Legislator Case Law & Legislation
TT:1997-13 AI generated

Labor court dismissed claim by non-unionized civil servants for salary adjustment under collective agreement.

Case Number TT:1997-13
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the lawsuit filed by two non-unionized civil servants seeking a salary adjustment under a collective agreement. The plaintiffs argued that EU freedom of association norms required independent judicial review of their pay dispute despite lacking union membership. The court ruled that only parties bound by the collective agreement have standing to initiate proceedings, excluding those not covered by the agreement's terms.

Legislator headnote

AI generated

Työsuojelulaki 1995:13 §; Virkaehtosopimuslain 5 §:n 5 momentti: Only parties bound by a collective agreement or explicitly authorized may initiate labor court proceedings; non-unionized civil servants not covered by the agreement lack standing to sue.

Keywords

AI generated
collective agreement standing civil servant union membership labor court jurisdiction EU freedom of association non-party litigation rights

Cited Legislation

AI generated
Työsuojelulaki 1995:13 §
Virkaehtosopimuslain 5 § 5 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Järjestäytymättömällä viranhaltijalla ei työtuomioistuimesta annetun lain säännösten mukaan ollut oikeutta ajaa kannetta työtuomioistuimessa, minkä vuoksi kahden järjestäytymättömän viranhaltijan virkaehtosopimuksen palkkausmääräyksen tulkinnasta aiheutunutta erimielisyyttä koskeva kanne jätetty tutkimatta.

Kantajat Hovioikeudenneuvos Pertti Kajanen Hovioikeudenneuvos Pekka Tuomaala Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Oikeusministeriön sekä toiselta puolen AkavaJS ry:n, STTKJ ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 12.9.1995 tehdyssä oikeusministeriön hallinnonalan tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §. Palkkausten tarkistukset

Järjestelyvaraerän käyttämiseksi virkojen palkkauksia tarkistetaan seuraavien liitteiden mukaisesti:

Liite 1. Virkojen palkkausluokkiin sijoittelun tarkistaminen Liite 2. Muistutusten tarkistaminen Liite 3. Lisäpalkkioiden tarkistaminen

4 §. Tarkistusten toteuttamisajankohta

Edellä 3 §:ssä tarkoitetut tarkistukset toteutetaan 1 päivästä lokakuuta 1995 lukien.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VIRASTOKOHTAISTEN MUISTUTUSTEN MUUTOKSET LIITE 2

25.20. HOVIOIKEUDET

Muist. Palkkausluokkaan A 26 kuuluvalle hovioikeusneuvokselle ja ylimääräiselle hovioikeudenneuvokselle, joka on toiminut sanotuissa viroissa yhteensä vähintään 7 vuotta, suoritetaan palkkaus yhtä palkkausluokkaa korkeamman palkkausluokan mukaan. Muistutuksen palkkatekijätunnukset: 01537

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Pertti Kajanen ja Pekka Tuomaala ovat vaatineet, että 12.9.1995 tehdyn oikeusministeriön hallinnonalan tarkentavaan virkaehtosopimukseen liittyvän muistutuksen nro 5 perusteella heidän palkkansa tulee suorittaa palkkausluokan A 27 mukaan 1.10.1995 lukien korkoineen.

Kajanen ja Tuomaala ovat lisäksi vaatineet Suomen valtion (Turun hovioikeus) velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa asiassa.

Perustelut

Turun hovioikeuden kansliapäällikkö oli 7.3.1996 tekemällään päätöksellä hylännyt Kajasen ja Tuomaalan vaatimuksen palkkauksen suorittamisesta yhtä palkkausluokkaa korkeamman palkkausluokan eli A 27 mukaan 1.10.1995 lukien korkoineen. Korkein hallinto-oikeus oli 14.11.1996 antamallaan päätöksellä valtion virkaehtosopimuslain 25 §:n sekä työtuomioistuimesta annetun lain 1 ja 13 §:n nojalla jättänyt tutkimatta Kajasen ja Tuomaalan Turun hovioikeuden kansliapäällikön päätöksestä tekemän valituksen.

Kajanen ja Tuomaala eivät olleet järjestäytyneet mihinkään virkaehtosopimukseen osalliseen viranhaltijajärjestöön, minkä vuoksi asiassa ei ollut käyty valtion virkaehtosopimuslain mukaisia neuvotteluja. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen johdosta asia oli pantu vireille työtuomioistuimessa. Järjestäytymättömilläkin työntekijöillä täytyi olla mahdollisuus saada erimielisyyskysymys riippumattomassa tuomioistuimessa ratkaistuksi. Muutoin Suomi rikkoi yhdistymisvapautta ja työntekijöiden ammatillista järjestäytymisvapautta koskevia EU-normeja.

Kajasen ja Tuomaalan tarkoituksena oli saattaa erimielisyyskysymys tarvittaessa Euroopan yhteisön tuomioistuimen ratkaistavaksi, minkä vuoksi heidän oli ensin käytävä läpi kaikki mahdolliset valitustiet kansallisissa tuomioistuimissa.

Kun ylemmän palkkausluokan hovioikeudenneuvokset olivat 1.5.1991 saaneet vastaavan muistutuksen johdosta yhden palkkausluokan suuruisen korotuksen, oli sen saamiseen riittänyt kolme vuotta ja se, että hovioikeudenneuvos oli virkaa toimittavana saanut kolmen vuoden ajan ylempää palkkaa. Muistutus oli sanamuodoltaan vastannut sitä muistutusta, johon kanne nyt oli perustettu. Muistutuksessa edellytettyä aikaa laskettaessa huomioon oli otettu yp. hovioikeudenneuvoksen viranhoitoaika, eikä edellytyksenä ollut ollut virkaan nimittäminen.

Muistutuslisän peruste voi olla vain se lisäpätevöityminen, minkä viran hoitaminen oli tuonut mukanaan. Apujäsen, nykyisin sijaisjäsen, on toiminut samassa tehtävässä samalla vastuulla kuin hovioikeudenneuvos, joten työssä ei ole ollut mitään eroa. Apujäsenelle ja sijaisjäsenelle on maksettu hovioikeudenneuvoksen palkka A 26 palkkausluokan mukaan. Ainoa ero työtehtävissä on ollut se, että apujäsenen tai sijaisjäsenen ei ole tarvinnut osallistua hovioikeuden täysistunnoissa hallintoasioiden käsittelemiseen. Lausunto- ja lainkäyttöasioiden käsittelemiseen apujäsen on osallistunut. Täysistuntoihin osallistuminen on toisaalta katsottu niin vähäiseksi työmäärän lisäykseksi, etteivät hovioikeuden jäsenet ole sen vuoksi saaneet mitään vapautusta muiden tuomarin tehtävien hoidosta enää 10 vuoteen.

Muistutusta sovellettaessa pysyvä apujäsenenä toimiminen tuli rinnastaa vt. hovioikeudenneuvoksena toimimiseen. Koska Kajanen ja Tuomaala olivat pysyvinä apujäseninä ja vt. hovioikeudenneuvoksina hoitaneet muistutuksessa tarkoitettua virkaa vaaditun ajan, olisi heidän palkkauksensa tullut tarkistaa muistutuksen mukaisesti.

VASTAUS

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut ensisijaisesti kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta.

Toissijaisesti valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Lisäksi valtiovarainministeriö on vaatinut Kajasen ja Tuomaalan velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Oikeudenkäyntiväitteen perustelut

Kanteessa tarkoitetusta riita-asiasta ei ollut käyty valtion virkaehtosopimusasioiden neuvottelumenettelystä 21.12.1993 tehdyn pääsopimuksen 5 §:ssä tarkoitettuja neuvotteluja. Neuvottelujen käymättä jääminen oli johtunut siitä, että Kajanen ja Tuomaala eivät olleet virkaehtosopimukseen sidottuja.

Työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimusta koskevassa asiassa kanteen pani vireille ja sitä ajoi virkaehtosopimukseen osallinen tai eräin edellytyksin virkaehtosopimukseen muutoin kuin osallisena sidottu. Kannetta ei siten mainitun säännöksen perusteella voinut ajaa virkamies, joka ei ollut virkaehtosopimukseen sidottu.

Valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimukseen olivat sidottuja muun ohessa ne virkamiehet, jotka olivat tai sopimuksen voimassa ollessa olivat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä.

Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa oli työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n osalta todettu, että koska järjestäytymättömät virkamiehet eivät olleet sidottuja virkaehtosopimukseen, ei heillä myöskään ollut virkaehtosopimukseen pelkästään sidotuille kuuluvaa toissijaista asiavaltuutta (Professori Kari-Pekka Tiitinen, Virkaehtosopimusoikeus, 1983).

Kajanen ja Tuomaala olivat sellaisia valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 5 momentissa tarkoitettuja virkamiehiä, joiden palvelussuhteen ehtoja ei mainitussa momentissa mainittuja tilanteita lukuun ottamatta saanut määrätä tai sopia sellaisiksi, että ne olivat ristiriidassa virkaehtosopimuksen kanssa.

Kanteen kiistämisen perusteet

Turun hovioikeuden kansliapäällikön 7.3.1996 tekemä päätös, jolla Kajasen ja Tuomaalan palkkausluokan tarkistusta koskeva vaatimus oli hylätty, oli kysymyksessä olevan virkaehtosopimuksen sanamuodon ja tarkoituksen mukainen. Kajasella ja Tuomaalalla ei ollut riittävästi kysymyksessä olevassa muistutuksessa edellytettyä palvelusta.

Palkkausmuistutusta oli vakiintuneen tulkinnan mukaan sovellettava tiukasti sen sanamuodon mukaisesti. Sopimuksen kustannusvaikutukset oli laskettu siltä pohjalta. Mikäli sanamuotoa väljempää tarkoitusta olisi haluttu, olisi muistutuksen sanamuoto myös ollut sen mukainen, jolloin se olisi myös vaikuttanut AKAVA-JS ry:n jäsenkenttään kuuluneiden virkamiesten sopimuksessa toteutettujen palkkausluokan tarkistusten määrään. Asiasta oli tehty tarkat kustannusvaikutuslaskelmat, eikä sopimukseen osallisten tarkoituksesta ollut erimielisyyttä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuin on käsitellyt erikseen valtiovarainministeriön väitteen siitä, että Kajasella ja Tuomaalalla ei ole kanneoikeutta asiassa.

Kajanen ja Tuomaala ovat perustaneet kanteessa esitetyt palkkausluokan tarkistamista koskevat vaatimuksensa 12.9.1995 tehdyn oikeusministeriön hallinnonalan tarkentavan virkaehtosopimuksen määräykseen. Kajanen ja Tuomaala eivät ole minkään tähän virkaehtosopimukseen osallisen tai muun valtion virkaehtosopimuslain 5 § 1 momentin mukaisesti virkaehtosopimukseen sidotun viranhaltijajärjestön jäseniä. Näin ollen he eivät ole mainitussa lainkohdassa tarkoitetuin tavoin sidottuja kysymyksessä olevaan virkaehtosopimukseen.

Työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimusta koskevissa asioissa panee kanteen vireille ja sitä ajaa virkaehtosopimukseen osallinen. Virkaehtosopimukseen muutoin kuin osallisena sidottu saa esiintyä kantajana vain jos osoittaa, että sopimukseen osallinen on antanut siihen luvan tai kieltäytynyt panemasta kannetta vireille tai sitä ajamasta. Näin ollen muut kuin virkaehtosopimukseen osalliset tai siihen muutoin sidotut eivät voi esiintyä työtuomioistuimessa kantajina. Tämä koskee myös sellaisia viranhaltijoita ja virkamiehiä, jotka eivät ole virkaehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden palvelussuhteen ehtoja valtio ei saa määrätä tai sopia sellaisiksi, että ne ovat ristiriidassa virkaehtosopimuksen kanssa.

Edellä esitetyillä perusteilla ei Kajasella ja Tuomaalalla ole oikeutta ajaa kannetta työtuomioistuimessa.

Tuomiolauselma

Kanne jätetään tutkimatta.

Asian laatuun nähden saa valtiovarainministeriö kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, Niskanen, Uotila, Porttila ja Koivistoinen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.