Legislator Case Law & Legislation
TT:1996-72 AI generated

Labor court dismisses strike claim where collective agreement validly amended collective bargaining agreement terms.

Case Number TT:1996-72
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's strike action alleging a breach of a collective agreement regarding vocational training and allowances. The union argued that the employer failed to provide required training and withheld salary data, constituting a work stoppage. The court found the signed agreement validly modified the original collective bargaining agreement and held that the employer's refusal to disclose specific salary details did not constitute a work stoppage.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslain 1 §; Aamattiosaston ja työnantajan välillä tehdyllä sopimuksella voidaan muuttaa palkkasopimuksen määräyksiä, ja kieltäytyminen antamasta tietoa palkkauksesta ei ole työtaistelutoimenpide.

Keywords

AI generated
collective agreement modification work stoppage claim union representative authority salary data disclosure labor court jurisdiction

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslain 1 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Ammattiosaston ja työnantajan edustajan allekirjoittama sopimus, jolla oli sovittu työehtosopimuksena voimassa olleen palkkasopimuksen määräyksissä tarkoitetusta pätevyyskoulutuksesta ja pätevyyslisistä sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkauksesta, katsottu ammattiosaston ja työnantajan välillä tehdyksi työehtosopimukseksi.

Kysymyksessä olevan sopimuksen määräykset eivät kuitenkaan olleet velvoittaneet työnantajaa antamaan kanteessa vaadituin tavoin pätevyyslisään oikeuttavaa koulutusta kaikille eri A-palkkaryhmiin kuuluville työntekijöille.

Työnantaja ei ollut syyllistynyt sopimuksen määräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen kieltäytyessään antamasta pääluottamusmiehelle sellaisia palkkatietoja, joista olisi käynyt ilmi kullekin työntekijälle maksettavat pätevyyslisät.

Ammattiosastolla oli oikeus ajaa työrauhavelvollisuuden rikkomiseen perustuvaa kannetta, kun ilmoitetun työtaistelutoimenpiteen oli katsottu kohdistuneen ammattiosaston ja työnantajan välillä solmitun työehtosopimukseksi katsotun sopimuksen määräyksiin.

Kanteessa esitetty vahvingonkorvausvaatimus jätetty työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Kantaja Kotkan Ahtaustyöntekijät ry Vastaaja Steveco Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Lastauttajain Liitto SLL ry:n ja Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 18.4.1990 tehdyssä vakinaisten ahtaajien ja korjaamotyöntekijöiden palkkaetuja koskevassa palkkasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § AMMATTIKOULUTUS JA PÄTEVYYSLISÄ Täydellisen pätevyyskurssin hyväksyttävän suorittamisen ja tämän jälkeisen 3 kk:n harjoitteluajan jälkeen ko. pätevyysluokkaan nimetylle vakinaiselle työntekijälle maksetaan tämän palkkasopimuksen edellyttämä pätevyyslisä. Pätevyysluokitus on seuraava: P 1 = Kansimiespätevyys

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

P 2 = Koneahtaajapätevyys

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

P 3 = Erikoispätevyys

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

P 4 = Nosturipätevyys

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

P 5 = Työnohjaajapätevyys

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

P 6 = Atk-lisä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pätevyyslisät kaikissa pätevyysluokissa P 1 - P 6 sekä paikkakuntakalleusluokissa ovat samansuuruiset 1,00 mk ja ne lisätään työtuntilisään.

Pätevyyslisät maksetaan kertaantuvina.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pöytäkirjamerkintä 2 Pätevyyslisien saannin edellyttämä koulutus on järjestettävä myös paikallisesti mahdolliseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen liittojen välillä 18.4.1990 solmitun ammattityöntekijäkuntaan kuuluvien ja tilapäisten ahtaajien palkkaetuja koskevan palkkasopimuksen 5 §:ssä on vastaavan sisältöiset määräykset kuin edellä tarkoitetussa palkkasopimuksessa.

Vastaavan sisältöiset määräykset kuin edellä jäljennetyssä palkkasopimuksessa on myös asianosaisliittojen välillä 29.9.1995 tehdyissä kysymyksessä olevia työntekijöitä koskevissa palkkasopimuksissa kuitenkin niin, että pätevyyslisän suuruudeksi on sovittu 1,50 mk ja poistettu samasta määräyksestä maininta pätevyyslisien lisäämisestä työtuntilisään.

Steveco Oy:n ja Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n edustajan välillä on tehty 7.1.1993 seuraavan sisältöinen sopimus:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TES:N PALKKASOPIMUS 5 § AMMATTIKOULUTUS JA PÄTEVYYSLISÄ

Tällä sopimuksella on sovittu palkkasopimuksen 5 § muutoksista seuraavasti.

Steveco Oy:n Kotkan satamissa (kaupunki, kantasatama, Hietanen, Mussalo, Sunila) aloitetaan vuoden 1993 alusta pätevyyslisäkoulutus esiin tulevan tarpeen mukaan niin, että jokaiselle Apalkkaluokassa olevalle on tarjottu pätevyyslisäkoulutusmahdollisuus. (Koulutuskaavio sopimuksen liite 1).

Pätevyyslisäkartoitusvaiheen jälkeen alkava ylimenokauden koulutus alkaa vuoden 1993 alusta niin, että nyt kouluttamattomat pätevyyslisät ovat koulutuksen osalta päätöksessa vuoden 1995 lopussa.

Koulutus tarpeen mukaan esiin tuleviin pätevyyslisiin on työntekijälle vapaaehtoista.

Allekirjoituspöytäkirjan 27 § pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkka määräytyy tes:n ja pätevyyslisistä tehdyn sopimuksen mukaan.

Päätettiin, että sopijaosapuolet kokoontuvat viikolla 13/1993 tarkastelemaan koulutuksen edistymistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan, että jokaisella Steveco Oy:n Kotkan satamissa (kaupunki, kantasatama, Hietanen, Mussalo, Sunila) A-palkkaryhmässä olevalla työntekijällä on oikeus saada pätevyyslisään oikeuttavaa koulutusta vuoden 1995 loppuun mennessä Steveco Oy:n ja Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n välillä 7.1.1993 solmitun sopimuksen ja sen liitteenä olevan pätevyyslisäkoulutuskaavion mukaisesti.

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on pyytänyt lisäksi työtuomioistuinta vahvistamaan, että Steveco Oy:n ja Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n 7.1.1993 solmimassa työehtosopimuksessa tarkoitetuilla työntekijöillä on oikeus vahingonkorvaukseen 1.1.1996 jälkeen siltä osin kuin työntekijöille annettu pätevyyslisäkoulutus ei täytä mainitun työehtosopimuksen liitteenä olevan pätevyyslisäkoulutuskaavion mukaista koulutusta eikä työntekijöille tästä johtuen makseta sopimuksessa edellytettyä määrää pätevyyslisiä.

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on lisäksi vaatinut Steveco Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on vaatinut Steveco Oy:n velvoittamista korvaamaan Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perustelut

Sopimuksen tarkoituksena oli ollut tarjota työntekijöille mahdollisuus työssäoloajan pituuden perusteella saada ammatillista pätevyyttä ja tätä kautta saada mahdollisuus myös ansiotason nostamiseen. Voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan pätevyyslisä korotti tuntipalkkaa 1,50 markalla. Sopimuksen mukaan korkeimmassa eli A 6-palkkaryhmässä olevalla työntekijällä olisi niin halutessaan tullut olla oikeus kahdeksaan pätevyyslisään, mikä merkitsi 12 markan korotusta tuntipalkkaan.

Sopimuksen mukaan pätevyyslisäkoulutus olisi tullut aloittaa vuoden 1993 alusta lukien niin, että työntekijät olisivat saaneet kouluttamatta olleet pätevyydet vuoden 1995 loppuun mennessä.

Sopimuksessa tarkoitetun pätevyyslisäkoulutuksen ja tätä kautta tapahtuvan ansioiden nousun vastapainoksi oli sopimuksen tekemisen yhteydessä sovittu työnantajan tavoitteiden mukaisesti, että Steveco Oy:n Hietasen satamassa siirryttäisiin taljaustyön reaaliaikaisuuteen. Sopimuksen selkeästä sanamuodosta ja osapuolten tarkoituksesta huolimatta Steveco Oy oli kieltäytynyt toteuttamasta sopimuksen mukaista pätevyyslisäkoulutusta.

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n ja Steveco Oy:n edustajan välillä 7.1.1993 allekirjoitettu asiakirja oli työehtosopimuslain mukainen työehtosopimus työsuhteessa noudatettavista työehdoista. Sopimuksen allekirjoittaneet työnantajan edustaja sekä ammattiosaston edustaja olivat asemansa ja valtuutuksensa perusteella voineet pätevästi tehdä tällaisen sopimuksen. Vastaavassa asemassa olevien henkilöiden kanssa oli työpaikalla usein tehty sopimuksia työsuhteissa noudatettavista ehdoista.

Tammikuun 7 päivänä 1993 allekirjoitetusta sopimuksesta ilmenevistä asioista oli itse asiassa syntynyt sopimus jo työpaikalla 19.11.1992 käydyissä neuvotteluissa. Työnantajan edustajina neuvotteluihin olivat osallistuneet yhtiön palvelutuotannosta vastaava johtaja sekä Hietasen sataman ja kantasataman palvelutuotantojohtajat. Myös Steveco Oy:n toimitusjohtaja oli ollut tietoinen käynnissä olleista neuvotteluista. Sekä pätevyyslisäkoulutuksesta että taljaustyön reaaliaikaisuuteen siirtymisestä oli päästy sopimukseen 19.11.1992. Tuolloin oli myös sovittu, että työnantajan edustajana henkilöstöpäällikkö ja ammattiosaston edustajana pääluottamusmies saattavat sopimuksen kirjalliseen muotoon myöhemmin. Samassa yhteydessä oli myös käyty yksityiskohtaisesti läpi sopimuksen taloudelliset vaikutukset.

Steveco Oy oli rikkonut selkeästi työehtosopimusta ilmoittamalla, ettei se aikonut kouluttaa ahtaajia sopimuksen edellyttämällä tavalla ammatissaoloaikaan perustuvan pätevyyslisien kartuttamiseen oikeuttavan koulutusohjelman mukaisesti. Tästä työnantajan työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä oli aiheutunut työntekijöille taloudellista vahinkoa. Työsopimuslain 51 §:n 1 momentin perusteella työnantajalla oli velvollisuus korvata tämä vahinko työntekijöille. Vahinkoa työntekijöille oli aiheutunut 1.1.1996 alkaen, koska eri A palkkaryhmiin sijoittuneita työntekijöitä ei ollut koulutettu sopimuksen edellyttämällä tavalla eikä heille myöskään ollut maksettu pätevyyslisiä sopimuksen mukaisesti. Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan työtuomioistuimen asiana oli myös tutkia velvollisuus suoritukseen, joka riippui siitä, oliko jokin menettely työehtosopimuksen mukainen vai ei.

VASTAUS

Vaatimukset

Steveco Oy on vaatinut ensisijaisesti kanteessa esitetyn vahingonkorvausta koskevan vaatimuksen sekä esitetyn hyvityssakkovaatimuksen jättämistä tutkimatta ja kanteen hylkäämistä muilta osin.

Toissijaisesti Steveco Oy on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja vaatinut sen hylkäämistä.

Lisäksi Steveco Oy on vaatinut Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut niiden tuomitsemisesta.

Perustelut

Kanteessa esitetty vahingonkorvausvaatimus oli perustettu työsopimuslain 51 §:n säännöksiin. Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n perusteella tällaisen vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen ei kuulunut työtuomioistuimen toimivaltaan.

Kanteessa esitetty työrauhavelvollisuuden rikkomista koskeva vaatimus oli perustettu siihen, että Steveco Oy olisi menetellyt keskusjärjestöjen välisen luottamusmiessopimuksen määräysten vastaisesti. Keskusjärjestöjen välinen luottamusmiessopimus ei ollut voimassa Steveco Oy:n ja Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n välillä itsenäisenä työehtosopimuksena työehtosopimuksen oikeusvaikutuksin. Tällaisessa keskusjärjestöjen väliseen sopimukseen perustuvassa asiassa Kotkan Ahtaustyöntekijät ry ei voinut työtuomioistuimesta annetun lain mukaan toimia kantajana.

Ahtausalalla oli vallitseva käytäntö, että työntekijöitä koulutettiin silloin, kun työnantajalla oli tarvetta kouluttaa työntekijöitä johonkin erikoisosaamista edellyttävään tehtävään. Pätevyyskoulutusta annettiin niille työntekijöille, jotka muiden töiden ohella tulisivat työskentelemään erikoisosaamista edellyttävissä työtehtävissä. Myös Steveco Oy:ssä oli käytäntönä se, että henkilöstöä koulutettiin tarpeen mukaan.

Kotkassa Hietasen satamassa oli 16.11.1992 pidetty paikallisneuvottelu, johon Steveco Oy:n puolesta olivat osallistuneet muun muassa satamien palvelutuotannosta vastannut johtaja ja Hietasen sataman tuotantopäällikkö. Työntekijäpuolelta neuvotteluissa oli mukana ollut muun muassa Hietasen sataman luottamusmies. Näissä neuvotteluissa luottamusmies oli esittänyt, että yhtiössä ryhdyttäisiin antamaan ikärakenteen mukaista pätevyyskoulutusta. Tätä luottamusmies oli perustellut sillä, että yhtiön palveluksessa pitkään olleilla työntekijöillä oli vähän pätevyyksiä verrattuna yhtiön palveluksessa lyhyen aikaa olleisiin ja oppisopimuskoulutuksen yhteydessä pätevyyskoulutusta saaneisiin työntekijöihin. Työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet olevansa valmiita harkitsemaan luottamusmiehen esitystä. Samalla he olivat kuitenkin todenneet, että pätevyyskoulutusta annettaisiin esiin tulevan tarpeen mukaan eikä yhtiöön luotaisi mitään automaattista koulutus- tai palkankorotusjärjestelmää.

Marraskuun 19 päivänä 1992 pidetyssä neuvottelussa oli käsitelty myös Hietasen sataman taljaustyön uudistamishanketta. Jo vuonna 1989 yhtiössä oli käynnistetty hanke, jolla oli pyritty siihen, että kukin taljari syötti tiedot suoraan tietokoneeseen. Taljaustyön uudistushanke oli kuitenkin osoittautunut erittäin hankalaksi toteuttaa eikä valmiuksia siihen siirtymiseen ollut ollut vielä loppuvuonna 1992.

Työpaikalla oli jälleen 30.12.1992 pidetty paikallisneuvottelu, johon yhtiön edustajina olivat osallistuneet palvelutuotannon johtaja, tuotantopäällikkö ja henkilöstöpäällikkö sekä työntekijäpuolen edustajana pääluottamusmies. Muiden esillä olleiden asioiden ohella kokouksessa oli käsitelty myös pätevyyskoulutusta. Yhtiön edustajat olivat tilaisuudessa toistaneet aikaisemman kantansa pätevyyskoulutuksen antamiseen.

Yhtiössä oli 5.1.1993 pidetty paikallisneuvottelu, jossa oli käsitelty lähinnä kantasatamaa koskevia asioita. Tähän neuvotteluun olivat työnantajan edustajina osallistuneet tuotantopäällikkö ja henkilöstöpäällikkö sekä ammattiosaston edustajina pääluottamusmies ja Hietasen sataman luottamusmies. Muiden asioiden ohella neuvottelussa oli käsitelty myös pätevyyskoulutusta. Työnantajapuolen edustajat olivat toistaneet aikaisemman kantansa, jonka mukaan pätevyyskoulutusta järjestetään yhtiössä esiin tulevan tarpeen mukaisesti ottaen huomioon ne seikat, jotka jo aikaisemmin oli esitetty.

Työpaikalla oli 15.1.1993 ollut jälleen neuvottelutilaisuus, jossa yhtiön edustajana oli ollut muun muassa tuotantopäällikkö ja jossa muiden asioiden ohella oli ollut esillä pätevyyskoulutus. Työnantajan edustajat olivat tuossa tilaisuudessa toistaneet yhtiön kannan pätevyyskoulutukseen.

Työpaikalla oli pidetty 22.4.1993 paikallisneuvottelu, jossa muiden asioiden ohella oli käsitelty kantasataman pätevyyskoulutustarvetta. Työnantajan edustajana neuvotteluun osallistunut tuotantopäällikkö oli ilmoittanut yhtiön antavan pätevyyskoulutusta esiin tulevan tarpeen mukaan.

Kanteessa tarkoitettu 7.1.1993 päivätty ja sopimukseksi otsikoitu asiakirja ei ollut ollut esillä työpaikalla käytyjen pätevyyskoulutusta koskevien keskustelujen yhteydessä. Kukaan yhtiön johtavista toimihenkilöistä ei ollut nähnyt asiakirjaa eikä antanut lupaa sen tekemiseen. Myöskään yhtiön johtoryhmä, toimitusjohtaja tai hallitus ei ollut käsitellyt asiakirjaa eikä mikään näistä tahoista ollut hyväksynyt sitä. Asiakirjaa ei ollut myöskään asianmukaisesti allekirjoitettu yhtiön puolesta.

Yhtiön edustajat olivat saaneet tietää asiakirjan olemassaolosta vasta kesällä 1993. Tuolloin työnantajan edustajat olivat todenneet, että asiakirja ei sitonut yhtiötä millään tavalla eikä yhtiö tulisi antamaan pätevyyskoulutusta muutoin kuin esiin tulevan tarpeen mukaisesti. Yhtiölle oli jäänyt täysin epäselväksi, missä yhteydessä 7.1.1993 päivätty asiakirja oli syntynyt ja mikä sen tarkoitus oli ollut.

Työehtosopimuslain 1 ja 2 §:ssä oli säädetty, mitä asiakirjalta edellytettiin, jotta sitä voitaisiin pitää työehtosopimuksena. Työehtosopimuslaki edellytti, että osapuolten tarkoituksena oli ollut tehdä työehtosopimus ja että tehty sopimus täytti muodoltaan ja sisällöltään työehtosopimuslaissa työehtosopimukselle asetetut vaatimukset.

Steveco Oy:n tarkoituksena ei loppuvuonna 1992 käytyjen keskustelujen yhteydessä ollut ollut tehdä pätevyyskoulutusta koskevaa työehtosopimusta. Pätevyyskoulutuksesta ei ollut käyty erillisiä työehtosopimusneuvotteluiksi kutsuttuja neuvotteluja, vaan pätevyyskoulutuksesta oli keskusteltu normaalien paikallisneuvottelujen yhteydessä. Yhtiöllä ei tuolloin ollut ollut edes tarvetta käydä neuvotteluja pätevyyskoulutuksen uudelleen järjestelyistä, vaan keskustelut oli käyty työntekijäpuolen aloitteesta.

Steveco Oy:n puolesta 7.1.1993 päivätyn asiakirjan allekirjoittajaksi oli merkitty henkilöstöpäällikkö. Hänellä ei kuitenkaan asemansa puolesta ollut ollut kelpoisuutta yksin tehdä ja allekirjoittaa Steveco Oy:tä sitovia työehtosopimuksia eikä muitakaan sopimuksia. Henkilöstöpäällikön tavanomaisiin tehtäviin ei myöskään kuulunut työehtosopimusten tekeminen yhtiön puolesta ilman nimenomaista valtuutusta eikä yhtiössä myöskään ollut ollut tällaista vakiintuneeksi katsottavaa käytäntöä.

Alkuvuonna 1993 voimassa olleiden Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n sääntöjen mukaan ammattiosaston valitsemalla pääluottamusmiehellä ei ollut oikeutta yksin tehdä yhdistystä sitovia sopimuksia eikä myöskään yksin kirjoittaa yhdistyksen toiminimeä.

Koska henkilöstöpäällikön ja pääluottamusmiehen välistä sopimusta ei ollut solmittu työehtosopimuksen tekemiseen työehtosopimuslain 1 §:n mukaan kelpoisten osapuolten välillä eikä asiakirja muutoinkaan täyttänyt työehtosopimuksen tekemisen muotomääräyksiä, ei 7.1.1993 allekirjoitettu asiakirja ollut tullut voimaan Steveco Oy:n ja Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n välillä työehtosopimuksen oikeusvaikutuksin.

Tammikuun 7 päivänä 1993 tehty asiakirja ei myöskään sisältänyt pätevyyskoulutuksen antamisen ja pätevyyslisien maksamisen osalta yhtään Steveco Oy:tä sitovaa eikä velvoittavaa normia. Asiakirjan mukaan työnantaja koulutti pätevyyksiin tarpeen mukaan. Sopimusta ei siten sisältönsäkään puolesta voitu pitää työehtosopimuslaissa tarkoitettuna työehtosopimuksena.

Jos katsottaisiin, että 7.1.1993 päivättyyn asiakirjaan sisältyi normeja, niin asiakirjan normit eivät ainakaan voineet olla niin sanottuja työnormeja. Työnormeina pidettiin määräyksiä, joista voitiin pätevästi sopia työsopimuksessa. Pätevyyskoulutuksen järjestäminen ei ollut työsopimuksella sovittava asia. Työnormien kohdalla oikeudet ja velvollisuudet syntyivät työnantajan ja yksittäisen työntekijän välisessä työsuhteessa. Steveco Oy:n ja yksittäisen työntekijän välisen työsuhteen osapuolille ei voinut syntyä mitään oikeuksia ja velvollisuuksia 7.1.1993 allekirjoitetun asiakirjan määräyksistä.

Asiakirjan sisältämät määräykset eivät myöskään olleet työturvallisuutta ja työhygieniaa koskevia eivätkä myöskään työehtosopimuksen toteuttamiseen liittyviä niin sanottuja työolonormeja. Työolonormit olivat määräyksiä, jotka eivät liittyneet sillä tavoin välittömästi työsuoritukseen tai vastikkeen maksamiseen, että niiden voitaisiin katsoa olevan mielekkäällä tavalla toteutettavissa työnantajan ja yksittäisen työntekijän välisessä työsuhteessa. Työolonormit vaikuttivat työnantajan ja paikallisen ammattiosaston välisessä suhteessa.

Asiakirjan määräykset eivät myöskään voineet olla niin sanottuja velvoitemääräyksiä, koska tarpeen mukaan annettavasta pätevyyskoulutuksesta, joka oli kaiken lisäksi vapaaehtoista, ei aiheutunut yhtiölle eikä ammattiosastolle oikeuksia eikä velvollisuuksia.

Kysymyksessä olevat asiakirjan mahdolliset määräykset olivat pätevyyskoulutuksen osalta enintään suosituksia, joihin ei liittynyt normi- eikä velvoitevaikutusta. Pätevyyskoulutusta koskevan suosituksen noudattaminen oli asiakirjan sanamuodon mukaan jätetty yhtiön tarpeeseen perustuvan vapaaehtoisuuden varaan. Kysymyksessä oleva 7.1.1993 tehty asiakirja ei ollut tullut voimaan Steveco Oy:n ja Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n välillä työehtosopimuslaissa tarkoitetuin oikeusvaikutuksin. Mainittu asiakirja ei myöskään sisältänyt määräyksiä, joita Steveco Oy olisi ollut velvollinen noudattamaan. Steveco Oy oli vuosien 1993 - 1995 aikana antanut ahtaajille esiin tulleen tarpeen mukaista pätevyyskoulutusta. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus oli siten perusteeton.

Pääluottamusmies oli vaatinut, että hänelle annettaisiin luottamusmiessopimuksen 7 §:n mukaisten tilastotietojen antamisen yhteydessä myös tiedot henkilökohtaisista pätevyyksistä ja maksettavista pätevyyslisistä. Tämä vaatimus oli torjuttu yhtiön puolelta luottamusmiessopimukseen perustumattomana. Steveco Oy:ssä ei ollut sellaista vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan pääluottamusmiehelle annettaisiin henkilökohtaiset palkkatiedot luottamusmiessopimuksen mukaisten tilastotietojen antamisen yhteydessä. Pääluottamusmies oli vuosina 1993 ja 1994 saattanut muutaman kerran saada tiedot työntekijöille maksettavista pätevyyslisistä. Tällöin hän oli kuitenkin saanut nämä tiedot siten, että hän oli mennyt itse yhtiön palkkakonttoriin ja ilmoittanut haluavansa saada tiedot. Palkkakonttorin toimihenkilöt olivat tietämättömyyttään tai epähuomiossa antaneet pääluottamusmiehelle tämän pyytämät tiedot. Tätä menettelyä ei voitu tulkita siten, että asiasta olisi muodostunut yhtiössä vakiintunut käytäntö.

Pääluottamusmies oli vaatinut työnantajaa esittämään hänelle pätevyyskoulutuksen antamisen seurantaa varten listat, joista kunkin työntekijän henkilökohtainen palkkaryhmä ja pätevyydet olisivat käyneet ilmi. Tätä tarkoitusta varten pyydetyillä tiedoilla ei ollut mitään tekemistä luottamusmiessopimuksen 6 §:n 3 kappaleessa tarkoitetun työehtosopimuksen soveltamisesta syntyneen erimielisyyden selvittämisen kanssa.

Steveco Oy ei ollut luottamusmiessopimuksen mukaisten tietojen antamisen yhteydessä esittänyt mitään vaatimuksia eikä uhkauksia eikä painostustoimenpiteitä. Toisaalta ei ollut olemassa mitään työehtosopimuksen määräyksiä, johon työnantajan väitetty työtaistelutoimenpide olisi voinut kohdistua. Yhtiö ei tietojen antamisesta kieltäytyessään ollut syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Steveco Oy vaatinut kanteessa esitetyn vahingonkorvausta koskevan vaatimuksen jättämistä tutkittavaksi ottamatta työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana.

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on vaatinut kanteessa vahvistettavaksi, että Steveco Oy:n ja Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n 7.1.1993 solmimassa työehtosopimuksessa tarkoitetuilla työntekijöillä on oikeus vahingonkorvaukseen siltä osin kuin työntekijöille annettu pätevyyslisäkoulutus ei täytä mainitun sopimuksen liitteenä olevan pätevyyslisäkoulutuskaavion mukaista koulutusta eikä työntekijöille makseta tästä johtuen sopimuksessa edellytettyä määrää pätevyyslisiä. Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on ilmoittanut perustavansa vaatimuksen työsopimuslain 51 §:ään. Tällaisen työsopimuslakiin perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen ei työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n säännösten mukaan kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on mainitun vahvistusvaatimuksensa perusteeksi viitannut myös työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momenttiin, jossa on todettu, että jos velvollisuus suoritukseen tai työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen soveltaminen tiettyyn yksittäistapaukseen riippuu edellä 1 momentissa tarkoitetun riidan ratkaisusta, työtuomioistuin voi samalla käsitellä ja ratkaista myös sitä koskevan kanteen. Kanteessa esitetyn vahingonkorvausta koskevan vaatimuksen kohdalla ei kuitenkaan ole kysymys sellaisesta yksilöidystä suoritusvaatimuksesta, jota työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetaan. Näin ollen työtuomioistuin jättää esitetyn vahingonkorvausta koskevan vahvistusvaatimuksen tutkimatta.

Steveco Oy on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta myös siltä osin kuin Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on vaatinut Steveco Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisen johdosta, koska yhdistyksellä ei Steveco Oy:n mukaan ole oikeutta ajaa kannetta asiassa.

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on katsonut työtaistelun kohdistuneen 7.1.1993 solmittuun sopimukseen. Kun kannetta työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 2 momentin mukaan ajaa sopimukseen osallinen yhdistys, on Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:llä sopimukseen osallisena oikeus toimia kantajana asiassa. Näin ollen työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan tällä perusteella esitetyn väitteen.

Perustelut

Steveco Oy:ssä on syksyllä 1992 työnantajan aloitteesta otettu esille kysymys reaaliaikaiseen taljaukseen siirtymisestä Hietasen satamassa. Sataman silloisen tuotantopäällikön ja sataman silloisen luottamusmiehen välillä asiasta käytyjen keskustelujen yhteydessä luottamusmies on ottanut esille myös kysymyksen työntekijöiden pätevyyslisiin oikeuttavasta koulutuksesta ja esittänyt, että yhtiössä tulisi siirtyä ohjelmoituun pätevyyslisäkoulutukseen.

Taljaustyön reaaliaikaisuuteen siirtymisestä ja pätevyyskoulutuksesta on käyty työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajien väliset neuvottelut 19.11.1992. Näissä neuvotteluissa työnantajapuolen edustajina ovat olleet yhtiön silloinen palvelutuotannon johtaja, kantasataman tuotantopäällikkö, Hietasen sataman tuotantopäällikkö ja silloinen henkilöstöpäällikkö. Työntekijäpuolta neuvotteluissa ovat edustaneet pääluottamusmies, silloinen ammattiosaston puheenjohtaja, Hietasen sataman luottamusmies ja kaksi ammattiosaston neuvottelukunnan jäsentä.

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n puolesta työtuomioistuimessa on kuultu pääluottamusmiestä, ammattiosaston silloista puheenjohtajaa ja yhtä neuvottelukunnan jäsentä. Heidän mukaansa 19.11.1992 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa pääluottamusmies on esittänyt selvitystä työntekijöiden tuolloisesta pätevyyslisätilanteesta ja pätevyyslisäkoulutuksen tarpeesta. Työntekijäpuolen edustajien mukaan pääluottamusmies on tehnyt esityksen, jonka mukaan työnantajalla olisi velvollisuus esityksen mukaisen pätevyyslisäkoulutuksen antamiseen sen mukaan, mihin A-palkkaryhmään työntekijä työssäolovuosiensa perusteella kuuluu. Työntekijäpuolen edustajien mukaan asia ei ole ollut kuitenkaan neuvottelutilaisuudessa esillä kirjallisessa muodossa.

Työntekijäpuolen neuvotteluedustajien mukaan neuvottelutulosta on käsitelty ammattiosaston toimikunnan kokouksessa 23.11.1992. Kokouksessa pääluottamusmies on valtuutettu tekemään asiasta sopimus työnantajan edustajan kanssa.

Työntekijäpuolen edustajien mukaan muistio vastaa 19.11.1992 käydyn neuvottelun sisältöä. Sen sijaan työnantajapuolen edustajilla on ollut asiasta eri näkemys.

Paikallisneuvotteluista laaditun muistion sisältö tukee sitä työnantajapuolen todistajien kertomaa, että 19.11.1992 pidetyssä neuvotteluissa ei ole syntynyt työntekijäpuolen ehdotuksen mukaista sopimusta, joka velvoittaisi työnantajan pätevyyslisäkoulutuksen antamiseen aina A-palkkaryhmän nousun myötä. Tästä muistiosta ei myöskään käy ilmi, että työnantajan ja työntekijäpuolen edustajien olisi sovittu tekevän asiasta työntekijäpuolen esityksen mukainen sopimus.

Steveco Oy:n mukaan työnantajan ja työntekijäpuolen edustajien välillä pätevyyslisäkoulutus on ollut esillä marraskuun 1992 jälkeen myös 30.12.1992 sekä 5.1., 15.1. ja 22.4.1993 pidetyissä neuvotteluissa, joissa työnantaja on toistanut kantansa, jonka mukaan pätevyyslisäkoulutusta annetaan tarpeen mukaan.

Samoihin aikoihin kun edellä mainittuja neuvotteluja on käyty, on työpaikalla myös tehty kanteessa tarkoitettu 7.1.1993 allekirjoitettu sopimus. Asiakirjan otsikoksi on merkitty sopimus ja alaotsikoiksi TES:n palkkasopimus 5 § sekä ammattikoulutus ja pätevyyslisä. Sopimuksen ensimmäisessä kappaleessa on todettu, että tällä sopimuksella on sovittu palkkasopimuksen 5 §:n muutoksista seuraavasti.

Steveco Oy on katsonut, että sopimusta ei voitu pitää työehtosopimuksena, koska se ei sisältönsä puolesta täyttänyt niitä vaatimuksia, joita työehtosopimukselta työehtosopimuslain mukaan edellytettiin. Lisäksi yhtiö on katsonut, että sopimusta ei voitu pitää työehtosopimuksena myöskään sillä perusteella, että sopimuksen allekirjoittajilla ei ole ollut oikeutta työehtosopimuksen solmimiseen.

Työehtosopimuslain 1 §:n mukaan työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muutoin on noudatettava.

Erimielisyyden kohteena oleva sopimus sisältää määräyksiä, jotka koskevat palkkasopimuksen 5 §:ssä tarkoitetun pätevyyslisään oikeuttavan koulutuksen antamista sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkausta. Sopimus sisältää siten ehtoja, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muutoin on noudatettava. Sisältönsä puolesta sopimus näin ollen täyttää ne edellytykset, joita työehtosopimukselta työehtosopimuslain mukaan edellytetään.

Pääluottamusmiehen ja ammattiosaston entisen puheenjohtajan mukaan yhtiössä on solmittu useita pääluottamusmiehen ja henkilöstöpäällikön tai muun työnantajan edustajan allekirjoittamia sopimuksia, joissa on sovittu työsuhteissa noudatettavista ehdoista. Pääluottamusmiehen mukaan tällaisilla sopimuksilla on poikettu muun muassa työehtosopimuksessa sovituista lisistä.

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n puolesta sopimuksen on allekirjoittanut pääluottamusmies. Kun Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n puolesta on ilmoitettu, että se on valtuuttanut pääluottamusmiehen puolestaan allekirjoittamaan sopimuksen, ei Steveco Oy voi pätevästi vedota siihen, ettei pääluottamusmiehellä ole ollut oikeutta ammattiosaston puolesta tehdä sopimusta.

Sopimuksen Steveco Oy:n puolesta allekirjoittaneella henkilöstöpäälliköllä ei ole ollut yhtiön nimenkirjoitusoikeutta. Siihen nähden, että työsuhteisiin liittyvistä asioista työpaikalla on kuitenkin tehty sopimuksia, joissa työnantajapuolelta sopimuksen allekirjoittajana on ollut henkilöstöpäällikkö tai muu työnantajan edustaja, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että ammattiosaston edustajat olisivat tienneet tai että heidän olisi pitänyt tietää, että henkilöstöpäällikkö sopimuksen allekirjoittaessaan ylitti toimivaltansa siten, ettei hänen allekirjoittamansa sopimus varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 2 luvun säännökset huomioon ottaen sitoisi yhtiötä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Koski, Kontio, K. Rautiainen, Pystynen ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.