Labor court dismisses claim for holiday pay when collective agreement allows combining separate leave periods into a two-week block.

Työehtosopimuksen määräyksen mukaan arkipyhäkorvaus maksettiin silloin, kun sunnuntain ja perjantain väliseen aikaan sijoittuva arkipyhä jäi enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajalle.

Työehtosopimukseen osalliset olivat sopineet lyhennettyjä työviikkoja koskevasta tulkinnasta, jonka mukaan työehtosopimuksen määräyksessä tarkoitettua kahden viikon pituista lomautusjaksoa määriteltäessä laskettiin eri viikoille osuvat työaikaa lyhentävät lomautuspäivät yhteen. Tulkinnalla oli toteutettu sitä periaatetta, että samanmääräisissä työn vähentymistilanteissa lomautuksen vaikutukset kohdistuivat työntekijöihin samalla tavalla lomautuksen toteuttamistavasta riippumatta. Liittojen lyhennettyjen työviikkojen osalta omaksuman tulkinnan huomioon ottaen ei vuorolomautusten osalta ollut syytä päätyä toisenlaiseen tulkintaan.

Näin ollen vuorolomautustilanteissa, joissa eri viikkoina toimeenpantavista lomautuksista oli ilmoitettu työntekijöille yhdellä lomautusilmoituksella, voitiin eri lomautusviikkojen päivät laskea yhteen työehtosopimuksen määräyksessä tarkoitetun kahden viikon ajanjakson määrittelemiseksi.

Työntekijöillä, joiden lomautukset yhteen laskien olivat kestäneet ennen arkipyhiä yli kaksi viikkoa, ei ollut oikeutta kanteessa vaadittuihin arkipyhäkorvauksiin.

Kantaja Kemianliitto ry Vastaaja Kemianteollisuus KT ry Kuultava Oy G.W. Sohlberg Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 13.10.1995 allekirjoitetussa kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV ERINÄISET KORVAUKSET

21 § Arkipyhäkorvaus

Arkipyhäkorvaus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaispäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, juhannus-aatolta, jouluaatolta, ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä jäljempänä mainituin edellytyksin arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin silloin, kun maanantain ja perjantain väliseen aikaan sijoittuva arkipyhä jää työntekijän vuosiloman, enintään 3 kuukautta ennen arkipyhää kestäneen sairauden, taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen tai työnantajan kustantaman koulutuksen ajalle.

Vapaapäiväksi sattuvalta arkipyhältä ei arkipyhäkorvausta makseta. Mikäli työntekijä on työssä em. päivinä, tai hänelle maksetaan korvausta jollakin muulla perusteella, ei arkipyhäkorvausta suoriteta.

Mikäli työntekijä ei ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kemianliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy G.W. Sohlberg Ab oli menetellyt kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimuksen 21 §:n vastaisesti jättäessään suorittamatta Klaukkalan tehtaiden työntekijöille arkipyhäkorvaukset 6.12., 25.12. ja 26.12.1995 sekä 1.1.1996.

Kemianliitto on lisäksi vaatinut Kemianteollisuus KT:n ja Oy G.W. Sohlberg Ab:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut asiassa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perustelut

Kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimuksen mukaan arkipyhäkorvaus maksettiin silloin, kun arkipyhä jäi taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajalle. Tältä osin määräys oli samansisältöinen kuin esimerkiksi metalliteollisuuden tai kumiteollisuuden työehtosopimusten vastaavat määräykset. Mainittujen työehtosopimusten ja myös useiden muiden työehtosopimusten mukaan arkipyhäkorvauksen maksuvelvollisuuden kannalta ratkaiseva merkitys oli lomautuksen kulloisellakin kestolla ennen arkipyhää. Lyhennetyn työviikon ajalta arkipyhäkorvaukset maksettiin aina riippumatta siitä, kuinka kauan lyhennetyn työviikon tekeminen oli kestänyt. Muilla työehtosopimusaloilla omaksutuilla tulkinnoilla oli merkitystä ulkopuolisena tulkintalähteenä sen vuoksi, että arkipyhäkorvauksia koskevat määräykset oli otettu työehtosopimukseen vuonna 1986 muiden teollisuusliittojen arkipyhäkorvausmääräyksiä mallina käyttäen.

Kemianteollisuus KT oli arkipyhäkorvauksen maksamisesta syntyneen erimielisyyden johdosta käydyissä neuvotteluissa vedonnut rakennusaineteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla omaksuttuun tulkintaan. Rakennusliiton ilmoituksen mukaan mitään työehtosopimukseen osallisten liittojen välistä yhteistä tulkintaa ei ollut, vaan Rakennusliiton omaksuman tulkinnan mukaan arkipyhäkorvaukset maksettiin lyhennetyn työviikon ajalta ja aina muulloinkin, kun lomautus ei ollut kestänyt kahta viikkoa.

Kemianteollisuuden työehtosopimukseen osalliset liitot olivat tosin talvella 1991 - 1992 omaksuneet työehtosopimuksen tarkoituksen ja sanamuodon vastaisen lyhennettyä työviikkoa koskevan tulkinnan, jonka mukaan lyhennetyn työviikon lomautuspäiviä laskettiin yhteen kahden viikon lomautuspäiviä vastaava määrä, minkä jälkeen työnantajalla ei ollut enää velvollisuutta maksaa arkipyhäkorvausta. Mainittu tulkinta oli koskenut sittemmin konkurssiin asetettua Protan Oy:tä, joka oli kieltäytynyt maksamasta joulun 1991 arkipyhäkorvauksia lyhennettyä työviikkoa tekeville työntekijöille. Arkipyhäkorvausta koskevat määräykset olivat tuolloin vielä olleet uusia työehtosopimuksessa, eikä työntekijäliiton neuvotteluissa mukana ollut palkkasihteeri ollut tuntenut vastaavien sopimusmääräysten tavanomaista tulkintaa muiden työehtosopimusten soveltamispiirissä.

Työnantajaliitto oli huhtikuussa 1992 lähettämässään kiertokirjeessä selostanut arkipyhäkorvausten maksamisessa omaksuttua tulkintaa, joka oli koskenut pelkästään lyhennettyä työviikkoa. Kiertokirjeessä ei ollut mainittu vuoroviikkolomautusta.

Edellä mainitussa yksittäistapauksessa omaksuttu työehtosopimuksen sanamuodosta ja tarkoituksesta poikkeava tulkinta oli johtunut tavallaan "työtapaturmasta" työntekijäpuolella. Tulkinta oli myös koskenut pelkästään lyhennettyjä työviikkoja, eikä sitä voitu soveltaa laajentavasti samalla kertaa ilmoitettuihin kokoaikaisiin lomautuksiin tai vuosilomalain 3 §:n 5 momentin 11. kohdassa tarkoitettuun lomauttamista vastaavaan työviikkojen lyhentämiseen verrattavaan työaikajärjestelyyn. Tätä pääsäännöstä poikkeavaa tulkintaa oli sovellettava suppeasti ja vain tuolloin esillä olleeseen tapaukseen eli lyhennettyyn työviikkoon.

Työneuvoston lausunnossa TN 1296-93 oli työviikkojen lyhentämiseen verrattavana työaikajärjestelynä pidetty vuoroviikkolomautusta. Työneuvoston lausunnosta ei voitu tehdä vuosilomalain ulkopuolelle ulottuvia tulkintoja. Lausunnon johtavana periaatteena oli vuosilomasäätelyn neutraalisuuden tavoite, mistä nyt ei ollut kysymys. Lausunto oli annettu Protan Oy:tä koskevan tulkinnan jälkeen, eikä sitä siten ollut voitu ottaa huomioon Protan Oy:n tapauksesta neuvoteltaessa.

Työehtosopimusmääräyksen tarkoitus oli, että arkipyhäkorvaukset maksettiin, jos lomautus sillä kertaa ei ollut yhdenjaksoisesti kestänyt kahta viikkoa kauempaa. Juuri tämän vuoksi arkipyhäkorvaukset maksettiin yleensä aina lyhennetyn työviikon ajalta, koska lomautus ei tuolloin ollut milloinkaan kestänyt kahta viikkoa. Mikäli hyvin lyhyet lomautukset yhteenlaskettuina aiheuttaisivat arkipyhäkorvauksen menetyksen, aiheuttaisi tämä pelkästään arkipyhistä johtuvaa keinottelua lomautusten sijoittamisessa.

Kemianliiton tulkinnasta poikkeavaa soveltamiskäytäntöä ei ollut Kemianliiton solmimien työehtosopimusten soveltamis- alalla tai muillakaan sopimusaloilla. Viime vuosina voimassa olleesta lomautussakosta johtuen vuoroviikkolomautukset olivat myös olleet harvinaisia. Kemianliiton tiedon mukaan kuitenkin muun muassa lasikeraamisen teollisuuden sopimusalalla Nordlamex Safety Glass Oy:ssä arkipyhäkorvaukset maksettiin nyt esillä olevan kaltaisessa tapauksessa.

Oy G.W. Sohlberg Ab:n muoviryhmässä työnantaja oli 25.9.1995 antanut tiedotteen, jossa oli ilmoitettu lomautusajankohdista viikoille 43, 46, 49 ja 52 vuonna 1995 sekä viikoilla 2 ja 8 vuonna 1996. Tätä ennen työpaikalla oli käyty asiaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut ja annettu lomautusilmoitukset viikoille 39-40. Kysymys oli siten kuudesta samalla kertaa ilmoitetusta viikon pituisesta lomautuksesta, joita ei voitu pitää työneuvoston lausunnossa TN 1296-93 tarkoitettuna vuoroviikkolomautuksena, koska työntekijät eivät olleet olleet lomautettuina vuorotellen. Käytännöllisesti katsoen kaikki työntekijät olivat olleet lomautettuina samanaikaisesti. Lomautuksia ei kuitenkaan aivan kaikkien työntekijöiden kohdalla ollut toteutettu annetun tiedotteen mukaisesti, joten joillekin työntekijöille oli jäänyt suorittamatta myös arkipyhäkorvaus uudenvuodenpäivältä.

Kemianliiton työttömyyskassan saatua tiedon Oy G.W. Sohlberg Ab:n menettelystä oli kassa ottanut asiasta välittömästi yhteyttä Kemianliiton edunvalvontaosastoon katsoen menettelyn työehtosopimuksen vastaiseksi. Tämäkin kuvasi vakiintunutta tulkintakäytäntöä.

Kun työntekijät olivat hakeneet työttömyyskassalta työttömyyspäivärahaa lomautuspäiville sattuneilta arkipyhiltä, ei työttömyyskassa ollut maksanut päivärahoja, vaan kassa oli lähettänyt liiton edunvalvontaosastolle sähköpostiviestin, jossa oli puututtu epäselvään arkipyhäkorvausten maksamista koskevaan tilanteeseen. Nyt kysymyksessä olevat työntekijät eivät olleet tähän mennessä saaneet arkipyhäkorvauksia eivätkä työttömyyspäivärahoja.

Paikallisissa erimielisyysneuvotteluissa eikä myöskään liittojen välisissä neuvotteluissa asiasta ollut päästy yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vaatimukset

Kemianteollisuus KT on vastauksessaan, johon Oy G.W. Sohlberg Ab on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kemianteollisuus KT ja Oy G.W. Sohlberg Ab ovat lisäksi vaatineet Kemianliiton velvoittamista korvaamaan Kemianteollisuus KT:n ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perustelut

Oy G.W. Sohlberg Ab:n Klaukkalan tehtailla oli aloitettu lomautuksia koskevat yt-neuvottelut jo vuoden 1995 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Neuvotteluissa olivat olleet esillä erilaiset lomautusten toteuttamistavat ja tavoitteena oli ollut löytää henkilöstön kannalta paras ratkaisu. Parhaimpana ratkaisuna oli pidetty vuoroviikoin tapahtuvia lomautuksia. Kokoaikainen lomautus ei ollut tullut kysymykseen siitä syystä, että asiakkaiden luottamuksen säilyttämiseksi oli koko ajan haluttu varmistaa tietynasteinen toimintavarmuus. Lyhennettyyn työviikkoon siirtymisellä olisi ollut liian suuri vaikutus työntekijöiden työttömyyspäivärahojen määrään.

Syyskuun 15. päivä 1995 pidetyssä yt-neuvottelussa työpaikalla oli käyty läpi lomautussuunnitelma ja sovittu, että kaikki osapuolet tarkistavat itsenäisyyspäiväviikon vaikutuksen lomautukseen eli maksetaanko viikkojen 49 ja 52 lomautuspäiviltä normaali vai soviteltu päiväraha. Henkilöstöryhmien edustajat olivat kertoneet työttömyyskassan kannan korvauskysymyksiin 25.9.1995. Ennen itsenäisyyspäivää yhtiön palkanlaskija oli ollut vielä puhelimitse yhteydessä Kemianliiton työttömyyskassaan ja tiedustellut, tuliko työnantajan maksaa arkipyhäkorvaus itsenäisyyspäivältä vai maksoiko työttömyyskassa tältä päivältä työttömyyspäivärahan. Työttömyyskassasta oli tuolloin ilmoitettu, ettei työnantajalla ollut velvollisuutta maksaa itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvausta. Saman kannan yhtiölle oli ilmoittanut myös Kemianteollisuus KT:n edustaja.

Yt-neuvotteluissa 25.9.1995 tehdyn päätöksen mukaisesti lomautusilmoitukset oli annettu viikoilla 39 ja 40. Koska tehdasta ei ollut lomautusviikkojen ajaksi voitu sulkea kokonaan, oli tehtaalla myös lomautusviikoilla pidetty vähimmäismiehitys. Näille työntekijöille oli annettu erillinen lomautusilmoitus, koska periaatteena oli ollut, että kaikki työntekijät pääluottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua lukuun ottamatta olisivat lomautettuina yhtä kauan. Kysymys oli koko ajan ollut yhdellä kertaa ilmoitetusta eri lomautusjaksoista koostuvasta yhdestä lomautuksesta. Missään yhteydessä ei ollut esitetty vaatimusta, että kaikista lomautusjaksoista olisi tullut antaa eri lomautusilmoitus.

Pääosan työntekijöistä lomautusviikot olivat olleet viikot 43, 46, 49 ja 52 vuonna 1995 sekä viikko 2 vuonna 1996. Muut lomautusviikot olivat olleet viikot 44, 45, 47, 48, 50 ja 51 vuonna 1995 ja viikot 1 ja 3 vuonna 1996. Lomautusviikkojen ajankohdat oli suunniteltu yhdessä henkilöstön edustajien kanssa ja niiden valinnassa oli otettu huomioon myös työntekijöiden etu, sillä lomautusviikot oli sijoitettu muun muassa koululaisten syyslomaviikolle sekä talviloma- ja jouluviikolle. Tuotannollisista syistä lomautusviikot oli myös ollut järkevää ajoittaa vajaaviikoille, koska tuotannon lopettaminen ja uudelleen aloittaminen oli aikaa vievä ja kallis toimenpide.

Siinä vaiheessa kun kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimuksen arkipyhäkorvausta koskevista määräyksistä oli käyty liittojen välillä neuvotteluja, ei neuvotteluissa ollut missään vaiheessa viitattu muiden työehtosopimusten arkipyhäkorvausta koskeviin määräyksiin tulkintalähteenä. Kemianteollisuudessa oli tätä ennen ollut kolme palkallista vapaapäivää arkipyhäkorvausten asemesta. Uuden arkipyhäkorvausjärjestelmän tarkoituksena oli ollut kompensoida vuonna 1986 voimaan tulleesta työajan lyhennyksestä aiheutunut ansionmenetys. Työntekijäliiton alkuperäisenä tavoitteena arkipyhäkorvausmääräystä koskeneiden neuvottelujen yhteydessä oli ollut, että kaikki lomautuksen ajalle sijoittuvat arkipyhät korvattaisiin. Työnantajapuoli ei ollut kuitenkaan hyväksynyt työntekijäliiton tämän sisältöistä esitystä, vaan sanamuoto oli hyväksytty nykyisessä muodossaan.

Toisin kuin mainittujen muiden työehtosopimusten soveltamis-alalla kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimus lähti siitä periaatteesta, että työntekijälle korvataan ansionmenetys arkipyhältä eli jos arkipyhä sattuu työntekijän työpäivälle, maksetaan siitä ansionmenetyksenä erityinen arkipyhäkorvaus. Ilman lomautusta koskevaa erityismääräystä työnantajalla ei olisi lomautustilanteessa velvollisuutta lainkaan maksaa arkipyhäkorvausta, koska ansionmenetys tuolloin johtui lomautuksesta eikä työpäivälle sijoittuvasta arkipyhästä.

Liittojen yhteinen tulkinta oli siten ollut, että lomautuksen ei ollut tarvinnut ennen arkipyhää kestää yhdenjaksoisesti kahta viikkoa kauempaa, jotta työnantajalta poistuisi velvollisuus arkipyhäkorvauksen maksamiseen. Näin ollen vuoroviikkolomautustilanteissakin lomautuspäivät laskettiin yhteen kahden viikon ajanjakson määrittämiseksi. Lomautusviikon jälkeen tehdyt työpäivät eivät siten katkaisseet kahden viikon ajanjakson laskemista eikä tämän jälkeen aloitettu ajanjakson laskemista alusta, kuten ei myöskään tapahtunut lyhennettyjen työviikkojen kohdalla, vaan lomautuspäivät laskettiin yhteen.

Korkein oikeus oli 18.10.1994 antamassaan tuomiossa nro 3808 päätynyt myös samansuuntaiseen ratkaisuun. Korkein oikeus oli pysyttänyt hovioikeuden tuomion, jossa oli todettu, että "toteutettaessa lomautus työviikkoja lyhentämällä ja ilmoitettaessa lomautuksen kesto työpäivinä, tulee yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua 90 päivän lomautusaikaa laskettaessa kuhunkin toteutuneen viiden lomautuspäivän jaksoon sisällyttää lisäksi kaksi päivää, koska kalenteriviikossa on tavanomaisesti kaksi työstä vapaata päivää. Näin ollen ratkaisevaa oli lomautuspäivien lukumäärä eikä lomautuksen yhdenjaksoinen kesto."

Kummassakin edellä mainitussa tapauksessa oli otettu huomioon, millä tavalla lomautukset tosiasiassa kohdistuivat ja vaikuttivat henkilöstöön. Näin ollen erilaisilla tavoilla toteutettuihin lomautusjärjestelyihin oli sovellettava samoja periaatteita myös työehtosopimuksen arkipyhäkorvausmääräystä tulkittaessa.

Arkipyhäkorvausmääräystä oli kysymyksessä olevilta osin tulkittu edellä esitetyn tulkinnan mukaisesti. Ensimmäinen erimielisyystapaus oli kanteessa mainittu Protan Oy:tä koskenut erimielisyys, joka oli ratkaistu vuonna 1991 työnantajaliiton omaksuman tulkinnan mukaisesti. Työnantajaliitto oli tämän omaksutun tulkinnan jälkeen lähettänyt asiasta kiertokirjeen jäsenyrityksilleen. Vuorolomautustilanteissa periaate oli koko ajan ollut sama. Tällaisia lomautusjärjestelyjä oli kuitenkin ollut käytännössä vielä harvemmin kuin lyhennettyjä työviikkoja.

Kemianliiton työttömyyskassa ei ollut välittömästi puuttunut kanteessa tarkoitettuun tapaukseen ja katsonut sitä työehtosopimuksen vastaisesti. Yhtiö oli jo hyvissä ajoin ennen itsenäisyyspäivää ollut yhteydessä työttömyyskassaan ja tiedustellut, maksoiko kassa itsenäisyyspäivältä työttömyyskorvauksen. Kassan vastaus tuolloin oli ollut myönteinen. Erimielisyyttä työpaikalla oli asiassa syntynyt vasta sen jälkeen, kun Kemianliiton lakimies oli ilmaissut oman tulkintansa asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy G.W. Sohlberg Ab:n Klaukkalan tehtailla työnantaja on 25.9.1995 päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen antanut työntekijöille ilmoitukset loppuvuonna 1995 ja alkuvuonna 1996 viikon jaksoissa toteutettavista lomautuksista. Pääosa työntekijöistä on lomautusilmoitusten mukaisesti ollut lomautettuina viikot 43, 46, 49 ja 52 vuonna 1995 sekä viikon 2 vuonna 1996. Ne työntekijät, joita ei ole lomautettu edellä mainittuina viikkoina, ovat vuorostaan olleet vastaavat ajanjaksot lomautettuina muuna aikana. Edellä mainituista lomautuksista kullekin työntekijälle on ilmoitettu yhdellä ja samalla lomautusilmoituksella.

Yhtiö on kieltäytynyt maksamasta arkipyhäkorvauksia lomautettuina olleille työntekijöille itsenäisyyspäivältä 6.12.1995, ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä 25.12. ja 26.12.1995 sekä uudenvuodenpäivältä 1.1.1996. Kieltäytymistä työnantaja on perustellut sillä, että kysymyksessä olevien työntekijöiden lomautukset olivat ennen mainittuja arkipyhiä kestäneet yli kaksi viikkoa.

Työehtosopimuksen 21 §:n ensimmäisen kappaleen mukaan tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan määräyksessä mainituilta arkipyhiltä, joihin nyt kysymyksessä olevat arkipyhät kuuluvat, työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin arkipyhäkorvauksena kahdeksan tunnin palkka, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Saman pykälän kolmannessa kappaleessa, joka koskee arkipyhäkorvauksen maksamista eräissä työstä poissaolotilanteissa, on todettu muun muassa, että arkipyhäkorvaus maksetaan myös silloin, kun sunnuntain ja perjantain väliseen aikaan sijoittuva arkipyhä jää enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajalle.

Työehtosopimuksen arkipyhäkorvausta koskevista määräyksistä on sovittu liittojen välillä vuonna 1986. Työntekijäliiton neuvotteluesitykseen on tuolloin sisältynyt muun muassa määräys, joka olisi edellyttänyt arkipyhäkorvauksen maksamista lomautuksen ajalta lomautuksen pituudesta riippumatta. Tämä on kuitenkin työnantajapuolelta torjuttu ja työehtosopimukseen on otettu jo tuolloin usean muun alan työehtosopimukseen sisältyvää määräystä vastaava määräys, jonka mukaan arkipyhäkorvauksen maksuvelvollisuus koskee vain enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle sattuvaa arkipyhää.

Liittojen edustajien välillä on vuodenvaihteessa 1991 - 1992 neuvoteltu eräässä työnantajaliiton jäsenyrityksessä syntyneestä erimielisyydestä, joka on koskenut arkipyhäkorvauksen maksamista lyhennettyä työviikkoa tekeville työntekijöille. Liittojen edustajat ovat päätyneet tulkintaan, jonka mukaan työehtosopimuksessa tarkoitettua kahden viikon pituista lomautusjaksoa määriteltäessä lasketaan eri viikoille osuvat työaikaa lyhentävät lomautuspäivät yhteen.

Liittojen mukaan tuolloin sovittua ja työnantajaliiton vuoden 1992 keväällä jäsenkirjeessään toteamaa periaatetta on tämän jälkeen sovellettu tilanteissa, joissa kysymys on ollut arkipyhäkorvauksen maksamisesta lyhennettyä työviikkoa tekeville työntekijöille.

Kemianteollisuus KT on todistajana kuullun osastopäällikön kertoman mukaan sittemmin jäsenyrityksilleen yksittäistapauksissa antamissaan ohjeissa todennut, että vuoroviikkolomautustilanteissa menetellään arkipyhäkorvauksen maksamisen kohdalla samalla tavoin kuin lyhennettyä työviikkoa koskevissa tapauksissa. Ennen nyt esillä olevaa tapausta ei liittojen välillä ole ollut esillä erimielisyyttä, jossa kysymys olisi ollut arkipyhäkorvauksen maksamisesta vuorolomautustilanteissa.

Liittojen edustajien vuodenvaihteessa 1991 - 1992 hyväksymässä tulkinnassa on edellä esitetyn periaatteen mukaisesti päädytty ratkaisuun, jossa vajaiden työviikkojen työstä poissaolopäivät on laskettu yhteen määriteltäessä työehtosopimuksen arkipyhäkorvausmääräyksen mukaista lomautusajan kestoa. Ratkaisulla on osaltaan toteutettu sitä periaatetta, että samanmääräisissä työn vähentymistilanteissa lomautuksen vaikutukset kohdistuisivat työntekijöihin samalla tavalla lomautuksen toteuttamistavasta riippumatta. Tästä lähtökohdasta on perusteltua tulkita osapuolten tarkoittaneen lyhennettyjen työviikkojen osalta sovitun laskuperiaatteen soveltuvan muihinkin vaikutuksiltaan ja toteuttamistavaltaan niihin verrattaviin lomautustilanteisiin siitä huolimatta, että keskusteluissa on ollut esillä vain lomautuksen toteuttaminen työviikkoa lyhentämällä.

Nyt esillä olevassa tapauksessa vuoroviikoin toteutetuista lomautuksista työntekijöille on ilmoitettu siten, että yksi lomautusilmoitus on kattanut koko lomautusajanjakson. Siihen sisältyneet lomautukset ovat liittyneet myös ajallisesti ja asiallisesti toisiinsa siten, että kysymyksessä voidaan katsoa olevan yksi ja sama työaikajärjestely. Tilanne on tältä osin rinnastettavissa siihen, että yhdellä ilmoituksella on ilmoitettu lomauttamista vastaavasta työviikkojen lyhentämisestä. Huomioon ottaen liittojen omaksuman tulkinnan lyhennettyjen työviikkojen osalta ei työtuomioistuimen mielestä myöskään nyt kysymyksessä olevien vuorolomautusten kohdalla ole perustetta päätyä toisenlaiseen tulkintaan. Näin ollen työtuomioistuin katsoo osapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavan tulkinnan, jonka mukaan kanteessa tarkoitetuin tavoin toteutetussa vuorolomautuksessa työehtosopimuksen 21 §:ssä tarkoitettua kahden viikon lomautusajan täyttymistä laskettaessa voidaan eri lomautusviikkojen päivät laskea yhteen.

Oy G.W. Sohlberg Ab ei siten ole menetellyt työehtosopimuksen 21 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta Klaukkalan tehtaan työntekijöille kanteessa vaaditut arkipyhäkorvaukset.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Kemianteollisuus KT ja Oy G.W. Sohlberg Ab kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Tuulensuu, Porttila ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.