Labor court dismissed union claim that 'duty shift' meant continuous duty regardless of length in collective agreement.

Sopijapuolet olivat olleet erimielisiä siitä, mitä sairaalalääkärin päivystyskerralla virka- ja työehtosopimuksen liitteen uudessa pöytäkirjamerkinnässä oli tarkoitettu. Neuvottelutuloksen saavuttamisen jälkeen käydyissä keskusteluissa oli viranhaltijoita edustavien järjestöjen katsottu hyväksyneen työmarkkinalaitoksen esittämän pöytäkirjamerkinnän sisällön, jonka mukaan päivystyskerralla tarkoitettiin samaa kuin päivystysvuorokaudella. Näyttämättä oli siten jäänyt, että päivystyskerralla olisi tarkoitettu yhtäjaksoista päivystystehtävää sen pituudesta riippumatta, joten pöytäkirjamerkinnälle ei voitu vahvistaa kanteessa vaadittua tulkintaa. (Ään.)

Kantaja Akava-JS ry Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja AkavaJS:n välillä 30.1.1995 allekirjoitetun kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa toimivien lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien palvelussuhteen ehtoja koskevan virkaehtosopimuksen (lääkärisopimuksen) 1995 1996 sairaalalääkärien palvelussuhteen ehtoja koskevassa, 1.2.1996 voimaan tulleessa liitteessä 4 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII PÄIVYSTYS

15 § Päivystysmuodot

1 mom. Päivystyksen määritelmä

Päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin olemista työpaikalla (aktiivipäivystys tai muu työpaikkapäivystys eli sairaalapäivystys) tai muualla (vapaamuotoinen päivystys) valmiina tarvittaessa ryhtymään työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 Päivystysvakanssi, päivystysvuorokausi, päivystysvuoro

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Päivystysvuorokaudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei muuta ole todettu, lääkärin päivystyksen alkamisesta lukien vähintään 10 tunnin ja enintään 24 tunnin pituista päivystysrupeamaa. Päivystysvuorokausien pituudet voivat vaihdella tarpeen mukaan (esim. päivystysvuorokausien keskimääräinen pituus sairaaloissa on ollut 19 tuntia). Päivystysvuorokauden katsotaan vaihtuvan kello 8.00.

Lääkärille määrättyjen päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella muutamasta tunnista aina täyteen vuorokauteen tai olla poikkeuksellisesti tätä pidempikin. Lähtökohtana on kuitenkin se, että sama lääkäri päivystää yhtäjaksoisesti kulloinkin enintään yhden vuorokauden (ks. esim. 9 §:n 2 momentin soveltamisohje).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 § Aktiivipäivystyksen korvaukset sekä muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityöajan korvaukset

1 mom. Yksinkertainen ja korotettu korvaus

Päivystykseen määrätylle lääkärille suoritetaan kultakin

1) aktiivipäivystyksen päivystystunnilta sekä

2) muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunnilta

rahakorvaus tai sitä vastaava vapaa-aikakorvaus seuraavasti:

Viikon tai, kun kyseessä on työjakso, keskimäärin viikkoa kohti lasketulta

1. 3 ensimmäiseltä tunnilta korottamaton tuntipalkka tai tätä vastaava vapaa-aikakorvaus,

2. seuraavalta 5 tunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai vastaavasti korotettu vapaa-aikakorvaus sekä

3. seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai vastaavasti korotettu vapaa-aikakorvaus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet selvittävät edellä tässä pykälässä tarkoitetun yksinkertaisen ja korotetun korvauksen määräytymisperusteita työjaksossa erityisesti silloin, kun lääkärin päivystyskertojen lukumäärä on vähäinen. Korvauksen laskentajaksoa ei voida määrätä viikkoina laskien pitemmäksi kuin ao. lääkärin päivystyskertojen lukumäärä työjakson aikana. Asiasta annetaan yhteiset soveltamisohjeet siten, että määräystä sovelletaan 1.2.1996 lukien.

Mikäli selvitys osoittaa, että päivystyskorvausjärjestelmään varatut kustannukset ylittyvät tämän pöytäkirjamerkinnän vuoksi, osapuolet sopivat ylityksen kattamisesta talous-, työllisyys- ja työvoimapoliittisen sopimuksen kustannusraamissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Akava-JS on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että 1.2.1996 voimaan tulleessa lääkärisopimuksen liitteen 4 17 §:n 1 momentin pöytäkirjamerkinnässä päivystyskerralla tarkoitetaan lääkärille määrättyä yhtäjaksoista päivystystehtävää sen pituudesta riippumatta.

Lisäksi Akava-JS on vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perustelut

Edelle jäljennetyssä pöytäkirjamerkinnässä päivystyskerralla tarkoitettiin lääkärille määrättyä yhtäjaksoista päivystystehtävää sen pituudesta riippumatta. Tehtävä saattoi kestää muutamasta tunnista koko viikonloppuun, esimerkiksi perjantai-illasta maanantaiaamuun.

Lääkärisopimusta ja kysymyksessä olevaa uutta pöytäkirjamerkintää koskevat neuvottelut olivat päättyneet ja neuvottelutulos oli signeerattu perjantaina, 29.12.1995, jolloin päivystyskerta-termin sisältöä oli samana päivänä tarkennettu myös työmarkkinalaitoksen pääneuvottelijalta. Tällöin oli ilmoitettu työmarkkinalaitoksen yksiselitteisen kannan olevan, että päivystyskerralla tarkoitetaan päivystysvuoroa, minkä sisältöisenä asiaan otettiin samana iltana myönteinen kanta myös Suomen Lääkäriliiton hallituksessa. Asia oli esitelty samansisältöisenä myös Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnalle seuraavana päivänä.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen myöhemmin omaksuma tulkinta, jonka mukaan päivystyskerralla tarkoitettaisiinkin enintään 24 tunnin pituista päivystysrupeamaa taikka virheellisesti kytkettäisiin päivystyskerta-termi sanaan päivystysvuorokausi, oli käsittämätön ja suomenkielen sekä sairaaloissa vakiintuneen kielenkäytön vastainen. Sekin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkinta, jonka mukaan esimerkiksi perjantaista maanantaihin kestävä päivystysrupeama olisi kaksi päivystyskertaa, oli käsittämätön.

Antamissaan ohjeissa Kunnallinen työmarkkinalaitos pyrki nyt spekuloimaan sillä, että sen näkemykset olisi toimitettu Suomen Lääkäriliiton tietoon ennen puheena olevan pöytäkirjamerkinnän tekstin lopullista hyväksymistä. Oleellista oli se, mikä oli neuvottelutuloksen sisältö silloin kun se molempien osapuolten neuvottelijoitten toimesta hyväksyttiin. Suomen Lääkäriliiton sääntöjen mukaan virkaehtosopimukset hyväksyi hallitus. Hyväksyvä kanta puheena olevan pöytäkirjamerkinnän sanamuotoon oli siis otettu jo illalla 29.12.1995, jonka käsittelyn yhteydessä työmarkkinalaitoksen pääneuvottelija oli ilmoittanut päivystyskerralla tarkoitettavan päivystysvuoroa.

Akava-JS:n mielestä puheena olevassa pöytäkirjamerkinnässä päivystyskerralla tarkoitettiin sitä ajanjaksoa, mikä alkoi siitä, kun viranhaltija meni sairaalaan ja päättyi siihen, kun hän sieltä poistui. Vastaavasti esimerkiksi Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa oli päivystyskerrasta nyt sovittu, että sillä tarkoitetaan lääkärille päivystysvuoroluettelon mukaan määrättyä yhdenjaksoista päivystystehtävää, jonka alkamis- ja päättymisajat rajoittuivat perustyöaikaan.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kiistänyt kanteen, vaatinut sen hylkäämistä ja Akava-JS:n velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Ennen neuvottelutuloksen signeeraamista 29.12.1995 termiä päivystyskerta ei ollut lainkaan käsitelty. Siihen ei myöskään ollut ollut erityistä tarvetta, koska oli oltu yhtä mieltä siitä, että asiasta annetaan yhteiset soveltamisohjeet siten, että määräystä voitaisiin soveltaa helmikuun alusta 1996 lukien. Tämä oli kirjattu myös pöytäkirjamerkintään. Pöytäkirjamerkinnän tarkoituksesta neuvoteltaessa oli todettu, että pöytäkirjamerkintä tulisi sovellettavaksi vain hyvin harvoin, kuten esimerkiksi kerran vuodessa jouluaattona päivystäviin lääkäreihin. Pöytäkirjamerkinnällä ei pitänyt olla näin ollen myöskään oikeastaan mitään kustannusvaikutuksia.

Päivystyskerta tuli pöytäkirjamerkintään Suomen Lääkäriliiton neuvottelijoiden taholta. Lopulliseksi pöytäkirjamerkinnän teksti oli laadittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimesta. Myöhemmin samana iltana 29.12.1995 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikön otettua yhteyttä Suomen Lääkäriliiton neuvottelupäällikköön tämän soittopyynnön johdosta asiasta oli käyty lyhyt puhelinkeskustelu. Suomen Lääkäriliiton neuvottelupäällikön mukaan liiton hallitus oli halunnut tietää, mikä oli työmarkkinalaitoksen tulkinta päivystyskerrasta, koska kysymyksessä oli uusi termi, jota ei ollut virkaehtosopimuksessa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen puolesta oli todettu, että asia ratkaistaan soveltamisohjeneuvotteluissa. Käydyn keskustelun aikana asian pohdiskelu ei ollut tuonut mitään selvyyttä, puhumattakaan siitä, että työmarkkinalaitoksen taholta olisi yksiselitteiseksi kannaksi ilmoitettu päivystyskerralla tarkoitetun päivystysvuoroa.

Aamupäivällä 30.12.1995 Suomen Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö oli ottanut yhteyttä työmarkkinalaitoksen tutkimuspäällikköön haluten jälleen tietää työmarkkinalaitoksen kannan päivystyskerran soveltamisesta, koska asia ei edellisenä iltana ollut tullut selväksi. Päivän aikana käydyissä puhelinkeskusteluissa oli käyty läpi yksityiskohtaisesti lääkärisopimuksen 1995 - 1996 sairaalalääkäriliitteen määrittelyt päivystysvuorokaudesta ja päivystysvuorosta. Työmarkkinalaitoksen neuvottelijat olivat useaan kertaan ilmoittaneet, että päivystyskerralla tarkoitetaan pöytäkirjamerkinnässä samaa kuin päivystysvuorokaudella eli päivystyksen alkamisesta lukien enintään 24 tunnin pituista päivystysrupeamaa.

Lopuksi oltuaan yhteydessä työmarkkinajohtajaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelijat olivat ilmoittaneet, että päivystyskerta voi tässä tapauksessa käsittää viikonloppupäivystyksessä tai arkipyhän yhteydessä enintään kaksi peräkkäistä päivystysvuorokautta, lauantain ja sunnuntain tai vastaavasti arkipyhän ja sen aaton. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanta oli ollut Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan tiedossa ennen kuin se lopullisesti oli päättänyt asiasta.

Päivystysvuoro, päivystysvuorokausi ja päivystyskerta olivat kaikki vanhoja käsitteitä. Päivystyskerralla oli aikaisemmissa sopimuksissa tarkoitettu samaa kuin päivystysvuorokaudella. Neuvottelutuloksessa 29.12.1996 myös päivystysvuoroa oli 17 §:n 1 momentin uudessa 4. kappaleessa käytetty samassa merkityksessä kuin päivystysvuorokausi.

Lääkärien vapaapäivä- ja päivystyskorvausjärjestelmää uudistettaessa oli lääkärisopimuksen 1995 - 1996 yhtenä keskeisenä tavoitteena ollut lääkärien työhönsidonnaisuuden vähentäminen ja toisaalta potilasturvallisuuden parantaminen. Tämä oli todettu muun muassa yhteisissä soveltamisohjeissa. Akava-JS:n vaatimus päivystyskerran tulkitsemisesta käsittämään yhtäjaksoinen päivystystehtävä sen pituudesta riippumatta oli vastoin sopimuksen tarkoitusta ja yhteisiä soveltamisohjeita.

Sairaalalääkäreiden vuoden 1995 - 1996 sopimukseen sisältyvä vapaapäivä- ja päivystyskorvausjärjestelmän uudistaminen oli ylittänyt sopimuksen kustannusraamin. Tästä aiheutuneen kiistan ratkaisu valtakunnansovittelijan korvausjärjestelmän kustannusten selvittämistä koskevaa menettelytapaohjetta noudattaen oli johtanut jo sinänsä lääkäreiden kannalta hyvään lopputulokseen. Lisäksi neuvottelutulokseen olivat sisältyneet uusina myös ns. keskeytyneen jakson määräykset, joilla myös oli kustannuksia lisäävä vaikutus. Akava-JS:n vaatimuksen hyväksyminen pöytäkirjamerkinnän soveltamisesta nostaisi edelleen sopimuksen kustannustasoa, mitä asiasta neuvoteltaessa ei ollut tarkoitettu.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Akava-JS:n sopimusneuvottelijoiden kesken on 29.12.1995 saavutettu neuvottelutulos lääkärisopimuksesta vuosille 1996 - 1998. Neuvottelutulokseen on sisältynyt muun muassa uusi pöytäkirjamerkintä lääkärisopimuksen sairaalalääkäreitä koskevaan liitteeseen sen 17 §:n kohdalle päivystyskorvauksen määräytymisperusteista työjaksossa erityisesti silloin, kun lääkärin päivystyskertojen lukumäärä on vähäinen. Pöytäkirjamerkinnän mukaan korvauksen laskentajaksoa ei voida määrätä viikkoina laskien pitemmäksi kuin asianomaisen lääkärin päivystyskertojen lukumäärä työjakson aikana. Sopijapuolet ovat erimielisiä, mitä päivystyskerralla tässä määräyksessä on tarkoitettu.

Riidanalaisen pöytäkirjamerkinnän ottaminen sopimukseen on liittynyt kiistaan lääkäreiden työjaksojen pituudesta. Pöytäkirjamerkinnällä on pyritty varmistumaan siitä, että myös harvoin päivystävät lääkärit tulevat progressiivisesti nousevien päivystyskorvausten piiriin siinäkin tapauksessa, että heidän työjaksonsa on määrätty yhtä viikkoa pidemmäksi.

Esitetyn selvityksen mukaan päivystyskerta-termi on otettu pöytäkirjamerkintään palkansaajapuolen neuvottelijoiden esityksestä, mutta pöytäkirjamerkintä on saanut muutoin lopullisen muotoilunsa yhteisten neuvottelujen tuloksena. Osapuolten kesken ei tuossa vaiheessa ole keskusteltu, mitä päivystyskerralla tarkoitetaan.

Päivystyskerta-termiä on käytetty aiemmin ainakin lääkintöhallituksen päätöksissä ja myös vuosien 1992 - 1993 kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Lääkintöhallituksen lääkäripäivystyksen järjestelystä 20.3.1968 antamassa yleiskirjeessä nro 1433 on päivystysvelvollisuudesta todettu muun muassa seuraavaa:

Koska huomattavan suuresta päivystysvelvollisuudesta voi olla seurauksena, että lääkintäturvallisuus vaarantuu lääkärin ylirasittuneisuuden vuoksi, olisi sairaalan päivystys pyrittävä järjestämään siten, että kenenkään lääkärin ei tarvitsisi suorittaa sairaalaan sidottua päivystystä useammin kuin keskimäärin viitenä vuorokautena kuukaudessa. Vastaavasti olisi enimmäismääränä pidettävä kotipäivystyksen osalta keskimäärin 7« vuorokautta ja puhelinpäivystyksen osalta 10 vuorokautta kuukaudessa. Mikäli päivystysaikana sairaalassa tehdyn aktiivisen työn määrä ylittää 40 tuntia kuukaudessa päivystävää lääkäriä kohti, olisi pyrittävä vastaavasti vähentämään päivystyskertojen lukumäärää. Samoin olisi meneteltävä, jos aktiivisen työn määrä säännönmukaisesti ylittää 10 tuntia päivystysvuorokautta kohti.

Jäljempänä samassa yleiskirjeessä selostettaessa päivystyksen yleistä järjestelyä on viitattu edellä mainittuihin päivystyskertojen lukumäärää koskeviin tavoitteisiin.

Vuosien 1992 - 1993 kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sairaalalääkäreitä koskevan liitteen 11 §:n 2 momentin soveltamisohjeessa on määräyksiä muun ohella eräiden lääkäreiden työhönsidonnaisuuden rajoittamisesta. Soveltamisohjeissa on sovittu muun muassa seuraavaa:

Mikäli päivystysaikana sairaalassa tehdyn aktiivityön määrä ylittää 40 tuntia kuukaudessa päivystävää lääkäriä kohti, olisi pyrittävä vastaavasti vähentämään päivystyskertojen lukumäärää lääkintöhallituksen ohjeiden mukaisesta päivystysmäärästä. Samoin olisi meneteltävä, jos aktiivisen työn määrä on säännönmukaisesti yli 10 tuntia.

Selostettuja lääkintöhallituksen ohjeita ja virkaehtosopimuksen määräyksiä on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ilmoituksen mukaan tulkittu siten, että päivystyskerralla on niissä tarkoitettu samaa kuin päivystysvuorokausi. Tätä ilmoitusta ei tämän oikeudenkäynnin yhteydessä ole riitautettu.

Kun osapuolten välisessä sopimuskäytännössä päivystyskerralla on edellä todetun mukaisesti katsottava aiemmin tarkoitetun päivystysvuorokautta, Akava-JS ry ei voi myöskään nyt tulkittavana olevan sopimusmääräyksen osalta perustellusti vedota siihen, että kyseisellä termillä yleisessä kielenkäytössä mahdollisesti voi olla tätä laajempi merkitys.

Suomen Lääkäriliiton valtuusto ja hallitus ovat 30.12.1995 hyväksyneet neuvottelutuloksen.

Neuvottelutuloksen saavuttamisen jälkeen käydyistä keskusteluista esitetty selvitys osoittaa, että Suomen Lääkäriliiton ja Akava-JS ry:n neuvottelijat eivät ole alun alkaen olleet valmiita hyväksymään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkintaa, jonka mukaan päivystyskerralla myös tässä pöytäkirjamerkinnässä tarkoitetaan samaa kuin päivystysvuorokaudella. Kun sopimus sittemmin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tehtyä edellä selostetun tarjouksen päivystyskerta-termin entistä laajemmasta tulkinnasta on sellaisenaan tullut hyväksytyksi, Suomen Lääkäriliiton ja Akava-JS ry:n on samalla katsottava luopuneen aiemmasta kannastaan ja hyväksyneen riidanalaiselle pöytäkirjamerkinnälle Kunnallisen työmarkkinalaitoksen esittämän sisällön.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että päivystyskerralla nyt esillä olevassa pöytäkirjamerkinnässä olisi tarkoitettu yhtäjaksoista päivystystehtävää sen pituudesta riippumatta, joten kyseessä olevalle pöytäkirjamerkinnälle ei voida vahvistaa kanteessa vaadittua tulkintaa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun katsoen saa Kunnallinen työmarkkinalaitos kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, Virtanen, Vainio, Hukkamäki ja Korpela jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Korpela, jonka lausuntoon jäsen Hukkamäki yhtyi, lausui:

Todistajanlausunnoista on ilmennyt, että kun Suomen Lääkäriliiton hallitus 29.12.1995 illalla käsitteli neuvottelutulosta vuosille 1995 - 1998, halusi liiton neuvottelupäällikkö vielä tuossa vaiheessa varmistaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäälliköltä, mitä sanalla päivystyskerta tarkoitetaan. Suomen Lääkäriliiton pääneuvottelija tulkitsi tämän antaman vastauksen Suomen Lääkäriliiton kannan mukaiseksi, jonka jälkeen Suomen Lääkäriliiton hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen.

Myöhemmin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö kiisti antaneensa Suomen Lääkäriliiton kannan mukaista tulkintaa. Suomen Lääkäriliiton valtuusto käsitteli 30.12.1995 neuvottelutulosta. Ennen päätöksentekoa molemmat neuvotteluosapuolet keskustelivat useita kertoja puhelimitse päivystyskerta-sanan tulkinnoista. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajat tekivät useita ehdotuksia päivystyskerta-käsitteen tulkinnasta. Vaikka Suomen Lääkäriliiton valtuusto hyväksyi 30.12.1995 neuvottelutuloksen vuosille 1995 - 1998, osapuolille jäi erilainen näkemys päivystyskerta-käsitteen tulkinnasta.

Pidän Suomen Lääkäriliiton neuvottelupäällikön todistajanlausuntoa saavutetusta neuvottelutuloksesta 29.12.1995 luotettavampana kuin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikön todistajanlausuntoa, varsinkin kun Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajat vielä 30.12.1995 tekivät useita ehdotuksia päivystyskerta-käsitteen tulkinnasta ja tällä osoittivat, ettei heillä ollut yksiselitteistä kantaa sanan sisällöstä.

Näin ollen katson, että päivystyskerta-termiä on tulkittava sanamuotonsa mukaisesti.

Vahvistan, että lääkärisopimuksen 1995 - 1997 liitteen 4 (sairaalalääkärit) 17 §:n 1 momentin pöytäkirjamerkinnässä päivystyskerralla tarkoitetaan lääkärille määrättyä yhtäjaksoista päivystystehtävää sen pituudesta riippumatta.

Jutun laatuun nähden Akava-JS ry saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.