Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by terminating employee for on-site drinking.

Työntekijä oli nauttinut alkoholia työaikana työpaikalla, minkä johdosta hänen työsopimuksensa oli purettu. Työpaikalla oli aikaisemmin esiin tulleissa alkoholin käyttöön liittyneissä tilanteissa noudatettu hoitoonohjausmenettelyä koskevaa suositusta, jonka mukaan tällaisissa tapauksissa sovellettiin ensin varoitusmenettelyä.

Kysymyksessä olevalle työntekijälle ei ollut aikaisemmin annettu alkoholin käyttöön liittyviä varoituksia. Edellä mainitun seikan ja työpaikalla noudatetun käytännön huomioon ottaen katsottu, että työnantajalla ei ollut ollut oikeutta purkaa eikä edes irtisanoa työntekijän työsopimusta.

Työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijälle saamatta jäänyt irtisanomisajanpalkka, lomakorvaus irtisanomisajalta ja korvausta irtisanomisuojasopimuksen vastaisen työsopimuksen päättämisen johdosta. Korvauksen määrää alentavana seikkana otettu huomioon työntekijän oma menettely. Myös työntekijälle maksetut työttömyyskorvaukset on otettu huomioon tehtäessä kokonaisarviota korvauksen suuruuteen vaikuttavista seikoista. (Ään.)

Kantaja Puu- ja erityisalojen liitto ry Vastaaja Metsäteollisuus ry Kuultava Wirebo Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Puu ja erityisalojen liiton välillä 18.1.1995 allekirjoitetun mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusliittojen 14.6.1991 tekemässä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

13 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä muut näihin verrattavat seikat.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Wirebo Oy on menetellyt irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 2 §:n vastaisesti purkaessaan laitosmies A:n työsopimuksen ja että työnantajalla ei ollut ollut oikeutta edes irtisanoa A:n työsopimusta.

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut Wirebo Oy:n velvoittamista maksamaan A:lle saamatta jääneenä irtisanomisajan palkkana kuudelta kuukaudelta yhteensä 48 969,60 markkaa ja lomakorvausta irtisanomisajalta 5 549,88 markkaa, molemmat laillisine korkoineen 19.7.1995 lukien.

Puu- ja erityisalojen liitto on vielä vaatinut Wirebo Oy:n velvoittamista suorittamaan A:lle korvauksena perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n nojalla 24 kuukauden palkkaa vastaavat 221 587,44 markkaa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Puu- ja erityisalojen liitto on lisäksi vaatinut Wirebo Oy:n velvoittamista korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

A oli ollut Wirebo Oy:n Vääksyn tehtaiden palveluksessa 22.5.1979 - 13.7.1995. Viimeksi mainittuna päivänä A:n työaika oli alkanut aamulla kello 7 ja hän oli työaikana nauttinut keskiolutta noin 5 - 7 pullollista. Työnjohtaja oli pyytänyt A:ta poistumaan työpaikalta noin kello 13. A oli pyytänyt työnjohtajaa soittamaan hänelle taksin, jolla A:n tarkoituksena oli ollut mennä kotiin. Tähän työnjohtaja ei ollut vastannut mitään, vaan hän oli poistunut paikalta.

Työnjohtajan menettelyn johdosta kimpaantuneena A oli lähtenyt kotiin omalla autolla. Kotonaan hän oli nauttinut muutaman pullollisen keskiolutta. A:n lähdettyä työpaikalta työnjohtaja oli pyytänyt aliurakoitsijan työntekijää ajamaan A:n perässä kotiin. Lisäksi A:n perään oli hälyytetty poliisit ja pyydetty heitä puhalluttamaan A. Puhalluttaminen oli tapahtunut A:n kotona.

A oli tullut seuraavana aamuna töihin ja työnjohtaja oli käydyn keskustelun jälkeen kehottanut A:ta ryhtymään työhön. Noin 15 minuutin työskentelyn jälkeen työnjohtaja oli kehottanut A:ta aloittamaan kesälomansa päivää aikaisemmin ja ilmoittanut samalla, että osaston luottamusmies saisi viedä A:n kotiin. A:n kesäloma olisi alkanut 17.7.1995.

A oli saanut 19.7.1995 työnantajalta kirjatun kirjeen, jossa hänelle oli ilmoitettu työsuhteen purkamisesta. Purkamisen perusteeksi oli mainittu työmaajuopottelu. Purkamisen johdosta käydyissä keskusteluissa toimenpiteen perusteeksi oli mainittu myös A:n syyllistyminen autolla ajamiseen alkoholin vaikutuksen alaisena.

Työnantajalla ei olisi ollut oikeutta purkaa eikä myöskään irtisanoa A:n työsopimusta. Wirebo Oy:ssä oli voimassa oleva päihdeongelmaisten hoitoonohjaamista koskeva ohje, jota oli vakiintuneesti noudatettu muiden työntekijöiden kohdalla. Hoitoonohjaamista koskevissa ohjeissa oli otettu kantaa tapauksiin, joissa henkilö tavattiin työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena. Ohje ei kehottanut työnantajaa purkamaan työsuhde, jos kysymys oli tapauksesta, jossa henkilö ensimmäisen kerran oli alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla tai muutoin alkoholiongelmien kanssa työelämässä.

A ei pitkän työsuhteensa aikana ollut saanut koskaan minkäänlaisia huomautuksia tai varoituksia. Hän ei ollut aikaisemmin esiintynyt alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikallaan. Muissa vastaavanlaisissa tapauksissa työnantaja oli aina ensin antanut työntekijälle varoituksen alkoholin vaikutuksen alaisena esiintymisen johdosta. A:ta oli kohdeltu eriarvoisesti muihin työntekijöihin verrattuna, koska hänen työsuhteensa oli heti purettu. Myös A:n kohdalla työnantaja olisi ollut velvollinen menettelemään työpaikalla noudatetun käytännön mukaisesti. Tämän käytännön mukaan työnantaja ei olisi saanut irtisanoa A:n työsopimusta hänen menettelynsä johdosta.

Oikeuskäytännössä oli katsottu, että oikeus päättää työsopimus alkoholin käytön perusteella riippui kokonaisharkinnasta. Arvioinnissa oli merkitystä muun muassa työntekijän aikaisemmalla käyttäytymisellä, työsuhteen kestolla, nautitun alkoholin määrällä, ajankohdalla ja toistuvuudella, työntekijän työn ja työnantajan yrityksen luonteella sekä työnantajan ja työntekijän suhtautumisella alkoholin käyttöön.

A:n työsopimuksen purkamisen johdosta käydyissä paikallisissa neuvotteluissa työntekijäpuoli oli katsonut työnantajan menetelleen irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 2 §:n vastaisesti purkaessaan A:n työsopimuksen. Työnantaja ei ollut suostunut paikallisissa neuvotteluissa esittämään omaa kantaansa erimielisyysmuistioon. Liittojen välillä 29.4.1996 käydyissä neuvotteluissa Metsäteollisuus ry:n edustaja oli katsonut työnantajan menetelleen lain ja voimassa olleen työehtosopimuksen mukaisesti.

Työsopimuksen purkamisen johdosta tuomittavaa korvausta määrättäessä tuli ottaa huomioon, että A:n työsuhde oli jatkunut yli 16 vuotta eikä hän ollut aikaisemmin saanut huomautuksia tai varoituksia ja että työnantaja ei hänen kohdallaan ollut menetellyt työpaikalla muissa vastaavanlaisissa tapauksissa noudatetun päihdeongelmaisten hoitoonohjaamista koskevan ohjeiston mukaisesti. Korvauksen suuruutta määrättäessä oli otettava huomioon myös A:n työtä vaille jäämisen kesto, työnantajan menettely työsuhdetta päätettäessä ja yleinen työllisyystilanne.

VASTAUS

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vastauksessaan, johon Wirebo Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Puu- ja erityisalojen liiton velvoittamista korvaamaan työnantajapuolen oikeudenkäyntikulut.

Perustelut

A oli 13.7.1996 aamun kuluessa nauttinut työpaikalla alkoholia niin paljon, että hän oli kello 13:n aikaan ollut huomattavasti alkoholin vaikutuksen alainen. Tämän vuoksi työnantajan edustaja oli pyytänyt A:ta poistumaan työpaikalta. A oli pyytänyt työnjohtajaa soittamaan hänelle taksin, mutta A ei kuitenkaan ollut jäänyt odottamaan taksin tuloa. Sen sijaan hän oli lähtenyt ajamaan pois tehdasalueelta omalla autollaan. Koska A oli vaarantanut turvallisuuden tehdasalueen lisäksi myös yleisellä tiellä, oli työnantaja kehottanut lähinnä ollutta työntekijää lähtemään autolla hänen peräänsä. Tuossa tilanteessa ei työnantajan edustaja ollut voinut tehdä muuta vaaran minimoimiseksi.

Työnantaja oli päättänyt purkaa A:n työsopimuksen, koska A oli nauttinut alkoholia työpaikalla, työskennellyt vahvassa humalatilassa vaarantaen myös muiden työntekijöiden työturvallisuuden ja lisäksi ajanut autoa tehdasalueella humalatilassa.

Työpaikalla ei ollut mitään vahvistettua käytäntöä siellä alkoholin vaikutuksen alaisena olevien tai alkoholia nauttineiden suhteen. Tapaukset oli ratkaistu aina yksittäisinä riippuen tapauksen laadusta ja tilanteesta. Yhtiössä oli käytössä suositus hoitoonohjausmallista, joka ei kuitenkaan edellyttänyt hoitoonohjauksen käyttöä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Kysymys oli vain ohjeellisesta mallista. A:n tapaus oli katsottu niin räikeäksi, että työsuhteen purkamista oli pidetty perusteltuna.

Työnantaja oli menetellyt A:n työsuhteen päättymistilanteessa työsopimuslain mukaisesti. Mikäli katsottaisiin, että A:n työsopimus olisi purettu työsopimuslain vastaisesti, tulisi vahingonkorvauksesta vähentää A:n saamat työttömyyskorvaukset. Joka tapauksessa A:n oma menettely tuli ottaa huomioon mahdollisesti tuomittavan korvauksen määrää alentavana seikkana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Laitosmies A on työskennellyt Wirebo Oy:n Vääksyn tehtaalla 22.5.1979 - 13.7.1995. Työnantaja on työsopimuslain 43 §:n 2 momentin perusteella purkanut A:n työsopimuksen 13.7.1995 lukien. Työnantajan mukaan purkamisen perusteena on ollut se, että A on viimeksi mainittuna päivänä nauttinut alkoholia työpaikalla sekä vaarantanut muiden työntekijöiden työturvallisuuden työskentelemällä vahvassa humalatilassa ja ajamalla autoa tehdasalueella.

A:n on myönnetty 13.7.1995 työaikanaan nauttineen 5 - 7 pulloa keskiolutta. Työtuomioistuimessa todistajana kuullun A:n esimiehenä toimineen työnjohtajan mukaan hän on saanut mainittuna päivänä puolilta päivin eräiltä muilta työpaikan työntekijöiltä tietää A:n käyttäytyneen poikkeavasti. Työnjohtajan mentyä noin kello 13 tapaamaan A:ta tämä on ollut istumassa verstaalla. Työnjohtajan näkemyksen mukaan A on ollut vahvasti alkoholin vaikutuksen alainen. A on tämän työnjohtajalle myöntänytkin. Työnjohtaja on kertomansa mukaan maininnut A:lle, että tämän menettely tulee johtamaan työsopimuksen irtisanomiseen. Työnjohtaja on lähtenyt verstaalta soittamaan taksia A:lle. Matkalla konttorille hän on poikennut keskustelemaan aliurakoitsijan työntekijän kanssa A:n tilasta. Ennen kuin työnjohtaja on ehtinyt tilaamaan taksia A on lähtenyt työmaalta omalla autollaan. Poliisi on työnantajan ilmoituksen johdosta tehnyt A:lle puhalluskokeen. A on ollut myös poliisikuulustelussa epäiltynä rattijuopumuksesta.

Puu- ja erityisalojen liitto on katsonut, että työnantajalla ei ole ollut oikeutta purkaa A:n työsopimusta tämän menettelyn johdosta eikä edes oikeutta työsopimuksen irtisanomiseen. Puu- ja erityisalojen liiton mukaan työnantajan olisi tullut A:n kohdalla menetellä työpaikalla noudatettujen hoitoonohjausmenettelyä koskevien ohjeiden mukaisesti kuten muissakin vastaavissa tapauksissa on menetelty.

Wirebo Oy:n työsuojelutoimikunnan 22.2.1995 pidetyssä kokouksessa on käsitelty muun muassa sitä, miten alkoholiongelmatilanteissa tulee työpaikalla menetellä. Kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan tällaisissa tilanteissa työntekijälle annetaan ensin suullinen varoitus ja tapauksen toistuttua kaksi kirjallista varoitusta. Lisäksi jokaisen varoituksen yhteydessä tarjotaan mahdollisuus hoitoonohjaukseen. Pöytäkirjassa on vielä viitattu MetsäSerla yhtymän lääkärin laatimiin hoitoonohjausmenettelyä koskeviin ohjeisiin.

Työnantajapuolen mukaan edellä tarkoitetut hoitoonohjausmenettelyä koskevat ohjeet eivät ole työnantajaa sitovia, vaan työnantaja voi ratkaista alkoholin käytöstä aiheutuneet ongelmatilanteet aina yksittäistapauksessa tehtävän harkinnan perusteella.

Työpaikalla on esitetyn selvityksen mukaan aikaisempina vuosina esiintynyt muutama tapaus, joissa työntekijä on tavattu alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalta. Näissä tapauksissa yhtä lukuun ottamatta työntekijä on nauttinut alkoholia työpaikan ulkopuolella ja tullut alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalle. Kaikissa mainituissa tapauksissa työntekijä on poistettu työpaikalta ja hänelle on annettu varoitus. Yksikään tapaus ei ole johtanut työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen.

Työnantaja on katsonut A:n menettelyn poikenneen muista työpaikalla esiintyneistä alkoholin käytön ongelmatapauksista siinä, että A on nauttinut alkoholia työpaikalla työaikana. Työpaikalla noudatetuista hoitoonohjausmenettelyä koskevista ohjeista ja työsuojelutoimikunnan kokouksen pöytäkirjasta ei kuitenkaan käy ilmi, että työnantajan taholta olisi ollut tarkoitus tehdä ero erilaisten alkoholin väärinkäyttötapausten osalta.

A:n työ verstaalla on 13.7.1995 ollut sellaista, jota hän on tehnyt yksin. Myös muut työntekijät ovat mainittuna päivänä saattaneet työskennellä verstaalla olevilla koneilla. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että A:n työskentelystä mainittuna päivänä olisi aiheutunut vaaraa muiden työntekijöiden turvallisuudelle tai että A muutoinkaan olisi työnteollaan vaarantanut työturvallisuutta. Edelleen on jäänyt näyttämättä, että A lähtiessään työpaikalta omalla autollaan olisi vaarantanut työpaikalla työssä olleiden työntekijöiden turvallisuutta tai työpaikan turvallisuutta muutoinkaan. A:n mahdollisesta syyllistymisestä rikoslain mukaan rangaistavaan rattijuopumukseen ei ole näytetty aiheutuvan haittaa hänen työsopimuksensa mukaisten työtehtävien suorittamiselle.

A:lle ei ennen työsopimuksen purkamista ole annettu huomautuksia tai varoituksia alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla esiintymisen tai sen työpaikalla käyttämisen johdosta tai muustakaan syystä. Edellä mainitun seikan sekä työpaikalla alkoholiongelmien käsittelyssä noudatetun käytännön huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, ettei työnantajalla vallinneissa olosuhteissa ole ollut työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitettua tärkeää syytä A:n työsopimuksen purkamiseen eikä myöskään työsopimuslain 37 §:ssä tarkoitettua erityisen painavaa syytä sen irtisanomiseen. Näin ollen A:lla on työsopimuksensa irtisanomissuojasopimuksen vastaisen päättämisen johdosta oikeus mainitun sopimuksen mukaiseen korvaukseen.

Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Pykälän toisessa kappaleessa on lueteltu seikkoja, jotka otetaan huomioon korvauksen määrää vähentävinä tai lisäävinä tekijöinä. Tällaisina seikkoina on mainittu muun ohessa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä muut näihin verrattavat seikat. Vakiintuneen sopimustulkinnan mukaan kysymyksessä oleva korvaus määräytyy kaikkien asiassa esiin tulevien, sopimusmääräyksessä ilmenevien seikkojen pohjalta tehdyn kokonaisarvion perusteella. Työtuomioistuimella ei ole aihetta tässäkään tapauksessa poiketa aikaisemmasta tulkintakäytännöstä.

A:lle tulevan korvauksen määrää alentavana seikkana on otettava huomioon hänen omalla menettelyllään antamansa aihe työsuhteen päättämiseen. A:lle maksetut työttömyyskorvaukset tulee myös ottaa huomioon hänelle työttömyydestä aiheutuvia seuraamuksia arvioitaessa, vaikkakaan työttömyyspäivärahoja sellaisenaan ei voida vähentää hänelle tuomittavasa korvauksesta. A:lle maksetut työttömyyspäivärahat ovat kuitenkin sellainen A:n olosuhteisiin liittyvä seikka, joka tulee ottaa huomioon tehtäessä kokonaisarviota korvauksen suuruuteen vaikuttavista seikoista.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Wirebo Oy on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti purkaessaan A:n työsopimuksen.

Wirebo Oy velvoitetaan maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkana 48 969 markkaa 60 penniä ja lomakorvauksena irtisanomisajalta 5 549 markkaa 88 penniä, joille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 19.7.1995 lukien.

Wirebo Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisen työsopimuksen purkamisen johdosta 57 000 markkaa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan haasteen tiedoksiantopäivästä 6.6.1996 lukien.

Wirebo Oy velvoitetaan korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Jutun laatu ja lopputulos huomioon ottaen Metsäteollisuus ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Tuulensuu, K. Rautiainen, Leivo ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Jäsen K. Rautiainen lausui:

Yhdyn työtuomioistuimen ratkaisun perusteluihin siltä osin kuin tuomiossa on katsottu, että Wirebo Oy:llä ei ole ollut oikeutta purkaa A:n työsopimusta. Katson kuitenkin, että Wirebo Oy:llä olisi A:n menettelyn johdosta ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä tarkoitettu erityisen painava syy hänen työsopimuksensa irtisanomiseen. Näin ollen yhdyn tuomiolauselmaan siltä osin kuin Wirebo Oy on velvoitettu suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa ja lomakorvausta korkoineen, mutta hylkään kanteen siltä osin, kuin siinä on vaadittu Wirebo Oy:n velvoittamista suorittamaan A:lle korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisen työsuhteen päättämisen johdosta.

Äänestyksen tuloksen johdosta olen velvollinen lausumaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen vastaisen työsopimuksen päättämisen johdosta tuomittavan korvauksen määrästä ja oikeudenkäyntikuluista. Velvoitan Wirebo Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisen työsopimuksen päättämisen johdosta 32 000 markkaa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan haasteen tiedoksiantopäivästä 6.6.1996 lukien. Oikeudenkäyntikulujen osalta katson, että jutun laatuun nähden asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsen Tuulensuu lausui:

Asiassa on kiistatonta, että A on työaikana nauttinut työpaikalla alkoholia. Tämän seurauksena hän on esiintynyt työpaikalla työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 2 kohdan tarkoittamin tavoin päihtyneenä. Kiistatonta on myös, että hän on tuossa tilassa kuljettanut työpaikan alueella moottoriajoneuvoa. Viranomaisten selvityksen mukaan A:n veren alkoholipitoisuus oli ennen ajoa ollut 1,2 - 1,25 promillea.

Asiassa esitetty selvitys työpaikalla sovelletun hoitoonohjausmenettelyn luonteesta ja sisällöstä on jäänyt siinä määrin epäselväksi, ettei sen perusteella voida päätellä työnantajan sitoutuneen noudattamaan sen tarkoittamaa menettelyä kaikkiin esille tuleviin tapauksiin.

Asiassa esitetty selvitys työpaikalla ilmenneiden muiden alkoholiin liittyvien ongelmatapausten käsittelystä on vähäistä. Tapaukset ovat poikenneet paitsi toisistaan myös nyt käsiteltävänä olevasta tapauksesta. Näyttämättä on näin jäänyt, että työnantaja A:n työsuhteen päättäessään olisi menetellyt vastoin vakiintuneesti noudatettua käytäntöä.

Esittämilläni perusteilla, ja kun asianhaarat eivät muutoinkaan anna aihetta muuhun arviointiin, katson, että Wirebo Oy:llä on ollut tärkeä syy purkaa A:n työsopimus. Yhtiö ei siten ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti päättäessään A:n työsopimuksen.

Hylkään kanteen kokonaisuudessaan.

Äänestyksen tuloksen johdosta olen velvollinen lausumaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen vastaisen työsopimuksen päättämisen johdosta tuomittavien korvausten määrästä ja oikeudenkäyntikuluista. A:lle maksettaviksi tuomittavien korvausten osalta yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun. Oikeudenkäyntikulujen osalta yhdyn siihen, mitä jäsen K. Rautiainen lausui.