Union and union section fined for failing to prevent strikes and violating peace obligations under collective agreement.

Terästehtaan työntekijät olivat ryhtyneet lakkoihin ja muihin työtaistelutoimenpiteisiin vastustaakseen työnantajan toimeenpanemia kunnossapitopalvelun uudelleen organisointeja. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta ja erillisten palkanlisien maksamista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin, ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelutoimien estämiseksi, vaan se oli omilla toimillaan tukenut toimenpiteiden järjestämistä.

Työntekijäliiton toimenpiteitä asiassa ei voitu pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Ammattiosasto ja työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoihin.

Kantaja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry Vastaaja Metallityöväen Liitto ry Kuultava Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliiton, MET:n ja Metallityöväen Liiton välillä 29.9.1995 31.1.1998 voimassa olevassa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Erilliset lisät

A. Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) r.y:n välillä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. k o h t a:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ammattiosaston työrauhavelvoitteen rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja työntekijäliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon sekä vastaajaliiton ja kuultavan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Rautaruukki Oy:n Raahen terästehtaan kunnossapitopalveluosasto oli organisoitu uudelleen ja uusi toimintamalli oli tullut voimaan 9.1.1996. Asennus-, levyhitsaus- ja lvi-töissä olevat työntekijät sekä kenttäryhmän päivävuoro oli jaettu asiakaspalveluryhmiksi, joista kukin palveli omaa nimikko-osastoaan. Uuden järjestelyn tarkoituksena oli ollut parantaa asiakaspalvelua.

Voimaan tullut järjestely oli koskenut noin 140:ää kunnossapitopalvelun työntekijää ja 15:ttä teknistä toimihenkilöä. Organisaatiomuutoksesta oli keskusteltu 31.10.1994 - 4.1.1996 useissa luottamusmieskokouksissa ja muissa tilaisuuksissa.

Tekniset toimihenkilöt olivat hyväksyneet uuden toimintamallin. Sen sijaan työntekijöiden edustajat eivät olleet sitä hyväksyneet. Työntekijät olivat pelänneet henkilöstön vähentämistä ja työn jakamista tehtaan ulkopuolelle. Pelko töiden siirtämisestä ei kuitenkaan ollut ollut aiheellista, koska uusi toimintatapa sitoi kunnossapitoryhmät entistä tiiviimmin tuotanto-osastojen tarvitsemiin palveluihin ja antoi niille asiantuntemusta, jota oli muualta lähes mahdoton hankkia. Tehtaan toiminnan tehostaminen vähensi jossakin määrin henkilöstöä, mutta sieltä vapautuvat henkilöt sijoitettiin muihin töihin tehtaalla.

Terässulatolla työskennelleet kunnossapitomiehet olivat vaatineet lisää tilapäistä työvoimaa. Työnantaja oli luvannut palkata määräaikaisia työntekijöitä silloin, kun tarvetta oli. Tarvetta uusien työntekijöiden palkkaamiseen ei tällä hetkellä ollut.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan vaatimuksiinsa tehtaan työntekijät olivat ryhtyneet työtaisteluun. Korjaamolla oli pidetty luottamusmieskokous 5.1.1996. Luottamusmieskokouksen pitämisestä ei ollut sovittu työnantajan kanssa. Kokouksen jälkeen kunnossapitopalveluosaston 139 työntekijää oli lähtenyt kello 8 alkaneeseen ja kello 16 päättyneeseen lakkoon. Terässulaton kunnossapidon 41 työntekijää olivat olleet lakossa kello 10 - 16. Lakkoihin oli osallistunut kaksi ammattiosaston toimikunnan jäsentä.

Ammattiosasto oli 8.1.1996 jakanut tehtaalle 9.1.1996 kello 11 pidettävästä työmaakokouksesta tiedotteen, jolla kunnossapidon työntekijät oli kutsuttu korjaamon hallin kokoukseen. Luottamusmiehet eivät olleet sopineet kokouksen pitämisestä työnantajan kanssa. Kokoukseen oli osallistunut suuri määrä työntekijöitä. Kunnossapitopalvelun työntekijät ja osastojen kunnossapidon yhteensä 451 työntekijää olivat aloittaneet lakon, joka oli päättynyt kello 16. Lakko oli kestänyt keskimäärin 5,5 tuntia henkilöä kohden. Lakkoon oli osallistunut myös neljä ammattiosaston toimikunnan jäsentä.

Pääluottamusmiehen tehtäviä hoitanut varapääluottamusmies oli 10.1.1996 aamulla kello 8 uhannut, että lakko laajenee tuotanto-osastoille, ellei työnantaja suostu tehtyjen päätösten perumista koskeviin neuvotteluihin. Terässulaton tuotanto-osaston 91 työntekijää olikin ryhtynyt lakkoon keskimäärin 2,5 tunniksi työntekijää kohden.

Tehtaalla oli 11.1.1996 käyty neuvotteluja, joissa työntekijät olivat esittäneet oman organisaatiomallinsa. Neuvotteluissa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä. Kunnossapitopalveluosastolla sekä valssaamon tuotannossa ja kunnossapidossa oli 12.1.1996 alkanut kello 10 lakko, joka oli päättynyt kello 16. Lakkoon oli osallistunut noin 300 henkilöä. Lakkoon oli muiden työntekijöiden joukossa osallistunut myös valssaamon nauhalinjan luottamusmies, joka oli myös ammattiosaston puheenjohtaja, valssaamon levylinjan luottamusmies ja kunnossapitopalvelun luottamusmies sekä kaksi ammattiosaston toimikunnan jäsentä. Työntekijät olivat lisäksi ilmoittaneet pitävänsä työmaakokouksen 15.1.1996 kello 11, jolloin päätettäisiin jatkotoimista. Työnantaja ei ollut antanut lupaa kokoukseen.

Edellä tarkoitettu työmaakokous oli pidetty ilmoituksen mukaisesti. Siihen oli osallistunut satoja työntekijöitä tehtaan eri työpisteistä mukaan lukien tuotanto-osastojen vuorotyöntekijöitä, joilla kyseinen ajankohta oli työaikaa. Kokouksen jälkeen ammattiosasto oli julkaissut tiedotteen, jossa oli yksityiskohtainen ohjelma lakkojen toteuttamiseksi 15. - 16.1. useilla eri osastoilla.

Lakkoon 15.1.1996 oli osallistunut sataman koksaamon, masuunin kunnossapidon, työkonepalvelujaoksen, terässulaton, valssaamon, energiaosaston, laboratorio- ja laaduntarkastusosaston, puhtaanapitopalvelujaoksen, materiaalipalvelujaoksen ja kunnossapitopalveluosaston yhteensä 763 työntekijää 1 - 4 tunnin ajan. Lakkoon osallistujien joukossa oli ollut ammattiosaston puheenjohtajana toimiva valssaamon nauhalinjan luottamusmies sekä kolme ammattiosaston toimikunnan jäsentä.

Lakot olivat 16.1.1996 jatkuneet valssaamolla ja levyjen esikäsittelyssä. Lakkoon oli yhtynyt myös laboratorio- ja laaduntarkastusosaston työntekijöitä. Lakkoon oli osallistunut 398 henkeä keskimäärin kahden tunnin ajanjaksoiksi vuoroittain.

Työntekijöiden luottamusmiehet ja niin sanotun ison neuvottelukunnan työntekijäpuolen edustajat olivat 17.1.1996 kello 7 kokoontuneet ilman työnantajan lupaa omaan kokoukseensa tehtaalla. Työntekijät olivat pyytäneet työnantajalta neuvotteluja.

Työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä oli 18.1.1996 käyty neuvotteluja kello 10 - 20.30. Kun neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina, työntekijät olivat jakaneet valmiiksi laaditun ammattiosaston tiedotteen tehtaalle ja aloittaneet työtaistelut kello 22. Lakkoilulla ja kieltäytymisillä työntekijät olivat estäneet lähtevän tavaran lastaukset laivoihin ja juniin. Lakkoon oli osallistunut yön eli kello 22 - 6 aikana neljä henkilöä.

Ammattiosasto on edellä mainitussa tiedotteessa ilmoittanut 18.1.1996 alkavasta ylityökiellosta, lähtevien tavaroiden lastauksista kieltäytymisestä, jarrutuksista ja lakosta 19.1.1996. Lakkoon oli 19.1.1996 osallistunut yhteensä 232 työntekijää kunnossapitopalvelu-osastolta ja valssaamon lähetyksestä. Keskimäärin työntekijät olivat olleet päivän aikana lakossa 6,6 tuntia.

Tehtaanjohtajan ja pääluottamusmiehen välisissä keskusteluissa oli päästy 19.1.1996 sellaiseen yhteisymmärrykseen riidanalaisista asioista, että työtaistelutoimet olivat 19.1.1996 kello 22 lukien toistaiseksi päättyneet.

Työtaistelutoimenpiteet olivat kuitenkin jatkuneet. Terässulaton konvertterijaoksella oli syntynyt erimielisyyttä tuotantotilojen muutostöiden aikaisista olosuhdehaitoista ja muutostöiden ajalta maksettavasta olosuhdelisästä. Painostaakseen työnantajaa maksamaan olosuhdelisää oli 20 työntekijää ollut lakossa 24.1.1996 kello 12 - 14 ja 11 työntekijää 25.1.1996 kello 19.30 - 22.

Lakoista johtuvat vahingot näkyivät kunnossapidon osalta pidemmällä aikavälillä koneiden huonompana kuntona. Tuotannon lakot aiheuttivat tuotannon menetyksiä ja sitä kautta heikensivät tulosta. Käyttökatetasolla laskettuna terässulaton, valssaamon ja esikäsittelyosaston vahingot olivat 16.1.1996 mennessä olleet 3,3 miljoonaa markkaa.

Lakot olivat kohdistuneet erityisesti voimassa olevan työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta, työvoiman toimeen ottamista ja erottamista sekä olosuhdelisää koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimien tarkoituksena oli ollut työehtosopimuksen vastaisesti painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen mielen mukaisiin ratkaisuihin työn järjestämistä ja työntekijöiden ottamista sekä olosuhdelisää koskevissa asioissa.

Työnantaja oli saatuaan tiedon työtaisteluista 5.1., 10.1., 11.1. ja 12.1.1996 kehottanut pääluottamusmiestä, pääluottamusmiehen tehtäviä hoitanutta varapääluottamusmiestä ja ammattiosaston puheenjohtajaa lopettamaan lakkoilun välittömästi. Ammattiosasto ei kuitenkaan ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaisteluihin ryhtymistä. Päinvastoin ammatti-osaston edustajat olivat toiminnallaan osoittaneet tukeansa työntekijäin työtaistelulle sekä itse järjestäneet lakkoja. Ammattiosaston edustajia oli myös osallistunut työtaisteluihin.

Metallityöväen Liitolle oli ilmoitettu lakoista useita kertoja ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Työntekijäliiton toimenpiteitä oli pidettävä riittämättöminä.

Hyvityssakon määrää korottavana seikkana oli otettava huomioon lakoilla työnantajalle aiheutettu huomattava taloudellinen vahinko.

VASTAUS

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä siihen kohdistettuna.

Perustelut

Metallityöväen Liitto, jonka lausumaan ammattiosasto on osaltaan yhtynyt, on myöntänyt kanteessa esitetyt tiedot työtaistelutoimenpiteiden laajuudesta, kohdistumisesta ja niihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärästä oikeiksi.

Rautaruukki Oy:n Raahen tuotantolaitoksen palveluksessa oli lähes 4 000 työntekijää, joista kunnossapito- ja korjaamotyöntekijöitä oli muutama sata. Työnantaja oli ilmoittanut vuonna 1995 uudistavansa koko kunnossapito- ja korjaamopuolen organisaationsa, minkä välittömät vaikutukset kohdistuivat lukuisiin työntekijöihin.

Työntekijät olivat vastustaneet organisaatiouudistuksen mallia ja todenneet sen aiheuttavan työvoiman vähentymistä ja mahdollisesti niin sanottuja yhtiöittämisiä, joita työntekijäpuolella pidettiin huonoina ratkaisuina. Myös alihankinnan tarve tulisi toteutetun uudistuksen myötä lisääntymään, mikä edelleen aiheuttaisi työvoiman vähentämistä. Työntekijät olivat pyrkineet koko ajan neuvotteluteitse sellaiseen ratkaisuun, joka tyydyttäisi molempia osapuolia. Työnantaja oli yksipuolisesti esittänyt organisaatiomallin, johon työntekijöillä ei ollut ollut tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta. Nämä seikat olivat olleet vaikuttamassa työtaistelutoimien syntyyn.

Työnantajaliitosta oli oltu Metallityöväen Liittoon useasti yhteydessä tammikuussa 1996 ja yhteydenotot olivat kohdistuneet useisiin eri toimitsijoihin.

Metallityöväen Liitosta oli lukuisia kertoja puhelimitse oltu yhteydessä ammattiosaston edustajiin. Työntekijöitä oli järjestelmällisesti kehotettu noudattamaan työrauhavelvollisuutta. Metallityöväen Liitto oli omasta puolestaan tehnyt kaiken voitavansa työrauhan palauttamiseksi. Metallityöväen Liitto ei ollut rikkonut työehtosopimuslain mukaisia velvoitteitaan.

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston kokonaisjäsenmäärä oli 3 353. Jäsenmaksuja maksavia jäseniä ammattiosastoon oli kuluvan vuoden alussa kuulunut 2 753.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rautaruukki Oy:n Raahen terästehtaalla on suoritettu tehtaan kunnossapitopalvelun uudelleen organisointi. Organisaatiouudistuksen suunnittelun aikana kunnossapitopalveluosastolla on 31.10.1994 - 4.1.1996 pidetty lukuisia luottamusmieskokouksia ja muita tilaisuuksia. Uusi organisaatio on otettu käyttöön 9.1.1996.

Työntekijät eivät ole hyväksyneet työnantajan suorittamia kunnossapitopalvelun uudistuksia. He ovat epäilleet uudistusten aiheuttavan henkilöstön vähentämistä, alihankintaan siirtymistä ja muutoksia työntekijöiden tehtävien jakautumiseen. Terässulaton kunnossapitomiehet ovat lisäksi vaatineet työnantajaa lisäämään työntekijöitä ja palkkaamaan tilapäistä työvoimaa. Terässulaton konvertterijaoksella on ollut erimielisyyttä tuotantotilojen muutostöiden aiheuttamista olosuhdehaitoista ja muutostöiden ajalta maksettavasta olosuhdelisästä.

Edellä mainituista syistä tehtaan työntekijät ovat 5. 25.1.1996 ryhtyneet kanteesta lähemmin ilmenevin tavoin eripituisiin lakkoihin ja pitäneet työaikana kokouksia ilman työnantajan lupaa. Lisäksi ammattiosasto on julistanut ylityökiellon ja esittänyt muita työn tekemiseen liittyviä työtaistelutoimenpiteitä. Lakkoihin on enimmillään osallistunut 763 työntekijää luottamusmiehiä ja ammattiosaston toimikunnan jäseniä heidän joukossaan.

Lakoilla ja muilla työtaistelutoimenpiteillä on vastustettu työnantajan toimeenpanemia organisaatiomuutoksia sekä vaadittu työntekijämäärän lisäämistä ja erillisten olosuhdelisien maksamista. Sanotut toimenpiteet ovat siten työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta ja erillisten palkanlisien maksamista koskeviin määräyksiin.

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin mainittujen työtaisteluiden estämiseksi tai lopettamiseksi, vaan se on omilla toimillaan tukenut toimenpiteiden järjestämistä. Ammattiosasto vastaa myös edustajiensa osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:stä on lakkojen alettua otettu yhteyttä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Metallityöväen Liitosta on puolestaan useita kertoja puhelimitse otettu yhteyttä työpaikalle ja pääluottamusmieheen ja korostettu työrauhavelvollisuutta. Työtaistelun toistuminen ja kesto huomioon ottaen Metallityöväen Liiton toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Metallityöväen Liiton ja Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston maksamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle hyvityssakkoa, Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 23 000 markkaa sekä Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 28 000 markkaa.

Metallityöväen Liitto ja Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Niskanen, Vänttinen, Sulkunen ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.