Local unions fined for strike participation; national union liability for supervision breach not established.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered two local bank employees' unions to pay fines for violating strike bans and failing to prevent a one-day strike. The plaintiff union claimed the national union was liable for supervisory negligence, but the court found no evidence of such failure. Consequently, the national union's claim was dismissed while the local unions were fined and ordered to cover legal costs.
Legislator headnote
AI generatedWork Agreement Provisions; Labour Court Act Sections 8, 9, 10: Local unions are liable for strikes organized by their members, but a national union is not liable for supervisory negligence unless its failure to act is proven.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Toimihenkilöiden lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan ilmoitetuista henkilöstön vähennyksistä. Lakko oli siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.
Kaksi toimihenkilöiden paikallisyhdistystä, jotka vastasivat luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöliitto olisi työtaistelun yhteydessä syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin. Liittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.
Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto ry Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto ry Kuultavat Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 4.5.1995 solmitussa rahoitusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 § Oikeudet ja velvollisuudet
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
39 § Työrauhavelvoite
1. Sopimuskokonaisuuteen tai -määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimet ovat kielletyt.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton sekä Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n ja Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
Pankkialan Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton sekä Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n ja Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen.
Perustelut
Merita Pankissa oli muun muassa Kymenlaakson alueella käynnistetty yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön määrän sopeuttamisesta vallitsevaan tilanteeseen. Yhteistoimintaneuvottelut oli käynnistetty alueen kuudessa suurimmassa konttorissa Kouvolassa, Kuusankoskella, Kotkassa ja Karhulassa. Alueen 12:ssa pienemmässä konttorissa yhteistoimintaneuvottelut oli saatu päätökseen jo helmikuussa 1996.
Sen jälkeen kun yhteistoimintaneuvottelut oli maanantaina 23.4.1996 aloitettu, oli konttorien toimihenkilöille järjestetty seuraavana aamuna tiedotustilaisuus. Tässä tilaisuudessa neuvottelevat luottamusmiehet olivat ilmoittaneet, että he eivät hyväksyneet pankin suunnittelemia henkilöstön vähennyksiä. Tämän jälkeen toimihenkilöt olivat poistuneet työpaikoiltaan kaikissa niissä Merita Pankin Kymenlaakson alueen kuudessa konttorissa, joissa yhteistoimintaneuvottelut olivat käynnistyneet.
Lakko oli kestänyt yhden päivän ja siihen oli osallistunut noin 150 pankkitoimihenkilöä heidän joukossaan kaikki alueen luottamusmiehet, joita oli noin kymmenen. Lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä ainakin työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.
Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry ja Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin lakon estämiseksi, minkä lisäksi yhdistykset vastasivat myös luottamusmiesten lakkoon osallistumisesta. PohjoisKymen Pankkitoimihenkilöt ry:n ja Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n puheenjohtajat olivat 25.9.1996 ilmestyneissä Kouvolan Sanomissa ja Kymen Sanomissa todenneet vastustavansa suunniteltuja sopeutustoimenpiteitä. Mainitut yhdistykset olivat siten lakon yhteydessä syyllistyneet työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.
Työnantajaliitosta oli oltu lakon johdosta yhteydessä Pankkitoimihenkilöliittoon iltapäivällä 24.9.1996 sekä 25.9.1996. Pankkitoimihenkilöliitto oli syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen, koska se ei ollut työtaistelusta tiedon saatuaan ryhtynyt välittömästi toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi.
Pankkitoimihenkilöliitto oli vuoden 1996 aikana kymmenisen kertaa tuomittu työtuomioistuimessa hyvityssakkoon tahallisista lakoista ja ylityökielloista. Myös PohjoisKymen Pankkitoimihenkilöt oli tuomittu keväällä 1996 hyvityssakkoon toimihenkilöiden toimeenpaneman ylityökiellon johdosta. Edellä mainitut seikat tulisi ottaa huomioon tuomittavan hyvityssakon määrää korottavana tekijänä.
VASTAUS
Vaatimukset
Pankkitoimihenkilöliitto on vastauksessaan, johon Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry ja Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry ovat osaltaan yhtyneet, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Pankkitoimihenkilöliitto on lisäksi vaatinut Pankkialan Työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan Pankkitoimihenkilöliiton sekä Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n ja Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen.
Perustelut
Merita Pankin ja sen henkilöstöedustajien väliseen niin sanottuun vaiheistamissopimukseen perustuen oli kanteessa tarkoitetuissa konttoreissa aloitettu alkuperäisestä aikataulusta poiketen yhteistoimintaneuvottelut syksyllä 1996. Alkuperäisen suunnitelman mukaan neuvottelut oli ollut tarkoitus aloittaa jo keväällä 1996. Perusteena siirrolle oli ollut, että pankin mitoitusjärjestelmiin perustuvat arviot työmääristä ja Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin yhdistämisaikataulusta toimintojen osalta eivät olleet vastanneet työnantajan yhdistämisen alkaessa esittämiä arvioita. Työnantajapuoli oli myös osittain myöntänyt, että työmäärä oli osoittautunut arvioitua suuremmaksi.
Henkilöstön näkemyksen mukaan työmäärä oli kohtuuttoman suuri ja henkilöstön kuormitus kohtuuton. Tästä huolimatta työnantajapuoli oli kanteessa tarkoitettuja konttoreita koskevan yhteistoimintamenettelyn alkaessa ilmoittanut täsmälleen samat vähentämisluvut, jotka työnantaja oli esittänyt keväältä 1996 siirretyn yhteistoimintamenettelyn yhteydessä. Tämän vuoksi konttoreiden henkilöstö oli reagoinut tilanteeseen poistumalla työpaikoiltaan.
Työstä poistuminen oli tapahtunut ilman, että asiasta olisi sitä ennen tehty päätöstä. Luottamusmiehet eivät olleet vaikuttaneet henkilöstön päätökseen. Luottamusmiehillä ei ollut ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia estää henkilöstön reagointia tilanteeseen.
Työnantaja oli ilmoittanut vähentävänsä kysymyksessä olevan kuuden konttorin henkilömäärää 53:lla kokoaikaisella toimihenkilöllä ja osa-aikaistavansa 37 kokoaikaista työsuhdetta. Konttoreiden henkilöstömäärä oli tällä hetkellä 268 toimihenkilöä.
Pankkitoimihenkilöliitto oli saanut tiedon työtaistelusta iltapäivällä 24.9.1996, jolloin työnantajaliiton edustaja oli ilmoittanut asiasta Pankkitoimihenkilöliiton toiminnanjohtajalle. Pankkitoimihenkilöliiton edustajat olivat aamupäivällä 25.9.1996 saaneet Pankkialan Työnantajaliiton kirjeen, jossa Pankkitoimihenkilöliittoa oli vaadittu ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin kysymyksessä olevan 24.9.1996 toimeenpannun työtaistelun laajenemisen estämiseksi ja peruuttamiseksi.
Pankkitoimihenkilöliitto oli välittömästi lakosta tiedon saatuaan ryhtynyt Pankkialan Työnantajaliiton edellyttämiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Pankkitoimihenkilöliiton edustaja oli ollut 24.9.1996 iltapäivällä yhteydessä paikallisyhdistysten puheenjohtajiin ja edellyttänyt toimihenkilöiden palaavan työhön seuraavana päivänä.
Pankkitoimihenkilöliitto eivätkä myöskään Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry ja Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry olleet toimeenpanneet kanteessa tarkoitettua työtaistelua eivätkä ne myöskään olleet myötävaikuttaneet sen alkamiseen. Pankkitoimihenkilöliiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnan johdosta työtaistelu ei ollut jatkunut eikä laajentunut. Koska kysymys oli ollut pankin konttoreiden henkilöstön ennalta suunnittelemattomasta toimenpiteestä, eivät edes paikalliset luottamusmiehet olleet pystyneet estämään työstä poistumisia.
Sekä Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:ssä että EteläKymen Pankkitoimihenkilöt ry:ssä oli noin 500 jäsentä. Enemmistö lakkoon osallistuneista oli Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n jäseniä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Sen jälkeen kun Kouvolan, Kuusankosken, Kotkan ja Karhulan Merita Pankin kuudessa suurimmassa konttorissa oli aloitettu yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstömäärän sopeuttamisesta vallitsevaan tilanteeseen, on konttoreiden toimihenkilöille järjestetty aamulla 24.9.1996 tiedotustilaisuus, jossa on esitetty työnantajan suunnittelemat henkilöstömäärien vähennykset. Toimihenkilöiden edustajat ovat ilmoittaneet kielteisen kantansa työnantajan ilmoittamiin henkilöstön vähentämisiin, minkä jälkeen konttoreiden toimihenkilöt ovat poistuneet työpaikalta.
Lakko on kestänyt kysymyksessä olevan päivän ja siihen on osallistunut noin 150 toimihenkilöä. Muiden ohella lakkoon ovat osallistuneet konttoreissa työskentelevät luottamusmiehet.
Lakon tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa luopumaan ilmoitetuista henkilöstömäärän vähentämisistä ja lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.
Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n ja Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Yhdistykset vastaavat myös luottamusmiestensä osallistumisesta lakkoon.
Pankkialan Työnantajaliiton edustaja on iltapäivällä 24.9.1996 ollut yhteydessä Pankkitoimihenkilöliiton edustajaan ja edellyttänyt toimihenkilöliittoa ryhtymään toimenpiteisiin lakon peruuttamiseksi ja sen laajentumisen estämiseksi. Pankkitoimihenkilöliitto on tämän jälkeen välittömästi ollut yhteydessä Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n ja Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n puheenjohtajiin ja edellyttänyt toimihenkilöiden palaamista työhön seuraavana aamuna. Kun lakko tämän jälkeen on päättynyt seuraavana aamuna, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi lakon yhteydessä syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n ja Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle, ensiksi mainitun 11 000 markkaa ja jälkimmäisen 9 000 markkaa.
Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.
Pohjois-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry ja Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Pankkitoimihenkilöliitto pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Niskanen, Varis, Lähteenmäki ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.