Labor court dismissed claim for vacation pay based on expired collective agreement after business transfer.

Asiassa oli kysymys muun muassa työehtosopimuksen voimassaoloajasta ja liikkeen luovutuksen jälkeen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Kuultavat Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry Teollisuuden ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK ry

LAUSUNTO

KANNE KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Vaatimukset

Helin on vaatinut Onninen Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle lomarahaa 36 päivältä yhteensä 11 328,08 markkaa 16 prosentin korkoineen 30.6.1994 lukien sekä odotusajan palkkaa yhteensä 4 493,28 markkaa lainmukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Lisäksi Helin on vaatinut Onninen Oy:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa täysimääräisesti lainmukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion julistamisesta.

Perustelut

Helin oli työskennellyt Oy Huber Ab:n tukkuryhmän palveluksessa 20.3.1972 alkaen. Hän oli toiminut ensin atk-ohjelmoijana, sittemmin atk-suunnittelijana, laskutusosaston päällikkönä sekä vuodesta 1988 alkaen projektipäällikkönä.

Oy Huber Ab:n tukkuryhmä oli siirtynyt 1.11.1993 liikkeen luovutuksella Onninen Oy:lle. Tuolloin Oy Huber Ab:n tukkuryhmän työntekijät olivat siirtyneet niin sanottuina vanhoina työntekijöinä Onninen Oy:n palvelukseen.

Onninen Oy oli liikkeen luovutuksesta johtuvasta syystä irtisanonut 3.12.1993 Helinin työsuhteen päättymään 30.6.1994. Onninen Oy ei ollut irtisanoessaan Helinin työsuhteen noudattanut Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry:n (jäljempänä STL) ja Suomen Työnantajain Keskusliitto ry:n (jäljempänä STK) välisen yleissopimuksen 26 §:n 6 kohdan lomarahamääräystä, joka kuului seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Lomaraha Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen tässä sopimuksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Oy Huber Ab oli ollut jäsenenä Putkijohtotyönantajainliitto ry:ssä, josta se oli eronnut 31.12.1991. Yhtiö oli soveltanut Helinin työsuhteessa edellä mainittua STL:n ja STK:n välistä yleissopimusta, jonka alkuperäinen voimassaoloaika oli ollut 1.3.1990 - 29.2.1992. Erottuaan Putkijohtotyönantajainliitosta Oy Huber Ab oli 1.3.1992 lähtien ruvennut soveltamaan kaupan alan työehtosopimuksia.

Edellä mainittua yleissopimusta oli kuitenkin jatkettu STK:n ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK ry:n (jäljempänä TNK) allekirjoittamalla pöytäkirjalla olemaan voimassa 5.12.1991 lukien 31.10.1993 saakka. Yleissopimuksen voimassaoloaika kävi ilmi muun muassa 5.12.1991 laadituista allekirjoituspöytäkirjan ja pääsopimuksen sekä tulopoliittisen sopimuksen vuosille 1992 ja 1993 sanamuodoista, jotka kuuluivat seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Allekirjoituspöytäkirja: "Allekirjoitettiin oheinen pääsopimus, jolla samalla jatkettiin runkosopimuksen ja yleissopimuksen voimassaoloa 31.10.1993 asti."

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pääsopimus: "Tällä sopimuksella jatketaan yleissopimuksen voimassaoloa nykyisin ehdoin 31.10.1993 päättyväksi sopimuskaudeksi."

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tulopoliittinen sopimus vuosille 1992 ja 1993: "Voimassa olevia työ-, virka- ja toimiehtosopimuksia jatketaan nykyisin ehdoin 31.10.1993 päättyväksi sopimuskaudeksi ellei tästä sopimuksesta muuta johdu."

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa on todettu, että työehtosopimukseen ovat sidottuja muun muassa ne työnantajat, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä. Toisaalta työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentissa todetaan, että edellä mainittua säännöstä noudatetaan vain, mikäli työnantaja ei ole sidottu aikaisempaan, toisin ehdoin tehtyyn työehtosopimukseen.

Oy Huber Ab:n velvollisuus noudattaa kyseistä työehtosopimusta oli perustunut yrityksen jäsenyyteen Putkijohtotyönantajainliitossa, joka puolestaan oli ollut STK:n jäsen. Näin ollen Oy Huber Ab ei ollut voinut yleissopimukseen sidotusta Putkijohtotyönantajainliitosta eroamalla ja liittymällä keväällä 1992 Liiketyönantajain Keskusliitto LTK ry:n jäsenliittoon, Kaupan Työnantajaliitto KTL ry:hyn (jäljempänä KTL), vapautua velvollisuudestaan noudattaa yleissopimusta Helinin työsuhteessa. Yleissopimuksen määräyksiä oli työehtosopimustasoisina ehtoina tullut soveltaa 31.10.1993 saakka. Tekstissä ei ollut ollut mitään epätäsmällisyyttä, eikä siten muille tulkinnoille ollut sijaa.

Lomarahaa koskeva työehtosopimusmääräys on luonteeltaan työnormi. Oikeuskirjallisuudessa työnormien on katsottu olevan työnantajan ja yksittäisen työntekijän välisen työsuhteen varsinaisia ehtoja. Lisäksi on katsottu, että työehtosopimusten jotkin ehdot voivat muuttua yksilötason työsopimusehdoiksi niin sanotun muuttumisopin nojalla. Tällaiset ehdot, jotka ovat muuttuneet työsopimuksen ehdoiksi, ovat voimassa senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on lakannut. Sekä oikeuskirjallisuudessa että -käytännössä on ainakin työnormeilla tunnustettu olevan edellä mainittu jälkivaikutus. Jälkivaikutus voi ilmetä muussakin kuin sopimuksettomassa tilassa. Näin ollen lomarahaa koskeva yleissopimusmääräys oli muuttunut Helinin työsopimuksen ehdoksi, jota oli noudatettava yleissopimuksen voimassaolon lakkaamisen jälkeenkin.

Työntekijän kannalta olisi kohtuutonta, jos työnantaja voisi heikentää työsuhteen ehtoja vain järjestäytymällä kesken sopimuskauden uudelleen. Mikäli se yhdistys, johon työntekijä kuului, neuvottelisi syystä tai toisesta työnantajaliiton kanssa uuden jopa huonompiehtoisemman sopimuksen, olisi asia toinen. Tuolloin olisi kyse samojen osapuolten neuvottelemasta uudesta sopimuksesta, joka korvaisi aiemman sopimuksen.

Työsopimuslain 7 §:n mukaan liikkeen luovutuksessa siirtyvät työnantajan oikeudet ja velvollisuudet liikkeen luovutuksen saajalle. Liikkeen luovutuksessa siirtyvien työntekijöiden työsuhteiden ehdot pysyvät muuttumattomina. Koska Oy Huber Ab oli ollut velvollinen noudattamaan yleissopimuksen lomarahaa koskevaa määräystä Helinin työsuhteen ehtona, Onninen Oy:llä luovutuksen saajana oli ollut sama velvollisuus.

Liikkeen luovutushetkellä Onninen Oy oli ollut sidottu kaupanalan työehtosopimuksiin. Sillä seikalla, ettei kaupanalan työehtosopimuksessa ollut ollut vastaavaa määräystä suorittaa lomaraha myös lomakorvauksen yhteydessä, ei ollut asiassa merkitystä. Vaikka normaali- ja yleissitova työehtosopimus etusijajärjestyksessä ohittavatkin työsopimuksen ehdot, työehtosopimusten ehtoja ei tule työsuhteessa kuitenkaan noudattaa, mikäli työehtosopimuksen määräys on ristiriidassa sitä paremman työsopimuksen ehdon kanssa. Tämä edullisemmuussääntö on oikeuskirjallisuudessa johtava periaate.

Oy Huber Ab oli noudattanut edellä mainittua yleissopimusta vielä 29.2.1992 jälkeenkin, milloin sidottuisuuden vastaajan taholta nyt katsottiin katkenneen. Oy Huber Ab oli kesällä 1992 ja 1993 maksanut ainakin kahdelle henkilölle lomarahan lomakorvauksen yhteydessä.

Helinin palkka oli työsuhteen päättyessä ollut 15 726,50 markkaa kuukaudessa. Helinille oli 21.1.1994 maksettu lomakorvausta yhteensä 44 päivältä, josta 36 päivää oli ollut sopimuksen tarkoittamaa niin sanottua vanhaa lomaa. Siten Helinillä oli, hänen työsuhteessa työsopimustasoisena ehtona sovellettavan yleissopimuksen 26 §:n 6 kohdan mukaan, työsuhteen päättyessä lomakautena muusta kuin Helinistä itsestään johtuvasta syystä, oikeus lomakorvauksesta maksettavaan lomarahaan. Lisäksi Helinillä oli oikeus työsopimuslain 22 §:n mukaiseen odotusajan palkkaan.

STL oli useaan otteeseen yrittänyt neuvotella lomarahaa koskevasta asiasta Onninen Oy:n kanssa. Neuvottelut olivat kuitenkin päättyneet tuloksettomina. Koska Onninen Oy oli Helinin työsuhteesta johtuvat palkkasaatavat torjumalla aiheuttanut oikeudenkäynnin, se oli velvollinen korvaamaan Helinin oikeudenkäyntikulut.

VASTAUS

Vaatimukset

Onninen Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Lisäksi yhtiö on vaatinut Helinin velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perustelut

Oy Huber Ab Putkijohtotyönantajainliiton jäsenenä oli ollut velvollinen soveltamaan Helinin työsuhteessa kanteessa mainittua STL:n ja STK:n välistä yleissopimusta, joka oli ollut voimassa 29.2.1992 saakka. Marraskuun 28 päivänä 1991 oli sovittu niin sanotusta Kallion tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta. Sen mukaisesti liittojen tuli uudistaa niiden väliset työehtosopimukset olemaan voimassa 1.3.1992 - 31.10.1993 välisen ajan.

Vaikka tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa ei ollut selkeästi mainittu tarkoitetun sopimuskauden aloittamisajankohtaa, neuvottelijoilla oli ollut selkeä ja yhtenäinen tarkoitus kehottaa liittoja uudistamaan sopimuksensa siten, että voimassa olevien työehtosopimusten sopimuskausien annettaisiin ensin kulua loppuun ja uudet sopimukset olisivat tulleet voimaan vasta 1.3.1992 lukien 31.10.1993 saakka. Se, että tulopoliittisen sopimusratkaisun sanamuodossa puhuttiin vain työehtosopimusten jatkamisesta 31.10.1993 päättyväksi sopimuskaudeksi, oli valitettavaa epätäsmällisyyttä. Liitot olivatkin tuolloin jatkaneet sopimuksiaan käyttäen useita eri sanamuotoja.

STK:n ja TNK:n välisellä pääsopimuksella edellä mainittu yleissopimus uudistettiin seuraavaa sanamuotoa käyttäen:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimusten uudistaminen

Tällä sopimuksella jatketaan yleissopimuksen voimassaoloa nykyisin ehdoin 31.10.1993 päättyväksi sopimuskaudeksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Useat liitot uudistivat kuitenkin työehtosopimuksensa nimenomaisesti 1.3.1992 - 31.10.1993 väliseksi ajaksi. Muun muassa putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimus, jota 29.2.1992 saakka sovellettiin esimerkiksi Oy Huber Ab:n tukkuryhmän varastotyöntekijöihin uudistettiin 18.12.1991 seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Työehtosopimuksen uudistaminen Päätettiin jatkaa voimassa olevaa putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusta nykyisin ehdoin 31.10.1993 päättyväksi sopimuskaudeksi. Sovittiin, että näin uudistettu työehtosopimus on voimassa 1.3.1992 - 31.10.1993.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun työehtosopimuksen lisäksi muun muassa apteekkien farmaseuttisen henkilöstön, apteekkien työntekijöiden ja kaupan alan esimiesten työehtosopimuksissa sekä KTL:n ja Liikealan ammattiliitto ry:n välisessä sopimuksessa oli maininta siitä, että uusi sopimus oli voimassa 1.3.1992 - 31.10.1993 välisen ajan. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ry:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ry:n välisessä työehtosopimuksessa sopimuksen päättymisajankohdaksi oli merkitty 31.10.1993. Sopimuksen alkamisajankohtaa ei ollut mainittu. Siitä huolimatta työehtosopimuksen kanteen oli painettu voimassaoloajaksi 1.3.1992 - 31.10.1993.

Edellä mainitusta kävi kiistatta selville se, että syksyllä 1991 tehty tulopoliittinen sopimusratkaisu ei ollut katkaissut työehtosopimusten voimassaoloa, vaan niitä oli jatkettu vasta aiemman sopimuskauden kuluttua loppuun. Vertaamalla lisäksi sitä päinvastaista tilannetta, kun keskusjärjestöt neuvottelivat talous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittista sopimusta vuosille 1996 - 1997, edellä esitetty näkemys sopimusten voimassaoloajasta vain vahvistuu. Sopimusta vuosille 1996 - 1997 solmittaessa vuoden 1995 syksyllä työehtosopimusten sen hetkiset sopimuskaudet haluttiin nimenomaan katkaista ja aloittaa uudet vuoden 1998 alkuun jatkuvat sopimuskaudet. Sopimuksessa käytettiin silloin seuraavaa sanamuotoa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.1 Sopimuskausi Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset lakkaavat olemasta voimassa ja ne uudistetaan jäljempänä mainituin muutoksin. Uusien työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi alkaa siitä päivästä, jolloin keskusjärjestöt allekirjoituksillaan vahvistavat tämän neuvottelutuloksen sopimukseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Koska Oy Huber Ab:n tukkuryhmä oli eronnut Putkijohtotyönantajainliitosta jo 31.12.1991, eli ennen jo aiemmin sovitun sopimuskauden loppumista, se oli ollut velvollinen soveltamaan yllä mainittua yleissopimusta ainoastaan 29.2.1992 saakka. Erokirjeen yhtiö oli lähettänyt työnantajaliitolle jo 25.11.1991 eli ennen kuin keskusjärjestöt, liitot tai yritykset edes tiesivät tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta ja siihen liittyvästä työehtosopimusten jatkamisesta.

Oy Huber Ab oli ollut järjestäytyneenä myös KTL:ään eräiden muiden toimintojensa osalta. Maaliskuun ensimmäisestä päivästä 1992 lukien se oli voinut soveltaa toimialansa mukaista työehtosopimusta eli kaupan työehtosopimuksia myös tukkuryhmänsä osalta.

Vaikka sidottuisuuden katsottaisiin vastoin vastaajan näkemystä jatkuvan uudistettujen sopimusten sopimuskausien loppuun eli korkeintaankin 31.10.1993 saakka, tilanne ei nyt riidan kohteena olevan asian osalta muuttuisi mitenkään.

Oy Huber Ab oli luovuttanut tukkuryhmänsä liiketoiminnan Onninen Oy:lle 1.11.1993 eli vasta uudistetun sopimuskauden päättymisen jälkeen. Koska Helin oli työskennellyt tukkuryhmän palveluksessa, hänen työsuhteestaan johtuvat oikeudet ja velvollisuudet olivat siirtyneet vastaajayhtiölle luovutuspäivästä lukien. Täten esimerkiksi toimialan perusteella noudatettava työehtosopimus - Oy Huber Ab:n tukkuryhmän osalta tämä tarkoitti kaupan alan työehtosopimuksia - oli ollut osa sitä kokonaisuutta, joka oli siirtynyt luovutuksensaajalle.

Onninen Oy ei ollut siten missään tapauksessa voinut tulla sidotuksi yllä mainittuihin työehtosopimuksiin. Se oli ollut velvollinen noudattamaan kaupan alan työehtosopimuksia jo omankin sidottuisuutensa perusteella. Kaupan alan yrityksessä työskentelevän atk-toimihenkilö Helinin työsuhteessa oli tullut noudattaa kaupan konttorityöntekijöiden työehtosopimusta ja kaupan atk-toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimuspöytäkirjaa.

Kaupan konttorityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 18 §:ssä, joka määritteli työntekijän oikeudet lomarahaan, ei ollut määräyksiä lomarahan maksamisesta työntekijän lomakorvauksesta nyt riidanalaisessa tapauksessa. Kaupan sopimusten mukaan lomaraha maksettiin lomakorvauksesta ainoastaan eläkkeelle siirtyvälle ja asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle.

Oy Huber Ab oli ollut velvollinen noudattamaan kaupan alan työehtosopimuksia, paitsi edellä esitetyllä tavalla järjestäytyneenä, myös jo pelkästään työsopimuslain 17 §:n 1 momentin yleissitovuuden perusteella. Työsopimuslain 17 §:n 1 momentissa on säännös asianomaisen alan yleiseksi katsottavan valtakunnallisen työehtosopimuksen ehtojen soveltamisesta työsuhteen vähimmäisehtoina. Oy Huber Ab:n tukkuryhmän toimiala oli tekninen tukkukauppa. Tekniseen tukkukauppaan sovellettiin KTL:n ja Liikealan ammattiliiton välisiä myyjiä ja varastotyöntekijöitä sekä konttorityöntekijöitä koskevia työehtosopimuksia liitteineen. Kyseiset työehtosopimukset olivat yleissitovia, koska ne olivat valtakunnallisia ja niihin normaalisidottuisuuden perusteella sidottujen työnantajien palveluksessa oli yli puolet alan koko työntekijämäärästä.

Oy Huber Ab:n tukkuryhmä oli käynyt vapaaehtoisesti henkilöstönsä kanssa neuvotteluja mahdollisista poikkeuksista sovellettaviin kaupan alan työehtosopimuksiin. Työnantaja oli ollut valmis tietyillä ehdoilla antamaan henkilöstölle parempia etuja, kuin mitä kaupan työehtosopimukset olivat edellyttäneet.

Työntekijäryhmä hyväksyi työnantajan ehdotuksen sovellettaviksi poikkeuksiksi. Toimihenkilöille oli tehty vastaavanlainen ehdotus, jossa työnantaja oli ollut valmis antamaan toimihenkilöille kaupan työehtosopimuksia paremmat ehdot lyhyen tilapäisen poissaolon, sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden, äitiysloma-ajan palkan, sijaisuuskorvauksen, luottamusmiessopimuksen, lauantaitöiden, lomaltapaluurahan, palkkaryhmäluokituksen sekä paikallisten työaikajärjestelyn osalta sovitun ylimenokauden ajaksi. Vaihtoehtona oli ollut siirtyminen kaupan sopimuksiin heti 1.3.1992 lukien.

Toimihenkilöt eivät olleet hyväksyneet heille tarjottua sopimusta. Oy Huber Ab siirtyikin 1.3.1992 noudattamaan kaupan työehtosopimuksia heidän osaltaan sellaisenaan. Tukkuryhmän esimiehille annettiin 10.3.1992 ohjeistukset uuden järjestäytymisalan ja muuttuneen työehtosopimuksen vaikutuksista yksittäisiin työsuhteisiin. Se, että toimihenkilöt eivät olleet hyväksyneet heille tehtyä tarjousta, ei voinut merkitä sitä, ettei yksipuolinen siirtyminen kaupan sopimuksiin olisi ollut mahdollista.

Yksittäinen työnantaja on sidottu työehtosopimukseen sen voimassaolokauden loppuun saakka työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan, mikäli se on tai sopimuksen voimassa ollessa on ollut sopimukseen sidotun yhdistyksen jäsen. Yksittäinen yritys ei siis ole sidottu työehtosopimukseen sen alkuperäisen voimassaoloajan päättymisen jälkeen, ellei yrityksen seuraaja ryhdy sopimukseen osalliseksi tai liity jäseneksi sopimukseen sidottuun työnantajayhdistykseen tai muuten sovita sopimuksen voimassaoloajan jatkamisesta.

Työehtosopimusten normimääräysten erottelu perustuu oikeuskirjallisuuden mukaan niiden sisällyksen erilaisuuteen sekä niiden relaatioiden erilaisuuteen, joissa normit vaikuttavat. Työnormeja tulee noudattaa työnantajan ja yksittäisen työntekijän välisessä suhteessa ja työolonormit taasen vaikuttavat oikeudellisesti relevantilla tavalla työnantajan ja työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen välisessä suhteessa. Molempien normiryhmien osalta työehtosopimuksen solmineilla yhdistyksillä on rajoittamaton säännöstämiskompetenssi. Neuvotellessaan uuden työehtosopimuksen ehdoista ne voivat vapaasti muuttaa myös työnormeja siten, että yksittäisen työntekijän työsuhteessa noudatettavat ehdot "huononevat". Uuden tai uuden noudatettavan voimassaolevan oikean toimialan työehtosopimuksen määräykset kumoavat siis aiemman työehtosopimuksen määräykset, eikä työntekijän työsuhteessa tule millään perusteella noudatettavaksi vanhan sopimuksen ehdot.

Niin sanottu jälkivaikutusoppi toteutuu vain silloin, kun sopimuksen voimassaolokauden loputtua ollaan täysin sopimuksettomassa tilassa. Työsuhteisiin noudatetaan silloin vanhan sopimuksen ehtoja. Jälkivaikutus ei tule kysymykseen silloin, kun on olemassa jo joku muu sopimus, jota työnantaja on velvollinen noudattamaan. Tässä tapauksessa Oy Huber Ab:n tukkuryhmän osalta 1.3.1992 ja myöhemmin Onninen Oy:n osalta 1.11.1993 nuo noudatettavat sopimukset olivat olleet kaupan alan työehtosopimukset.

Työehtosopimuksen ehdot eivät muutu osaksi yksittäisen työsuhteen ehtoja. Yllä kerrotulla tavalla työnormeja noudatetaan kyllä yksittäisen työntekijän työsuhteessa, mutta työehtosopimusosapuolten säännöstämiskompetenssista johtuen niitä voidaan sopimuskauden loputtua muuttaa työntekijälle "huonompaankin" suuntaan. Työehtosopimusten muuttaminen puolin ja toisin huonompaan suuntaan on osa sopimusten kehittämistä. Osapuolet saattavat luopua joistakin itselleen tärkeistä eduista saavuttaakseen jonkun muun päämääränsä. Kantajan esittämän ajatuskulun mukaisesti uusia työehtosopimuksia voitaisiin tältä osin soveltaa vain uusiin solmittaviin työsuhteisiin vanhojen työsuhteiden ehtojen jäädessä vanhan työehtosopimuksen määräysten mukaiseksi. Näin ollen kantajan työsuhteeseen aiemmin noudatetut työehtosopimuksen ehdot eivät mitenkään ole voineet tulla osaksi hänen työsopimustansa.

Kantajan esittämä väite siitä, että Oy Huber Ab olisi 1.3.1992 jälkeen maksanut joillekin työntekijöilleen lomarahoja STL:n ja STK:n välisen yleissopimuksen mukaisesti ei pitänyt paikkaansa. Yhdellekään henkilölle, jonka työsuhde oli päättynyt lomakausina 1992 ja 1993 ei ollut maksettu yleissopimuksen mukaisia lomarahoja lomakorvauksesta.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko kantajan 30.6.1994 päättyneen työsuhteen osalta tullut soveltaa STK:n ja STL:n välistä yleissopimusta ja määräystä lomarahan maksamisesta vai onko kantajan työsuhteeseen tullut soveltaa kaupan konttorityöntekijöiden työehtosopimusta ja kaupan atk-toimihenkilöstöä koskevaa työehtosopimuspöytäkirjaa.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitolle ja TNK:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi sen kysymyksen osalta, alkoiko edellä mainitun STK:n ja TNK:n välisen yleissopimuksen voimassaolo jo allekirjoitushetkestä eli 5.12.1991 lukien vai vasta aiemman yleissopimuksen voimassaoloajan päätyttyä eli 1.3.1992 lukien.

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ja TNK ovat työtuomioistuimelle antamassaan yhteisessä lausunnossa todenneet muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lausuntopyynnössä mainitulla pöytäkirjalla jatkettiin Suomen Työnantajain Keskusliitto ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry:n välisen yleissopimuksen voimassaoloa 31.10.1993 saakka. Sopimusta jatkettiin allekirjoitushetkestä 5.12.1991 eikä vasta aiemmin sovitusta myöhemmästä päättymishetkestä lukien. Toisin sanoen jatko tuli voimaan heti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt lausuntoa siitä, onko Onninen Oy:n palveluksessa olleen projektipäällikkö Liisa Helinin 30.6.1994 päättyneen työsuhteen osalta tullut soveltaa STK:n ja STL:n välistä yleissopimusta ja määräystä lomarahan maksamisesta vai onko Helinin työsuhteeseen tullut soveltaa kaupan konttorityöntekijöiden työehtosopimusta ja kaupan atk-toimihenkilöstöä koskevaa työehtosopimuspöytäkirjaa.

Helin on ollut Oy Huber Ab:n tukkuryhmän palveluksessa vuodesta 1972, viimeksi projektipäällikkönä erilaisissa atk-tehtävissä. Oy Huber Ab:n tukkuryhmä on siirtynyt 1.11.1993 liikkeen luovutuksella Onninen Oy:lle, jolloin myös Helin on siirtynyt viimeksimainitun yhtiön palvelukseen.

Oy Huber Ab on ollut jäsenenä Putkijohtotyönantajainliitossa, josta se on kuitenkin eronnut 31.12.1991. Erottuaan Putkijohtotyönantajainliitosta Oy Huber Ab on liittynyt KTL:n jäseneksi ja ruvennut soveltamaan kaupan alan työehtosopimuksia 1.3.1992 lukien. Myös Onninen Oy on ollut Kaupan Työnantajaliiton jäsen.

Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan työehtosopimukseen ovat sidottuja ne työnantajat ja työntekijät, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä.

Putkijohtotyönantajainliiton jäsenenä Oy Huber Ab on ollut velvollinen soveltamaan työntekijöidensä työsuhteissa edellä mainittua STK:n ja STL:n välistä yleissopimusta. Tämän yleissopimuksen alkuperäinen voimassaoloaika on ollut 1.3.1990 - 29.2.1992. Yleissopimusta on kuitenkin jatkettu 5.12.1991 allekirjoitetulla pöytäkirjalla olemaan voimassa 31.10.1993 saakka.

Edellä tarkoitettuun yleissopimukseen osalliset liitot ovat lausunnossaan ilmoittaneet työtuomioistuimelle, että yleissopimusta on jatkettu olemaan voimassa allekirjoitushetkestä eli 5.12.1991 lukien. Koska Oy Huber Ab on eronnut Putkijohtotyönantajainliitosta vasta tämän jälkeen eli 31.12.1991, Oy Huber Ab on ollut työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottu edellä mainittuun yleissopimukseen sen voimassaolon päättymiseen 31.10.1993 saakka ja siten velvollinen soveltamaan tämän sopimuksen määräyksiä Helinin työsopimuksen vähimmäisehtoina.

Sen sijaan liikkeen luovutushetkellä 1.11.1993 Oy Huber Ab ei enää ole ollut työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottu edellä mainittuun yleissopimukseen. Siten liikkeen luovutuksessa Onninen Oy:lle ei ole siirtynyt velvollisuutta noudattaa tällä perusteella kyseistä yleissopimusta.

Onninen Oy on jäsenyytensä perusteella ollut sidottu KTL:n solmimiin kaupan alan työehtosopimuksiin. Edellisten sopimusten voimassaoloajan päätyttyä 31.10.1993 alan uudet työehtosopimukset ovat tulleet voimaan 26.11.1993. Helinin työsuhteen päättyessä on siten työehtosopimuslain 4 §:n nojalla ollut sovellettava Helinin työsuhteen vähimmäisehtoina tuolloin voimassa olleita kaupan alan edellä mainittuja työehtosopimuksia.

Asiassa ei ole saatettu riidanalaiseksi, etteikö Helinin työ sinänsä olisi kuulunut kaupan atk-toimihenkilöstöä koskevan työehtosopimuspöytäkirjan soveltamispiiriin. Sen seikan arvioiminen, onko Helinin työsuhteen ehtoina työsopimuslain nojalla kuitenkin sovellettava joitakin muita, Helinin kannalta kaupan alan työehtosopimusehtoja edullisempia ehtoja, jää työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisen lausuntomenettelyn ulkopuolelle.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Tuulensuu, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Tuliara.

Lausunto on yksimielinen.