Union fined for illegal strike threats targeting non-negotiable personnel matters under public service agreement law.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that the Finnish Air Traffic Controllers' Union violated its duty of industrial peace by threatening and executing a strike to pressure the employer on non-negotiable personnel issues. While the court found the actions illegal under the Public Service Agreement Act because they targeted matters outside the scope of collective bargaining, it determined the union did not intend to alter the existing collective agreement. Consequently, the union was ordered to pay a compensation fine and cover the employer's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedVirkamiesehtosopimuslain 8 § 2 momentti; 9 §: Työtaistelutoimenpiteet, joilla pyritään vaikuttamaan sopimuksenvaraisiin asioihin, ovat kiellettyjä, mutta ne eivät ole kiellettyjä, jos niiden tarkoituksena on muuttaa voimassa oleva virkaehtosopimus.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Virkamiesyhdistyksen työtaistelu-uhkauksilla ja sittemmin toimeenpannulla työnseisauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa muissa kuin valtion virkaehtosopimuslain mukaan sopimuksenvaraisissa asioissa. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten olleet valtion virkaehtosopimuslain vastaisia ja yhdistys oli työtaistelutoimenpiteisiin ryhtyessään syyllistynyt mainitussa laissa säädetyn työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.
Sen sijaan näyttämättä oli jäänyt, että työtaistelu-uhkauksilla ja työnseisauksella olisi pyritty muuttamaan voimassaolevaa tai aikaansaamaan uutta virkaehtosopimusta.
Virkamiesyhdistys tuomittu hyvityssakkoon.
Kantaja Liikelaitosten työnantajayhdistys ry Vastaaja Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry
TUOMIO
VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Liikelaitosten työnantajayhdistys ry:n ja STTKJ ry:n välillä on 27.9.1995 allekirjoitettu palkoista ja palvelussuhteen ehdoista keskustason virka ja työehtosopimus. Tässä sopimuksessa, johon Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on 23.2.1996 allekirjoitetulla pöytäkirjalla yhtynyt, on muun muassa seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
14 §
Tämän virka- ja työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Liikelaitosten työnantajayhdistys on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen toimeenpanemat työtaistelu-uhkaukset 6., 7. ja 15.11. sekä sen 25.11.1996 toimeenpanema työnseisaus ovat valtion virkaehtosopimuslain ja Liikelaitosten työnantajayhdistyksen sektorilla 27.9.1995 tehdyn keskustason virkaehtosopimuksen vastaisia.
Liikelaitosten työnantajayhdistys on vaatinut Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen tuomitsemista virkaehtosopimuksen ja valtion virkaehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien tieten rikkomisesta hyvityssakkoon valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n mukaisesti.
Liikelaitosten työnantajayhdistys on lisäksi vaatinut Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen velvoittamista korvaamaan Liikelaitosten työnantajayhdistyksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perustelut
Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ilmoitti 5.11.1996 Ilmailulaitokseen saapuneella kirjeellään järjestävänsä työnseisauksen 6.11.1996 kello 12.00 - 15.00. Työnseisaus olisi koskenut kaikkia työvuorossa olleita lennonjohtajia. Kirjeen mukaan työtaistelun syynä olivat työnantajan toistuvat virkaehtosopimus- ja yhteistoimintarikkomukset, jotka olivat Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen mukaan kärjistyneet varsinkin Helsinki-Vantaan ja Rovaniemen lennonjohtoyksiköissä.Väitetyistä rikkomuksista Ilmailulaitos ei ollut saanut yksilöityä ilmoitusta ennen valtakunnansovittelijan johdolla 6. - 7.11.1996 käytyjä neuvotteluja.
Tehdyistä selvityksistä laadittiin 15.11.1996 raportti, joka toimitettiin Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen hallitukselle samana päivänä. Vaikka yhdistys ei kaikilta osin ollut raporttiin tyytyväinen, työtaistelu-uhka oli sittemmin rauennut. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys täsmensi myöhemmin kantaansa ilmoittaen, ettei raportti ollut tyydyttänyt heitä Oulun ja Rovaniemen lennonjohtajien määrän eikä Helsinki-Vantaan lennonjohdon vuoronvaihtoja koskevien uusien ohjeiden osalta.
Sunnuntaina 24.11.1996 Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ilmoitti toimeenpanevansa maanantaina 25.11.1996 työnseisauksen kello 6.00 - 9.00 kaikilla kotimaan lentoasemilla. Työnseisaus myös toteutettiin ilmoituksen mukaisesti. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on julkisuudessa ilmoittanut, että lakko oli vastalause sille, että Ilmailulaitos oli nimittänyt Rovaniemen lentoaseman lennonjohtajan virkaan Ilmailulaitoksen ulkopuolelta aiemmin sotilaslennonjohtajana toimineen henkilön.
Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on valtakunnansovittelijan toimistossa 23.2.1996 tehdyllä pöytäkirjalla yhtynyt Liikelaitosten työnantajayhdistyksen sektorilla 27.9.1995 allekirjoitettuun keskustason virkaehtosopimukseen. Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen jäsenet ovat virkamiehiä ja täten valtion virkaehtosopimuslain ja tehtyjen virkaehtosopimusten mukaisten työrauhavelvoitteiden alaisia.
Valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin mukaan työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin sopimuksenvaraisiin asioihin. Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen uhkaukset toimeenpanna työnseisauksia 6., 7. ja 15.11. sekä sen 25.11.1996 toimeenpanema työnseisaus ovat kohdistuneet muihin kuin sopimuksenvaraisiin asioihin. Virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaisten sopimuksenvaraisten asioiden piiri on myös erikseen todettu valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hyväksymistilaisuudessa 23.2.1996 allekirjoitetussa pöytäkirjassa. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on näin ollen tietoisesti osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta valtion virkaehtosopimuslain asettamaa ehdotonta työrauhavelvoitetta kohtaan.
Liikelaitosten työnantajayhdistyksen sektorilla 27.9.1995 allekirjoitetun keskustason virkaehtosopimuksen 14 §:n ja valtion virkaehtosopimuslain 9 §:n mukaan virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on 23.2.1996 allekirjoittamallaan yhtymispöytäkirjalla sitoutunut valtion virkaehtosopimuslain 9 §:n ja tehtyjen virkaehtosopimusten mukaiseen työrauhavelvoitteeseen 31.1.1998 saakka. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on toimeenpanemillaan työtaistelutoimilla rikkonut myös sopimuksiin perustuvaa työrauhavelvoitettaan.
Työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:n mukaan työnseisaukseen ei tule ryhtyä työriidan johdosta, ellei viimeistään kahta viikkoa sitä ennen ole toimitettu valtakunnansovittelijan toimistoon ja vastapuolelle kirjallista ilmoitusta aiotun työnseisauksen syystä, alkamishetkestä ja laajuudesta. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys työtaistelutoimenpiteitä toimeenpannessaan ei ole osoittanut minkäänlaista halua noudattaa mainittua ilmoittamisvelvoitetta. Tämä seikka tuleekin ottaa huomioon Suomen Lennonjohtajien Yhdistykselle tuomittavaksi määrättävän hyvityssakon suuruutta harkittaessa.
Hyvityssakon suuruutta harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon se, että Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on tietoisesti rikkonut useita eri säännöksiä ja määräyksiä. Ilmailulaitos on arvioinut, että 25.11.1996 toimeenpannusta kolme tuntia kestäneestä työtaistelutoimenpiteestä on aiheutunut sille noin 100.000 markan vahingot saamatta jääneinä tuloina. Lisäksi työtaistelu-uhkiin varautuminen aikataulu- ja muut järjestelyt huomioon ottaen on aiheuttanut Ilmailulaitokselle merkittävää haittaa ja taloudellisia menetyksiä. Finnair Oy on puolestaan arvioinut työnseisauksesta aiheutuneen tuottojen menetyksinä ja lisäkuluina neljän miljoonan markan taloudelliset vahingot. Lisäksi matkustajille aiheutunut haitta on ollut huomattava.
Hyvityssakon suuruutta määrättäessä tulee ottaa myös huomioon menettelyn tahallisuus, kansalaisille toimenpiteistä aiheutunut haitta sekä työtaistelutoimenpiteiden suhteettomuus riidan laatu huomioon ottaen.
VASTAUS
Vaatimukset
Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on myöntänyt yhdistyksen 25.11.1996 kello 6.00 - 9.00 toimeenpaneman työnseisauksen olleen valtion virkaehtosopimuslain vastainen.
Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on myöntänyt lisäksi Liikelaitosten työnantajayhdistyksen hyvityssakkovaatimuksen perusteiltaan oikeaksi, mutta katsonut, että valtion virkaehtosopimuslain 20 §:ssä mainitun erityisen syyn nojalla hyvityssakko pitäisi jättää tuomitsematta. Muilta osin yhdistys on kiistänyt kanteen.
Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on lisäksi kiistänyt oikeudenkäyntikuluvaatimuksen ja katsoo, että asian laatuun nähden asianosaisten tulisi pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Perustelut
Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ilmoitti Ilmailulaitokselle 5.11.1996 järjestävänsä 6.11.1996 kello 12.00 15.00 työnseisauksen ilmoittaen sen syyksi työnantajan toistuvat virkaehtosopimus- ja yhteistoimintarikkomukset Helsinki-Vantaan ja Rovaniemen lennonjohtoyksiköissä. Tämän ilmoituksen johdosta valtakunnansovittelijan johdolla käytiin neuvottelut osapuolten välillä 6. - 7.11.1996. Näistä neuvotteluista laaditun pöytäkirjan 1 §:ssä on todettu, että keskustelu käytiin 23. helmikuuta 1996 päivätyn pöytäkirjan 2 §:n mukaisessa hengessä.
Tämän 23.2.1996 päivätyn valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hyväksymistilaisuudesta laaditun pöytäkirjan 2 §:ssä on todettu, että hyväksytty sovintoehdotus rakentui sopijapuolten väliselle jatkuvalle neuvottelumenettelylle myös niissä asioissa, jotka muodollisesti eivät kuuluneet osana virkaehtosopimusratkaisuun. Sopijapuolten on todettu olleen yhtä mieltä siitä, että yksinomaan lennonjohtotoimintaan liittyvät toimialajärjestelyt selvitetään niiden välillä tai lennonjohtoasemittain noudattaen yhteistoimintamenettelyä ja kulloinkin voimassa olevaa henkilöstöpoliittista ohjelmaa.
Siten neuvotteluja 6. - 7.11.1996 käytiin 23.2.1996 päivätyn pöytäkirjan 2 §:n mukaan myös niistä asioista, jotka eivät muodollisesti kuuluneet virkaehtosopimusratkaisuun.
Keskustelujen kuluessa 7.11.1996 Suomen Lennonjohtajien Yhdistys uhkasi työnseisauksella kanteessa kerrotulla tavalla. Sen sijaan yhdistyksen taholta ei esitetty 15.11.1996 minkäänlaista työtaistelu-uhkaa. Toteutumattomia työnseisausuhkia ei sinänsä voitu pitää virkaehtosopimuslain vastaisena.
Suomen Lennonjohtajien Yhdistys järjesti työnseisauksen 25.11.1996 kello 6.00 - 9.00. Työnseisaus oli virkaehtosopimuslain vastainen, mutta sillä ei pyritty vaikuttamaan virkaehtosopimuksen sisältöön.
Työnseisaus oli vastalause sille, että Ilmailulaitos oli nimittänyt Rovaniemen lentoasemalla avoinna olevaan lennonjohtajan virkaan Ilmailulaitoksen ulkopuolelta aiemmin sotilaslennonjohtajana toimineen henkilön. Avoinna ollutta virkaa oli kuitenkin hakenut myös Ilmailulaitoksen sisältä neljä kelpoisuusehdot täyttävää lennonjohtajaa.
Ilmailulaitoksen ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen välillä 23.2.1996 käydyistä neuvotteluista laaditun pöytäkirjan 2 §:n mukaan Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on yhtynyt kyseisellä pöytäkirjalla sen 1 §:ssä mainittuun virkaehtosopimukseen. Pöytäkirjan 9 §:ssä on lisäksi todettu Ilmailulaitoksen noudattavan lennonjohtajien virkoja täyttäessään henkilöstöryhmien kanssa neuvoteltua kulloinkin voimassa olevaa henkilöstöpoliittista ohjelmaa.
Ilmailulaitoksen ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen välisestä valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hyväksymistilaisuudesta 23.2.1996 laaditun pöytäkirjan 2 §:ssä on todettu muun muassa sopijapuolten olleen yhtä mieltä siitä, että yksinomaan lennonjohtotoimintaan liittyvät toimialajärjestelyt selvitetään sopijapuolten välillä tai lennonjohtoasemittain noudattaen yhteistoimintamenettelyä ja kulloinkin voimassa olevaa henkilöstöpoliittista ohjelmaa.
Samassa tilaisuudessa hyväksyttyyn valtakunnansovittelijan sovintoehdotukseen on sisältynyt lisäksi 5.1. kohta, jonka mukaan Ilmailulaitoksen tuli noudattaa lennonjohtajien virkoja täyttäessään henkilöstöryhmien kanssa neuvoteltua kulloinkin voimassa olevaa henkilöstöpoliittista ohjelmaa.
Ilmailulaitoksen henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa on todettu, että vapautuvat tai uudet tehtävät pyritään täyttämään ensisijaisesti Ilmailulaitoksen sisältä, mikäli tehtävän vaatimukset täyttävä henkilö on tarjolla.
Sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa 23.2.1996 Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen taholta oli tiedusteltu, miten valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksessa ja yhtymispöytäkirjan 9 §:ssä olevaa määräystä tulkittaisiin. Tuolloin neuvotteluissa mukana ollut apulaisjohtaja oli todennut, että virkoja täytettäessä etusijalla olivat talon sisältä tulevat kelpoisuusehdot täyttävät hakijat.
Uuden lennonjohtajan virkaan nimittäminen tapahtui siten vastoin Ilmailulaitoksen henkilöstöpoliittista ohjelmaa ja siitä huolimatta, että virkaehtosopimusneuvotteluissa Ilmailulaitos oli ilmoittanut noudattavansa kyseistä henkilöstöpoliittista ohjelmaa.
Ilmailulaitos antoi siten omilla toimenpiteillään työnseisaukseen aihetta siten, että virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla hyvityssakko voidaan jättää tuomitsematta. Mikäli hyvityssakko kuitenkin tuomitaan, niin Ilmailulaitoksen oma menettely olisi otettava hyvityssakkoa alentavana tekijänä huomioon.
Virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaan yhdistyksen koko on myös otettava huomioon hyvityssakon suuruutta määrättäessä. Suomen Lennonjohtajien Yhdistykseen kuuluu noin 240 jäsentä ja varsinainen jäsenmaksukertymä on 0,6 prosenttia 67 miljoonan markan palkkasummasta eli noin 400 000 markkaa vuodessa.
Mahdollisen hyvityssakon suuruutta määrättäessä on alentavana seikkana lisäksi otettava huomioon se, että toimeenpantu työnseisaus oli etukäteen rajattu hyvin lyhytkestoiseksi.
Kanteessa on lisäksi vedottu hyvityssakon suuruutta määrättäessä työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:n määräyksiin työnseisauksen ennalta ilmoittamisesta. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole merkitystä hyvityssakon suuruutta määrättäessä, sillä työriitalaissa on omat sanktionsa.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on ilmoittanut Ilmailulaitokselle 5.11.1996 järjestävänsä työnseisauksen 6.11.1996 kello 12.00 - 15.00. Työtaistelun syyksi on ilmoitettu työnantajan toistuvat virkaehtosopimus- ja yhteistoimintarikkomukset. Työnseisaus olisi koskenut kaikkia työvuorossa olleita lennonjohtajia.
Osapuolten välillä on työtaistelu-uhan johdosta käyty neuvotteluja 6. - 7.11.1996 valtakunnansovittelijan johdolla. Neuvottelujen kuluessa 7.11.1996 Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on vielä uhannut toimeenpanna työnseisauksen samana päivänä kello 18.00 - 20.00. Keskusteluissa on kuitenkin päädytty siihen, että Suomen Lennonjohtajien Yhdistys pitäytyy toistaiseksi työtaistelutoimenpiteistä ja että 15.11.1996 mennessä selvitetään erimielisyyden kohteena olleita asioita, kuten virkojen perustamista määräaikaisille lennonjohtajille, Helsingin lennonjohdon vuoronvaihto- ja vuorolistajärjestelyä, CPT-työpisteen toimintaperiaatteita, koulutusta ja vastuutusta, vuoroesimiesten määrää Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksessa, Kauhavan ilmaliikennepalvelun järjestelyjä ja eräiden lennonjohtoyksiköiden henkilöstöresursseja.
Näyttämättä on jäänyt, että Suomen Lennonjohtajien Yhdistys olisi uhannut toimeenpanna työnseisauksen myös 15.11.1996. Sen sijaan yhdistys on 24.11.1996 ilmoittanut Ilmailulaitokselle toimeenpanevansa työnseisauksen 25.11.1996 kello 6.00 - 9.00 kaikilla kotimaan lentoasemilla. Työnseisaus on myös toteutettu uhkauksen mukaisesti. Siihen on osallistunut tuolloin työvuorossa olleet noin 60 yhdistyksen jäsentä. Lakko on keskeyttänyt arviolta 30 - 40 prosenttia lentoliikenteestä.
Työnseisauksen on ilmoitettu olleen vastalause sille, että Ilmailulaitos oli henkilöstöpoliittisen ohjelman vastaisesti nimittänyt Rovaniemelle lennonjohtajan Ilmailulaitoksen ulkopuolelta, vaikka virkaa oli hakenut neljä kelpoisuusehdot täyttävää lennonjohtajaa Ilmailulaitoksen sisältä.
Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan myös työtaistelulla uhkaaminen voidaan katsoa itsenäiseksi työtaistelutoimenpiteeksi.
Työtaistelu-uhkauksilla ja työnseisauksella on pyritty painostamaan Ilmailulaitosta edellä mainituissa asioissa. Valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin mukaan työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin lain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin. Viimeksimainitun lainkohdan mukaan tällaisia asioita ovat muun muassa virastojen ja laitosten järjestysmuodon perusteet tai muu virkakoneiston järjestely, viran perustaminen tai lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät tai sisäinen työnjako, työn johtaminen, työmenetelmät ja virkasuhteen syntyminen tai lakkaaminen lukuun ottamatta irtisanomisaikaa ja irtisanomisen perusteita.
Valtakunnansovittelijan johdolla käytyjen neuvottelujen kohteena olleet asiat samoin kuin lennonjohtajan viran täyttäminen ovat olleet muita kuin valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisia asioita. Näin ollen toteutetut työtaistelutoimenpiteet ovat olleet sanotun lain 8 §:n 2 momentin työrauhavelvollisuutta koskevan säännöksen vastaisia. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys on siten työtaistelu-uhkaukset esittäessään ja työnseisauksen toimeenpannessaan rikkonut mainitun säännöksen mukaisen työrauhavelvollisuutensa.
Työtaistelutoimilla ei sen sijaan ole näytetty pyrityn muuttamaan voimassaolevaa tai aikaansaamaan uutta virkaehtosopimusta. Niiden ei muutoinkaan voida katsoa kohdistuneen Liikelaitosten työnantajayhdistyksen sektorilla allekirjoitetun keskustason virkaehtosopimuksen määräyksiin. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ei siten ole työtaistelutoimiin ryhtyessään menetellyt valtion virkaehtosopimuslain 9 §:ssä säädetyn työrauhavelvollisuuden vastaisesti.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin, 19 §:n 2 momentin ja 20 §:n nojalla Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Liikelaitosten työnantajayhdistykselle 30 000 markkaa.
Suomen Lennonjohtajien Yhdistys velvoitetaan lisäksi korvaamaan Liikelaitosten työnantajayhdistyksen oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Koski, H. Rautiainen, Uotila, Palanko-Laaka ja Koivistoinen jäseninä. Esittelijä on ollut Tuliara.
Tuomio on yksimielinen.