli itse ilmoittanut noudatettavaksi työehtosopimukseksi Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliiton välisen työehtosopimuksen, josta oli antanut vastaajalle myös jäljennöksen. Vastaaja oli hyväksynyt mainitun työehtosopimuksen noudatettavaksi kantajan työsuhteessa.

Kertoelmasta käy edelleen ilmi, että osapuolet ovat erimielisiä yrityksen toimialasta ja tosiasiallisesta toiminnasta. Kantajan mukaan yhtiön toimialaan kuului muun muassa tekstiili-, öljy- ja autotarvikkeiden välitys-, tukku- ja vähittäiskauppa sekä kiinteistöjen hallinnointi vuokra-autoliikenteen ohella. Edelleen kantajan mukaan yhtiön toiminta oli tosiasiallisesti ollut tavanomaista alaan sitoutumatonta hallintotoimintaa. Vastaajan mukaan yhtiö oli ollut autoliikennealan hallintopalveluja tuottanut yhtiö, eikä yhtiön tosiasialliseen toimialaan ollut kuulunut muita toimintoja, vaikka kaupparekisteriin merkityn toimialan puitteissa tämä olisikin ollut mahdollista. Yhtiö oli tuottanut hallintopalveluja autoliikennettä harjoittaville yhtiöille.

Liitot toteavat, että mainitun työehtosopimuksen soveltamisalapykälän mukaan työehtosopimuksella määrätään Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevien konttoritoimihenkilöiden ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöiden sekä huoltokorjaamoiden teknisten toimihenkilöiden työehdot. Työehtosopimus on autoliikennealalla em. tehtävissä toimivia koskeva työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettu yleissitova työehtosopimus. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n sääntöjen mukaan liitto on autoliikennettä ja siihen liittyvää toimintaa harjoittavien yritysten työnantajaliitto. Liiton jäseneksi voidaan ottaa luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka Suomessa harjoittaa em. toimintaa.

Edellä olevan perusteella liitot toteavat, että mikäli lausunnon kohteena olevan yrityksen pääasiallisena toimialana on hoitaa esim. kuljetusliikkeen hallintotoimintoja, ajosuunnittelua sekä ajojärjestelyä ja hallintopalveluja ostava yhtiö toimii pääosin kuljetusalalla, jossa Autoliikenteen ja Erityisalojen Toimihenkilöliiton välistä työehtosopimusta noudatetaan, Leena Mutasen ja yhtiön väliset työsuhteen ehdot määräytyvät Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välisen konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt lausuntoa siitä, minkä työehtosopimuksen mukaan Hannu & Heikki Kovanen Oy:n palveluksessa olleen toimistotyöntekijä Leena Mutasen työsuhteen ehdot määräytyvät. Mahdollisesti sovellettavana työehtosopimuksena käräjäoikeudessa on esillä ollut vain Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n välillä solmittu työehtosopimus.

Kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan työehtosopimuksella määrätään Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevien konttoritoimihenkilöiden ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöiden työehdot. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnossaan todenneet, että Autoliikenteen Työnantajaliiton sääntöjen mukaan työnantajaliiton jäseneksi voidaan ottaa luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhtiö, joka Suomessa harjoittaa autoliikennettä ja siihen liittyvää toimintaa. Hannu & Heikki Kovanen Oy ei ole mainitun työnantajaliiton jäsen eikä yhtiö siten ole työehtosopimuslain nojalla sidottu kysymyksessä olevaan työehtosopimukseen.

Edellä tarkoitettuun työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnossaan edelleen todenneet työehtosopimuksen olevan autoliikennealalla konttoritoimihenkilöiden ja liikennejärjestelytoimihenkilöiden tehtävissä toimivia koskeva työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettu yleissitova työehtosopimus.

Käräjäoikeuden asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Hannu & Heikki Kovanen Oy:n toimialaan on kaupparekisteriin merkitystä poiketen kuulunut vain hallintopalvelujen tuottaminen autoliikennettä harjoittaville yhtiöille, joista osa on ollut osittain samojen omistajien omistuksessa kuin Hannu & Heikki Kovanen Oy ja osa on ollut ulkopuolisia yrityksiä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ovat olleet yhtä mieltä siitä, että jos Hannu & Heikki Kovanen Oy:n pääasiallisena toimialana on ollut hoitaa esimerkiksi kuljetusliikkeen hallintotoimintoja, ajosuunnittelua sekä ajojärjestelyä ja ajopalveluja ostava yhtiö on toiminut pääosin kuljetusalalla, määräytyivät Mutasen ja yhtiön välisen työsuhteen ehdot liittojen välillä solmitun konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaisesti. Liitot ovat siten katsoneet, että jos yhtiön toimiala on ollut edellä esitetyn mukainen, olisi Mutasen ja yhtiön välisessä työsuhteessa noudatettavana työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettuna alan työehtosopimuksena pidettävä kysymyksessä olevaa työehtosopimusta.

Liittojen yhteisen lausunnon johdosta työtuomioistuin toteaa, että kysymys sovellettavasta työehtosopimuksesta on arvioitava lähtökohtaisesti työnantajan oman toimialan ja yrityksessä tehtävän työn mukaan. Sovellettavan työehtosopimuksen kannalta ei sen sijaan ole merkitystä, kenen toimeksiannosta työtä on tehty.

Esitetty selvitys viittaa siihen, että Hannu & Heikki Kovanen Oy:n pääasiallisena toimialana on ollut hallintopalvelujen myyminen erityisesti liikennettä harjoittaville yrityksille. Toimialansa puolesta yhtiö voisi kuulua jäsenenä Autoliikenteen Työnantajaliittoon ja sitä kautta olla työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sidottu mainitun liiton tekemiin työehtosopimuksiin. Mutasen työ sellaisena kuin se ilmenee kirjallisesta toimenkuvasta ja solmituista työsopimuksista on ollut tyypillisesti liikenteen harjoittamiseen liittyvää konttorityötä. Tähän nähden työtuomioistuimella ei ole syytä poiketa liittojen lausunnossaan omaksumasta kannasta, jonka mukaan Hannu & Heikki Kovanen Oy:n ja Mutasen välisen työsuhteen vähimmäisehdot voivat määräytyä Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n välisen konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan.

Käräjäoikeudessa esitetyn selvityksen ja käräjäoikeuden lausuntopyynnön perusteella työtuomioistuimella ei ole mahdollisuutta ottaa kantaa siihen, saattaisiko kysymyksessä olevaan työsuhteeseen tulla sovellettavaksi myös jokin muu kuin edellä tarkoitettu työehtosopimus.

Sen seikan ratkaisemiseen, mitä on pidettävä työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettuna alan työehtosopimuksena, voi vaikuttaa esillä olevassa asiassa myös käräjäoikeudessa mahdollisesti esitettävä yhtiön toimialaa koskeva lisäselvitys. Työtuomioistuimella ei ole muutoinkaan aihetta enemmälti ottaa kantaa työsopimuslain 17 §:n nojalla sovellettavaan työehtosopimukseen, koska se työsopimuslain tulkintakysymyksenä jää työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:ssä säädetyn lausuntomenettelyn ulkopuolelle.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Koski, H. Rautiainen, Kontio, Leivo ja Hynönen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.