Labour Court dismisses union claim that overtime pay must include all regular allowances in base hourly rate.

Työehtosopimusneuvotteluissa oli työnantajaliiton edustajien aloitteesta sovittu uudesta henkilökohtaisen kuukausi- ja tuntipalkan määrittelystä. Työnantajaliiton neuvotteluedustajien mukaan tässä yhteydessä oli tullut myös esille, että eri työehtosopimusmääräyksissä mainittu perustuntipalkka lasketaan näin määritellystä kuukausipalkasta. Neuvotteluissa ei ollut tullut erikseen esille se, että uusi kuukausipalkan määrittely aiheuttaa muutoksen myös ylityökorvauksen perusteena olevan perustuntipalkan laskemiseen.

Kantaja Pankkitoimihenkilöliitto ry Vastaaja Pankkialan Työnantajaliitto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.5.1995 solmitussa rahoitusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. TYÖAIKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Ylityö

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Ylityökorvaus on a) arkipäivinä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 % b) sunnuntaina 2 ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta 200 % 5. Ylityökorvaus lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein. 6. Perustuntipalkka on toimihenkilön kuukausipalkka jaettuna luvulla 156.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Palkankorotukset 1.6.1995

2.1. Kuukausipalkkaiset

* Palkkaryhmiin sijoitettujen toimihenkilöiden (1. - 19.) henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.6.1995 voimaan tulevan taulukon ja 31.5.1995 voimassa olleen taulukon välisellä erotuksella. Vähimmäispalkkataulukot 1.6.1995 ilmenevät liitteestä 8a. Palveluvuosiryhmässä 20.- olevien toimihenkilöiden henkilökohtaista palkkaa korotetaan 2 %.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.2. Tuntipalkkaiset

* Tuntipalkkaisten toimihenkilöiden tuntipalkkoja korotetaan 1.6.1995 voimaan tulevan (jakaja 151) ja 31.5.1995 voimassa olleen taulukon välisellä erotuksella. Palveluvuosiryhmässä 20.olevien toimihenkilöiden henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan 2 %.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Palkankorotukset 1.11.1995

3.1. Kuukausipalkkaiset

* Vähimmäispalkat 1.11.1995 lukien ilmenevät liitteestä 8b. * Toimihenkilön henkilökohtaista kuukausipalkkaa korotetaan vähintään 1.5 %.

3.2. Tuntipalkkaiset

* Vähimmäispalkat 1.11.1995 lukien (jakaja 152) ilmenevät liitteestä. * Toimihenkilön henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan vähintään 1.5 %.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Erinäisiä määräyksiä

5.1. Palkkaryhmien yläpuolisten palvelusvuosilisät

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.2. Tulkintaohje

Henkilökohtaisena kuukausi- ja tuntipalkkana pidetään toimihenkilön kuukausittain vakituisesti maksettavaa rahapalkkaa, joka muodostuu taulukkopalkasta, pätevyyslisistä ja muista säännöllisesti maksettavista lisistä, jotka eivät riipu työtehtävistä (tehtävälisät) tai olosuhteista (lauantai-, ilta-, yö- ja vuorolisät, varalla-olo-, hälytystyö ja soittokorvaus).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Pankkitoimihenkilöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että pankkialan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukainen ylityökorvaus on laskettava toimihenkilölle maksettavan kokonaispalkan perusteella ja että kokonaispalkkaa laskettaessa on otettava huomioon myös työehtosopimuksessa tarkoitetut tehtävälisä, pätevyyslisä, ilta-, yö- ja vuorolisät sekä työehtosopimuksen liitteenä olevan pankkikohtaiseen sopimiseen perustuvista työajoista ja erityistyöpisteistä tehdyssä pöytäkirjassa tarkoitettu lauantailisä.

Pankkitoimihenkilöliitto on vaatinut Pankkialan Työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan Pankkitoimihenkilöliiton oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen siitä lukien kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen päätöksen antamisesta.

Perustelut

Asianosaisten välillä vallitsi erimielisyys siitä, mistä palkasta toimihenkilölle maksettava ylityökorvaus tuli laskea. Vuonna 1994 voimassa olleen työehtosopimuksen ylityötä koskevan 12 §:n 4 kohdan mukaan ylityökorvauksen laskemista varten määriteltiin perustuntipalkka jakamalla toimihenkilön kuukausipalkka luontoisetuineen luvulla 156. Saman pykälän 5 kohdan mukaan ylityökorvausta laskettaessa otettiin huomioon vain täydet neljännestunnit. Voimassa olevan työehtosopimuksen ylityötä koskevan 12 §:n 5 kohdan mukaan ylityökorvaus laskettiin perustuntipalkasta täysin neljännestunnein. Pykälän 6 kohdan mukaan perustuntipalkka oli toimihenkilön kuukausipalkka jaettuna luvulla 156.

Syksyllä 1994 ja keväällä 1995 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa liitot olivat neuvotelleet ylityökorvauksen laskennassa käytettävästä kuukausipalkan jakajasta. Työnantajaliitto oli esittänyt jakajan nostamista käytettyä 156:ta suuremmaksi. Muutoksesta ei kuitenkaan ollut sovittu ja jakajaksi oli jäänyt voimassa ollut 156. Neuvotteluissa ei missään vaiheessa ollut ollut esillä se, mistä kuukausipalkasta ylityökorvauksen laskennan perusteena oleva tuntipalkka määrättiin.

Työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu palkkojen korottamisesta 1.6.1995 ja 1.11.1995. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan oli kirjattu määräys korotettavasta kuukausi- tai tuntipalkasta. Allekirjoituspöytäkirjaan otetun tulkintaohjeen mukaan henkilökohtaisena kuukausi- ja tuntipalkkana pidettiin toimihenkilön kuukausittaista vakituisesti maksettavaa rahapalkkaa, joka muodostui taulukkopalkasta, pätevyyslisistä ja muista säännöllisesti maksettavista lisistä, jotka eivät riippuneet työtehtävistä (tehtäväkohtaiset lisät) tai olosuhteista (lauantai-, ilta- ja vuorolisät, varallaolo-, hälytystyö- ja soittokorvaus).

Tämä allekirjoituspöytäkirjaan otettu määräys oli koskenut vain niin sanottujen yleiskorotusten toteuttamista eikä osapuolten välillä ollut tullut esille, että tulkintaohjeita sovellettaisiin myös ylityökorvauksen laskentaan.

Työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Pankkialan Työnantajaliitto oli jäsenilleen antamissaan ohjeissa selvittänyt, että aikaisemmasta käytännöstä poiketen ylityökorvaukset laskettiin uudella tavalla määritellystä kuukausipalkasta (tai tuntipalkasta). Työnantajaliiton mielestä ylityökorvausta laskettaessa tuli ottaa huomioon vain toimihenkilön tehtävien mukaisen vaativuusryhmän edellyttämä taulukkopalkka ja pätevyyslisä sekä sellaiset säännöllisesti maksettavat palkanlisät, jotka eivät riippuneet työtehtävistä tai olosuhteista. Työnantajaliiton kannan mukaan laskentaperusteen ulkopuolelle jäisivät työehtosopimuksen mukaiset tehtävälisä, ilta-, yö- ja vuorotyölisät sekä erillisen pöytäkirjan mukainen lauantailisä. Tämän tulkinnan Pankkialan Työnantajaliitto oli perustanut edellä esitettyyn allekirjoituspöytäkirjaan otettuun kirjaukseen.

Ylityökorvauksen laskennassa käytettävän kuukausipalkan määrittely ei ollut ollut lainkaan esillä vuoden 1995 työehtosopimusneuvotteluissa. Työehtosopimuksen ylityön laskemista koskevaa määräystä oli vakiintuneesti tulkittu siten, että laskentapohjana olevaan kuukausipalkkaan otettiin peruspalkan lisäksi mukaan kaikki toimihenkilölle säännöllisesti maksettavat palkanlisät, myös työehtosopimuksen mukaiset tehtäväkohtaiset lisät ja olosuhdelisät.

Työehtosopimuksen mukaisesta tehtävälisästä ja pätevyyslisästä oli sovittu työehtosopimuksen 23 ja 24 §:ssä. Ilta- ja yötyölisää koskevat määräykset olivat työehtosopimuksen 13 §:ssä ja vuorolisää koskevat määräykset sopimuksen 14 §:ssä. Osallisliittojen välillä pankkikohtaiseen sopimiseen perustuvista työajoista ja erityistyöpisteistä tehdyn pöytäkirjan 5 §:ssä oli sovittu lauantaityön korvaamisesta.

Kauppaliikkeiden ja toimistojen työajasta annetun lain mukainen laskentatapa edellytti tehtäväkohtaisten lisien ottamista huomioon ylityökorvauksen perusteena olevaa palkkaa määrättäessä. Työneuvosto oli muun muassa lausunnoissaan TN 695 ja TN 912 katsonut, että työntekijälle maksettava provisio oli sellainen palkanosa, joka vaikutti ylityökorvauksen laskemiseen. Ylityökorvauksen laskemista käsitellessään oli Kaarlo Sarkko teoksessa "Työoikeus, erityinen osa" todennut seuraavaa: "Peruspalkkaa määrättäessä on sopimukseen perustuvat palkkaan verrattavat lisät otettava huomioon. "Vastaava kanta kävi ilmi Martti Virtasen teoksesta "Kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalaki." Virtanen oli todennut, että periaatteellinen lähtökohta oli, että kaikki työnantajan suorittamat palkaksi luettavat erät olivat sellaisia, jotka tuli korottaa laissa säädetyin tavoin.

Työehtosopimukseen perustuvien olosuhdelisien kohdalla asia oli yhtä selvä. Rahoitusalalla maksettavien ylityökorvausten laskentapohja oli ollut aikaisemminkin esillä työtuomioistuimen tuomiossa nro 1993-82. Tuomiossa oli katsottu, että ilta- ja yövuorolisät oli otettava huomioon ylityökorvauksen laskentapohjassa.

Pankkialan Työnantajaliitolla oli näyttövelvollisuus siitä, että tehtäväkohtaisen lisän ja olosuhdelisien poisjättämisestä ylityökorvausta laskettaessa oli sovittu työehtosopimusneuvotteluissa. Tällaisesta asiasta ei kuitenkaan ollut ollut puhetta neuvotteluissa. Työehtosopimuksen vakiintunut tulkinta edellytti lisien huomioon ottamista ylityökorvauksen perusteena olevaa palkkaa määrättäessä.

Asiasta oli neuvoteltu liittojen välillä muun muassa 13.6. ja 21.8.1995. Neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perustelut

Työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä vuonna 1995 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu nimen-omaan perustuntipalkan käsitteestä. Sen käytännön vaikutukset koskivat sekä ylitöitä että muita olosuhdelisiä. Aikaisempi tulkinta oli ollut se, että ylitöiden laskentapohjana olevaan kuukausipalkkaan luettiin saman suuruisina maksettavat kiinteät lisät kuten henkilökohtaiset ja tehtäväkohtaiset lisät. Sen sijaan sellaisia lisiä, joiden määrä vaihteli kuukausittain, ei ollut otettu huomioon kuukausipalkkaa määrättäessä. Työehtosopimuksessa määriteltyjä tilapäisiä olosuhdelisiä kuten lauantai-, varallaolo-, hälytystyö- ja soittokorvauksia ei ollut otettu mukaan ylityön laskentapohjissa.

Työtuomioistuin oli tuomiossaan nro 1993-82 katsonut, että ilta- ja yövuorolisät oli otettava huomioon ylityökorvauksen laskentapohjassa. Muihin olosuhdelisiin tuomiossa ei ollut otettu kantaa. Työehtosopimuksen tulkinta ja käytäntö ennen liittojen keväällä 1995 sopimaa uutta perustuntipalkan käsitettä oli ollut edellä esitetyn kaltainen. Aikaisemmalla tulkinnalla tai käytännöllä ei ollut merkitystä nyt esillä olevan asian ratkaisun kannalta.

Pankkitoimihenkilöliitto oli hyväksynyt perustuntipalkan käsitteen laskettaessa muita olosuhteeseen liittyviä lisiä, koska kanteessa ei ollut riitautettu tulkintaa näiden osalta. Perustuntipalkan käsite oli määritelty ylityötä koskevien määräysten lisäksi muun muassa ilta- ja yötyölisää koskevassa 13 §:ssä, vuorolisää koskevassa 14 §:ssä, varalla-olokorvausta koskevassa 15 §:ssä, hälytyskorvausta koskevassa 16 §:ssä ja soittokorvausta koskevassa 17 §:ssä sekä pankkikohtaiseen sopimiseen perustuvista työajoista ja erityistyöpisteistä tehdyn pöytäkirjan 5 §:ssä tarkoitetussa lauantailisää koskevassa määräyksessä.

Pankkitoimihenkilöliiton uusi tulkinta johtaisi täysin päinvastaiseen lopputulokseen kuin mitä liittojen välillä oli sovittu. Lisäksi se johtaisi aikaisempaan käytäntöön nähden täysin perusteettomaan etuun muiden olosuhdelisien osalta, koska ylitöiden laskentapohjiin ei ollut aikaisemmin otettu mukaan olosuhdelisiä.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan henkilökohtaista kuukausi- ja tuntipalkkaa koskevaa tulkintaohjetta ei sovellettu ainoastaan toteutettaessa yleiskorotuksia. Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneille henkilöille oli ollut täysin selvää, että tulkintaohjeella oli otettu kantaa kaikkiin niihin työehtosopimuksen kohtiin, joissa tulkintaohjeella oli merkitystä. Mikäli näin ei olisi tarkoitettu, olisi perustuntipalkan käsitteestä pitänyt käydä toiset neuvottelut, koska työehtosopimuksen saattaminen selkokielelle oli johtanut muun muassa tiettyjen lisien kuten ylityö-, lauantai- ja muiden olosuhteisiin liittyvien korvausperusteiden yhdenmukaistamiseen. Selvää oli, että samassa yhteydessä oli jouduttu ottamaan kantaa myös perustuntipalkan käsitteeseen.

Liittojen välillä oli sovittu ylitöiden ja tiettyjen muiden kohtien osalta, miten perustuntipalkka määräytyi ja miten asian-omainen korvaus laskettiin. Kauppaliikkeiden ja toimistojen työajasta annetun lain 7 §:n 9 momentin mukaan liitot olivat voineet työehtosopimuksilla poiketa kauppaliikkeiden ja toimistojen työajasta annetun lain säännöksistä. Pankkitoimihenkilöliitolla oli näyttövelvollisuus siitä, että allekirjoituspöytäkirjan tulkintaohje oli tarkoitettu sovellettavaksi vain yleiskorotustilanteissa.

Keväällä 1995 käytyjen työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä oli sovittu työehtosopimuksen muuttamisesta selkokielelle. Vuonna 1994 solmitun työehtosopimuksen ylityötä, ilta- ja yötyölisää, vuorolisää, varallaolokorvausta, hälytyskorvausta, soittokorvausta sekä lauantaityötä koskevia työehtosopimuksen määräyksiä oli muutettu ja korvauksien laskentaperusteita yhtenäistetty. Edellä mainittuja lisiä koskevissa työehtosopimuksen kohdissa oli määritelty korvauksen laskentapohjaksi perustuntipalkka.

Tarve perustuntipalkan määrittämiseen oli ollut selvä, koska sopimusmääräyksiä sekä korvauksen laskentapohjia oli yhdenmukaistettu. Uutta laskentatapaa ei ollut haluttu kirjata kaikkiin kohtiin erikseen vaan oli päädytty yhteen yhteiseen tulkintaohjeeseen, joka soveltuisi kaikkiin kohtiin. Tämä perustuntipalkan käsite oli kirjattu tulkintaohjeena allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n 2 kohtaan.

Laskentaperusteen muutoksella oli haluttu korostaa sitä, ettei tilapäisillä tehtävillä tai hetkellisillä olosuhteilla voinut olla merkitystä ylityö- ynnä muita korvauksia laskettaessa. Perustuntipalkan käsitteellä oli vaikutuksia useisiin työehtosopimuksen kohtiin. Mitään poikkeuksia esimerkiksi ylitöiden laskentatapaan liittojen välillä ei ollut sovittu. Uutta laskentatapaa oli tarkoitettu sovellettavaksi kaikkiin työehtosopimuksen kohtiin, joissa oli kysymys perustuntipalkan määrittelemisestä.

Kevään 1995 työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu lisäksi tuntipalkkaisia toimihenkilöitä koskevan tuntipalkkapöytäkirjan lakkauttamisesta. Jatkossa tuntipalkkaisiin sovellettiin varsinaista työehtosopimusta. Tuntipalkkaisten kohdalta oli sovittu kuitenkin tietyistä asioista erillismääräyksissä. Näihin liittyi myös tuntipalkkaisten lisä- ja ylityömääräykset. Erillismääräyksiä koskevan pöytäkirjan 3 §:n mukaan lisätyöstä oli sovittu maksettavaksi yksi yksinkertainen tuntipalkka. Yksinkertaisella tuntipalkalla oli tässä yhteydessä tarkoitettu palkkaa, johon kuului pätevyyslisä, tehtäväkohtainen lisä sekä muut säännöllisesti maksettavat lisät. Sen sijaan ylityö korvattiin kuten kuukausipalkkaisilla toimihenkilöillä ilman tehtäväkohtaista lisää ja olosuhdelisiä.

Työehtosopimukseen osallisten liittojen välisissä neuvotteluissa huhtikuussa 1995 oli sovittu perustuntipalkan laskemisesta. Neuvotteluissa, joissa asia lopullisesti oli vahvistettu, oli ollut mukana ainakin kolme Pankkitoimihenkilöliiton edustajaa. Liittojen välisissä työryhmäneuvotteluissa 11.4.1995 oli sovittu henkilökohtaisen kuukausi- ja tuntipalkan sekä kokonaispalkan käsitteet. Työnantajaliiton edustaja oli näissä neuvotteluissa esittänyt asian tussitaululle piirtämällä. Esityksessä oli selvitetty, että vähimmäispalkka + pätevyyslisä muodostivat henkilökohtaisen palkan ja että henkilökohtainen palkka + tehtävälisä + olosuhdelisä muodostivat kokonaispalkan.

Liittojen välillä oli sovittu, että laskentaperusteena oli toimihenkilölle kuukausittain vakituisesti maksettava rahapalkka ja tämä oli kirjoitettu allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n 2 kohtaan.

Liittojen välillä oli neuvoteltu lisäksi ylityöjakajasta sekä lukuisista muista asioista. Liittotason neuvotteluja oli jatkettu 18.4.1995 suurten neuvottelukuntien toimesta. Samana päivänä oli kokoontunut lisäksi työryhmä ratkaisemaan riidanalaisia kohtia. Työryhmä oli kokoontunut vielä 19.4.1995 ja suuret neuvottelukunnat olivat kokoontuneet 20.4.1995 neuvottelemaan jäljellä olevista erimielisistä asioista kuten muun muassa palkankorotuksista ja kokemuslisäjärjestelmästä. Neuvottelutulos oli syntynyt 20.4.1995 iltapäivällä. Tällöin oli saavutettu yhteisymmärrys kaikista jäljellä olleista asioista. Missään vaiheessa ei liittojen välisissä neuvotteluissa ollut 11.4.1995 jälkeen ollut esillä henkilökohtaisen kuukausi- ja tuntipalkan käsite. Asia oli sovittu 11.4.1995 eikä siihen ollut myöhemmissä neuvotteluissa palattu.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, miten määritellään liittojen välillä 4.5.1995 solmitun työehtosopimuksen 15 §:n 6 kohdassa tarkoitettu kuukausipalkka, josta ylityökorvauksen perusteena käytettävä perustuntipalkka lasketaan.

Työehtosopimuksen 15 §:n 6 kohdan mukaan perustuntipalkka on toimihenkilön kuukausipalkka jaettuna luvulla 156. Ennen vuoden 1995 työehtosopimusta voimassa olleen vastaavan määräyksen mukaan ylityökorvauksen laskemista varten määritettiin perustuntipalkka jakamalla toimihenkilön kuukausipalkka luontoisetuineen luvulla 156.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana Pankkialan Työnantajaliiton entistä johtajaa, joka on ollut työnantajaliiton edustajana vuoden 1995 rahoitusalan työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa. Todistajan mukaan työnantajaliiton lähtökohtana neuvotteluissa on ollut rakenteellisten muutosten aikaansaaminen työehtosopimukseen ja työehtosopimuksen selkiyttäminen. Tämä työnantajaliiton tarkoitus on tullut esille useaan otteeseen neuvottelujen aikana. Rakenteellisten muutosten lisäksi vuonna 1995 solmittu työehtosopimus oli todistajan mukaan merkinnyt muutoksia myös työehtosopimusmääräysten sisältöön.

Rakenteellisiin muutoksiin ja työehtosopimuksen selkiyttämiseen on työnantajaliiton johtajan mukaan kuulunut työehtosopimuksen eri lisien laskemisperusteena olevan perustuntipalkan käsitteen täsmentäminen siten, että samalla tavoin määriteltyä perustuntipalkkaa käytettäisiin laskettaessa kaikkia niitä työehtosopimuksen mukaisia lisiä ja korvauksia, joiden laskentaperusteeksi työehtosopimuksessa on sovittu perustuntipalkka. Tarve perustuntipalkan selkeään määrittelyyn on johtunut siitä, että aikaisempien työehtosopimusten voimassa ollessa oli perustuntipalkka eri lisien ja korvausten kohdalla laskettu eri tavoin määritellystä kuukausipalkasta. Lisäksi eri työnantajat olivat noudattaneet erilaisia käytäntöjä perustuntipalkan laskemisessa. Yhtenäisen perustuntipalkan määritteleminen oli todistajan mukaan ollut tarpeen myös palkkahallinnollisista syistä.

Työnantajaliiton johtajan mukaan 11.4.1995 käydyn neuvottelun pohjalta on sovittu työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5.2. kohtaan sittemmin otetusta tulkintaohjeesta, jonka mukaan henkilökohtaisena kuukausi- ja tuntipalkkana pidetään toimihenkilön kuukausittain vakituisesti maksettavaa rahapalkkaa, joka muodostuu taulukkopalkasta, pätevyyslisistä ja muista säännöllisesti maksettavista lisistä, jotka eivät riipu työtehtävistä (tehtävälisät) tai olosuhteista (lauantai-, ilta-, yö- ja vuorolisät, varallaolo-, hälytystyö- ja soittokorvaus). Todistaja on myös kertonut, että sen jälkeen kun neuvotteluissa oli sovittu perustuntipalkan käsitteestä, ei ylityökorvausten laskentaan ollut puututtu enää muulla tavoin kuin käymällä neuvotteluja kuukausipalkan jakajana käytettävästä luvusta.

Pankkitoimihenkilöliittoa työehtosopimusneuvotteluissa edustanut suunnittelusihteeri on todistajana kertonut, että vuoden 1995 työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä ei ole ollut esillä ylityökorvauksen tai työehtosopimuksen mukaisten olosuhdelisien laskemisen perusteena käytetyn perustuntipalkan määrittelyn muuttaminen. Tutkimussihteerin ja todistajana kuullun työehtosopimusneuvotteluihin myös osallistuneen Pankkitoimihenkilöliiton lakimiehen mukaan ylityökorvausta koskevasta määräyksestä neuvoteltaessa ainoa esille tullut asia on ollut kuukausipalkan jakajana käytetyn luvun muuttaminen.

Pankkitoimihenkilöliiton todistajien mukaan sittemmin allekirjoituspöytäkirjan 5.2. kohdan tulkintaohjeeksi otettu määräys on liittynyt sovittuun ylimmän palvelusvuosilisäryhmän poistamiseen ja palkankorotuksen takaamiseen myös näille toimihenkilöille sekä allekirjoituspöytäkirjan palkankorotusmääräyksiin, joissa on sovittu uudesta palkankorotuksen toteutustavasta siten, että korotukset lasketaan henkilökohtaisiin palkkoihin.

Esitetyn selvityksen mukaan edellä mainittu tulkintaohje on alun perin sisältynyt työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 §:ään, joka on koskenut 1.11.1995 toteutettavia palkankorotuksia. Työnantajaliiton johtajan mukaan tämä on johtunut siitä, että tuolloin palkankorotukset on ensimmäistä kertaa toteutettu siten, että toimihenkilön henkilökohtaista kuukausipalkkaa on korotettu sovitulla prosenttimäärällä. Aikaisemmin palkankorotukset on toteutettu siten, että henkilökohtaisia palkkoja on korotettu vanhan ja uuden taulukon välisellä erotuksella.

Edellä mainittu tulkintaohje on työnantajaliiton aloitteesta sittemmin siirretty allekirjoituspöytäkirjan 5 §:ään, jonka otsikkona on erinäisiä määräyksiä. Siirto on työnantajaliiton johtajan mukaan katsottu tarpeelliseksi siitä syystä, että tulkintaohje tulee sovellettavaksi myös 1.11.1995 jälkeisissä palkankorotuksissa ja muissa tilanteissa, jotka koskevat henkilökohtaisen kuukausi- tai tuntipalkan määrittelemistä. Pankkitoimihenkilöliiton lakimies, jonka kanssa työnantajaliiton edustaja on sopinut tulkintaohjeen siirrosta 5 §:ään, on kertonut, että siinä yhteydessä, kun työnantajaliiton lakimies on esittänyt tulkintaohjeen siirtoa 5 §:ään, on työnantajaliiton edustaja perusteluina todennut, että tulkintaohje tulee sovellettavaksi myös toteutettaessa työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia 1.6.1995.

Työtuomioistuin toteaa, että niitä työehtosopimusmääräyksiä, joissa on sovittu erilaisten lisien ja korvausten maksamisesta, on muutettu paitsi kirjoitustavaltaan myös asialliselta sisällöltään. Perustuntipalkan määritelmä sisältyy edelleen ylitöitä koskevaan määräykseen, jossa perustuntipalkan käsite on mainittu työehtosopimuksessa ensimmäisen kerran. Määritelmän sanamuotoa on kuitenkin siten muutettu, että se ei enää ole sanonnallisesti sidoksissa ylityökorvauksen maksamiseen. Määritelmää on muutettu myös siten, että luontaisetuja ei enää oteta huomioon kuukausipalkassa, josta perustuntipalkka lasketaan.

Jäljempänä työehtosopimuksessa olevissa ilta- ja yölisää, vuorolisää, varallaolokorvausta, hälytyskorvausta ja soittokorvausta koskevissa määräyksissä on - samoin kuin aiemmin voimassa olleessa työehtosopimuksessa - sovittu perustuntipalkka lisien ja korvausten laskuperusteeksi perustuntipalkkaa erikseen määrittelemättä. Uudessa työehtosopimuksessa lisät määräytyvät prosentuaalisesti perustuntipalkasta, kun ne aiemmin olivat markkamääräisiä, vähintään kuitenkin tietyn prosentin suuruisia perustuntipalkasta.

Sopimusneuvotteluissa ei ole keskusteltu perustuntipalkasta ja kuukausipalkasta erityisesti ylityökorvausten laskemisen perusteena. Sen sijaan osapuolten todistajat ovat olleet erimielisiä siitä, onko työehtosopimusneuvotteluissa ollut esillä yleisesti perustuntipalkan määräytyminen allekirjoituspöytäkirjaan otetun tulkintaohjeen mukaan.

Kysymyksessä olevan tulkintaohjeen sijoittaminen allekirjoituspöytäkirjan palkankorotusta koskevien määräysten yhteyteen sekä Pankkitoimihenkilöliiton lakimiehen edellä työnantajaliiton edustajan tulkintaohjeen siirron perusteeksi esittämä tukevat sitä Pankkitoimihenkilöliiton esittämää käsitystä, että tulkintaohjetta olisi tarkoitettu sovellettavaksi vain palkankorotustilanteissa. Toimihenkilöliiton kannan tueksi voidaan vielä todeta, että työehtosopimuksen ylityökorvausta koskevassa määräyksessä puhutaan kuukausipalkasta kun taas allekirjoituspöytäkirjaan sisältyvässä tulkintaohjeessa puhutaan henkilökohtaisesta kuukausi- ja tuntipalkasta. Toisaalta Pankkitoimihenkilöliiton kanta siitä, mitä kuukausipalkalla perustuntipalkan laskentaperusteena tarkoitetaan, on esitetyn todistelun valossa jäänyt ristiriitaiseksi ja epämääräiseksi.

Työehtosopimuksen lisä- ja korvausmääräyksissä käytetty sanamuoto ja työehtosopimuksen rakenne työtuomioistuimen mielestä osoittavat, että osapuolten tarkoituksena on ollut sopia yhtenäisestä perustuntipalkan käsitteestä. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että perustuntipalkan laskemisen perusteena oleva kuukausipalkka vastaavasti määräytyy aina samalla tavalla. Työtuomioistuimen mielestä olisi poikkeuksellista tulkita kuukausipalkalla tarkoitetun tällöin kokonaiskuukausipalkkaa, johon jo sellaisenaan kyseessä olevien lisien ja korvausten tulisi sisältyä.

Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että myös ylityökorvaus on laskettava käyttäen perusteena allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n 2 kohdan tulkintaohjeen mukaista henkilökohtaista kuukausipalkkaa, johon kanteessa tarkoitetuista lisistä luetaan ainoastaan pätevyyslisä, mutta ei sen sijaan kanteessa mainittua tehtävälisää, ilta-, yö- ja vuorolisää eikä lauantailisää.

Kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain 7 §:n 9 momentin mukaan työehtosopimukseen osalliset liitot ovat myös voineet työehtosopimuksella sopia ylityökorvauksen laskemisesta edellä mainituin tavoin.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa Pankkialan Työnantajaliitto kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Tuulensuu, Vänttinen, Kolula ja Korpela jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.