Labor court dismissed union strike claim; employer not pressured illegally during collective bargaining over work schedule changes.

Paperitehtaan työntekijät olivat olleet lakossa painostaakseen työnantajaa peruuttamaan yhden työntekijän työaikamuodon muuttamisen. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Työnantajan ei ollut näytetty työaikamuodon muuttamisella työehtosopimuslain vastaisesti painostaneen työntekijöitä henkilöstön vähentämistä koskeneissa yt-neuvotteluissa eikä työntekijöillä näytetty perustellusti olleen syytä olettaa työnantajan näin menettelevän. (Ään.)

Kantajat Metsäteollisuus ry Paperiliitto ry Vastaajat Paperiliitto ry Metsäteollisuus ry Kuultavat Ahlström Kauttua Oy Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 29.9.1995 31.1.1998 voimassa olevassa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII SUHDEMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

34 § KOULUTUS- JA TIEDOTUSTOIMINTA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen 8.5.1989 allekirjoittamaa sopimusta yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä.

Edellä mainitun keskusjärjestöjen allekirjoittaman sopimuksen yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä 1.2 kohdasta poiketen ovat osapuolet sopineet, että yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohtien mukaiset yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat, 6 a § neuvotteluvelvoitteen toteaminen liikkeen luovutuksen tai sulautumisen jälkeen, 6 b § henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, 7 § yhteistoimintamenettely, 7 a § neuvotteluesitys, 8 § neuvotteluvelvoitteen täyttyminen sekä 8 a § neuvottelun tuloksen kirjaaminen sekä 15 a § hyvitys ovat tämän työehtosopimuksen osia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

METSÄTEOLLISUUS RY:N KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa laiminlyönnistä.

Lisäksi Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Työnantajaliiton jäsenyrityksen Ahlström Kauttua Oy:n työsuhdepäällikkö oli 20.3.1996 kello 3 saanut ilmoituksen, että tehtaalla Ahlström Kauttua Oy:n paperikoneet PK 1 ja PK 4 sekä Jujo Thermal Oy:n paperikone PK 2 seisoivat. Tehtaalla yövuoron luottamusmies oli kertonut yhtiön ja Jujo Thermal Oy:n työntekijöiden aloittaneen lakon. Lakon syyksi luottamusmies oli ilmoittanut sen, että Ahlström Kauttua Oy oli rikkonut yt-lakia, koska se oli kesken yt-neuvotteluja ilmoittanut yhden työntekijän työaikamuodon muuttamisesta.

Työsuhdepäällikkö oli vaatinut luottamusmieheltä koneiden käynnistämistä välittömästi. Lisäksi hän oli vaatinut luottamusmiestä ilmoittamaan asiasta pääluottamusmiehelle. Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat tehtaalla käydyssä keskustelussa toistaneet syytöksen ytlain rikkomisesta. He olivat ilmoittaneet, ettei lakko loppuisi ennen kuin yhtiön toimitusjohtajan kanssa olisi sovittu yt-neuvottelukäytäntöä koskevista asioista. Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat tienneet, että toimitusjohtaja oli tuolloin työmatkalla ulkomailla. Työnantajan edustajat olivat uudelleen vaatineet koneiden välitöntä käynnistämistä.

Työnantajaliiton edustaja oli ollut yhteydessä Paperiliiton toimitsijaan 20.3.1996 kello 9.55 vaatien lakon välitöntä lopettamista. Lisäksi työnantajaliitto oli kello 10.10 lähettänyt kirjeen telekopiona Paperiliitolle. Paperiliiton vastaus kirjeeseen oli tullut 21.3.1996 kello 14. Lakko oli jo silloin päättynyt.

Lakko, joka oli kestänyt 3,5 työvuoroa, oli päättynyt 21.3.1996 kello 6. Siihen oli osallistunut noin 135 Paperiliitossa jäsenenä olevaa työntekijää.

Lakosta aiheutuneiden vaikeuksien johdosta Jujo Thermal Oy:n kone oli saatu käyntiin vasta 22.3.1996 kello 00.45. Lakon johdosta Ahlström Kauttua Oy oli menettänyt myyntikatteita lähes 280 000 markkaa ja Jujo Thermal Oy noin 259 000 markkaa.

Työntekijät olivat lakolla painostaneet työnantajaa muuttaman työnjohto-oikeuden puitteissa tekemänsä päätöksen. Lakko oli näin ollen kohdistunut ainakin työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin, ja se oli myös työrauhavelvoitteen ja neuvottelujärjestysmääräysten vastainen painostustoimi.

Ammattiosasto vastasi työtaistelusta, koska siihen oli osallistunut muiden muassa kaksi luottamusmiestä.

PAPERILIITON VASTAUS

Vaatimukset

Paperiliitto, jonka puolesta lausuttuun Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 on osaltaan yhtynyt, on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Ahlström Kauttua Oy oli 4.1.1996 tehnyt neuvotteluesityksen, joka oli koskenut paperikone PK 3:n tuotannon loppumisen vaikutuksia henkilöstöön. Yhteistoimintaneuvottelut oli aloitettu 11.1.1996 ja niiden päättymispäiväksi oli sovittu 10.4.1996. Taustalla oli ollut paperikone 3:n yankee-sylinterin räjähdyksen aiheuttama tilanne. Työnantajan neuvotteluesitykseen oli myös sisältynyt esitys kalanteri KW 1:n ja pituusleikkuri 8:n työaikamuotojen muuttamisesta. Neuvottelussa 7.3.1996 oli sovittu seuraavaksi neuvottelupäiväksi 20.3.1996. Tässä neuvottelussa oli sovittu palattavaksi myös edellä mainittujen koneiden työaikamuotoihin.

Ennen sovittua neuvottelua tehtaan tuotantopäällikkö oli ilmoittanut kirjallisesti eräälle työntekijälle tämän siirtämisestä työaikamuoto 37:stä työaikamuoto 25:een jo 1.4.1996 alkaen. Kun tieto tästä oli levinnyt, luottamusmiehet olivat paheksuneet kirjallisesti työnantajan menettelyä. Kun tieto työnantajan menettelystä oli kantautunut työntekijöiden korviin, tapahtumien kärjistymistä kanteessa kerrotulla tavalla ei enää ollut voitu estää.

Jujo Thermal Oy:n koneen käynnistymisen viivästyminen ei ollut aiheutunut lakosta, vaan siinä jo aiemmin ilmenneistä sähköhäiriöistä.

Työnantaja ei ollut edellyttänyt luottamusmiehiltä työntekoa.

Paperiliiton Kauttuan osastossa oli 1 047 jäsentä, joista työssä kävi alle puolet.

PAPERILIITON VASTAKANNE

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut Ahlström Kauttua Oy:n velvoittamista suorittamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Lisäksi Paperiliitto on vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja Ahlström Kauttua Oy:n velvoittamista suorittamaan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Työnantajan yt-neuvotteluesitys oli koskenut paitsi PK 3:n tuotannon loppumisen vaikutuksia henkilöstöön myös sitä, pitäisikö kalanteri KW 1:n ja pituusleikkuri 8:n työaikamuotoja muuttaa keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä (TAM 37) keskeytyvään kaksivuorotyöhön (TAM 25).

Työehtosopimuksen 34 §:n mukaan yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohtien mukaiset yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat, kuten muun muassa yrityksen osan lopettaminen tai toiminnan olennainen laajentaminen tai supistaminen, kuuluivat yhteistoimintamenettelyssä neuvoteltaviin asioihin. Tehtaalla oli sovittu, että myös työaikamuutokset kuuluivat yhteistoimintamenettelyssä käsiteltäviin asioihin. Työaikamuodon muutoksista oli sovittu 1.4.1996.

Ahlström Kauttua Oy oli menetellyt PK 3:n tuotannon lopettamisen vaikutuksia koskeneiden yt-neuvottelujen ollessa vielä kesken Metsäteollisuus ry:n kanteeseen annetusta vastauksesta ilmenevällä tavalla. Tämä työnantajan edustajan provosoiva käyttäytyminen vastoin sovittua neuvottelumenettelyä oli ollut työnantajan oma työtaistelu, jossa oli painostettu työntekijöitä työnantajalle mieleiseen ratkaisuun neuvottelun kohteena olevissa asioissa, jotka olivat olleet myös työehtosopimuksen mukaan neuvoteltavia asioita. Työnantaja oli siten rikkonut työehtosopimukseen ja työehtosopimuslakiin sisältyvää työrauhavelvoitettaan.

METSÄTEOLLISUUS RY:N VASTAUS

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry ja Ahlström Kauttua Oy ovat vaatineet Paperiliiton ajaman kanteen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry ja Ahlström Kauttua Oy ovat vaatineet Paperiliiton velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Yt-neuvottelujen kohde tehtaalla oli ollut PK 3:n tuotannon loppumisen vaikutukset henkilöstöön. Työnantajan neuvotteluesitys ei ollut sisältänyt kysymystä kalanteri KW 1:n ja pituusleikkuri PL 8:n työaikamuotojen muuttamisesta eikä tällaista asiaa ollut käsitelty yt-menettelyssä.

Yt-neuvottelussa 17.1.1996 neuvottelujen kohteena oli lähinnä ollut henkilöstövähennysten tarve ja työntekijävahvuudet eri kohteissa. Sen sijaan työaikamuodon muutokset eivät olleet olleet neuvottelun kohteena. Työnantaja oli ilmoittanut, että superkalanteria KW 1 tultaisiin ajamaan työaikamuodossa 25 ja että jäljelle jäävä pituusleikkurimiehistö tulisi käyttämään tarpeen mukaan joko PL 9:ää tai PL 8:aa.

Neuvottelussa 24.1.1996 pääluottamusmies oli esittänyt työaikamuotoa 27 superkalanteri KW 1:lle ja pituusleikkuri PL 8:lle. Työnantajapuoli oli vastannut esitykseen, että työnantajalla oli oikeus päättää tarvittavasta työaikamuodosta ja siirtymäajankohdasta.

Yt-neuvottelussa 7.3.1996 ei ollut sovittu neuvoteltavaksi edellä mainittujen koneiden työaikamuodoista, vaan työaikamuutosten kohteena olevien henkilöiden palkka- ja vuorovapaa-asioista. Seuraavassa 20.3.1996 pidettävässä neuvottelussa oli ollut tarkoitus sopia työaikamuutosten kohteena olevien henkilöiden palkka- ja vuorovapaaasioista.

Työehtosopimuksen 34 §:ssä oli lueteltu ne yt-lain 6 §:n kohdat, jotka olivat työehtosopimuksen osia. Näihin kohtiin eivät sisältyneet kysymykset työaikamuutoksesta eikä työaikamuodon muutoksesta. Työaikamuodon muutoksia ei missään vaiheessa ollut sovittu kuuluviksi yhteistoimintamenettelyssä käsiteltäviin asioihin.

Paperiteollisuudessa työaikamuodon muutos oli rutiininomainen toimenpide, joka ei ollut harvinainen. Tarvittaessa muutos tehtiin joko pysyväksi tai tilapäiseksi. Tarve tällaiseen toimenpiteeseen syntyi markkinatilanteesta, jolloin muutoksen toteuttamisella yleensä oli kiire. Asianosaisliitot olivat pitkään olleet yhtä mieltä siitä, että työaikamuodon muutos voitiin toteuttaa työnjohto-oikeuden perusteella.

Työnantaja ei ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä toteuttamalla suunnitelmia kesken yt-neuvottelujen. Työnantaja oli ehdottanut keskusteltavaksi muun muassa työaikajärjestelyistä eräänä mahdollisena keinona henkilöstön vähentämiseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, että työaikamuodon muutokset tehtaalla olisivat olleet yt-neuvottelujen kohteena.

Koska työaikamuodon muuttaminen ei ollut työehtosopimuksen tai yhteistoimintalain mukainen neuvottelukysymys, työnantaja ei ollut rikkonut sovittua neuvottelumenettelyä. Työntekijäpuoli ei myöskään ollut vaatinut työnantajaa perumaan ilmoitusta, vaan oli ottanut asian esille vasta lakon alettua. Erimielisyyttä ei ollut edes yritetty selvittää työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä hyväksikäyttäen. Näin ollen ei voitu katsoa, että työnantaja olisi painostanut työntekijöitä työnantajalle mieleiseen ratkaisuun työaikamuotoasiassa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Ahlström Kauttua Oy on 4.1.1996 tehnyt esityksen 11.1.1996 aloitettavista yt-neuvotteluista, joiden aiheeksi on ilmoitettu paperikone PK 3:n tuotannon loppumisen vaikutukset henkilöstöön. Ahlström Kauttua Oy:tä ja Jujo Thermal Oy:tä koskevan ensiksi mainittuna päivänä pidetyn yt-neuvottelun pöytäkirjan mukaan 11.1.1996 pidettävissä yt-neuvotteluissa keskusteltaisiin mahdollisuuksista henkilöstön pienentämiseen muun muassa työaikajärjestelyillä. Yt-neuvotteluja jatkettaessa 7.3.1996 seuraavaksi neuvottelupäiväksi on sovittu 20.3.1996. Työnantajan edustaja on 15.3.1996 ja siis ennen sovittua neuvottelupäivää ilmoittanut eräälle kalanteri KW 1:llä työskennelleelle työntekijälle hänen työaikamuotonsa muuttumisesta 1.4.1996 alkaen.

Työntekijäpuolen mielestä työnantajan yt-neuvotteluesitys on koskenut paitsi PK 3:n tuotannon loppumisen vaikutuksia henkilöstöön myös kalanteri KW 1:n ja pituusleikkuri PL 8:n työaikamuotojen muuttamista. Työnantajayhtiön mukaan yt-neuvottelujen kohteena on ollut puheena olevan tuotannon loppumisesta aiheutunut henkilöstövähennysten tarve ja työntekijävahvuudet eri työkohteissa. Työaikamuodon muutokset eivät työnantajapuolen mukaan ole lainkaan kuuluneet yt-menettelyn piiriin yhtiössä.

Painostaakseen työnantajaa peruuttamaan kalanteri KW 1:n työntekijän työaikamuodon muuttamisen tehtaan työntekijät ovat kanteesta ilmenevällä tavalla olleet 20. ja 21.3.1996 yhteensä 3,5 työvuoron ajan lakossa. Lakkoon on ottanut osaa noin 135 työntekijää mukaan lukien Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:n kaksi luottamusmiestä.

Lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen määräykseen työnjohto-oikeudesta. Ammattiosasto, joka ei ole ryhtynyt sanottaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, vastaa luottamushenkilöidensä osallistumisesta lakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisena.

Paperiliitto on vastakanteessaan katsonut, että kalanteri KW 1:n työntekijän työaikamuodon muutos vastoin sovittua neuvottelumenettelyä on ollut työtaistelutoimenpide, jolla työnantaja on painostanut työntekijöitä haluamaansa ratkaisuun yt-neuvottelun kohteena olevissa asioissa.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu yhtiön työsuhdepäällikkö on kertonut, että yt-neuvottelujen kohteena yhtiössä on ollut PK 3:n räjähdyksen aiheuttama henkilöstön vähennystarve. Irtisanottavien työntekijöiden määrän pitämiseksi mahdollisimman pienenä neuvotteluissa on pyritty ottamaan esille myös mahdollisuus erilaisiin työaikajärjestelyihin kuten lyhennettyyn työaikaan tai opintovapaaseen. Sen sijaan työaikamuodon muutokset eivät todistajan mukaan ole yhtiössä kuuluneet yt-neuvotteluissa käsiteltäviin asioihin, vaikka niistä on keskusteltu työntekijäpuolen edustajien kanssa. Yhtiö on työnjohtovaltansa nojalla vakiintuneesti yksipuolisesti määrännyt työaikamuodon muutokset.

Todistajana kuullun pääluottamusmiehen mukaan työaikamuutokset ovat yhtiössä noudatetun käytännön mukaan kuuluneet yt-menettelyssä käsiteltäviin asioihin. Työntekijäpuolen edustajat ovat todistajan mukaan 7.3.1996 käydyn neuvottelutilaisuuden yhteydessä sopineet työsuhdepäällikön kanssa, että yt-neuvotteluja jatkettaessa 20.3.1996 työntekijäpuoli antaa oman esityksensä noudatettavista työaikamuodoista. Tästä huolimatta tuotantopäällikkö työnantajan edustajana on ennen sanottua neuvottelutilaisuutta 15.3.1996 yksipuolisesti muuttanut kalanteri KW 1:n työntekijäin työaikamuodon.

Yhtiössä 4.1.1996 pidetyn yt-neuvottelun pöytäkirjan viittauksella työaikajärjestelyihin ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole tarkoitettu ottaa työaikamuodon muutoksia yt-neuvottelujen kohteeksi. Myöskään yt-neuvotteluissa 7.3.1996 työsuhdepäällikön kanssa esillä ollut työntekijäpuolen ilmoitus seuraavassa neuvottelutilaisuudessa annettavasta työaikamuotoa koskevasta esityksestä ei työtuomioistuimen mielestä osoita, että työaikamuodon muutoksista olisi paikallisesti sovittu käytävän yt-neuvotteluja. Työehtosopimuksen 34 §:n määräyksistä ei myöskään ole pääteltävissä, että työaikamuotojen muutoksista sinänsä olisi käytävä yt-neuvottelut.

Vaikka työaikamuodon muutos on ajallisesti ja myös asiallisesti liittynyt vireillä olleisiin yt-neuvotteluihin, sen ei ole näytetty kuuluvan yhtiössä yt-neuvotteluissa neuvoteltaviin asioihin. Työnantajalla on selvitetty olleen asialliset syyt kysymyksessä olevan työntekijän työaikamuodon muuttamiseen. Näin ollen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi työntekijän työaikamuodon muuttamisella työehtosopimuslain vastaisesti painostanut työntekijöitä yt-neuvotteluissa tai että työntekijöillä olisi edes ollut perustellusti syytä olettaa työnantajan näin menettelevän. Yhtiön ei siten ole näytetty rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 15 000 markkaa.

Paperiliiton kanne hylätään.

Paperiliitto ja Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 velvoitetaan lisäksi yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian laatuun nähden Ahlström Kauttua Oy saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Saloheimo, Niskanen, Tuulensuu, Sulkunen ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Eri mieltä ollut jäsen Sulkunen lausui:

Kysymys kalanteri KW 1:n ja pituusleikkuri 8:n työaikamuodon muuttamisesta on ollut alusta pitäen tärkeänä vaihtoehtona esillä yhteistoimintaneuvotteluissa, jotka ovat koskeneet paperikone 3:n (PK 3) tuotannon loppumisen vaikutuksia Ahlström Kauttua Oy:n paperitehtaan työvoimatarpeeseen. Näin ollen työntekijäpuolella on ollut perusteltu syy luottaa siihen, ettei työnantaja toteuta yksipuolisesti ja sovitusta neuvotteluaikataulusta erillisinä mitään neuvoteltavista toimenpiteistä, jotka ovat olleet neuvottelujen kohteena. Sillä seikalla, olisiko työnantajalla muutoin ollut oikeus toteuttaa työaikamuodon muutos työehtosopimukseen perustuvan työnjohto-oikeuden turvin, ei ole merkitystä arvosteltaessa, onko työnantaja vallinneissa olosuhteissa rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Työntekijäpuoli onkin perustellusti voinut käsittää tehtaan tuotantopäällikön 15.3.1996 antaman ilmoituksen kalanteri KW 1:n työntekijöiden työaikamuodon muutoksesta painostustoimenpiteeksi ja työnantajapuolen olisi tullut tätä varoa, koska ilmoitus annettiin vajaata viikkoa ennen 20.3.1996 pidettäväksi sovittua yhteistoimintaneuvottelua, missä työntekijäpuolen oli määrä antaa oma esityksensä työaikamuodon muutoksista. Työnantajan menettely on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen yhteistoimintaneuvottelujen kohteena olleisiin asioihin eli työehtosopimuksen 34 §:ään.

Edellä mainituilla perusteilla tuomitsen Ahlström Kauttua Oy:n maksamaan Paperiliitolle työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla 10 000 markkaa hyvityssakkoa.

Metsäteollisuus ry:n kanteen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö. Kuitenkin juttujen näin päättyessä hylkään molemmin puolin esitetyt oikeudenkäyntikuluvaatimukset.