Labor court dismisses union claims that collective agreement rules on trustee elections are mandatory for validity.

Kysymys luottamusmiesvaalien toimittamisesta ja luottamusmiesaseman syntymisestä.

Kuultavat Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry Metallityöväen Liitto ry

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Metallityöväen Liiton välillä solmitun metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Luottamusmies ja ammattiosasto

1 Luottamusmiehellä tarkoitetaan ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan Metallityöväen Liitto ry:n rekisteröityä ammattiosastoa.

2 Luottamusmiehen tulee olla Suomen tai Suomessa asuva muun Pohjoismaan tai Euroopan Unionin jäsenmaan kansalainen, asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1 Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja luottamusmiehen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa.

Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään kaksi viikkoa ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

3 Luottamusmiesten toimialueista ja lukumääristä sovitaan paikallisesti liittojen sopimien seuraavien ohjeiden mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Sama koskee luottamusmiehen varamiestä, mikäli tämän sopimuksen mukaan sellainen on tullut valita. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje:

Luottamusmiesaseman syntyminen edellyttää, että luottamusmiesten määrästä ja toimialueista on 3-kohdan mukaisesti sovittu työnantajan kanssa ja että ammattiosasto on ilmoittanut valituista luottamusmiehistä työnantajalle kirjallisesti.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 53 §:n 2 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta ammattiosaston todettua vaalituloksen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Vaatimukset

Levyseppähitsaaja Erkki Glad on vaatinut Hangon Weld Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle korvauksena työsuhteen lainvastaisesta päättämisestä ensisijaisesti metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana olevan luottamusmiessopimuksen 4 §:n perusteella 30 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 218 841 markkaa tai vaihtoehtoisesti työsopimuslain 47 f §:n tai 51 §:n perusteella 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 175 072,80 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantamisesta lukien. Glad on lisäksi vaatinut Hangon Weld Oy:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Perustelut

Glad oli ollut työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa Hangon Weld Oy:hyn 25.2.1994 alkaen. Työnantaja oli 10.1.1995 irtisanonut Gladin työsopimuksen päättymään 10.3.1995.

Siihen aikaan kun Glad oli tullut yhtiön palvelukseen, ei yhtiössä ollut ollut pääluottamusmiestä. Työntekijät olivat syksyllä 1994 ryhtyneet keskustelemaan luottamusmiehen tarpeellisuudesta. Näiden keskustelujen yhteydessä Gladia oli useasti pyydetty ryhtymään pääluottamusmieheksi.

Koska työntekijöiden pyynnöt olivat olleet toistuvia, Glad ei ollut enää katsonut tarpeelliseksi kieltäytyä luottamusmiestehtävästä. Työpaikalla 27.12.1994 pidetyssä kokouksessa Glad oli valittu yrityksen työntekijöiden pääluottamusmieheksi.

Luottamusmieheksi valintansa jälkeen Glad oli käynyt Metallityöväen Liiton Hangon osaston toimistossa täyttämässä luottamusmiesilmoituskaavakkeen ja hakemassa siihen ammattiosaston hyväksynnän. Glad oli ollut sairauslomalla 9.1.1995. Samassa yhteydessä kun hän oli vienyt työpaikalle sairauslomatodistuksen, hän oli jättänyt sinne myös luottamusmiesvalintaa koskevan ilmoituksen. Glad oli jättänyt ilmoituksen kahvihuoneen pöydälle, jotta muut työntekijät näkisivät ilmoituksen. Glad oli pyytänyt erästä työtoveriaan tämän jälkeen toimittamaan ilmoituksen työnantajalle. Työnantaja oli seuraavana päivänä eli 10.1.1995 toimittanut Gladille postitse irtisanomisilmoituksen, joka oli päivätty 9.1.1995.

Syy-yhteys Gladin irtisanomisen ja luottamusmiesvalinnan välillä oli ilmeinen. Selvää oli, että Gladin työsopimus oli irtisanottu hänen henkilöstään johtuvasta syystä. Samalla työnantaja oli menetellyt ainakin työsopimuslain 17 §:n 3 momentin säännöksen vastaisesti.

Työnantajan taholta oli esitetty, että työnantajalla ei ollut ollut 9.1.1995 tietoa Gladin valitsemisesta luottamusmieheksi. Tämä väite ei voinut pitää paikkaansa, koska yhtiön hallituksen varsinainen jäsen oli 9.1.1995 maininnut eräälle työntekijälle, että työntekijät olivat kuulema valinneet Gladin pääluottamusmieheksi.

Gladin irtisanomisen jälkeen kaksi työntekijää oli ihmetellyt sitä, milloin Glad oli valittu luottamusmieheksi. Työntekijät olivat myös todenneet, että heillä ei ollut ollut mahdollisuutta osallistua luottamusmiehen valintaan. Vaikka muutama työntekijä olisikin ollut poissa tilaisuudesta, jossa luottamusmies oli valittu, ei se kuitenkaan tehnyt Gladin luottamusmiesvalintaa mitättömäksi.

Luottamusmiessopimuksen 3 §:n 1 momentin mukaan ammattiosasto valitsi pääluottamusmiehen eli työehtosopimuksen perusteella luottamusmies edusti ammattiosastoaan työnantajaansa nähden. Paikallinen ammattiosasto eli Hangon metallityöväen ammattiosasto ry oli hyväksynyt Gladin valinnan luottamusmieheksi. Edellä tarkoitetun kahden työntekijän huomautuksista huolimatta ammattiosasto ei ollut katsonut, että Glad ei olisi luottamusmiehen asemassa. Ammattiosasto oli sen sijaan kysymyksessä olevien työntekijöiden ammattiosastolle tekemän tiedustelun johdosta kirjeessään vastannut, että Glad oli tietyistä valintaa koskeneista puutteista huolimatta ollut irtisanomishetkellä ja sen jälkeen työehtosopimuksen tarkoittama luottamusmies. Näin ollen Glad oli nauttinut myös työehtosopimuksen osana olevan luottamusmiessopimuksen mukaista irtisanomissuojaa.

Työnantajalla ei ollut ollut taloudellisia ja tuotannollisia syitä Gladin työsuhteen irtisanomiselle. Glad oli nauttinut luottamusmiehelle suotua erityistä irtisanomissuojaa sekä metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana olevan luottamusmiessopimuksen että työsopimuslain 53 §:n 2 momentin perusteella. Näin ollen vaikka työnantajalla olisikin ollut oikeus irtisanoa joku työntekijä taloudellisista ja tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä olisi saanut kohdistaa missään tapauksessa pääluottamusmiehenä toimineeseen Gladiin.

Vaikka työnantaja olisikin saanut tiedon Gladin valinnasta pääluottamusmieheksi vasta sen jälkeen kun irtisanomisilmoitus oli annettu Gladille tiedoksi, työnantajan olisi vallitsevan oikeuskäytännön mukaan tullut peruuttaa irtisanominen samana päivänä, jolloin työnantaja oli saanut tiedon Gladin luottamusmiesasemasta.

Työnantaja oli ollut tietoinen Gladin luottamusmiesasemasta tämän irtisanomisaikana, koska muun muassa Metallityöväen Liitosta oli otettu yhteyttä työnantajaan ja kehotettu tätä perumaan Gladin irtisanominen. Glad oli työskennellyt koko irtisanomisajan työnantajan palveluksessa.

VASTAUS

Vaatimukset

Hangon Weld Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Perustelut

Työpaikalla ei kanteessa väitetyin tavoin ollut syksystä 1994 lukien ollut työntekijöiden keskuudessa puhetta luottamusmiehen tarpeellisuudesta. Työntekijät eivät myöskään olleet pyytäneet Gladia pääluottamusmieheksi. Myöskään tieto siitä, että työpaikalla olisi 27.12.1994 pidetty kokous, jossa Glad olisi valittu pääluottamusmieheksi, ei pitänyt paikkaansa. Työpaikalle ei 9.1.1995 myöskään ollut toimitettu ilmoitusta luottamusmiesvalinnasta.

Kun muutamat yhtiön palveluksessa olevat työntekijät olivat saaneet tiedon siitä, että Glad ilmoituksensa mukaan oli työntekijöiden valitsema luottamusmies, olivat työntekijät pyytäneet Hangon metallityöväen ammattiosastolta pöytäkirjajäljennöstä siitä tilaisuudesta, jossa Glad olisi valittu luottamusmieheksi. Koska ammattiosasto ei ollut vastannut suulliseen pyyntöön, oli pyyntö esitetty kirjallisesti 27.1.1995. Tähän pyyntöön oli vastattu, että pöytäkirjaa ei ollut vielä tehty. Työntekijät eivät olleet saaneet pöytäkirjajäljennöstä vielä tähän mennessä. Koska 27.12.1994 ei ollut ollut mitään luottamusmiehen vaalitilaisuutta, ei tällaisesta voinut pöytäkirjaa ollakaan.

Kun tieto väitetystä luottamusmiesvalinnasta oli levinnyt työntekijöiden keskuuteen, oli yhtiön työntekijä Paavo Piri toimittanut 7.2.1995 Hangon metallityöväen ammattiosaston tiedoksi kirjeen, jossa oli vaadittu luottamusmiesvalintakokouksen 9.1.1995 ja siinä tehtyjen päätösten julistamista mitättömiksi. Perusteluiksi tälle kirjeessä oli todettu, että kokouksesta ei ollut ilmoitettu ilmoitustaululla työpaikalla eikä muullakaan tavalla työpaikan Metallityöväen Liiton jäsenille. Kirjeen mukaan Piri ei tästä syystä ollut voinut osallistua luottamusmiehen valintaan, mikä kirjeessä esitetyn mukaan kuului jäsenen perusoikeuksiin. Kirjeessä oli edelleen huomautettu muun muassa, että menettelytapa loukkasi jäsenten yhdenvertaisuutta.

Hangon metallityöväen ammattiosasto oli asiaa ammattiosastolta tiedustelleelle työntekijä Teija Marttilalle lähettämässään 14.1.1995 päivätyssä kirjeessä todennut, että ammattiosaston saamien tietojen mukaan Hangon Weld Oy:n ruokahuoneessa pidetyssä luottamusmiesehdokasasettelukokouksessa 27.12.1994 ehdokkaaksi oli asetettu Glad. Koska muita ehdokkaita ei ollut esitetty, Glad oli tullut valituksi pääluottamusmieheksi. Ammattiosaston kirjeen mukaan kirjallinen ilmoitus oli annettu työnantajalle 9.1.1995. Ammattiosaston kannan mukaan kokouksen koolle kutsuminen ja menettely ei kaikilta osiltaan vastannut luottamusmiesvalinnan vaatimuksia, mistä syystä olisi mahdollista vaatia uutta ehdokasasettelukokousta. Ammattiosasto oli edelleen todennut, että se ei kuitenkaan tässä vaiheessa ryhdy asettamaan uutta kokousta perustellen tätä seuraavasti:

1 Vaikka ehdokaskokous 27.12.1994 oli puutteellisesti koolle kutsuttu Erkki Glad tuli asetettua ehdokkaaksi.

2 Luottamusmiessopimus 4 määrittelee, että luottamusmiesehdokas, ehdokkaaksi asettamisen jälkeen on tehostetun irtisanomissuojan piirissä.

3. Koska Erkki Glad ehdokasasettelun jälkeen tuli irtisanotuksi, ammattiosasto katsoo, että hänet on pääluottamusmiestehtävän takia irtisanottu.

4. Ammattiosasto ei katso olevan mahdollista kutsua koolle uutta asettamiskokousta ennenkuin Erkki Gladin työsuhde on palautettu. Tämä perustuu siihen, että vaikka uudessa kokouksessa asetettaisiin lisää ehdokkaita, Erkki Glad kuitenkin on ensimmäisen asettamiskokouksen perusteella edelleen ehdokas, näin tulisi vaalit Erkki Gladin ja mahdollisten uusien ehdokkaiden kesken niin kauan kunnes Erkki Gladin työsuhde on palautettu.

Tämän jälkeen yhtiön työntekijät olivat 20.4.1995 päivätyllä Hangon metallityöväen ammattiosastolle toimittamassaan kirjeessä kiistäneet luottamusmiesvalinnan todeten, että kokousta, jossa heille olisi valittu luottamusmies, ei ollut koskaan pidetty eikä työntekijöillä siten ollut luottamusmiestä. Tämä kirje oli toimitettu myös Hangon Weld Oy:n tiedoksi.

Luottamusmiehen valintaa ei ollut toimitettu luottamusmiessopimuksen 3 §:ssä edellytetyllä tavalla. Valitusta luottamusmiehestä ei myöskään ollut toimitettu ammattiosaston kirjallista ilmoitusta työnantajalle kuten luottamusmiessopimuksen mainittu pykälä edellytti. Työnantajan ja työntekijöiden yksimielinen käsitys oli se, että työpaikalle ei ollut valittu luottamusmiestä.

Yhtiön tilauskanta oli huonontunut syksystä 1994 alkaen. Tämän vuoksi yhtiössä oli jouduttu tekemään päätös henkilöstön määrän sopeuttamisesta vastaamaan vähentynyttä tilauskantaa. Yhtiön hallitus oli tämän vuoksi tehnyt päätöksen siitä, että taloudellisista ja tuotannollista syistä jouduttaisiin irtisanomaan kaksi työntekijää. Vuoden 1995 alussa työnantaja oli päättänyt, ketkä kaksi työntekijää irtisanotaan. Toinen irtisanotuksi tulleista oli ollut Glad, koska hän oli tullut taloon viimeksi ja hänen työsuhteensa oli ollut lyhin. Lisäksi hänen ammattipätevyytensä ei ollut ollut yhtä hyvä kuin muiden yhtiön palveluksessa kauemmin olleiden työntekijöiden. Gladin työsuhteen oikea alkamisaika oli 25.4.1994.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Raaseporin käräjäoikeus on työtuomioistuimelle toimittamallaan 18.4.1996 päivätyllä kirjeellä pyytänyt lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1. Onko ehdokkaaksi asettaminen pääluottamusmiesvaalia varten tapahtunut oikein kun se on tapahtunut kantajan kuvaamalla tavalla?

2. Mikäli ehdokkaaksiasettaminen ei ole kantajan kuvaamalla menettelyllä tapahtunut oikein, millä tavoin ehdokkaaksi asettamisen on tehtävä, jotta se olisi pätevä?

3. Mitkä ovat virheellisen ehdokasasettelun seuraamukset: a) ehdokasasemaan nähden, ts. onko "ehdokas" ehdokas siihen saakka kunnes asettamisen virheellisyys todetaan ja millä tavoin se pitäisi todeta? b) nauttiiko virheellisesti asetettu ehdokas luottamusmiehen laajennettua irtisanomissuojaa? c) sen perusteella suoritetun vaalin pätevyyteen? d) milloin ehdokkaanaolo päättyy?

4. Onko luottamusmiesvaalista ilmoitettava ja jos on niin millä tavoin a) ammattiliiton paikallisosastolle / liitolle b) yrityksessä työskenteleville liiton jäsenille / ei-jäsenille? c) työnantajalle?

5. Mitä vaikutuksia luottamusmiesvaalia koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnillä on myöhemmin toimitettuun vaaliin ja siinä valitun luottamusmiehen asemaan: a) irtisanomissuojan kannalta? b) ehdokasaseman kannalta, mikäli ehdokasasettelu oli tapahtunut oikein? c) vaalin pätevyyden suhteen?

6. Onko vaali toimitettu oikein, jos se on toimitettu kantajan kuvaamin tavoin siten, että yrityksen kokonaisuudessaan yhdestätoista työntekijästä paikalla ovat olleet ammattiliiton jäsenet Matti Uusitalo, Pentti Niemelä, Paavo Piri ja kantaja Erkki Glad sekä liittoon kuulumaton Markku Jehkonen. Poissa ovat olleet liiton jäsenet Jyrki Hänninen, Teija Marttila, Timo Sahlberg ja Veikko Mustonen ja liittoon kuulumattomat Birger Lindberg ja Erkki Immonen.

7. Mikäli kantajan kuvaama menettelytapa ei ole oikein, millä tavoin suoritettuna vaali on pätevä, onko olemassa esimerkiksi jokin liittoon kuuluvien / kuulumattomien työntekijöiden vähimmäisedustus, jotta suoritettu ehdokasasettelu / vaali olisi pätevä?

8. Virheellisen vaalimenettelyn vaikutus luottamusmiehen irtisanomissuojan ulottuvuuden kannalta?

9. Onko sillä, että mitään pöytäkirjaa ehdokasasettelusta ja/tai vaalista ei ole pidetty, merkitystä niiden pätevyyden ja irtisanomissuojan kannalta?

10. Ammattiosaston / liiton hyväksymisen vaikutus: a) ehdokasasettelun pätevyyteen / pätevöitymiseen? b) vaaleista ilmoittamismenettelyn pätevyyteen / pätevöitymiseen? c) vaalin pätevyyteen/ pätevöitymiseen? d) luottamusmiehen / luottamusmiesehdokkaan irtisanomissuojaan? e) pöytäkirjan pitämisen laiminlyöntiin?

11. Ammattiliiton ilmoitus työnantajalle valitusta luottamusmiehestä ja sen vaikutus irtisanomissuojaan?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle ja Metallityöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Metallityöväen Liitto ovat antamassaan yhteisessä lausunnossa todenneet seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yleistä

Metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen mukaan ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen. Luottamusmiesvalinnan suoritustapa on ammattiosaston sisäinen asia. Luottamusmiesvaaleissa noudatetaan Metallityöväen Liitto ry:n liittotoimikunnan vahvistamia luottamusmiesvaaliohjeita, jotka eivät ole työehtosopimusmääräyksiä.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali myös työpaikalla. Luottamusmiessopimuksessa on tätä tilannetta varten eräitä menettelytapamääräyksiä.

Luottamusmiesasema ei synny pelkästään siten, että tietty henkilö valitaan luottamusmieheksi. Ammattiosaston on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle valitusta (-tuista) luottamusmiehestä (-miehistä).

Käräjäoikeuden kysymyksistä

1, 2, 3 a, c ja d:

Kysymyksissä tarkoitetuista asioista ei ole määräyksiä luottamusmiessopimuksessa.

3 b:

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n mukaan pääluottamusmiesehdokkaalla, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, on sopimuskohdan tarkemmin määrittelemänä aikana sama irtisanomissuoja kuin pääluottamusmiehellä.

Ehdokasasettelusta sinällään ei ole määräyksiä edellä todetun mukaisesti luottamusmiessopimuksessa. Ehdokassuoja on näin ollen riippuvainen ammattiosaston ilmoituksesta.

4:

Luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä luottamusmiesvaaleista ilmoittamisesta ammattiliiton paikallisosastolle tai ammattiliitolle taikka yrityksessä työskenteleville liiton jäsenille ja eijäsenille.

Jos ammattiosasto suorittaa luottamusmiehen vaalin työpaikalla, on vaaliajoista ja vaalipaikoista sovittava työnantajan kanssa viimeistään kaksi viikkoa ennen vaalin toimittamista.

5, 8:

Luottamusmiessopimus sisältää vain eräitä työpaikalla suoritettavaa luottamusmiesvaalia koskevia menettelytapamääräyksiä (LMS 3 § 2 kohta). Luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä sen varalta, että sanottuja määräyksiä ei olisi noudatettu.

Työnantajan on kuitenkin voitava vaatia, että luottamusmiesvaalissa noudatetaan luottamusmiessopimuksen vaalin toimittamista koskevia määräyksiä. Yksittäistapauksittain on ratkaistava, milloin luottamusmiesvaalin virheellisyydet ovat niin merkittäviä, että luottamusmiehen valintaa sen takia olisi pidettävä pätemättömänä.

6,7:

Liitot toteavat näidenkin kysymysten kohdalla, että luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä, joiden perusteella vastaaminen olisi mahdollista.

Vaikka kysymyksessä 6 puhutaan vaalista, liitot ovat ymmärtäneet, että oikeammin kyse on ollut ehdokasasettelukokouksesta, jossa ei ole Erkki Gladin lisäksi asetettu muita ehdokkaita.

9:

Liittojen välisessä luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä, joiden perusteella liitot voisivat esittää kantansa esitettyyn kysymykseen nro 9.

10, 11:

Luottamusmiessopimuksen mukaan ammattiosasto valitsee (pää)luottamusmiehen, mikä merkitsee sitä, että ammattiosasto keskuudessaan ratkaisee kysymyksen, hyväksyykö se tietyn henkilön edustajakseen työpaikalle.

(Pää)luottamusmiehen erityinen luottamusmiessopimukseen perustuva irtisanomissuoja alkaa sillä hetkellä, kun ammattiosasto on valitusta (pää)luottamusmiehestä kirjallisesti ilmoittanut työnantajalle.

Luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä ammattiliiton ilmoituksista työnantajalle valituista luottamusmiehistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Perustelut

Raaseporin käräjäoikeus on lausuntopyynnössään esittänyt kysymyksiä, jotka liittyvät luottamusmiesvaalin toimittamiseen ja luottamusmiesaseman syntymiseen. Asianosaisten välillä vallitsee yksimielisyys siitä, että kysymyksessä olevassa tapauksessa sovelletaan metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana olevaa luottamusmiessopimusta.

Metalliteollisuuden työehtosopimukseen osalliset Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Metallityöväen Liitto ovat työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todenneet, että luottamusmiessopimuksen mukaan ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen ja että luottamusmiesvalinnan suoritustapa on ammattiosaston sisäinen asia. Liittojen mukaan luottamusmiesvaaleissa noudatetaan Metallityöväen Liiton liittotoimikunnan vahvistamia luottamusmiesvaalien ohjeita, jotka eivät ole työehtosopimusmääräyksiä. Edelleen liitot ovat lausunnossaan todenneet, että ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali myös työpaikalla ja että luottamusmiessopimuksessa on tätä tilannetta varten eräitä menettelytapamääräyksiä. Luottamusmiesasema ei synny pelkästään siten, että henkilö valitaan luottamusmieheksi, vaan ammattiosaston on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle valitusta luottamusmiehestä.

Käräjäoikeuden esittämistä kysymyksistä työtuomioistuin lausuntonaan toteaa seuraavaa:

Kysymykset 1. ja 2. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnossaan todenneet, että työehtosopimus ei sisällä määräyksiä kysymyksissä mainituista asioista.

Kysymysten johdosta työtuomioistuin toteaa, että metalliteollisuuden työehtosopimukseen osallisten liittojen lausunnossaan mainitsemissa Metallityöväen Liiton liittotoimikunnan vahvistamissa luottamusmiesvaalien ohjeissa on muun ohessa määräykset luottamusmiesehdokkaiden asettamisesta. Ohjeisiin sisältyy määräyksiä myös siitä, miten kokoukset, joissa luottamusmiesehdokkaat asetetaan, tulee järjestää, ja miten ehdokasasettelu tulee tehdä.

Niiden seikkojen ratkaisemiseen, onko ehdokkaaksi asettaminen käräjäoikeudessa esillä olevassa tapauksessa tapahtunut oikein ja onko ehdokkaaksi asettaminen pätevä vaikka edellä mainituista vaaliohjeista olisi poikettu, voidaan johtoa saada kysymyksessä olevista vaaliohjeista. Koska vaaliohjeet eivät kuitenkaan ole voimassa työehtosopimukseen osallisten välisenä työehtosopimuksena, kysymys näiltä osin ei ole sellaisesta erityisestä työehtosopimusolojen tuntemusta edellyttävästä seikasta, josta työtuomioistuin siitä annetun lain 39 §:n nojalla voi antaa lausunnon.

Kysymys 3. Työehtosopimukseen osallisten liittojen lausunnon mukaan kysymyksen kohdissa a), c) ja d) esitetyistä seikoista ei ole määräyksiä luottamusmiessopimuksessa. Kysymyksen b) kohdan johdosta liitot ovat lausunnossaan todenneet, että luottamusmiessopimuksen 4 §:n mukaan pääluottamusmiesehdokkaalla, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, on sopimuskohdassa tarkemmin määriteltynä aikana sama irtisanomissuoja kuin pääluottamusmiehellä. Ehdokassuoja riippuu siten ammattiosaston työnantajalle tekemästä asiaa koskevasta ilmoituksesta.

Kysymyksen johdosta työtuomioistuin toteaa, että liittojen edellä esitetystä kannanotosta voidaan tehdä se johtopäätös, että ehdokasasettelussa tapahtunut virhe sinänsä ei jätä pääluottamusmiesehdokasta luottamusmiessuojasopimuksen mukaisen ehdokassuojan ulkopuolelle, vaan virheestä huolimatta luottamusmiesehdokas nauttii luottamusmiessopimuksen mukaista ehdokassuojaa, jos ammattiosasto on tehnyt työnantajalle luottamusmiessopimuksen mukaisen ehdokkaaksi asettamista koskevan ilmoituksen.

Luottamusmiessopimus ei sisällä ehdokkaanaolon päättymistä koskevaa määräystä. Sen sijaan luottamusmiessopimus sisältää ehdokassuojan alkamista ja päättymistä koskevan määräyksen. Tämän mukaan pääluottamusmiehen ehdokassuoja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta ammattiosaston todettua vaalituloksen.

Myöskään se seikka, miten ehdokkaaksi asettamisen virheellisyys tulisi todeta, ei ole sellainen erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta edellyttävä seikka, josta työtuomioistuin siitä annetun lain 39 §:n nojalla voisi antaa lausunnon.

Kysymys 4. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnossaan todenneet, että luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä, jotka koskevat luottamusmiesvaaleista ilmoittamista ammattiliiton paikallisosastolle tai ammattiliitolle taikka yrityksessä työskenteleville liiton jäsenille ja liittoon kuulumattomille työntekijöille. Sen sijaan edellä mainitut Metallityöväen Liiton luottamusmiesvaalien ohjeet sisältävät määräyksiä, jotka koskevat muun muassa vaaleista tiedottamista ammattiosaston jäsenille.

Luottamusmiessopimuksen 3 §:ään sisältyy luottamusmiesvaaleista työnantajalle tehtävää ilmoitusta koskeva määräys, jonka mukaan vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään kaksi viikkoa ennen vaalin toimittamista. Kysymyksessä oleva määräys koskee työpaikoilla toimeenpantavia vaaleja.

Kysymykset 5. ja 8. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnossa esitettyjen kysymysten johdosta todenneet, että luottamusmiessopimus sisältää vain eräitä työpaikalla suoritettavaa luottamusmiesvaalia koskevia menettelytapamääräyksiä. Luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä sen varalta, että sanottuja määräyksiä ei olisi noudatettu. Liittojen mukaan työnantaja voi kuitenkin vaatia, että luottamusmiesvaalissa noudatetaan luottamusmiessopimuksen vaalin toimittamista koskevia määräyksiä. Liitot ovat edelleen todenneet, että yksittäistapauksittain on ratkaistava, milloin luottamusmiesvaalin virheellisyydet ovat niin merkittäviä, että luottamusmiehen valintaa sen takia olisi pidettävä pätemättömänä.

Työtuomioistuimella ei ole aihetta poiketa liittojen edellä esittämästä kannasta.

Kysymykset 6. ja 7. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnossaan todenneet, että luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä, joiden perusteella kysymyksiin voitaisiin vastata.

Kysymysten osalta työtuomioistuin toteaa, että luottamusmiessopimus ei sisällä määräyksiä, joiden mukaan ehdokasasettelun tai luottamusmiesvaalin pätevyys riippuisi siitä, että tietty määrä ammattiliittoon järjestäytyneistä työntekijöistä on osallistunut ehdokasasettelukokoukseen tai luottamusmiesvaaleihin. Arvioitaessa sitä, onko ehdokasasettelu tai luottamusmiesvaali toimitettu oikein, voidaan johtoa saada edellä tarkoitetuista luottamusmiesvaalien ohjeiden ehdokkaiden asettamista ja äänioikeutta koskevista määräyksistä.

Kysymys 9. Luottamusmiessopimukseen ei sisälly määräyksiä, jotka koskisivat pöytäkirjan pitämistä ehdokasasettelusta tai luottamusmiesvaalista.

Se mikä merkitys on sillä, että ehdokasasettelukokouksesta tai luottamusmiesvaaleista ei ole pidetty pöytäkirjaa, ei ole sellainen erityinen työolosuhteiden tuntemusta edellyttävä seikka, josta työtuomioistuin voisi antaa lausunnon.

Kysymys 10. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnossaan todenneet, että luottamusmiessopimuksen mukaan ammattiosasto valitsee luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen, mikä merkitsee sitä, että ammattiosasto keskuudessaan ratkaisee kysymyksen, hyväksyykö se tietyn henkilön edustajakseen työpaikalle. Luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen erityinen luottamusmiessopimukseen perustuva irtisanomissuoja alkaa sillä hetkellä, kun ammattiosasto on kirjallisesti ilmoittanut työnantajalle valitusta luottamusmiehestä ja pääluottamusmiehestä.

Työtuomioistuimella ei ole syytä poiketa liittojen edellä esittämästä kannasta. Jos ammattiosasto siten on hyväksynyt valitun luottamusmiehen edustajakseen työpaikalle, ei ehdokasasettelussa tai luottamusmiesvaaleissa tapahtunut virhe suoraan tee ehdokasasettelua tai luottamusmiesvaalia pätemättömäksi.

Kysymys 11. Luottamusmiessopimuksessa ei ole määräystä, jonka mukaan ammattiliitolla olisi velvollisuus ilmoittaa työnantajalle valitusta luottamusmiehestä. Tällainen velvollisuus on edellä esitetyin tavoin vain ammattiosastolla, jonka tekemän ilmoituksen perusteella luottamusmieheksi valittu henkilö tulee luottamusmiessopimuksessa tarkoitetun luottamusmiessuojan piiriin.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Niskanen, Varis, Lähteenmäki ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.