Labour court dismisses claim that a developmentally disabled care worker's duties justify a higher salary grade than their title suggests.

Kehitysvammaisten päivähuoltolassa kehitysvammaohjaajan virkanimikkeellä olevan viranhaltijan nimikkeeksi oli tulostoimenkuvassa mainittu vastaava kehitysvammaisten hoitaja. Ohjaajien tehtävien ohella hänen virkatehtäviinsä olivat kuuluneet henkilöstöhallintoon ja talousasioiden hoitoon liittyvät tulostoimenkuvassa mainitut tehtävät. Viranhaltijan tehtävät olivatkin tämän johdosta jossakin määrin poikenneet häneen sovelletussa palkkaluokittelukohdassa tarkoitetun ohjaajan tehtävistä. Näyttämättä oli jäänyt, että hänen tehtävänsä olisivat kuitenkaan sillä tavoin selvästi poikenneet kehitysvammaisten ohjaajan tehtävistä, että hänet tehtäviensä perusteella voitaisiin rinnastaa johtavaan ohjaajaan.

Näyttämättä oli myös jäänyt, että samassa päivähuoltolassa kehitysvammaisten kerhon ohjausapulaisen nimikkeellä työskentelevän työntekijän tehtävät olisivat selvästi poikenneet häneen sovelletussa palkkaluokittelun kohdassa tarkoitetun kehitysvammalaitoksen ohjausapulaisen tehtävistä. Näin ollen ei hänen palkkaukseensa tullut soveltaa ohjaajia koskevaa palkkaluokittelun kohtaa. (Ään.)

Kantaja Kunta-alan unioni ry Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Lapinlahden kunta

TUOMIO

TYÖ JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kuntaalan unionin välillä tehdyssä kunnallisessa yleisessä virka ja työehtosopimuksessa 1992 1993 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

A. TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Nimike ja tehtävät palkkausperusteena

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkka määräytyy palkkaluokittelussa mainitun nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Mikäli viranhaltijan/työntekijän nimikettä ei ole palkkaluokittelussa tai hänen tehtävänsä poikkeavat selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, palkkaus määrätään sen nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli em. rinnastusvirkaa/-tehtävääkään ei löydy, viranhaltija/työntekijä on palkkaluokittelun ulkopuolinen.

Soveltamisohje

Jos viranhaltijalta/työntekijältä puuttuu rinnastusnimikkeessä tai palkkaryhmässä edellytetty pätevyys, palkka-asteikkoa sovelletaan siten kuin ao. kohdassa tai 13 §:ssä on sanottu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Palkkaluokittelussa tarkoitetun koulutuksen ja muun pätevyyden puuttuminen

Mikäli viranhaltijalla/työntekijällä ei ole palkkaluokittelussa edellytettyä koulutusta tai muuta pätevyyttä, hänen palkkaluokkansa on 1 - 3 palkkaluokkaa alempi kuin palkkaluokittelun ao. palkkamääräys edellyttää. Erityisestä syystä alennus voidaan jättää tekemättä.

Soveltamisohje

Vähennys tehdään siten, että palkka-asteikkoa sovelletaan ylärajaltaan yhtä ja alarajaltaan kolmea palkkaluokkaa alempana. Palkkaluokka määrätään alennetun asteikon mukaan palkkaluokittelun muut määräykset huomioon ottaen. Harkittaessa vähennyksen tekemistä tulee arvioida, miten pätevyyden puuttuminen tosiasiassa vaikuttaa tehtävien suorittamiseen. Samoin tulee ottaa huomioon viranhaltijan/työntekijän asema ja palkkauksen suhde muihin viranhaltijoihin/työntekijöihin.

Erityisiä syitä alennuksen tekemättä jättämiseen voivat olla esim. ko. tutkinnon muuttuminen (esim. vanha ekonomin tutkinto ei ollut ylempi korkeakoulututkinto) tai että ao. henkilöllä on ko. tutkinnon korvaavaa muuta koulutusta.

Virkaehtosopimuslain mukaan viranhaltijan kelpoisuusehdoista ei voida sopia virkaehtosopimuksella. Sen sijaan palkkauksen perusteista voidaan sopia. Kelpoisuusehto on virkaan valitsemisen edellytys ja palkkausmääräysten pätevyysmaininta taas tietyn palkkatason noudattamisen edellytys. Palkkaluokittelun pätevyydet palkkausperusteina voivat olla muodollisten kelpoisuusehtojen mukaisia, mutta ne voivat myös poiketa niistä. Valtion viranomaiset voivat erityislakien nojalla myöntää erivapauden laissa tai asetuksessa säädetystä virkakelpoisuudesta, mutta erivapaus ei oikeuta noudattamaan alentamatonta palkka-asteikkoa, ellei viranhaltijalla ole myös palkkaluokittelussa edellytettyä koulutusta, tai alennusta jätetä erityisestä syystä tekemättä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 4 Palkkaluokittelu

OHJAAJAT

Tätä luokittelukohtaa sovelletaan mielisairaanhuolto- ja erityishuoltopiirissä, kehitysvammaisten avohuollossa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa.

3 70 02 41 8

Johtava ohjaaja Y 26 - 28 pl

Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään soveltuvaa opistoasteista tutkintoa

Ohjaaja

Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään virkaan/tehtävään soveltuvaa

3 70 02 42 4

a) opistoasteista tutkintoa Y 23 - 27 pl

3 70 02 42 5

b) kouluasteista tutkintoa Y 22 - 26 pl

Tähän ryhmään kuuluvat mm:

Ohjaaja kehitysvammahuollossa (askarteluohjaaja, työnohjaaja) Askartelunohjaaja sekä huoltolaitoksen työnohjaaja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Erityistyöntekijä/kotihoidonohjaaja/avohuollon työntekijä/ohjaaja kehitysvammaisten avohuollossa

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PERUSPALVELUTEHTÄVÄT

7 30 02 01 8

Terveys- ja sosiaalitoimi Y 19 - 21 pl

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Hoitoapulainen, kehitysvammalaitoksessa Kehitysvammalaitoksen hoitoapulainen, jolla on kehitysvammaisten hoitajan koulutus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 4 sosiaalitoimen palkkaluokittelua koskevat määräykset on 1.12.1993 voimaan tulleessa sopimuksessa korvattu uusilla määräyksillä, joissa todetaan muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tällä palkkaluokittelun muutoksella ei kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 19 § 1 momentista poiketen koroteta viranhaltijan/työntekijän palkkaluokkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät

Viranhaltijan/työntekijän tehtävät ovat sosiaalihuollon laajaa tietoutta edellyttäviä hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtäviä. Tavanomaisten työtehtävien lisäksi tehtäviin voi kuulua esim. toiminnan suunnittelua, työnopastusta ja/tai käytännön työnjohtotehtäviä.

3 20 01 24 4

Y 26 - 28 Pätevyys: viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään tehtävään soveltuvaa vähintään opistoasteista ammatillista tutkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa.

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi:

lastentarhanopettaja, sosiaalikasvattaja, sosiaaliohjaaja, johtava ohjaaja, ohjaaja, osastonhoitaja/vastaava hoitaja kehitysvammalaitoksessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sosiaalihuollon muut ammattitehtävät

Viranhaltija/työntekijä tekee sosiaalihuollon tavanomaisia hoito-, huolenpito-, kasvatus- tai kuntoutustehtäviä.

3 60 01 32 3

Y 23 - 27 a) Pätevyys: viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään vähintään tehtävään soveltuvaa opistoasteista ammatillista tutkintoa.

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ohjaaja.

3 60 01 32 5

Y 23 - 26 b) Pätevyys: viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään tehtävään soveltuvaa kouluasteista ammatillista tutkintoa.

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi:

kodinhoitaja, päivähoitaja/lastenhoitaja, kehitysvammaisten hoitaja, hoitaja, ohjaaja,

b) -ryhmään kuuluvan ohjaajan palkkaluokittelun alaraja on kuitenkin Y 22.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa 1995 - 1996 ovat edelle jäljennetyt 12 ja 13 §:n määräykset muutetuilta osin kuuluneet seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Nimike ja tehtävät palkkausperusteena

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän peruspalkka määräytyy palkkahinnoittelussa mainitun nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Mikäli viranhaltijan/työntekijän nimikettä ei ole palkkahinnoittelussa tai hänen tehtävänsä poikkeavat selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, peruspalkka määrätään sen nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli em. rinnastusvirkaa/ -tehtävääkään ei löydy, viranhaltija/työntekijä on palkkahinnoittelun ulkopuolinen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Palkkahinnoittelussa tarkoitetun koulutuksen ja muun pätevyyden puuttuminen

Mikäli viranhaltijalla/työntekijällä ei ole palkkahinnoittelussa edellytettyä koulutusta tai muuta pätevyyttä, hänen peruspalkkansa on 5 - 15 % alempi kuin palkkahinnoittelun ao. palkkamääräys edellyttää. Erityisestä syystä alennus voidaan jättää tekemättä.

Soveltamisohje

Vähennys tehdään siten, että palkka-asteikkoa sovelletaan ylärajaltaan 5 % ja alarajaltaan 15 % alempana. Peruspalkka määrätään alennetun asteikon mukaan 16 §:n (Palkka-asteikon soveltaminen) määräykset huomioon ottaen.= = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen 1995 1996 sisältyvät sosiaalitoimen palkkahinnoittelua koskevat määräykset ovat olleet muutoin samansisältöiset kuin 1.12.1993 voimaan tulleen sopimuksen määräykset, mutta palkkaluokat on korvattu peruspalkoilla ja niiden markkamäärillä.

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Asta Korjan palkkaukseen tuli soveltaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) 12 §:n nojalla 1.1.1993 lukien silloin voimassa olleen KVTES:n palkkahinnoittelukohtaa 3 70 02 41 8 sekä 1.1.1994 lukien ja edelleen palkkahinnoittelukohtaa 3 20 01 24 4.

Kunta-alan unioni on vaatinut myös vahvistettavaksi, että Pirkko Kuosmasen palkkaukseen tuli soveltaa KVTES:n 12 §:n nojalla 1.1.1993 lukien palkkahinnoittelukohtaa 3 70 02 42 5 sekä 1.1.1994 lukien ja edelleen kohtaa 3 60 01 32 5.

Kunta-alan unioni on vaatinut lisäksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen.

Perustelut

Lapinlahden kunnan palveluksessa virkasuhteessa oleva vastaava kehitysvammaisten ohjaaja Asta Korja sekä työsuhteinen ohjausapulaisen nimikkeellä oleva Pirkko Kuosmanen työskentelivät Lapinlahden kunnan ylläpitämässä kehitysvammaisten päivähuoltolassa. Korja oli tullut kehitysvammaisten kerhotoiminnan ohjaajaksi vuonna 1989 ja Kuosmanen kehitysvammakerhon ohjausapulaiseksi vuonna 1984. Sekä Korjan että Kuosmasen tehtävät olivat muuttuneet heidän aikaisempiin tehtäviinsä verrattuna huomattavasti vaativimmiksi 1.9.1992 alkaen, jolloin päivähuoltola oli siirtynyt uusiin ja entisiä huomattavasti laajempiin tiloihin Jussinpihan sosiaalipalvelukeskukseen. Tuolloin päivähuoltolan asiakasmäärä oli kasvanut kaksinkertaiseksi.

Korja ja Kuosmanen eivät enää työskennelleet niissä tehtävissä, joihin heidät oli aikanaan palkattu. Tämän vuoksi heidän kohdallaan tulisi soveltaa sellaista uutta palkkahinnoittelukohtaa, joka vastasi heidän nykyisiä tehtäviään.

Vuonna 1990 hyväksytyn toimenkuvauksen mukaan Korjan tuli huolehtia kuntoutussuunnitelmien toteuttamisesta ja niiden ajanmukaisuudesta, kerholaisten ja heidän omaistensa ylläpito- ja muusta laskutuksesta sekä vastata kerhokyyditysten, ruokailun, leirien ja retkien järjestelyistä. Päävastuu-alueiden toimintasäännön mukaan hänen tehtävänään oli päättää päivähuoltolan asiakasvalinnoista, taksan mukaisesti ylläpitokustannusten perimisestä, päivähuoltolan henkilöstön vuosilomista ja hankinnoista, joiden arvo ei ylittänyt lautakunnan vahvistamaa markkamäärää. Korjan tehtävistä suurin osa oli esimiestehtäviä.

Toimenkuvauksessa Korjan virkanimikkeeksi oli merkitty kehitysvammakerhon ohjaaja ja tulostoimenkuvassa nimikkeeksi vastaava kehitysvammaisten ohjaaja. Näitä nimikkeitä ei ollut mainittu KVTES:n palkkahinnoitteluliitteessä. Tämän vuoksi Korjan kohdalla oli KVTES:n 12 §:n 2 momentin ja sen soveltamisohjeen mukaan haettava rinnastusvirka.

Kehitysvammakerhotoiminta kuului palkkaliitteessä tarkoitetun sosiaalitoimen piiriin. Virkatehtävien puolesta Korjan työtehtävät olivat verrattavissa KVTES 1992 1993:n palkkaluokitteluliitteen kohdassa 3 70 02 41 8 tarkoitettuihin johtavan ohjaajan tehtäviin. Luokittelukohta koski muun muassa kehitysvammaisten avohuoltotoimintaa. Korja ei ollut ohjaaja, kuten työnantaja oli katsonut, vaan vastaava ohjaaja, sillä pääosa hänen tehtävistään oli esimiestehtäviä ja hänen alaisenaan oli kolme ohjaajaa ja kolme muuta työntekijää. Edellä mainittu luokittelukohta oli siirretty KVTES 1994:ssä kohtaan 3 20 01 24 4, jossa se oli myös KVTES 1995 - 1996:ssa. Hinnoittelukohta edellytti koulutuksen osalta tehtävään soveltuvaa vähintään opistoasteista ammatillista tutkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa. Korjalla oli vajaamielishoitajan koulutus ja kaksivuotinen kotiteollisuuskoulutus. Koska hänellä ei ollut hinnoittelukohdan edellyttämää koulutusta, voitiin häneen soveltaa KVTES 13 §:n mukaista alennusta.

Työnantaja oli sijoittanut Kuosmasen terveys- ja sosiaalitoimen peruspalvelutehtävät hinnoittelukohtaan 7 30 02 01 8. Hinnoittelukohta ei tuntenut kehitysvammakerhon ohjausapulaisen tai kerhoapulaisen nimikettä. Kuosmasen tehtävät eivät myöskään vastanneet tämän hinnoittelukohdan peruspalvelutehtäviä. Tämän vuoksi myös hänen kohdallaan tuli soveltaa KVTES:n 12 §:n 2 momenttia. Ottaen huomioon kehitysvammakerhon toiminnan luonteen ja Kuosmasen tehtävät vammaisryhmän ohjaajana sekä hänen koulutuksensa, tuli hänet sijoittaa KVTES 1992 - 1993:n palkkahinnoitteluliitteen kohtaan 3 70 02 42 5. Luokittelukohta oli siirretty KVTES 1994:ssä kohtaan 3 60 01 32 5, jossa se oli myös KVTES 1995 - 1996:ssa.

Asiassa 23.12.1994 käydyt paikallisneuvottelut samoin kuin 4.3.1995 päättyneet keskusneuvottelut olivat jääneet erimielisiksi.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Lapinlahden kunta on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Kunta-alan unionin velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lapinlahden kunnan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perustelut

Lapinlahden kunnan Jussinpihan päivähuoltolassa toimi vakituisena henkilöstönä kaksi ohjaajaa, joista toinen oli Korja. Kolmantena henkilönä päivähuoltolassa oli kerhoapulaisena Kuosmanen. Työllisyysvaroin päivähuoltolaan oli määrä-ajoiksi palkattu lisähenkilöstöä. Näillä henkilöillä ei kuitenkaan ollut kehitysvammatyön koulutusta. Jussinpihan päivähuoltolassa ei ollut mitään muodollista toiminnan jakoa eri ryhmiin, joita vetäisi erikseen oma ohjaajansa. Normaalissa päivittäisessä toiminnassa kehitysvammaisten ohjausta johti kerrallaan kysymyksessä olevaan toimintaan parhaiten perehtynyt henkilö.

Lapinlahden kunnassa henkilöstö jakautui viiteen osastoon, joista yksi oli sosiaaliosasto. Sosiaaliosasto puolestaan jakautui kolmeen eri vastuualueeseen, joista yhden muodosti vanhusten ja vammaisten vastuualue. Mainittu vastuualue oli jaettu neljään yksikköön eli kotipalveluun, vanhainkotiin, vammaisten avohuoltoon ja päivähuoltolaan.

Organisaatiossa käytettiin tulosohjauksessa yleisenä terminä päällikkö-sanaa osoittamaan toiminnoista vastaavan asemaa ilman, että nimityksellä olisi mitään muodollista vahvistusta. Tällaisella henkilöllä ei ollut myöskään tosiasiallista päällikkötasoista esimiesasemaa tai päätösvallan käyttämiseen liittyvää asemaa. Tulostoimenkuvat olivat tulosjohtamisen ja ohjauksen työvälineitä. Organisaatiojaossa osastoihin, vastuualueisiin ja tulosyksiköihin ei "päällikkö"- asemasta ollut Lapinlahden kunnassa maksettu kenellekään erityistä korvausta.

Tulostoimenkuvissa sovittiin tulosohjauksessa kunkin henkilön toiminnan kehittämisestä seuraavaksi vuodeksi eteenpäin ja suunniteltiin työnantajan ja työntekijän kanssa yhteisymmärryksessä yhteiset tavoitteet koko työyksikön ja henkilön kannalta. Kunnan omaa toimintasuunnitelmaa ja tulostoimenkuvia ei ollut sovittu KVTES:n sopimusmääräysten soveltamis-edellytyksiksi palkkaluokittelun soveltamiserimielisyys-asioissa. Kunnan toimintasäännön valtuusto oli hyväksynyt 28.11.1994 eli lähes kaksi vuotta sen ajankohdan jälkeen, josta alkaen kanteessa oli vaadittu palkkausten tarkistamista. Toimintasääntö ja tulostoimenkuvat eivät olleet olleet paikallisneuvotteluissa esillä ja perusteluina Korjan ja Kuosmasen palkankorotusvaatimuksille.

Kunnassa vahvistetussa päävastuualueiden toimintasäännössä oli erikseen mainittu kehitysvammaisten päivähuoltolan vastaavan ohjaajan ratkaisuvaltaan kuuluvat asiat. Päätöksenteko näihin liittyvissä seikoissa ei yleensä edellyttänyt harkintaa, vaan päätöksentekoa oli rajoitettu säännöillä, päätöksillä tai sopimuksilla.

Vuosilomien vahvistamisessa päivähuoltolan kahdelle muulle vakituiselle henkilölle samoin kuin mahdollisille määräaikaisille työllisyysvaroin palkatuille työntekijöille Korjan tuli KVTES:n puitteissa ottaa huomioon toiminnan sujuvuus ja vuosilomien porrastaminen tarvittaessa. Hankinnoista päättäminen tarkoitti jokapäiväisten tarvikkeiden tilaamista sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämän vuosittaisen 25 000 markan valtuuden rajoissa. Hankinnoissa tuli ottaa huomioon kunnan taloussääntö. Ratkaisuvalta asiakasvalinnoissa ja taksan mukaisten ylläpitomaksujen perimisessä ei sisältänyt vapaata harkintaa, vaan siinä tuli ottaa huomioon lainsäädäntö ja kunnan tekemät päätökset.

Korjan alaisten lukumääräksi oli sekä tulostoimenkuvassa että toimenkuvauksessa määritelty päivähuoltolan toinen ohjaaja ja kerhoapulaisena toimiva Kuosmanen. Päivähuoltolan henkilöstön lukumäärä oli ollut samansuuruinen koko Korjan palvelussuhteen ajan eli kolme. Kehitysvammaisten päivähuoltolaan osoitettujen työllisyysvaroin palkattujen työntekijöiden työhönotossa Korjalla ei ollut sellaista esimiesasemaa, joka palvelukseen ottavalla henkilöllä yleensä oli. Lapinlahden kunnalla oli päätoiminen työllisyysasiainhoitaja, joka hoiti keskitetysti kuntaan työllisyysvaroin palkattavien henkilöiden valinnan ja oli yhteydessä työvoimatoimistoon näissä asioissa. Käytännössä työllisyysvaroin palkatun työntekijän ottaminen päivähuoltolaan tapahtui työllisyys-asiainhoitajan toimesta siten, että hänelle esitettiin päivähuoltolasta pyyntö työntekijän saamiseksi yksikköön. Vasta sen jälkeen kun työntekijä oli ohjattu päivähuoltolaan, Korja työyksikön edustajana allekirjoitti työsopimuksen työntekijän kanssa.

Tulosyksikön päällikkö voi myöntää virkavapaudet ja työlomat itsenäisesti ainoastaan, jos sen ajalta maksettavan palkan määrässä ei ollut harkintaa. Käytännössä näihin asioihin ei liittynyt vapaata harkintaa, vaan kysymys oli sopimusmääräysten soveltamisesta sellaisenaan.

Kuosmasen työ oli tavallista kehitysvammaisten parissa tehtävää työtä, jossa tuli ottaa huomioon se, että kehitysvammaisilla vastaanottokyky oli vammasta riippuen rajallinen. Liikunta-asioiden keskittäminen Kuosmaselle oli perustunut työyksikön keskenään sopimaan työnjakoon.

Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus koski aikaa 1.1.1993 alkaen. Korjan ja Kuosmasen palvelussuhteet kehitysvammatoiminnassa olivat kuitenkin alkaneet 1980-luvun puolella. Toiminnassa ja vakinaisen henkilöstön määrässä ei ollut tapahtunut muita muutoksia kuin se, että toiminnalle oli saatu uudet tilat ja kuntaan oli palkattu 1.1.1993 lukien avopalvelun ohjaaja, joka toimi kuitenkin pääasiallisesti muualla kuin päivähuoltolassa.

Ennen ajankohtaa 1.1.1993 virka- ja työehtosopimusten erillisen palkkahinnoitteluliitteen johtava ohjaaja -nimikkeen kohdalla (3 70 02 41 8) pätevyysedellytyksenä oli virkaan/tehtävään soveltuva opistoasteinen tutkinto. Ohjaaja-nimikkeen kohdalla (3 70 02 42 5) pätevyysedellytyksenä oli, että viranhaltijalla/työntekijällä oli virkaan/tehtävään soveltuva kouluasteinen tutkinto.

Vuonna 1989 voimassa ollut palkkaluokittelu oli edellyttänyt 3 70 02 41 8 johtavalta ohjaalta kelpoisuusehtojen mukaista pätevyyttä ja lisäksi vähintään viiden ohjaajan alaismäärää. Näiden kohtien soveltamisedellytykset eivät olisi Korjan ja Kuosmasen osalta tuolloinkaan täyttyneet.

Paikallisneuvotteluissa vuonna 1994 oli järjestön taholta viitattu Korjan kohdalla esimiesasemaan ja Kuosmasen kohdalla tämän vuonna 1990 hankkimaan lisäkoulutukseen ja tiettyihin tehtäviin liittyvään itsenäisyyteen. Palkkahinnoitteluun sijoittelusta ei ollut ollut erimielisyyttä ennen 23.12.1994, eikä se myöskään ollut ollut erimielisyyden kohteena 23.12.1994 käydyissä paikallisneuvotteluissa.

Virka- ja työehtosopimusmääräyksistä ilmeni, ettei 1.1.1993 lukien ollut tehty eikä paikallisesti ollut tullut tehdä muutoksia palkkahinnoittelun soveltamisessa. Tämä seikka ilmeni KVTES 1992 - 1993:n jatkamispöytäkirjan 1 §:stä, allekirjoituspöytäkirjasta sekä KVTES:n 7 §:n 1 momentin ja 11 §:n 1 momentin määräyksistä. Mainittu KVTES oli tullut ottaa käyttöön viimeistään 1.4.1992.

KVTES 1992 - 1993 palkkahinnoitteluliitteen 4 mukaan 3 70 02 42 4 opistoasteisen tutkinnon pätevyyden omaavan ohjaajan asteikko oli Y 23 - 27 ja 3 70 02 42 5 kouluasteisen tutkinnon pätevyyden omaavalla Y 22 - 26. Korja oli erheellisesti sijoitettu korkeampaan hinnoittelukohtaan 3 70 02 42 4 kuin mihin hän pätevyytensä perusteella olisi kuulunut ja hänen palkkaluokkansa oli Y 23. Liitteen 4 "peruspalvelutehtävät", 7 30 02 01 8 terveys- ja sosiaalitoimessa asteikko oli Y 19 - 21. Kuosmanen oli sijoitettu tähän kohtaan ja hänen palkkaluokkansa oli Y 19.

Sosiaalitoimen palkkaluokittelussa, johon kehitysvammahuolto kuului, oli 1.1.1994 alkaen tehty muutos palkkaryhmittelyihin. Tuolloin palkkahinnoittelun eri kohdissa olleet sosiaalialan nimikkeet oli koottu keskitetysti 1 - 5 ryhmään (sosiaalitoimen yksiköiden johtotehtävät ja itsenäiset tehtävät, sosiaalityöntekijät, sosiaalihuollon erityistyöntekijät, sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät ja sosiaalihuollon muut ammattitehtävät). Sosiaalitoimen peruspalvelutehtävissä toimivat kuudentena ryhmänä olivat jääneet edelleen yleiseen peruspalvelutehtäväthinnoittelukohtaan.

Sosiaalitoimessa työskentelevän henkilöstön kelpoisuudesta oli säädetty asetuksella. Kun uusi kelpoisuusasetus (804/92) oli tullut voimaan 1.1.1993, oli ollut tarve myös sosiaalitoimen palkkahinnoittelun uudistamiseen. Tiukasti nimikesidonnainen palkkahinnoittelu ei ollut enää vastannut sosiaalitoimen toimintoja. Tämän vuoksi palkkahinnoittelussa oli siirrytty nimikesidonnaisesta luokittelusta tehtäväryhmäkohtaiseen luokitteluun.

Kelpoisuusasetus antoi edellytykset virkaan/tehtävään valitsemiselle. Palkkahinnoittelu oli palkkauksen peruste. Palkkahinnoittelun soveltamisen edellytyksenä oli, että tehtävät olivat asianomaisen tehtäväryhmän mukaiset ja että viran-/toimenhaltijalla oli palkkahinnoittelukohdan edellyttämä koulutus. Tämä oli todettu KVTES 13 §:n soveltamisohjeessa.

Palkkahinnoittelun 1.1.1994 voimaan tulleella muutoksella ei yksittäisen viranhaltijan/työntekijän palkkaluokkaa ollut korotettu siitäkään huolimatta, että palkkaus oli jäänyt alle palkkahinnoittelun asteikon alarajan. Tämä oli todettu sopimusteksteissä ja soveltamisohjeissa. Ryhmittelymuutoksia tehtäessä ja neuvoteltaessa järjestön kanssa oli yksityiskohtaisesti käyty läpi nimikkeet, joita uusiin ryhmiin kuului. Yhteisesti oli myös todettu, miten uusi kohta ryhmänä korvasi aikaisemmat KVTES 1992 - 1993:n nimikkeet. Muutokset oli selostettu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä A 34/93. Yleiskirjeen sisällöstä oli vallinnut yksimielisyys järjestöjen kanssa. Sosiaalitoimen palkkaryhmiin sijoittelussa noudatettiin edelleen 1.1.1994 voimaan tulleita asianomaisen hinnoittelukohdan yleismääräyksiä ja yleiskirjeellä A 34/93 annettuja soveltamisohjeita, mikä ilmeni yleiskirjeestä A 57/1995.

Lapinlahden kunta oli sijoittanut Korjan virkasuhteen alkaessa sopimuksen mukaiseen palkkaluokka-asteikkoon. Vuoden 1992 sopimusmuutoksen yhteydessä Korjaan oli sovellettu korkeampaa palkkaluokka-asteikkoa kuin mitä hänen koulutuksensa ja viran kelpoisuusehdot olisivat edellyttäneet. Sovellettuun palkkaryhmään kuuluivat myös vastaavat ohjaajat, joten kunta oli soveltanut palkkaluokka-asteikkoa tältä osin sopimuksen mukaisesti. Korjan ohjaajan virkaan kuuluvat tehtävät eivät myöskään poikenneet palkkahinnoittelussa tarkoitetuista ohjaajan tehtävistä. Erillistehtäviä ei myöskään otettu huomioon viran peruspalkkaa määrättäessä.

Kuosmaselta ei ollut edellytetty kerhoapulaisen tehtävään erityistä kelpoisuutta. Jos työntekijä hankki lisäkoulutusta tehtävässään, ei se sopimusmääräysten mukaan aiheuttanut ryhmittelymuutoksia eikä palkkauksen muutosta, ellei työnantaja sitä muutoin jostain erityisestä syystä katsonut aiheelliseksi. Kuosmasen tehtävä oli sijoitettu sopimuksen mukaiseen palkkaluokka-asteikkoon, joka vastasi tehtävien mukaista palkkaryhmää.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asta Korja on 1.1.1989 alkaen ollut Lapinlahden kunnan palveluksessa kehitysvammaisten päivähuoltolassa kehitysvammaohjaajan virkanimikkeellä. Vuonna 1990 vahvistetussa toimenkuvassa Korjan tehtäväksi on merkitty kehitysvammakerhonohjaaja. Korjan tehtäviin on toimenkuvan mukaan kuulunut muun muassa huolehtia kuntoutussuunnitelmien toteutumisesta sekä niiden ajanmukaisuudesta yhdessä huoltajien ja kotihuollon ohjaajan kanssa, huolehtia kerholaisten ja heidän omaistensa ylläpito- ja muusta laskutuksesta, vastata kerhokyyditysten ja ruokailun järjestämisestä sekä leiri- ja retkijärjestelyistä ja suorittaa muut esimiesten määräämät tehtävät. Toimenkuvan mukaan Korjan asema organisaatiossa on ollut vastuualueen esimies ja hänen alaisinaan ovat kehitysvammakerhon ohjaaja ja ohjausapulainen.

Vuonna 1994 hyväksytyssä tulostoimenkuvassa Korjan nimikkeeksi on mainittu vastaava kehitysvammaisten ohjaaja. Tulostoimenkuvan mukaan Korjan asema organisaatiossa on päivähuoltolan tulosyksikön päällikkö. Alaiset ovat olleet vuoden 1990 toimenkuvan mukaiset. Virkaan kuuluvina yksittäistehtävinä on tulostoimenkuvassa mainittu päivähuoltolan toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen yhteistyössä omaisten ja muun henkilökunnan kanssa, työtoimintojen ohjaustehtävät, avotyötoiminnan suunnittelu, kuntoussuunnitelmien laatiminen, yhteistyö päiväkeskuksen ja päiväkodin kanssa ja päivähuoltolan henkilöstö- ja taloushallintoon liittyvät asiat. Kunnanhallituksen vahvistaman päävastuualueiden toimintasäännön mukaan kehitysvammaisten päivähuoltolan vastaavan ohjaajan ratkaisuvaltaan kuuluu muun muassa päättää päivähuoltolan asiakasvalinnoista, taksan mukaisten ylläpitomaksujen perimisestä, päivähuoltolan henkilöstön vuosilomista sekä hankinnoista, joiden arvo ei ylitä lautakunnan vahvistamaa markkamäärää.

Korjalla on koulutuksena kouluasteinen vajaamielishoitajan tutkinto ja kaksivuotinen kotiteollisuuskoulutus.

Pirkko Kuosmanen on vuodesta 1984 alkaen ollut Lapinlahden kunnan palveluksessa työsopimussuhteisena kehitysvammaisten kerhon ohjausapulaisen nimikkeellä. Vuonna 1990 vahvistetun toimenkuvan mukaan hänen tehtäviinsä on kuulunut kerholaisten ohjaamiseen osallistuminen kehitysvammaohjaajan kanssa, kerholaisten siisteydestä ja puhtaudesta vastaaminen, kerholaisten ohjaaminen päivittäisissä kotitaloustehtävissä, kerholaisten terveystarkkailusta huolehtiminen ja muut esimiesten määräämät tehtävät.

Vuonna 1994 hyväksytyssä tulostoimenkuvassa Kuosmasen nimikkeeksi on todettu ohjausapulainen ja vastuualueeksi vaikeimmin kehitysvammaisten päivittäistoimintaryhmän ohjaus. Tulostoimenkuvan mukaan Kuosmasen tehtäviin kuuluu vaikeimmin kehitysvammaisten päivittäistoimintaryhmän toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen, terveyskasvatus ja terveydenhuolto, kahvion toiminnasta vastaaminen, liikuntavastaavana toiminen sekä vaikeimmin kehitysvammaisten ryhmän jatko-opetuksen suunnittelu ja toteutus. Kuosmasen välitön esimies on ollut vastaava kehitysvammaisten ohjaaja.

Kuosmanen on vuonna 1990 suorittanut kehitysvammaistenhoitajan tutkinnon.

Lapinlahden kunta on Korjan palkkauksessa soveltanut palkkaluokittelun ohjaajaa koskevaa kohtaa 3 70 02 42 4. Kysymyksessä olevan kohdan soveltamisen edellytyksenä on mainittu virkaan soveltuva opistoasteinen tutkinto. Kuosmasen palkkaus on määritelty terveys- ja sosiaalitoimen peruspalvelutehtäviä koskevan palkkaluokittelun kohdan 7 30 02 01 8 mukaisesti.

Kunta-alan unioni on perustellut palkkaluokittelun tarkistamisvaatimuksia sillä, että Korjan ja Kuosmasen tehtävät eivät enää vastanneet niitä tehtäviä, joihin heidät aikanaan oli otettu. Kuosmasen tehtävät eivät Kunta-alan unionin mukaan myöskään vastanneet kunnan käyttämän hinnoittelukohdan peruspalvelutehtävien mukaisia tehtäviä. Lisäksi Kunta-alan unioni on perustellut vaatimusta sillä, että koska palkkahinnoitteluliitteessä ei ollut mainittu Korjan kohdalla käytettyä kehitysvammakerhon ohjaajan tai vastaavan kehitysvammaisten ohjaajan nimikettä eikä Kuosmasen kohdalla käytettyä kerhoapulaisen nimikettä, tuli heidän palkkauksensa määritellä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 12 §:n 2 momentin mukaisesti.

Korjan ja Kuosmasen tehtävissä on Kunta-alan unionin mukaan tapahtunut oleellinen muutos loppuvuonna 1992, jolloin päivähuoltola on muuttanut uusiin tiloihin. Tämä on merkinnyt muun muassa asiakasmäärän kasvua ja toiminnan jakautumista kolmeen eri ryhmään eli vaikeimmin kehitysvammaisten, tekstiilipuolen sekä puu- ja metallipuolen ryhmiin.

Korja on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että päivähuoltolan uusiin tiloihin muuton jälkeen Kuosmasen vastuulle on siirtynyt vaikeimmin kehitysvammaisten ryhmän ohjauksesta huolehtiminen. Korjalle itselleen on jäänyt puu- ja metallipuolen ryhmän toiminnan ohjaus ja toiselle ohjaajalle tekstiilipuolen toimintojen ohjaaminen. Myös Korjan alaisten määrä on kasvanut, sillä vuoden 1994 aikana päivähuoltolassa on ollut työssä myös yhden kehitysvammaisen henkilökohtainen avustaja, joka tämän tehtävänsä lisäksi on tehnyt myös ohjausapulaisen tehtäviä. Lisäksi päivähuoltolassa on ollut eri ryhmissä määräaikaisia työllisyysvaroin palkattuja ohjausapulaisia.

Korjan mukaan hänen päivittäisestä työajastaan keskimäärin yksi kolmasosa on kulunut sellaisissa tehtävissä, joissa hän on ollut selkeästi ryhmän ohjaajana. Tämän lisäksi työn luonteeseen on kuulunut ohjauksen ja neuvonnan antaminen muun toiminnan ohessa. Virkasuhteen alkaessa Korjalle ei ole kuulunut niitä henkilöstöhallinnollisia ja muita hallintoon liittyviä tehtäviä, jotka hänelle nykyisin kuuluvat.

Päivähuoltolassa työskentelevien henkilöiden kehitysvammaisten päivittäisiin toimintoihin liittyvien muiden kuin toimenkuvauksissa mainittujen työtehtävien jako on esitetyn selvityksen mukaan tapahtunut päivähuoltolassa työskentelevien henkilöiden yhteisen harkinnan tuloksena.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 12 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan/työntekijän palkka määräytyy palkkaluokittelussa mainitun nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan. Saman pykälän 2 momentissa on sovittu, että mikäli viranhaltijan/työntekijän nimikettä ei ole palkkaluokittelussa tai hänen tehtävänsä poikkeavat selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, palkkaus määrätään sen nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksen perusteella voidaan rinnastaa. Sopimuksen 13 §:ssä on määräys, joka koskee palkkauksen määräytymistä tilanteissa, joissa viranhaltijalta puuttuu palkkaluokittelussa tarkoitettu koulutus ja muu pätevyys.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan palkkaluokittelussa mainitut nimikkeet eivät ole tyhjentäviä vaan ainoastaan esimerkinluonteisia. Tätä tukee työtuomioistuimen mielestä myös palkkaluokittelussa käytetyt ilmaisut, sillä useassa palkkaluokittelun kohdassa on todettu, että palkkaryhmään kuuluvat muun muassa palkkaluokittelussa mainitut nimikkeet.

Vuoden 1994 alusta voimaan tulleessa KVTES:ssä on sosiaalitoimen palkkaluokittelua koskevia määräyksiä muutettu siten, että palkkaluokittelussa on luovuttu nimikesidonnaisuudesta ja siirrytty palkkaluokitteluryhmiin, jotka sisältävät pää-osin sosiaalitoimessa esiintyvät tehtävät ja tehtäväryhmät. KVTES:iin osallisten yhteisissä soveltamisohjeissa on todettu, että luokittelun yhteydessä mainitut nimikkeet ovat esimerkkejä nimikkeistä, joihin ao. kohtaa sovelletaan. Soveltamisohjeessa on edelleen todettu, että tietyn palkkaluokittelukohdan soveltaminen edellyttää, että siinä mainittu tutkinto sisältyy asianomaisen viran/tehtävän kelpoisuusehtoihin ja että viranhaltijalla/työntekijällä on myös tämä kelpoisuus. Sosiaalitoimen peruspalveluhenkilökunnan palkkaus on määräytynyt edelleen palkkaluokittelukohdan terveys- ja sosiaalitoimen peruspalvelutehtävät mukaisesti.

Uudessa palkkaluokittelussa tehtävät on jaettu viiteen ryhmään, joista yhtenä on sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät ja yhtenä sosiaalihuollon muut ammattitehtävät. Ensiksi mainitussa kohdassa on todettu ryhmään kuuluviksi viran-haltijan/työntekijän tehtävät, jotka ovat sosiaalihuollon laajaa tietoutta edellyttäviä hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtäviä. Tavanomaisten työtehtävien lisäksi tehtäviin voi kuulua esimerkiksi toiminnan suunnittelua, työn opastusta ja/tai käytännön työnjohtotehtäviä. Tehtäväryhmän pätevyysvaatimuksena on mainittu tehtävään soveltuva vähintään opistoasteinen ammatillinen tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Ryhmään kuuluvina nimikkeinä on mainittu muun muassa johtava ohjaaja, ohjaaja ja osastonhoitaja/vastaava hoitaja kehitysvammalaitoksessa.

Sosiaalihuollon muiden ammattitehtävien kohdalla on mainittu viranhaltija/työntekijä, joka tekee sosiaalihuollon tavanomaisia hoito-, huolenpito-, kasvatus- tai kuntoutustehtäviä. Luokittelukohdassa, jossa pätevyysvaatimuksena on vähintään tehtävään soveltuva opistoasteinen ammatillinen tutkinto, on ryhmään kuuluvan nimikkeenä mainittu muun muassa ohjaaja. Luokittelukohdassa, jossa pätevyysvaatimuksena on tehtävään soveltuva kouluasteinen ammatillinen tutkinto, on ryhmään kuuluvina mainittu esimerkiksi kehitysvammaistenhoitaja ja ohjaaja.

Palkkaluokittelua koskevissa soveltamisohjeissa on todettu, että uusi palkkaluokittelu ei aiheuta pakollisia tarkistuksia, vaan mahdollinen palkkaluokkien tarkistus tapahtuu paikallisen harkinnan ja olosuhteiden mukaisesti niin kuin se tapahtuisi ilman tätä palkkaluokittelumuutosta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lapinlahden kunta kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kröger, Määttänen, Niskanen, Ahonen ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Ahosen lausunto:

Muilta osin yhdyn tuomioon.