Labor court dismisses strikes claims because both parties mutually withdrew their legal actions before judgment.

Työrauhakanteet hylätty kanteista luopumisen johdosta.

TUOMIO

Kantajat, Rakennusliitto ry, Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Vastaajat, Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Rakennusliitto ry

Kuultavat, Partek Betonila Oy Ab, Rakennusliiton osasto nro 47 ry

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Rakennusliiton välillä voimassa olevassa betoniteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa työrauhavelvoitetta ja palkkausta koskevat määräykset ja työehtosopimuksen uudistamista koskevassa sopimuksessa palkankorotuksia koskevat määräykset. Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa 15.5.1946 on muun muassa työnjohto-oikeutta koskeva määräys ja työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa soveltamisohjeineen on muun muassa irtisanomisen perusteita koskevat määräykset.

RAKENNUSLIITON KANNE

Rakennusliitto on työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla vaatinut Partek Betonila Oy Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetyn työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Lisäksi Rakennusliitto on vaatinut Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Partek Betonila Oy Ab:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteina vaatimuksilleen Rakennusliitto on esittänyt, että Partek Betonila Oy Ab:n Muijalan tehtaan tehdaspäällikkö oli 5.2.1996 irtisanonut kaikki tehtaalla noudatettavat palkkausjärjestelmät ja ilmoittanut, että mikäli neuvotteluissa ei päästäisi tulokseen 6.5.1996 mennessä, sovellettaisiin tehtaalla tuosta päivästä alkaen työehtosopimuksen mukaista ohjetuntipalkkausta. Koska sopimukseen ei ollut päästy, työnantaja oli yksipuolisesti toteuttanut palkan alennuksen ja ilmoittanut samalla urakkatyön loppuvan tehtaalla kokonaan.

Uhkaus työsopimuksen ehtojen muuttamisesta ja uhkauksen toteuttaminen 6.5.1996 alkaen olivat muodostaneet työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun työtaistelutoimenpiteen. Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut työehtosopimuksen ja sen uudistamista koskevan sopimuksen sekä myös työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin.

Painostustarkoitus oli ilmennyt siitä, että jo neuvottelujen alkaessa oli uhaksi asetettu siirtyminen työehtosopimuksen mukaiseen ohjetuntipalkkaukseen 6.5.1996. Tämän siirtymisen työnantaja oli sittemmin toteuttanut. Työnantajan ilmoituksen konkreettinen sisältö oli ollut yksipuolinen uhkaus siirtymisestä tuntuvasti alennettuun palkkaukseen, mikäli henkilöstön kanssa ei sitä ennen ollut kyetty sopimaan riittävän tuntuvista palkkojen alennuksista.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry oli ollut tietoinen yhtiön aikeista toteuttaa yksipuoliset palkanalennukset, mutta se ei ollut ryhtynyt tarvittaviin toimiin niiden estämiseksi.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry, jonka puolesta lausuttuun Partek Betonila Oy Ab on osaltaan yhtynyt, on vastauksessaan kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Partek Betonila Oy Ab:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY:N VASTAKANNE

Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vaatinut Rakennusliiton osasto nro 47 ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta. Lisäksi Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vaatinut Rakennusliiton osasto nro 47 ry:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteina vaatimuksilleen Rakennustuoteteollisuus RTT ry on esittänyt, että sen jäsenyrityksen Partek Betonila Oy Ab:n toiminta oli viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana ollut rakentamisen laman johdosta erittäin tappiollista. Yhtiön Muijalan tehtaalla oli sen vuoksi suoritettu huomattavia henkilöstön sopeutustoimenpiteitä.

Muijalan tehtaan tuottavuuden lisäämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi tehtaan johto oli laatinut 8-kohtaisen toimenpidesuunnitelman 31.1.1996. Laaditun toimenpidesuunnitelman eräänä osana oli ollut tehtaan palkkausjärjestelmien uusiminen. Tässä tarkoituksessa tehdaspäällikkö oli irtisanonut tehtaan palkkausjärjestelmät 5.2.1996 työehtosopimuksen 29 §:n mukaisella kolmen kuukauden irtisanomisajalla päättymään 5.5.1996.

Uudesta palkkausjärjestelmästä oli useita kertoja neuvoteltu työntekijöiden edustajien kanssa ja lisäksi kaikille tehtaan työntekijöille oli järjestetty asiasta kaksi tiedotustilaisuutta. Käydyissä neuvotteluissa ei ollut päästy sopimukseen uudesta palkkausjärjestelmästä.

Uutta palkkausjärjestelmää koskevien neuvottelujen jäätyä tuloksettomiksi olivat käytössä olleet tehtaan palkkausjärjestelmät lakanneet olemasta voimassa 5.5.1996. Tämä oli merkinnyt sitä, että tehtaalla oli siirrytty 6.5.1996 lukien noudattamaan työehtosopimuksen mukaisia työpalkkoja. Käyttöön 6.5.1996 tulleiden palkkojen osalta kaikki työehtosopimuksen mukaiset palkkaperusteet olivat täyttyneet.

Tehtaan käyttöpäällikkö oli 6.5.1996 antanut kullekin työntekijälle tiedoksi hänen edellä mainitulla tavalla määräytyvän palkansa määrän. Ilmoitukset saatuaan työntekijät olivat kokoontuneet tehtaan ruokalaan eivätkä olleet aloittaneet töiden tekemistä. Työnseisaukseen oli osallistunut tehtaan 34 työntekijää. Työnseisaukseen oli ottanut osaa myös tehtaan pääluottamusmies. Työnseisaus oli kestänyt 6.5.1996 kello 7 - 15.30.

Toteutettu työnseisaus oli liittynyt vastalauseena työnantajan työehtosopimusmääräysten mukaiseen työnjohto-oikeutensa nojalla tekemään palkkausjärjestelmien irtisanomiseen ja tuloksettomien palkkausjärjestelmien uudistamisneuvottelujen jälkeiseen ratkaisuun siirtyä noudattamaan työehtosopimusmääräysten mukaan määräytyviä työpalkkoja. Työnseisaus oli siten kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto oli vastuussa työnseisauksesta, koska sen edustaja ei ollut hyväksynyt suoritettua palkkausjärjestelmän irtisanomista ja hän oli vastustanut palkkausjärjestelmien voimassaolon päättymisen jälkeen noudatettavaksi tulleeseen työehtosopimuksen mukaiseen palkkaukseen siirtymistä. Lisäksi ammattiosaston valitsema tehtaan pääluottamusmies oli osallistunut työnseisaukseen. Ammattiosasto ja sen edustajat eivät ollee ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin toteutetun työnseisauksen estämiseksi tai sen lopettamiseksi. Ammattiosasto oli siten rikkonut sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuudet.

Rakennusliitto, jonka puolesta lausuttuun Rakennusliiton osasto nro 47 ry on osaltaan yhtynyt, on vastauksessaan vaatinut Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n kanteen hylkäämistä ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n velvoittamista korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Rakennusliitto ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry ovat jutun valmisteluistunnossa ilmoittaneet, että asianosaiset olivat myöntämättä toistensa vaatimuksia päättäneet lopullisesti luopua kanteiden ajamisesta ja pyytää niiden hylkäämistä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Rakennusliitto ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry ovat luopuneet kanteistaan. Työtuomioistuimesta annetun lain 23 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla kanteet hylätään.

Asia on ratkaistu suullisessa valmistelussa. Puheenjohtaja on ollut Kauppinen ja esittelijä Salonen.