Labor court rules employer must pay severance and damages for wrongful termination of union representative.

Vaikka luottamusmiehenä toimineen matkatoimistovirkailijan asiakaspalvelussa oli saattanut olla puutteita, ei hänen työtehtävien hoidostaan esitetty selvitys kuitenkaan osoittanut, että hänen menettelynsä olisi ollut sellaista, että työnantajan maine hyvänä matkatoimistona olisi tämän vuoksi vaarantunut ja että työnantajalla tällä perusteella olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu tärkeä syy työsopimuksen purkamiselle. Luottamusmiehen ei myöskään ollut näytetty hänelle aikaisemmin annetun varoituksen jälkeen luottamusmiessopimuksessa tarkoitetuin tavoin toistuvasti ja olennaisesti jättäneen työvelvoitteitansa täyttämättä siten, että työnantajalla tällä perusteella olisi ollut oikeus purkaa hänen työsopimuksensa.

Työnantaja velvoitettu suorittamaan luottamusmiehelle irtisanomisajan palkan lisäksi korvausta luottamusmiessopimuksen vastaisesta työsopimuksen purkamisesta.

Kantaja Teknisten ja Erikoisammattien Liitto ry Vastaaja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry Kuultava Kohdematkat Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ry:n, nykyisen Erityispalvelujen Työnantajaliiton, ja Teknisten ja Erikoisammattien Liiton välillä 27.2.1995 solmitun matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhdeturva

Syrjintäkielto

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yksilösuoja

Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomissuoja.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 43 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen järjestysmääräyksien rikkomisen johdosta on mahdollista vain, jos kyseinen luottamusmies on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Korvaukset

Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 47 f §:n 2 momentissa on säädetty ja tällöin on otettava huomioon myös työntekijän luottamusmiesasema. Mikäli tuomioistuimen harkinnan mukaan edellytykset työsuhteen jatkamiselle olisivat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, otetaan se huomioon korvausta lisäävänä tekijänä. Liitot voivat yksittäistapauksissa sopia myös 10 kuukauden palkkaa pienemmästä korvauksesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kohdematkat Oy on työehtosopimuksen ja sen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen määräysten vastaisesti purkanut yhtiön pääluottamusmiehen Laila Koson työsopimuksen ja että työnantajalla ei ollut ollut oikeutta edes irtisanoa Koson työsopimusta.

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on vaatinut Kohdematkat Oy:n velvoittamista maksamaan Kosolle irtisanomisajan palkkana viideltä kuukaudelta 55 506 markkaa lainmukaisine korkoineen 15.6.1996 lukien.

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on vielä vaatinut Kohdematkat Oy:n velvoittamista korvaamaan Kosolle luottamusmiessopimuksen vastaisen työsopimuksen lakkauttamisen johdosta 20 kuukauden palkkaa vastaavat 206 880 markkaa lainmukaisine korkoineen 15.6.1996 lukien.

Lisäksi Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on vaatinut Kohdematkat Oy:n velvoittamista korvaamaan Teknisten ja Erikoisammattien Liiton oikeudenkäyntikulut.

Perustelut

Koso oli ollut Kohdematkat Oy:n palveluksessa liikematkavirkailijan tehtävissä 1.8.1984 - 29.3.1996. Pääluottamusmiehenä Koso oli toiminut viimeiset kaksi vuotta.

Kohdematkat Oy oli purkanut Koson työsopimuksen 29.3.1996 ilmoittaen syyksi erään asiakasyrityksen tekemän kirjallisen valituksen. Kohdematkat Oy oli tahallaan rikkonut luottamusmiehen työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä, sillä yhtiön oli täytynyt tietää, ettei sillä ollut ollut esittämillään perusteilla oikeutta edes irtisanoa Koson työsopimusta.

Antamassaan kirjallisessa selvityksessä 2.4.1996 työnantaja oli ilmoittanut Koson työsopimuksen purkamisen syyksi varoituksesta huolimatta jatkuneen huolimattoman käytöksen. Todellisena syynä työsopimuksen purkamiseen oli kuitenkin ollut Koson luottamusmiestoiminta. Työnantajan Kosoon kohdistama painostus oli alkanut kevään 1994 jälkeen Koson riitautettua erään lipunhinnoittelijan irtisanomisen.

Koson työsopimuksen purkamiseen johtaneen valituksen tehnyt asiakasyritys oli moittinut Kohdematkat Oy:stä saatavan informaation vähyyttä, virkailijoiden käyttäytymistä, lentojen varauskäytäntöä ja lentolippujen lähettämisessä tapahtuneita virheitä. Kysymyksessä olevan yrityksen liikematkoja hoidettiin kuitenkin usean virkailijan toimesta ja valitus oli kohdistunut Kohdematkat Oy:n toimintatapoihin yleisesti. Lisäksi valitus oli ollut monilta kohdin selvästi aiheeton.

Koson työsopimuksen purkamisen syyksi esitetyssä asiakkaan valituksessa ei ollut mainittu Kosoa nimeltä, vaikka työnantaja oli niin ilmoittanut. Asiakas ei myöskään ollut tarkoittanut kohdistaa valitusta Kosoon.

Työnantaja oli antanut Kosolle 2.6.1995 varoituksen väittäen Koson kieltäytyneen palvelemasta erästä asiakasta. Koso oli kuitenkin kiistänyt varoituksen aiheettomana, sillä mitään laiminlyöntiä ei ollut tapahtunut.

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto oli 15.5.1996 päättyneissä erimielisyysneuvotteluissa vaatinut Kohdematkat Oy:tä maksamaan Kosolle palkan neljän kuukauden irtisanomisajalta sekä korvauksen luottamusmiehen työsopimuksen perusteettomasta lakkauttamisesta. Liittojen välillä ei ollut päästy sovintoon Kosolle maksettavan korvauksen määrästä.

Kohdematkat Oy:n palveluksessa on yli 60 työntekijää ja yhtiön vuotuinen myynti oli noin 175 miljoonaa markkaa. Koson kuukausipalkka oli ollut 10 344 markkaa.

VASTAUS

Vaatimukset

Erityispalvelujen Työnantajaliitto on vastauksessaan, johon Kohdematkat Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Lisäksi Erityispalvelujen Työnantajaliitto on vaatinut Teknisten ja Erikoisammattien Liiton velvoittamista korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Kohdematkat Oy:llä oli ollut oikeus purkaa luottamusmiehenä toimineen Koson työsuhde 29.3.1996, koska Koso oli toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksista huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä. Kohdematkat Oy:ltä ei kohtuuden mukaan ollut voitu vaatia Koson työsuhteen jatkamista.

Kireän kilpailun ja asiakkaiden vaatimustason jatkuvan nousun vuoksi liikematkoja yritysasiakkaille myyvälle Kohdematkat Oy:lle oli erittäin tärkeää, että asiakaspalvelu oli kaikilta osin moitteetonta. Huono asiakaspalvelu johti helposti siihen, että asiakas vaihtoi matkatoimistoa. Huonon asiakaspalvelun seurauksena oli vähintään se, että huonosti palvelleen myyntivirkailijan kanssa ei haluttu asioida uudelleen.

Koso oli työsuhteensa viimeisinä vuosina jatkuvasti laiminlyönyt hänelle kuuluvia työtehtäviä. Kohdematkat Oy:n varatoimitusjohtaja oli muun muassa 31.5.1995 käynyt Ciba-Geigy Oy:ssä, joka oli Kohdematkat Oy:n asiakas. Tuolloin Ciba-Geigy Oy:n henkilökunnan edustajat olivat esittäneet erittäin vakavan huomautuksen Koson käyttäytymisen johdosta. Tämä oli perustunut siihen, että Koso oli kieltäytynyt palvelemasta kyseistä asiakasta. Asiakkaan taholta tehdyn huomautuksen johdosta varatoimitusjohtaja oli keskustellut asiasta Koson kanssa ja antanut hänelle suullisen varoituksen.

Vastaavanlainen käyttäytyminen oli kuitenkin uusiutunut jo 1.6.1995, jolloin Kohdematkat Oy:n keskuksenhoitaja oli ilmoittanut varatoimitusjohtajalle, ettei Koso tekaistulla perusteella ollut voinut palvella asiakasta. Koska kysymys oli ollut työnantajan kannalta erittäin vakavasta laiminlyönnistä, Kosolle oli annettu kirjallinen varoitus. Koso oli ottanut ilmoituksen vastaan ja myöntänyt menetelleensä virheellisesti.

Kirjallisen varoituksen jälkeen oli tapahtunut jatkuvasti vastaavanlaisia työtehtävien laiminlyöntejä. Koso oli esimerkiksi saattanut sanoa asiakkaalle kello 16.00 toimiston olevan jo kiinni, vaikka toimisto oli auki kello 16.30:een saakka. Kyse oli kuitenkin ollut vain siitä, että Kosolla itsellään oli tapana lopettaa työt klo 16.

Koso oli saattanut myös kieltäytyä yhdistämästä puheluja eteenpäin, vaikka niin olisi asiakaspalvelun kannalta pitänyt toimia. Joskus hän oli todennut asiakkaalle, ettei asiakkaan tiedustelemalla lennolla "kuitenkaan ollut tilaa", vaikka todellisuudessa asia oli osoittautunut toiseksi.

Edellä kuvatunlaisia tilanteita oli sattunut koko ajan vuoden 1995 ja kevään 1996 aikana. Asiakkaat ja työtoverit olivat saattaneet ongelmat myös yritysjohdon tietoon. Asiakkaiden valitukset olivat kohdistuneet nimenomaan Koson käyttäytymiseen ja toimintaan eikä Kohdematkat Oy:hyn tai sen myyntihenkilöstöön erityisesti. Kohdematkat Oy:llä ei ollut ollut yksinkertaisesti varaa siihen, että yksi henkilö oli aikaansaanut asiakkaiden tyytymättömyyden. Matkatoimistoalalla yksi tärkeimmistä kilpailuvalteista oli nimenomaan asiakkaiden mahdollisimman hyvä palvelu.

Kohdematkat Oy:n asiakkaana toiminut LT-Konsultit Oy oli 27.3.1996 valittanut Kohdematkat Oy:n palvelun olleen huonoa, minkä vuoksi kysymyksessä oleva yhtiö oli joutunut kääntymään muiden matkatoimistojen puoleen. Valituksessa ei alun perin ollut mainittu Kosoa nimeltä, mutta asiasta lähemmin keskusteltaessa hänen nimensä oli tullut esille. Tällöin Kohdematkat Oy:n myyntipäällikkö oli tiedustellut LT-Konsultit Oy:ltä, oliko moitteet kohdistettu nimenomaan Kosoon vai Kohdematkat Oy:hyn yleisesti. Vastauksessaan yritys oli ilmoittanut moitteiden kohdistuvan Kosoon. Tämän vuoksi myyntipäällikkö oli kysynyt, voitiinko Koson nimi myös kirjoittaa näkyviin puutelistaan, jonka LT-Konsultit Oy:n edustajat olivat laatineet. Tähän yritys oli ilmoittanut suostuvansa.

Edellä mainitun asian vuoksi ja sen takia, että Koso oli kirjallisesta varoituksesta huolimatta jatkanut työtehtäviensä laiminlyöntiä, Koson ja työnantajan välillä oli pidetty 29.3.1996 keskustelu, jonka lopputuloksena Kohdematkat Oy oli katsonut työsopimuksen purkuperusteiden olleen olemassa ja päättänyt Koson työsuhteen.

Koson käyttäytyminen oli ollut täysin poikkeuksellista muihin työntekijöihin verrattuna. Koson työsuhteen kestäessä hänen työtehtäviään oli muun muassa jouduttu tarkistamaan juuri tämän vuoksi. Työnantajalla ei ollut ollut varaa siihen, että yksi henkilö vaaransi yhtiön maineen hyvänä matkatoimistona. Työnantajalta ei voitu vaatia työsuhteen jatkamista tällaisen henkilön kanssa.

Kohdematkat Oy:llä oli ollut kiistattomasti työsopimuslain sekä luottamusmiessopimuksen edellyttämät syyt Koson työsuhteen purkamiselle. Kosoa oli varoitettu sekä suullisesti että kirjallisesti hänen käyttäytymisestään. Varoitukset olivat myös sisältäneet selkeän varoituksen siitä, että mikäli työtehtävien laiminlyönti jatkuisi, hänen työsuhteensa tultaisiin päättämään. Koson toiminnalla luottamusmiehenä ei ollut mitään tekemistä työsuhteen päättämisen kanssa.

Teknisten ja Erikoisammattien Liiton esittämät korvausvaatimukset olivat kohtuuttomia. Jos kuitenkin katsottaisiin, ettei työnantajalla ollut ollut perustetta purkaa Koson työsopimusta, tuomittavan korvauksen määrää harkittaessa oli otettava huomioon se seikka, että Koso oli saanut uuden työpaikan jo 3.6.1996 lukien Matkatoimisto Bennetistä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kohdematkat Oy on 29.3.1996 purkanut yhtiön palveluksessa liikematkavirkailijana ja yhtiön toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimineen Laila Koson työsopimuksen. Purkamisen syyksi yhtiö on ilmoittanut varoituksesta huolimatta jatkuneen työtehtävien laiminlyönnin. Kosolle oli annettu 2.6.1995 kirjallinen varoitus, jonka syyksi on ilmoitettu kieltäytyminen palvelemasta asiakasta 1.6.1995.

Varoituksesta ja siihen johtaneista syistä työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa Kosoa itseään, edellä mainitun varoituksen antanutta yhtiön varatoimitusjohtajaa sekä yhtiön asiakasyrityksen Ciba-Geigy Oy:n palveluksessa ollutta sihteeriä.

Koso on varoituksen syynä olleesta tapahtumasta kertonut, että kysymyksessä olevana ajankohtana hän oli ollut omassa yksikössään työssä yksin. Puhelimessa ollut asiakas oli pyytänyt saada asioida erään nimeltä mainitsemansa toisessa jaoksessa työskentelevän virkailijan kanssa. Koso oli suorittamansa tarkistuksen jälkeen todennut kysymyksessä olevan toisen virkailijan puhuvan parhaillaan puhelimessa, minkä vuoksi hän oli pyytänyt keskusta yhdistämään asiakkaan jollekin toiselle kysymyksessä olleen jaoksen mahdollisesti vapaana olevalle virkailijalle. Koson mukaan hänellä itsellään oli tuolla hetkellä ollut toinen puhelu ja hän oli ollut tekemässä asiakkaalleen laivavarausta.

Varatoimitusjohtaja on kertomansa mukaan 1.6.1995 kuullut keskuksenhoitajalta Koson kieltäytyneen ottamasta vastaan asiakaspuhelua ja siirtäneen sen jonkun muun vastattavaksi. Varatoimitusjohtajan mukaan Koso oli asian johdosta käydyn keskustelun yhteydessä todennut kieltäytymisensä syyksi sen, että kysymys ei ollut ollut hänen asiakkaastaan.

Varoitus Kosolle on varatoimitusjohtajan mukaan annettu siitä syystä, että varatoimitusjohtaja oli edeltäneenä päivänä keskustellut Koson kanssa yhtiön asiakaspalveluun liittyvistä seikoista. Kohdematkat Oy:n asiakasyrityksessä Ciba-Geigy Oy:ssä matka-asioita hoitaneet henkilöt olivat nimittäin esittäneet varatoimitusjohtajalle tyytymättömyytensä Koson palveluun ja pyytäneet, että Koson tilalle vaihdettaisiin toinen yhteyshenkilö. Ciba-Geigy Oy:n edustajat olivat Kosoon kohdistuneina moitteina esittäneet muun muassa tapauksen, jossa Koso oli kieltäytynyt järjestämästä vuokra-autoa asiakkaalle ja esittänyt edullisemman linja-autovaihtoehdon käyttämistä. Toisena esimerkkinä oli tullut esille Koson laiminlyönti ilmoittaa lentoaikataulun muutoksesta, minkä vuoksi erään Lappiin matkalla olleen ryhmän jäsenet olivat olleet vähällä myöhästyä lennolta.

Koso on puolestaan kertonut edellä mainitussa autonvuokrausasiassa keskustelleensa Ciba-Geigy Oy:ssä asiaa hoitaneen sihteerin kanssa auton vuokraamisesta lentokentälle saapuvalle asiakkaalle. Keskustelussa Koso oli todennut tällaisen vaihtoehdon olevan kallis ja esittänyt linja-auton käyttämistä. Tämän jälkeen Ciba-Geigy Oy:n toinen edustaja oli ollut puhelimitse yhteydessä Kosoon, joka oli ilmoittanut hankkimansa auton vuokraa koskevat hintatiedot. Koson mukaan asiakasyrityksen edustajan kanssa oli tämän jälkeen päädytty siihen, että asiakas ei vuokraa autoa vaan käyttää linja-autoa. Lapin matkaan liittyvästä tapauksesta Koso on kertonut, että se oli saattanut liittyä kesäaikaan siirtymisestä aiheutuneisiin aikataulumuutoksiin. Koso on kertomansa mukaan ilmoittanut muutoksesta Ciba-Geigy Oy:n sihteerille puhelimitse.

Todistajana kuultu Ciba-Geigy Oy:n palveluksessa ollut sihteeri, joka yhtiön muiden sihteereiden ohella on hoitanut matka-asioita, on kertonut yhteistyön Koson kanssa sujuneen joustavasti ensimmäisinä vuosina, jolloin Koso oli toiminut yhteyshenkilönä. Sittemmin tilanne oli muuttunut siten, että Koso ei matkajärjestelyjen yhteydessä ollut ilman muuta tilannut sihteerin esittämää lentoa, vaan hän oli pyrkinyt tekemään omia ehdotuksiaan. Tähän oli vaikuttanut sihteerin mukaan Kohdematkat Oy:n pyrkimys järjestää lennot edullisimmalla tavalla. Aikataulukysymyksistä johtuen asiakkailla ei kuitenkaan ollut aina mahdollisuuksia ottaa huomioon muita kuin asiakkaan puolesta esitetty vaihtoehto.

Edellä tarkoitetun sihteerin mukaan Koso ei myöskään eräässä tilanteessa ollut toimittanut tilattuja lippuja Ciba-Geigy Oy:hyn ajoissa. Kun lippuja oli tiedusteltu Kosolta, oli käynyt ilmi, että Koso oli lähettänyt ne vahingossa väärään osoitteeseen. Tuossa tilanteessa liput oli kuitenkin pystytty toimittamaan asiakkaalle lentokentällä. Sihteeri on laiminlyöntinä tuonut myös esille edellä mainitun Lappiin suuntautuneen lennon, jonka aikataulumuutoksen ilmoittamisen Koso oli laiminlyönyt, minkä vuoksi matkalle lähtijät olivat olleet vähällä myöhästyä lennolta.

Varatoimitusjohtaja on vielä kertonut, että Koso oli ennen edellä mainittuja tapahtumia vuonna 1994 laiminlyönyt Kohdematkat Oy:n Turun toimipisteen pyynnöstä toimittaa asiakkaalle lentokentälle matkaliput ja hotellivaraukseen liittyvät asiakirjat. Asiakkaan soiton jälkeen varatoimitusjohtaja oli käynyt viemässä asiakirjat lentokentälle ja matka oli saatu järjestetyksi samana iltapäivänä. Tästä oli aiheutunut Kohdematkat Oy:lle lisäkustannuksia. Varatoimitusjohtaja oli tämän jälkeen keskustellut asiasta Koson kanssa ja selvittänyt, kuinka tällaisessa asiassa tulee toimia. Tähän Koso oli todennut, ettei hän ollut Turun lähetti. Koson kertoman mukaan hänellä ei ollut tietoa siitä, että jonkun asiakkaan Lontoon matka olisi edellä mainitusta syystä estynyt.

Koson työsopimuksen purkaminen on tapahtunut sen jälkeen, kun Kohdematkat Oy:n asiakasyrityksen LT-Konsultit Oy:n palveluksessa oleva sihteeri oli puhelimitse ilmoittanut Kohdematkat Oy:n myyntipäällikölle palvelun huonontuneen siinä määrin, että asiakassuhteen jatkuminen oli vaarassa.

Edellä tarkoitettu myyntipäällikkö on todistajana kuultuna kertonut LT-Konsultit Oy:n olevan yksi Kohdematkat Oy:n suurimpia asiakkaita. Koso oli nimetty yhteyshenkilöksi LT-Konsultit Oy:lle sen jälkeen kun aikaisempana yhteyshenkilönä toiminut virkailija oli eronnut Kohdematkat Oy:n palveluksesta. Tuossa vaiheessa Kohdematkat Oy:ssä oli katsottu, kenellä virkailijoista oli ollut työnsä puolesta tilaa uudelle asiakkaalle ja kenellä oli kykyä hoitaa LT-Konsultit Oy:n matka-asioita. Ennen yhteyshenkilön vaihtumista 17.1.1996 myyntipäällikkö oli käynyt Koson kanssa LT-Konsultit Oy:ssä esittelemässä Koson. Myyntipäällikön mukaan sekä hän itse että aikaisempi yhteyshenkilö olivat selvittäneet Kosolle yksityiskohtaisesti kysymyksessä olevaan asiakassuhteeseen liittyvät seikat.

Myyntipäällikkö oli edellä mainitussa palvelun huonontumista koskeneessa puhelinkeskustelussa pyytänyt sihteeriä kirjaamaan palvelussa esiintyneet puutteet paperille. Tämän jälkeen myyntipäällikkö oli 27.3.1996 keskustellut LT-Konsultit Oy:ssä kuuden matka-asioita hoitavan sihteerin kanssa ilmoitetuista puutteista. LT-Konsultit Oy:n edustajat olivat tuossa yhteydessä tuoneet myös esille, että he olivat puutteellisen palvelun johdosta eräissä tilanteissa joutuneet kääntymään toisten matkatoimistojen puoleen. Myyntipäällikön tiedusteltua oliko moitteet tarkoitettu kohdistaa yhteen henkilöön, LT-Konsultit Oy:n edustajat olivat maininneet nimeltä Koson. Myyntipäällikkö oli pyytänyt, että kirjalliseen puutelistaan tehdään maininta palvelussa esiintyneiden puutteiden kohdistumisesta Kosoon.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana myös LT-Konsultit Oy:n palveluksessa olevaa sihteeriä, joka on ollut huonontuneen palvelun johdossa yhteydessä myyntipäällikköön. Sihteerin mukaan puutelistaan on laitettu Koson nimi myyntipäällikön pyynnöstä ja puutelistassa mainituista asioista suurin osa koski Kosoa. Sihteerin mukaan listaa ei ollut tarkoitettu kohdistaa suoraan Kosoon vaan Kohdematkat Oy:n palveluun.

Edellä mainitussa listassa ensimmäisenä on mainittu palveluun liittyvät puutteet, joista esimerkkeinä on todettu, ettei asiakkaalle selvitetä mitään ylimääräistä, että asiakkaan on itse tiedettävä reiteistä ynnä muista ja että esitetyt vaihtoehdot ovat olleet vähäisiä. Puutelistassa toisena kohtana on mainittu varaukset. Tätä on yksilöity toteamalla, että asiakkaalla ei voinut olla yhtä useampaa varausta kerrallaan, vaikka se oli välttämätöntä Libyan matkoissa. Puutelistalla neljäntenä kohtana on mainittu lentojen vahvistaminen ja yksilöity Djerban lentoihin liittyvät ongelmat.

Koson kertoman mukaan jo siinä yhteydessä, kun hän oli myyntipäällikön kanssa käynyt LT-Konsultit Oy:ssä esittäytymässä, oli nimenomaisesti tullut esille, että Libyan paluulentojen vahvistaminen Helsingin toimistosta käsin on vaikeaa ja että tämä tulisi tehdä paikan päällä Libyassa. Muussa tapauksessa vahvistusta ei mahdollisesti vastaanoteta. Koso on myös joutunut ottamaan yhteyttä LTKonsultit Oy:n edustajaan sen vuoksi, että lentoyhtiö oli ilmoittanut hyväksyvänsä ainoastaan yhden varauksen ja ellei muita peruuteta, lentoyhtiö poistaisi varaukset. Tällaisessa tilanteessa Koso oli joutunut pyytämään LTKonsultit Oy:n edustajaa valitsemaan, mikä varaus pidetään voimassa. Koso on kertomansa mukaan myös pyrkinyt aina selvittämään eri vaihtoehtoja lennoille. Tällaisia vaihtoehtoja ei asiakkaalle aina ole kuitenkaan pystytty tarjoamaan siitä syystä, että lennoilla ei ole ollut tilaa.

Puutelistassa on palveluun liittyen myös todettu, että oheismateriaalia ei ole saatavissa. LT-Konsultit Oy:n sihteerin mukaan oheismateriaalin tarpeesta oli keskusteltu muidenkin Kohdematkat Oy:n virkailijoiden kuin Koson kanssa. Koson mukaan Kohdematkat Oy:n palveluksessa olevat virkailijat olivat pyrkineet hankkimaan esitteitä ja karttoja muun muassa messuilta. Virkailijoiden pyynnöistä huolimatta Kohdematkat Oy:ssä ei ollut ryhdytty toimenpiteisiin asiakkaiden mahdollisesti tarvitseman oheismateriaalin hankkimiseksi.

Edelleen palveluun liittyvinä puutteina on listassa mainittu käyttäytyminen. LT-Konsultit Oy:n sihteerin mukaan tällä oli tarkoitettu sitä, että Koson lausumat olivat saattaneet olla sen laatuisia, että asiakas oli kokenut ne asiakasyrityksen tai asiakkaan edustajan osaamiseen liittyvänä arvosteluna. Sihteerin mukaan printattuja matkavarauksia ei myöskään aina ollut saatu Kohdematkat Oy:stä, vaan niitä oli jouduttu Kosolta joskus pyytämään. Tällaisessa tilanteessa Koso oli saattanut tiedustella, tarvittiinko tällaisia todella.

Puutelistan kolmas kohta on koskenut lippujen toimitusta. Sen mukaan mukaan lippuja ei ollut toimitettu sovittuna päivänä ja toimituksesta oli puuttunut esimerkiksi paikkaliput. Sihteerin mukaan kohdassa esitetyllä tarkoitettiin sitä, että liput eivät olleet tulleet LT-Konsultit Oy:lle sovittuna päivänä. Lisäksi erään toisen sihteerin tekemästä tilauksesta oli kerran puuttunut paikkaliput.

Koso itse on kertonut lähettäneensä faxin välityksellä LT-Konsultit Oy:lle tiedon matkavarauksista. Niissä tilanteissa, joissa varaukseen oli tullut pieni muutos, Koso oli saattanut hoitaa asian puhelimitse. Koso on kertonut kerran joutuneensa ilmoittamaan LT-Konsultit Oy:n edustajalle, että lippuja ei pystytä toimittamaan sovittuna ajankohtana, vaan ne toimitetaan seuraavana päivänä. Koson mukaan tämä oli johtunut lipunkirjoituksessa tuolloin olleesta työmäärästä. Lipunkirjoitus ei ollut kuulunut Koson tehtäviin. Puutelistassa mainituista tilauksesta puuttuneista paikkalipuista Koso ei ilmoituksensa mukaan ollut tietoinen. Koson lisäksi LT-Konsultit Oy:n matka-asioita ovat hoitaneet myös muut Kohdematka Oy:n virkailijat.

Työnantajapuolelta on kuultu todistajana lisäksi kahta Kohdematkat Oy:ssä jaosvastaavana toimivaa henkilöä, jotka ovat olleet työssä samassa jaoksessa kuin Koso. Toinen jaosvastaavista on kertonut Koson olleen töykeä asiakkaita kohtaan puhelimessa. Esimerkkeinä hän on maininnut kaksi tapausta, joissa asiakas oli tehnyt hänelle huomautuksen Koson palvelusta. Todistajan mukaan tällaisia esimerkkitapauksia oli useampiakin, mutta kaikki olivat myös vanhahkoja tapauksia. Koso ei todistajan mukaan ollut pyrkinyt riittävän paljon palvelemaan asiakkaita, eikä hän myöskään mielellään ollut ottanut vastatakseen laskujen tekemisestä, vaan hän oli pyrkinyt siirtämään asiat toisten hoidettavaksi. Jaostovastaava on kertomansa mukaan huomauttanut Kosolle tämän työtavoissa olleista puutteista, mutta Koso ei ollut ollut halukas kuulemaan tällaisia huomautuksia. Todistaja on toisaalta myös kertonut olevansa tietoinen siitä, että Koso oli saanut asiakkailta kiitosta palvelustaan.

Toinen Koson kanssa samassa jaoksessa puolen vuoden ajan ennen Koson työsopimuksen purkamista työskennellyt jaosvastaava on myös kertonut Koson olleen puhelimessa asiakkaita kohtaan tylyhkö. Todistajan mukaan Koso ei ollut pyrkinyt tarjoamaan asiakkaille erilaisia vaihtoehtoja, vaan hän oli pyrkinyt pääsemään heistä eroon mahdollisimman nopeasti. Myös eräät sellaiset todistajan kanssa yleensä asioineet asiakkaat, jotka todistajan loman aikana olivat asioineet Koson kanssa, olivat valittaneet Koson palvelun laadusta.

Kohdematkat Oy on vastauksessaan myös esittänyt, että Koso olisi tosiasioita vastaamattomasti ilmoittanut asiakkaalle toimiston olevan kiinni tai että asiakkaan tiedustelemalla lennolla ei ole tilaa. Edelleen Kohdematkat Oy on esittänyt, että Koso olisi kieltäytynyt yhdistämästä asiakaspuheluita eteenpäin. Edellä mainituista seikoista ei kuitenkaan ole esitetty näyttöä.

Vaikka Koson asiakaspalvelussa on saattanut olla puutteita, ei Koson työtehtävien hoidosta esitetty selvitys kuitenkaan vielä osoita, että hänen menettelynsä olisi ollut sellaista, että Kohdematkat Oy:n maine hyvänä matkatoimistona olisi tämän vuoksi vaarantunut ja että yhtiöllä tällä perusteella olisi ollut työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitettu tärkeä syy Koson työsopimuksen purkamiselle. Koson ei työtuomioistuimen mielestä ole myöskään näytetty annetun varoituksen jälkeen luottamusmiessopimuksessa tarkoitetuin tavoin toistuvasti ja olennaisesti jättäneen työvelvoitteitansa täyttämättä siten, että työnantajalla tällä perusteella olisi ollut oikeus purkaa hänen työsopimuksensa.

Näyttämättä on myös jäänyt, että Koson työsopimuksen purkaminen olisi johtunut hänen luottamusmiesasemastaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Kohdematkat Oy on työehtosopimuksen ja luottamusmiessopimusten määräysten vastaisesti purkanut luottamusmiehenä toimineen Koson työsopimuksen.

Kohdematkat Oy velvoitetaan suorittamaan Kosolle saamatta jäänyt irtisanomisajan palkka 55 506 markkaa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 15.6.1996 lukien.

Kohdematkat Oy velvoitetaan suorittamaan Kosolle korvauksena luottamusmiessopimuksen vastaisen työsopimuksen purkamisen johdosta 105 000 markkaa, jolle on maksettava viivästyskorkoa 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 15.6.1996 lukien.

Kohdematkat Oy velvoitetaan korvaamaan Teknisten ja Erikoisammattien Liiton oikeudenkäyntikulut 22 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Jutun näin päättyessä Erityispalvelujen Työnantajaliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Uski, Vänttinen, Pystynen ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.