Labour court ruled that a driver in an insurance company's subsidiary must follow insurance industry collective agreements under the Act.

Kysymys siitä, oliko vakuutusyhtiöiden omistaman ja niiden toimintaan välittömästi liittyvän yhtiön palveluksessa olevan autonkuljettajan työsuhteessa sovellettava vakuutusalan työehto- ja palkkasopimuksia vai kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta. Erimielisyyttä sanottujen sopimusten yleissitovuudesta omalla alallaan ei ollut. Työnantajayhtiö oli työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottu vakuutusalan työehto- ja palkkasopimuksiin, joiden piiriin kuuluvaa työtä autonkuljettajan suorittama työ myös oli.

Kuultavat Vakuutusalan Työnantajayhdistys ry Vakuutusväen Liitto ry Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Kaupan Työnantajaliitto KTL ry LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ry

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen ja Vakuutusväen Liiton välillä ajalla 1.3.1990 29.2.1992 ja 1.12.1993 31.12.1995 voimassa olleissa vakuutusalan toimihenkilöitä koskevissa työehtosopimuksissa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tässä työehtosopimuksessa määrätään Vakuutusalan Työnantajayhdistys r.y:n jäsenten, joista jäljempänä käytetään nimitystä yhtiöt, palveluksessa työskentelevien Vakuutusväen Liitto - Försäkringsmannaförbundet r.y:n jäseninä olevien konttoritoimihenkilöiden ja päätoimisten kenttämiesten työehdot. Konttoritoimihenkilöiden palkoista ja kenttämiesten palkkaehdoista ovat voimassa eri sopimukset. Edellä mainituista henkilöistä käytetään jäljempänä nimitystä toimihenkilöt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Konttoritoimihenkilöillä tarkoitetaan muita toimihenkilöitä kuin kenttämiehiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Sopimus ei kuitenkaan koske

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

b) yhtiöiden palveluksessa olevia sellaisia henkilöryhmiä, joita koskee eri työehtosopimus,

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainittujen osapuolten välillä edellä mainittuna aikana voimassa olleissa vakuutusalan konttoritoimihenkilöitä koskevissa palkkasopimuksissa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tämä sopimus koskee niitä konttoritoimihenkilöitä, jotka ovat vakuutusalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sovellutuspiirissä.

2 § Palkkaryhmät

1. Konttoritoimihenkilöt sijoitetaan palkkaryhmiin työn laadun ja vastuunalaisuuden perusteella: ks. liite 1.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vakuutusalan konttoritoimihenkilöiden palkkaryhmittelyssä on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. YLEISHALLINTO

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Autokuljetus

4. Tavaroiden kuljettaminen autolla.

5. Henkilöiden kuljettaminen autolla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKARYHMITTELYN SOVELLUTUSOHJEET

1. Toimihenkilöt sijoitetaan palkkaryhmiin heidän suorittamansa päätehtävän perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliiton, LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä 1991 - 1994 voimassa olleissa ja 20.12.1994 - 29. 2.1996 voimassa olevassa kaupan automiesten työehtosopimuksissa on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tällä sopimuksella määrätään Kaupan Työnantajaliiton ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäsenten palveluksessa kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain (400/78) soveltamispiirissä työskentelevien automiesten työ- ja palkkaehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Teuvo Palenius on Vahinkopalvelu Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa vaatinut Vahinkopalvelu Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle maksetun palkan ja hänelle kaupan automiehiä koskevan työehtosopimuksen nojalla kuuluvan palkan välisenä erotuksena ajalta 1.4.1991 - 30.12.1994 48 379 markkaa korkoineen 30.12.1994 lukien.

Lisäksi Palenius on vaatinut Vahinkopalvelu Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle työsopimuslain perusteella irtisanomisajan palkkaa kolmelta kuukaudelta ja odotusajan palkkaa kuudelta päivältä sekä korvauksena työsopimuksen laittoman purkamisen johdosta työsopimuslain 37 ja 43 §:ien vastaisesti tilanteessa, jossa ei ollut edellytyksiä edes työsopimuksen irtisanomiselle. Lisäksi Palenius on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Perustelut

Palenius oli ollut työsuhteessa Vahinkopalvelu Oy:hyn elokuusta 1987. Tuurattuaan heinäkuusta 1990 lähtien toista kuorma-auton kuljettajaa tämän lomien aikana Palenius oli huhtikuussa 1991 ryhtynyt yhtiön vakituisena autonkuljettajana ajamaan kuorma-autoa.

Vuoden 1992 alussa hän oli vaatinut palkkauksessaan noudatettavaksi kaupan automiesten yleissitovan työehtosopimuksen ehtoja. AKT:n toimitsija oli alkuvuonna 1992 ollut yhteydessä työnantajan edustajaan vaatien, että työsuhteessa oli noudatettava kaupan automiesten työehtosopimusta, koska Palenius toimi yhtiössä pääasiallisena kuorma-auton kuljettajana. Toimitsija oli selittänyt työnantajan edustajalle, että Paleniuksen palkan tulisi olla sanotun työehtosopimuksen mukainen. Vaatimuksista huolimatta työnantajan ei ollut alkanut noudattaa kaupan automiesten työehtosopimuksen määräyksiä, vaan oli jatkanut Paleniukselle palkan maksamista vakuutusalalla työskentelevien henkilöiden työehtojen mukaisesti ottaen huomioon Paleniuksen työtehtävien laadun.

Tilanne oli alkanut huonojen ajojärjestelyjen vuoksi yhtiössä kiristyä. Marraskuussa 1993 työnantajan edustaja oli komentanut Paleniuksen kuukaudeksi varastoon, koska työnantajan edustajan mielestä ajohommat eivät olleet sujuneet toivotulla tavalla. Palenius oli työmaan järjestelyjen vuoksi sittemmin joutunut ajamaan sekä kuorma- että pakettiauton ajot yksin Helsingin seudulla. Palenius oli saanut niin paljon ajomääräyksiä, ettei hän ollut ehtinyt niitä kaikkia määräpäivinä suorittaa. Palenius oli saattanut saada 10 - 13 kuljetustehtävää päivässä.

Kesällä 1994 Palenius oli syntyneiden hankaluuksien vuoksi kutsunut työmaalle työsuojelutarkastajan tutustumaan muun muassa ajojärjestelyihin, koska hän oli tuntenut, että häntä kohtaan harjoitettiin painostusta ja aiheetonta syyttelyä. Vahinkopalvelu Oy:n tiloissa 26.9.1994 suoritetussa työsuojelutarkastuksessa oli todettu, että kuljetuspuolen ajojärjestelyissä oli ollut sekaannuksia. Samoin ajojen toteutuksessa ilmenneet sekaannukset olivat aiheuttaneet henkilöstön keskuudessa väärinymmärryksiä. Työsuojelutarkastuksen tavoitteet eivät olleet toteutuneet käytännön tasolla siten kuin olisi ollut toivottavaa ja yhteisön edun mukaista.

Marraskuun lopulla 1994 eräänä työpäivänä Paleniuksella oli ollut ongelmia työn suorittamisessa. Tavaran odottamiseen oli mennyt suunniteltua enemmän aikaa, ja työnantajan varoitettua häntä ylityötunneista, hän oli joutunut kiirehtimään takaisin Läyliäisiin, jonne järjestettyihin uusiin toimitiloihin kuorma- ja pakettiautonkuljettajat olivat Helsingistä siirtyneet. Tämän vuoksi hän oli joutunut jättämään joitakin työtehtäviä suorittamatta. Tuon työpäivän jälkeen hän oli ollut sairaslomalla viikon verran palaten sen jälkeen työpaikalleen Vahinkopalvelu Oy:hyn Läyliäisiin. Sanottujen tapahtumien jälkeen Palenius oli siirretty pysyvästi kuorma-auton kuljettajan työtehtävistä varastomieheksi. Paleniukselle oli toimitettu tämän siirron johdosta kirjallisena toimenkuvan muuttamiseen vaikuttaneet tekijät 9.12.1994. Kirjelmä oli ollut samalla varoitus Paleniukselle, koska Paleniuksen työnantajan oli katsonut, että Palenius oli laiminlyönyt työtehtäviään.

Palenius oli toiminut varastotyöntekijänä 9.12.1994 alkaen vuoden 1994 loppuun saakka. Koko tämän ajan hän oli antanut työnantajan ymmärtää, että hän oli tyytymätön työtehtävien yksipuoliseen muuttamiseen. Palenius oli 30.12.1994 vaatinut työnantajan edustajalta, että hän saisi seuraavan vuoden alusta palata yhtiössä kuorma-auton kuljettajan työtehtäviin varastomiehen työtehtävien sijasta. Työnantajan edustaja oli tästä suuttunut. Paleniuksen haluttua asiaan lopullisen ratkaisun työnantajan edustaja oli toimittanut Paleniukselle 30.12.1994 ilmoituksen työsuhteen päättämisestä.

Paleniuksen mielestä Vahinkopalvelu Oy:tä oli pidettävä kauppaliikkeenä, koska se harjoitti kauppaliikkeen toimintaa myymällä vioittunutta tavaraa asiakkaille, ja Palenius oli toiminut sanotussa yrityksessä autonkuljettajana. Palenius on viitannut työtuomioistuimen lausuntoon 30.12.1985 n:o 132, jossa oli kysymys myymäläautonkuljettajan työsuhteessa sovellettavasta työehtosopimuksesta. Siinä sovellettava työehtosopimus määräytyi kantajan pääasiallisen päivittäisen työn mukaan. Sanotussa tapauksessa työtuomioistuin päätyi lausunnossaan sille kannalle, että työsuhteeseen oli sovellettava kaupan automiesten työehtosopimusta, koska kantajan työ käsitti pääosiltaan kauppaliikkeen myymäläauton kuljettamista. Lausunnon mukaan kantajaan ei ollut sovellettava myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimusta vaan työn pääasiallisuuskriteeri oli ratkaiseva sovellettavaa työehtosopimusta valittaessa.

Palenius on pitänyt kiistattomana, että hänen työsuhteensa ehdot määräytyivät kaupan automiehiä koskevan yleissitovan työehtosopimuksen nojalla ajalla 1.4.1991 - 31.12.1 994, jolloin Palenius oli työskennellyt autonkuljettajana kauppaliikkeessä.

Ensimmäinen kannevaatimus perustui siihen, että Palenius oli toiminut Vahinkopalvelu Oy:ssä suullisesti 1.4.1994 hänelle työmaapalaverissa annetun ilmoituksen nojalla kuorma-auton kuljettajana tosiasiallisesti työsuhteen päättymiseen 30.12.1994 saakka. Hänen olisi tullut saada 1.4.1991 alkaen kaupan automiesten työehtosopimuksen mukaista kuukausipalkkaa. Hänen olisi tullut saada yli 10 vuotta alalla olleena kuorma-auton kuljettajana II-paikkakuntakalleusluokan mukaista kuukausipalkkaa, joka oli huhti-toukokuussa 1991 II-paikkakuntakalleusluokassa 6 964 markkaa kuukaudessa, ajalla 1.6.1991 - 31.3.1992 7 247 markkaa kuukaudessa ja huhtikuusta marraskuuhun 1994 7 437 markkaa kuukaudessa. Joulukuussa 1994 sanottu palkka oli ollut 7 712 markkaa kuukaudessa.

Palenius on kanteessaan perustellut yksityiskohtaisesti myös muut vaatimuksensa.

Käräjäoikeudelle esitetyn kaupparekisteriotteen mukaan Vahinkopalvelu Oy:n kotipaikka on Helsinki ja yhtiön toimialana on vahingoittuneiden tavaroiden kuten puolivalmisteiden, raaka-aineiden ja valmiiden tavaroiden kunnostaminen, jalostusasteen muuttaminen, niiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä tuonti ja vienti.

Edelleen käräjäoikeudelle on esitetty 30.12.1994 päivätty työsuhteen lopettamisilmoitus ja Helsingin kaupungin rakennusviraston 18.2.1992 päiväämä palvelustodistus, joka osoittaa Paleniuksen olleen Helsingin kaupungin rakennusviraston palveluksessa traktorinkuljettajana, lakaisukoneen kuljettajana sekä kuorma-auton kuljettajana katuosaston katu- ja konepiirissä ajan 22.2.1972 - 31.3.1981.

VASTAUS

Vaatimukset

Vahinkopalvelu Oy on kiistänyt Paleniuksen vaatimukset kokonaisuudessaan perusteiltaan ja määrältään. Lisäksi Vahinkopalvelu Oy on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Perustelut

Palenius oli alunperin tullut elokuussa 1987 Vahinkopalvelu Oy:n palvelukseen kodinkonekorjaajaksi. Erinäisistä syistä hän oli siirtynyt huhtikuussa 1991 autonkuljettajaksi, mitä työtä hän oli jo ennen sitäkin tehnyt tuurausluontoisesti. Aluksi Palenius oli selviytynyt autonkuljettajan tehtävästä kohtuullisesti, mutta vähitellen oli syntynyt ongelmia eikä Palenius ollut suoriutunut hänelle määrätyistä ajoista. Paleniuksen kanssa oli keskusteltu asiasta useita kertoja ja hän oli luvannut suoriutua tehtävistään. Näin ei kuitenkaan ollut käynyt. Niinpä Palenius oli siirretty loppuvuodesta 1993 työhön varastoon, ja autonkuljettajaksi oli tullut toinen henkilö. Tarkoitus oli ollut osoittaa Paleniukselle, että autonkuljettajalle osoitetuista töistä oli mahdollista suoriutua normaalilla työsuorituksella.

Kun Palenius sitten oli siirtynyt takaisin autonkuljettajaksi, tilanne ei ollut muuttunut entisestään. Kerrotulla työsuojelutarkastuksellakaan ei ollut ollut toivottua vaikutusta asiassa, minkä vuoksi Palenius oli siirretty takaisin varastotehtäviin, mistä tehtävistä hän oli suoriutunut hyvin. Palenius ei kuitenkaan ollut halunnut tehdä varastotöitä vaan oli kieltäytynyt niitä jatkamasta. Sen jälkeen hänelle oli annettu hänen omasta pyynnöstään 30.12.1994 ilmoitus työsuhteen lopettamisesta. Vahinkopalvelu Oy ei ollut halunnut päättää Paleniuksen työsopimusta. Hän olisi saanut jatkaa varastossa ja hänen palkkaetunsa olisivat pysyneet ennallaan. Kysymys oli siitä, että Palenius oli itse halunnut purkaa työsopimuksensa. Hänelle oli tarjottu neljän kuukauden palkkaa ilman työvelvoitetta, mikäli työsopimus olisi irtisanottu yhteisymmärryksessä. Tähän Palenius ei kuitenkaan ollut suostunut.

Paleniuksen palkkaan ei sovelleta kaupan automiesten työehtosopimusta. Hänen työnsä oli yhtiössä kuulunut vakuutusalan työehtosopimuksen piiriin. Palenius ei ollut Helsingin kaupungin palveluksessa ollessaan tehnyt sellaista kuorma-auton kuljettajan työtä, joka oikeuttaisi hänet hänen väittämiinsä ikälisiin.

Vakuutusalan työehto- ja palkkasopimuksen mukaan Paleniuksen autonkuljettajan työ kuului palkkaluokkaan 4. Hänelle oli maksettu henkilökohtaista lisää, minkä vuoksi hänen palkkansa oli ollut työehtosopimusta korkeampi. Vahinkopalvelu Oy ei hyväksynyt Paleniuksen vaatimusta hänen palkkansa sitomisesta kaupan automiesten työehtosopimukseen.

Vahinkopalvelu Oy on todennut, että vakuutusalan työehtosopimuksessa oli erikseen mainittu ammattinimike kuormaauton kuljettaja. Vahinkopalvelu Oy:n vastaavanlaisissa tehtävissä työskenteleviin autonkuljettajiin oli sovellettu vakuutus-alan työehtosopimusta kuten sitä sovellettiin koko muuhunkin henkilökuntaan. Vahinkopalvelutoiminta liittyi välittömästi vakuutusyhtiön toimintaan, koska Vahinkopalvelu Oy:n omistivat vakuutusyhtiöt ja se myi vain vakuutuskorvausten kautta sisään tullutta tavaraa. Vahinkopalvelu Oy kuului jäsenenä Vakuutusalan Työnantajayhdistykseen ja suurin osa yhtiön työntekijöistä Vakuutusväen Liittoon. Kantaja itse kuului ilmeisesti Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus, koska asian ratkaisu saattoi riippua siitä, oliko Paleniuksen työsuhteessa Vahinkopalvelu Oy:n palveluksessa ollut sovellettava vakuutusalan työehto- ja palkkasopimusta vai kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta, on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä onko Paleniuksen työsuhteessa Vahinkopalvelu Oy:n palveluksessa ollut sovellettava vakuutusalan työehto- ja palkkasopimusta vaiko kaupanalan automiehiä koskevaa työehtosopimusta.

LIITTOJEN LAUSUNNOT

Vakuutusalan Työnantajayhdistys on lausunut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Työehtosopimuksen soveltamisala

Vakuutusalan työehtosopimuksen 1 §:n 1. kohdan mukaan työehtosopimuksessa määrätään konttoritoimihenkilöiden ja päätoimisten kenttämiesten työehdot.

Työehtosopimuksen 1 §:n 2 ja 3. kohtien mukaan kenttämiehellä tarkoitetaan henkilöä, jonka päätehtävänä on välitön myyntityö ja konttoritoimihenkilöitä ovat muut toimihenkilöt.

Työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät 1 §:n 5 kohdan perusteella johtavassa asemassa olevat konttoritoimihenkilöt, henkilöryhmät, joita koskee eri työehtosopimus sekä kesäapulaiset tai konttoritoimihenkilöt, jotka ovat osa-aikaisia (alle puolet säännöllisestä työajasta) tai joiden kanssa on sovittu alle kolmen kuukauden määräaikaisesta työsuhteesta.

Vakuutusala on toimihenkilöala ja alan työehtosopimuksessa ei ole säännelty työntekijäalojen työntekijöiden palkka- ja työehtoja. Konttoritoimihenkilön työ on luonteeltaan toimistotyötä ja sitä aina koskee esimerkiksi kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalaki.

Työehtosopimuksessa on nimenomaisesti todettu, että työehtosopimus ei koske sellaisia henkilöryhmiä, joita koskee eri työehtosopimus. Näitä ovat esimerkiksi vartijat, siivoojat, tarjoilijat, keittiöhenkilöstö, talonmiehet, puusepät sekä kirves- ja sähkömiehet, joiden osalta vakuutusalan työehtosopimuksessa ei ole palkkaryhmittelymääräyksiä.

Autonkuljettajien osalta palkkasopimuksen palkkaryhmittelyssä asianomaiset määräykset. Autonkuljetus kuuluu palkkaryhmään 4, milloin kuljetetaan tavaroita ja palkkaryhmään 5, milloin kuljetetaan henkilöitä.

2. Vahinkopalvelu Oy:n luonne

Asiassa on riitaa siitä, pitääkö Vahinkopalvelu Oy:n soveltaan Kaupan Työnantajaliiton, LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välistä kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta.

Kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta sovelletaan vähittäis- tai tukkukauppaa käyviin kauppaliikkeisiin ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäsenyrityksiin, joiden palveluksessa oleviin automiehiin sovelletaan kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalakia.

Vahinkopalvelu Oy:n omistaa Pohjola-Yhtiöt 80 % ja Vakuutusyhtiö Sampo 20 %.

Vahinkopalvelu Oy ei ole vähittäis- tai tukkukauppaa harjoittava kauppaliike, vaan osa vakuutustoimintaa, johon kuuluu se, että milloin vakuutusyhtiö vakuutussopimusten perusteella on lunastanut vahingoittunutta tavaraa se myös pyrkii oman vahinkonsa minimoimiseksi ne parhaalla tavalla realisoimaan. Vahinkopalvelun vakuutusyhtiöiltä ostama tavara on hinnoiteltu siten, että eri tavararyhmille on määritelty hinnaksi kiinteä prosentti ostettavan tavaran korvattavasta arvosta sen kunnosta riippumatta, joka kuvastaa sitä, että normaalista kaupankäynnistä ei ole kysymys.

Yhtiön toiminta-ajatuksena on ostaa omistajilta ja muilta vahinkovakuutusyhtiöiltä vahingoittunutta tavaraa, tarvittaessa lajitella ja jalostaa sitä, ja myydä tavarat asiakkaille.

Yhtiön palveluksessa on 25 henkilöä, joista neljä osallistuu jalostus- tai korjaustoimintaan.

3. Sovellettava työehtosopimus

Vahinkopalvelu Oy on toimintansa aloittamisesta vuodesta 1972 lukien kuulunut jäsenenä Vakuutusalan Työnantajayhdistykseen ja sen palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehtoihin on sovellettu vakuutusalan työehtosopimusta. Yhtiössä ei ole erillistä kuljetusyksikköä. Yhtiön palveluksessa on yksi autonkuljettaja.

Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen lausuntona asiassa esitämme, että Teuvo Paleniuksen palkka määräytyy vakuutusalan työehtosopimuksen mukaisesti, koska Vahinkopalvelu Oy on kiinteä osa vakuutustoimintaa ja jos vahingoittuneen tavaran myynti olisi järjestetty vakuutusyhtiön omana toimintana ei kiistaa olisi syntynyt lainkaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vakuutusväen Liitto on lausunut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VAKUUTUSALAN SOPIMUSTEN ULOTTUVUUS

Vakuutusalan toimihenkilöitä koskevan yleissitovan työehtosopimuksen 1 §:n 1. kohdassa on säännös vakuutusalan työehtosopimuksen soveltamisalasta. Säännöksen mukaan tässä työehtosopimuksessa määrätään Vakuutusalan Työnantajayhdistys r.y:n jäsenten, joista jäljempänä käytetään nimitystä yhtiöt, palveluksessa työskentelevien Vakuutusväen Liitto - Försäkringsmannaförbundet r.y:n jäseninä olevien konttoritoimihenkilöiden ja päätoimisten kenttämiesten työehdot.

Konttoritoimihenkilöiden ja kenttä- eli myyntimiesten palkkaehdoista on voimassa eri sopimukset. Kummatkin edellä mainituista henkilöistä ovat toimihenkilöitä. Erikseen on työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdassa todettu, että konttoritoimihenkilöillä tarkoitetaan muita toimihenkilöitä kuin kenttämiehiä.

Vakuutusalan konttoritoimihenkilöitä koskevan palkkasopimuksen 1 §:n mukaan palkkasopimus koskee niitä konttoritoimihenkilöitä, jotka ovat vakuutusalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä.

Konttoritoimihenkilöt sijoitetaan palkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaan palkkaryhmiin työn laadun ja vastuunalaisuuden perusteella. Palkkaryhmittelyteksteissä on nimenomainen maininta autonkuljettajien työn sijoittamisesta palkkaryhmiin. Palkkaryhmittelytekstien mukaan tavaroiden kuljettaminen työnä sijoitetaan palkkaryhmään 4. ja henkilöiden kuljettaminen palkkaryhmään 5.

VAHINKOPALVELU OY:SSÄ NOUDATETTAVASTA TYÖEHTOSOPIMUKSESTA

Vahinkopalvelu Oy on Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen jäsen ja lähes kaikki Vahinkopalvelu Oy:ssä työskentelevät työntekijät ovat Vakuutusväen Liiton jäseniä.

Vahinkopalvelu Oy:n omistavat vakuutusyhtiöt. Omistajina ovat Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola (46,7 %), Henkivakuutusyhtiö Suomi (33,3 %) ja Vakuutusyhtiö Sampo (20 %).

Vahinkopalvelu Oy ei ole varsinainen vakuutusyhtiö, mutta sen toiminta liittyy välittömästi vakuutusyhtiöiden toimintaan, sillä sieltä myydään vakuutus-yhtiöiden lunastamaa vahingoittunutta tavaraa takaisin kuluttajille. Pienemmässä mittakaavassa myyntiä tapahtuu myös suoraan vakuutusyhtiöistä.

Koska Vahinkopalvelu Oy on Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen jäsen, sen työntekijöihin sovelletaan ja tulee soveltaa vakuutusalan työehto- ja palkkasopimuksia. Vakuutusväen Liitto on avustanut työpaikan työntekijöitä mm. palkkaukseen liittyvissä asioissa työpaikalla toimivan, Vakuutusväen Liittoon kuuluvan pääluottamusmiehen välityksellä.

Vahinkopalvelu Oy:n henkilöstöpolitiikkaa ja muutakin toimintaa ohjataan sen suurimman omistajan Pohjola-yhtiöiden taholta. Henkilöstöpolitiikassa tämä näkyy työntekijäpuolellakin siitä, että Vahinko-palvelu Oy:n pääluottamusmiehen välittömänä avustajana on monessa neuvottelussa ollut Pohjolayhtiöiden pääluottamusmies.

Vakuutusalalla on muitakin Vakuutusalan Työnantajayhdistykseen kuuluvia yhtiöitä, jotka eivät ole tyypiltään varsinaisia vakuutusyhtiöitä. Näidenkin yhtiöiden omistajia ovat vakuutusyhtiöt. Näitä yhtiöitä ovat mm. Suomen Vahinkotarkastus Oy, jonka toimialana on autovahinkojen tarkastus sekä atkyhtiöt Eläkesysteemi, Octel ja Tietokonepalvelu. Näissä kaikissa yhtiöissä sovelletaan vakuutusalan työehto- ja palkkasopimusta.

AUTONKULJETTAJIIN SOVELLETTAVASTA TYÖEHTOSOPIMUKSESTA

Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen jäsenyhtiöissä, niin varsinaisissa vakuutusyhtiöissä kuin vakuutusyhtiöiden omistamissa edellä mainituissa muun tyyppisissä yhtiöissä toimii tällä hetkellä kolmisenkymmentä autonkuljettaja -nimikkeellä toimivaa konttoritoimihenkilöä.

Yhtiöiden autonkuljettajien lukumäärää ja palkkatasoa selvitettiin viimeksi vuoden 1993 aikana, jolloin alalla neuvoteltiin vakuutusalan konttoritoimihenkilöiden palkkasopimuksen muuttamisesta työnarviointiin perustuvaksi. Heidät kaikki on työnsä vaativuuden ja laadun perusteella sijoitettu vakuutusalan konttoritoimihenkilöitä koskevan palkkasopimuksen mukaisesti palkkaryhmiin 4. tai 5. Palkkaryhmäpalkan lisäksi monelle heistä maksetaan mm. henkilökohtaisia lisiä.

Käräjäoikeudessa esillä olevassa asiassa kantaja on vedonnut siihen, että hänen työsuhteessaan ja palkkauksessaan tulisi noudattaa kaupan automiesten yleissitovan työehtosopimuksen ehtoja. Ilmeisesti kantaja perustaa vaatimuksensa vakuutusalan työehtosopimuksen 1 §:n 5 b) kohtaan, jossa todetaan, että vakuutusalan sopimus ei koske yhtiöiden palveluksessa olevia sellaisia henkilöryhmiä, joita koskee eri työehtosopimus.

Vakuutusväen Liiton kantana on, että vakuutusalan autonkuljettajat eivät ole sellainen henkilöryhmä, joita koskisi eri työehtosopimus, koska konttoritoimihenkilöitä koskevan vakuutusalan palkkasopimuksen palkkaryhmittelyteksteistä löytyy nimenomaisesti autonkuljettajan palkkausta koskevat tekstit.

Työehtosopimuksen 1 §:n 5b-kohdan tarkoittamaa muuta työehtosopimusta on käytännössä sovellettu vain niissä harvoissa alalle vieraissa tehtävissä, kun henkilön päätehtävän mukaista toimenkuvaa ei ole mainittu palkkaryhmittelytekstissä. Tällaisissa tehtävissä vakuutusalan työehto- ja palkkasopimusta on sovellettu vain, mikäli asiasta on työsopimuksessa nimenomaisesti sovittu. Tyypillisin esimerkki viimeksi mainitusta on vakuutusyhtiöiden palveluksessa oleva keittiöhenkilöstö.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliitto KTL on lausunut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan automiesten työehtosopimuksen soveltaminen

Kaupan automiesten työehtosopimusta sovelletaan Kaupan Työnantajaliiton jäsenten palveluksessa kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain soveltamispiirissä työskentelevien automiesten työhön.

Kaupan automiesten työehtosopimuksen soveltamisen edellytyksenä on, että työntekijän tekemään työhön sovelletaan kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalakia. Kyse on lain tulkinnasta. Jos tehtävään työhön sovelletaan ko. lakia, yrityksen on oltava joko tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittava kauppaliike, koska kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalakia sovelletaan myös muissa kuin kauppaliikkeissä. Tässä asiassa on käsityksemme mukaan kyse siitä, voidaanko Vahinkopalvelu Oy:tä pitää kauppaliikkeenä.

Käräjäoikeudelle esitetyn kaupparekisteriotteen mukaan yhtiön toimialana on vahingoittuneiden tavaroiden kuten puolivalmisteiden, raaka-aineiden ja valmiiden tavaroiden kunnostaminen, jalostusasteen muuttaminen, niiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä tuonti ja vienti. Muita tosiseikkoja ei selviä työtuomioistuimen kertoelmasta. Kantaja väittää yrityksen olevan kauppaliike, koska yritys harjoittaa kauppaliikkeen toimintaa myymällä vioittunutta tavaraa asiakkaille. Vastaaja esittää myyntitoiminnan liittyvän välittömästi vakuutustoimintaan.

Kaupan Työnantajaliitto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Kertoelmassa esitetyt tiedot yrityksen toiminnasta ovat hyvin puutteelliset. Kaupparekisteriotteesta voitaisiin päätellä, että yrityksen päätarkoituksena on jokin muu kuin tavaroiden osto- ja myyntitoiminta. Kantajan ja vastaajan käsitykset toiminnan luonteesta ovat erilaiset. Vastaaja on selittänyt, että Vahinkopalvelu Oy:n omistavat vakuutusyhtiöt ja että myyntitoiminta liittyy vakuutustoimintaan. Tämäkin voisi puoltaa sitä, että kyse ei ole kauppaliikkeestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on lausunut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitolle ei ole asiassa lausuttavaa, koska kyseinen työnantaja ei ole liiton jäsen eikä toimi edustamillamme aloilla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Auto- ja Kuljetusalan Työnantajaliitto AKT on lausunut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

AKT:n kanta sovellettavaan työehtosopimukseen

AKT:n näkemyksen mukaan Vahinkopalvelu Oy:n ja kantajana lausuntoasiassa olevan Paleniuksen väliseen työsuhteeseen tuli soveltaa Kaupan Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä solmittua kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta.

Perustelut

Työsopimuslain 17 §:n 1. momentissa säädetyllä tavalla työnantajan on työsopimuksessa tai työsuhteessa muutoin noudatettava vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on noudatettavaksi määrätty.

Seuraavassa on AKT:n kantaa perusteltu pyrkimällä vastaamaan näkemyksemme mukaan juridisesti relevantteihin kysymyksiin.

Mitä elinkeinotoimintaa Vahinkopalvelu Oy harjoittaa?

Kaupparekisteriin merkityn mukaisesti yhtiön toimialana on vahingoittuneiden tavaroiden kuten puolivalmisteiden, raaka-aineiden ja valmiiden tavaroiden kunnostaminen, jalostusasteen muuttaminen, niiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä tuonti ja vienti. Kysymys on siis vahingoittuneiden tavaroiden kunnostamisesta ja niiden ostamisesta sekä kauppaamisesta koti- ja ulkomaille.

Vahinkopalvelu Oy on selkeästi kauppaliike, joka käy kauppaa kunnostamillaan vahingoittuneilla tavaroilla.

Sillä seikalla, että Vahinkopalvelu Oy on ilmoituksensa mukaan vakuutusyhtiöiden omistama ja että se saa vahingoittuneet esineet korjattavaksi vakuutusyhtiöiltä, ei ole sovellettavan työehtosopimuksen määrittämisen kannalta mitään merkitystä.

Mitä työtä kantaja Palenius on Vahinkopalvelu Oy:n palveluksessa tehnyt?

Palenius on riidattomasti tehnyt autonkuljettajan työtä vahinkopalvelu Oy:n palveluksessa.

Mitä työehtosopimusta kantajan työsuhteeseen tulee soveltaa?

Vahinkopalvelu Oy on toimialansa mukaisesti selkeästi kauppaliike. Palenius on ollut tämän kauppaliikkeen palveluksessa autonkuljettajana. Korkein oikeus on käsiteltävänä olevan kaltaisessa tilanteessa juuri autonkuljettajan osalta tuomiossaan 1983 II 124 todennut, että vuokrausliikettä harjoittaneen yrityksen autonkuljettajaan oli sovellettava kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta, koska kaupan alalla yleisesti työehtosopimukset määräytyivät pääalan ohella myös alalla toimivien työntekijöiden ammatin mukaan.

Vahinkopalvelu Oy ei ole vakuutusyhtiö. Se on vahingoittunutta tavaraa korjaava ja tällä korjatulla tavaralla kauppaa käyvä yritys, siis kauppaliike. Toisaalta myös vakuutusyhtiöiden toiminta on kauppatoimintaa, myyväthän ne vakuutuksia. Kaupan alalla yleisesti sovellettavat työehtosopimukset määräytyvät myös ammatin perusteella. Kuten esimerkiksi Kahri ja Hietala kirjassaan (Työsopimuslaki, 1992, s. 84-85) toteavat, tällaisessa tilanteessa "asianomaisen alan" sopimuksena on pidettävä soveltamisalaltaan "suppeampaa" esimerkiksi ammatin perusteella määräytyvää työehtosopimusta.

Edellä sanotun perusteella lienee itsestään selvää, että kantajan työsuhteeseen tuli soveltaa kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta.

Paleniuksen ammatissaoloaika

Vastaaja on vastineessaan kiistänyt, että Palenius olisi Helsingin kaupungin palveluksessa tehnyt sellaista kuorma-autonkuljettajan työtä, joka oikeuttaisi hänet väittämiinsä "ikälisiin".

Kaupan automiehiä koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 2. kohdan määräyksessä todetaan, että "kuorma-, paketti- ja henkilöautonkuljettajien alallapalveluaika tarkoittaa aikaa, minkä kuljettaja on todistettavasti ajanut ammattimaisesti autoa." Kantaja on todistettavasti, työtodistuksensa mukaisesti toiminut mm. kuorma-autonkuljettajana ajalla 22.2.1972 - 31.3.1981.

AKT:n näkemyksen mukaan kantaja on työtodistuksesta ilmenevällä tavalla ajanut mainitun ajanjakson puitteissa ammattimaisesti autoa, joten mainittu ajanjakso on otettava alallapalveluaikaa kartuttavana palkkaa määrättäessä huomioon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Vahinkopalvelu Oy, joka on Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen jäsen, on työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan kolmen vakuutusyhtiön omistama ja niiden toimintaan välittömästi liittyvä yhtiö. Vahinkopalvelu Oy:n toiminta muodostuu vakuutusyhtiöiden lunastaman vahingoittuneen tavaran ostamisesta, mahdollisesta lajittelemisesta ja jalostamisesta sekä edelleenmyynnistä. Vahinkopalvelu Oy:n palveluksessa on 25 työntekijää, joista neljä osallistuu jalostus- ja korjaustoimintaan ja yksi toimii autonkuljettajana. Asiakirja-aineiston mukaan Vahinkopalvelu Oy on soveltanut vakuutus-alan työehto- ja palkkasopimuksia koko henkilöstöönsä. Myös kaikissa muissa Vakuutusalan Työnantajayhdistykseen kuuluvissa Vahinkopalvelu Oy:n luonteisissa yhtiöissä, jotka eivät toimi varsinaisina vakuutusyhtiöinä, on henkilöstöön sovellettu vakuutusalan työehto- ja palkkasopimuksia. Tällaisissa yhtiöissä on noin 30 autonkuljettajan nimikkeellä toimivaa työntekijää.

Kanne käräjäoikeudessa on perustettu siihen, että Vahinkopalvelu Oy:n olisi työsopimuslain 17 §:n nojalla tullut vakuutusalan työehto- ja palkkasopimusten asemesta soveltaa autonkuljettajana toimineen Paleniuksen työsuhteeseen kaupan automiesten työehtosopimusta.

Asiassa ei ole ollut erimielisyyttä toisaalta Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen ja Vakuutusväen Liiton välisen vakuutusalan toimihenkilöitä koskevien työehto- ja palkkasopimusten ja toisaalta Kaupan Työnantajaliiton, LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välisen kaupan automiesten työehtosopimuksen yleissitovuudesta omalla alallaan. Vahinkopalvelu Oy Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen jäsenenä on työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottu vakuutusalan toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen.

Vakuutusalan työehtosopimuksen 1 §:n 5 kohdassa on määräys siitä, ettei sopimus koske yhtiöiden palveluksessa olevia sellaisia henkilöryhmiä, joita koskee eri työehtosopimus. Työehtosopimukseen osalliset ovat lausunnoissaan katsoneet, etteivät autonkuljettajat ole sellainen edellä mainitussa sopimusmääräyksessä tarkoitettu henkilöryhmä, koska palkkasopimuksen palkkaryhmittelymääräyksin on nimenomaisesti otettu autonkuljettajien palkkausta koskevat määräykset.

Vakuutusalan työehto- ja palkkasopimuksiin osalliset liitot ovat työtuomioistuimelle antamissaan edelle jäljennetyissä lausumissa pitäneet mainittuja sopimuksia Paleniuksen työsuhteessa sovellettavina työehtosopimuksina. Sen sijaan kaupan automiesten työehtosopimukseen osallisilla liitoilla on ollut erilaiset näkemykset Paleniuksen työsuhteeseen sovellettavasta sopimuksesta. Kaupan Työnantajaliitto on katsonut Vahinkopalvelu Oy:n toiminnasta esitetyn niukan selvityksen puoltavan käsitystä, ettei kaupan automiesten työehtosopimus tulisi sovellettavaksi Paleniuksen työsuhteeseen. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on puolestaan katsonut, että viimeksi mainittua työehtosopimusta tuli soveltaa puheenaolevaan työsuhteeseen.

Työtuomioistuimelle annetuista työehtosopimuksiin osallisten lausumista on pääteltävissä, että Vahinkopalvelu Oy:ssä ja sen luonteisissa muissa vakuutusalan toimintaan välittömästi liittyvissä yhtiöissä on - sopimuksen soveltamisalaa koskevassa määräyksessä tarkoitettuja poikkeuksia lukuunottamatta - koko henkilöstöön sovellettu vakuutusalan työehto- ja palkkasopimuksia. Sopimusten soveltamisessa näyttää siten noudatetun työehtosopimuskäytännössä useilla aloilla vallitsevaa teollisuusliittoperiaatetta, jonka mukaan yrityksen pääalan ulkopuolelle jäävissä töissä työskentelevään työntekijään sovelletaan muuta kuin hänen ammattinsa perusteella määräytyvää työehtosopimusta.

Edellä olevan perusteella työtuomioistuin lausuntonaan toteaa, että Vahinkopalvelu Oy on työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottu vakuutusalan työehto- ja palkkasopimuksiin ja että Paleniuksen tekemä autonkuljettajan työ yhtiössä on sanottujen sopimusten piiriin kuuluvaa työtä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kröger, Niskanen, Tuulensuu, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Silvola.

Eri mieltä ollut jäsen Sulkunen lausui:

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, ovatko sopijapuolet työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetuin tavoin tarkoittaneet sulkea muut kuin Vakuutusväen Liiton jäseninä olevat toimihenkilöt työehtosopimuksen sitovuuspiirin ulkopuolelle.

Paleniuksen tekemä autonkuljettajan työ yhtiössä on kuitenkin edellä olevan perusteella sinänsä Vahinkopalvelu Oy:tä työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sitovien vakuutusalan työehto- ja palkkasopimusten piiriin kuuluvaa työtä.

Vahinkopalvelu Oy ei työehtosopimuslain nojalla ole sidottu kaupan automiesten työehtosopimukseen. Työtuomioistuimen toimivaltaan puolestaan ei kuulu vastaaminen siihen kysymykseen, onko tätä työehtosopimusta kuitenkin pidettävä työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettuna asianomaisen alan yleiseksi katsottavana valtakunnallisen työehtosopimuksena. Myöskään senkään tapauksen varalta, että vastaus olisi myönteinen, ei työtuomioistuimen asiana ole ottaa kantaa kysymykseen, kumman työehtosopimuksen mukaan Paleniuksen työehtojen tulisi määräytyä.