Legislator Case Law & Legislation
TT:1996-65 AI generated

Labour court allows union to demand subcontractor info even without union members on site per collective agreement.

Case Number TT:1996-65
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labour court ruled that a trade union must receive information about subcontractors and their workforce regardless of whether union members are present on the specific site. The union argued for broad disclosure of all subcontractors, while the employer claimed the obligation was limited to sites where their own workers were employed. The court determined the collective agreement's purpose was to ensure compliance across the industry, thus extending the information duty to all subcontractors used by the employer. Consequently, the employer was found to have violated the agreement by refusing to provide the requested data, though the union's litigation costs were deemed excessive.

Legislator headnote

AI generated

Section 6, paragraph 4 of the collective agreement; The employer's duty to provide information to the head trade union representative extends to all subcontractors used by the employer, irrespective of whether the employer's own employees are present on the specific work site.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation trade union information rights subcontractor disclosure duty labour court decision union member presence requirement

Cited Legislation

AI generated
Section 6, paragraph 4 of the collective agreement
Section 7 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Sähköasennusalalla sovellettavan luottamusmiessopimuksen mukaan pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden tehtävistä ja työn kestoajasta sekä aliurakoitsijan palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Tämän määräyksen perusteella pääluottamusmiehellä oli oikeus saada kyseiset tiedot sähköasennusalan toitä tekevistä aliurakoitsijoista myös sellaisilta toimiyksikkönsä työmailta, joilla ei työskennellyt pääluottamusmiehen edustamia sähköasentajia.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

Kantaja Sähköalojen ammattiliitto ry Vastaajat Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry Are Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.12.1993 solmitun sähköasennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Pääluottamusmiehelle annettavat ansio- yms. tiedot

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot toimialueellaan aliurakoitsijoista ja niiden tehtävistä ja työn kestoajasta sekä aliurakoitsijan palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

5 Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Saman työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa ulkopuolisen työvoiman käytöstä on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Mikäli alihankkija ei ole Teollisuuden ja Työnantajain tai Liiketyönantajain Keskusliiton jäsen, valtio, kunta tai kaupunki, otetaan alihankintasopimukseen kohta, johon merkitään mitä työehtosopimusta alihankkija työntekijöihinsä soveltaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut Are Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen määräysten tietensä rikkomisesta ja Sähkö- ja telealan työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Edelleen Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan luottamusmiessopimuksen 6 §:n 4 kohdan oikeaksi tulkinnaksi, että Are Oy:n on pyydettäessä annettava pääluottamusmiehelle tiedot yrityksen käyttämistä aliurakoitsijoista, jotka soveltavat sähköasennusalan työehtosopimusta, ja heidän työntekijöistään Are Oy:n pääkaupunkiseudun työkohteissa.

Lisäksi Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut vastaajien velvoittamista korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Are Oy harjoitti sähköasennustoimintaa muun muassa pääkaupunkiseudulla. Yhtiön palveluksessa oli sähköasentajia, mutta se teetti osan sähköasennustöistään myös aliurakoitsijoilla. Riitaa oli syntynyt siitä, oliko yhtiön annettava pääluottamusmiehelle kaikista työkohteistaan luottamusmiessopimuksen 6 §:n 4 kohdan tarkoittamat tiedot.

Sähköasentaja Varma Valkeinen oli toiminut yhtiön (tuolloin Onninen-Termo Oy) pääkaupunkiseudun pääluottamusmiehenä. Hän oli vaatinut Are Oy:ltä toistuvasti tietoja yhtiön pääkaupunkiseudulla käyttämistä aliurakoitsijoista. Koska yhtiö oli kieltäytynyt luovuttamasta tietoja, Valkeinen oli vaatinut niitä 21.4.1994 toimitusjohtaja Antti Kantolalle osoittamallaan kirjeellä. Kantola oli vastannut ko. kirjeeseen 10.5.1994 päiväämällään kirjeellä antamatta vieläkään vaadittuja tietoja. Perusteeksi kieltäytymiselleen Kantola oli ilmoittanut, että kyseisessä tulosyksikössä ei ollut ollut luottamusmiessopimuksen mukaisia töitä, joista pääluottamusmies ei olisi saanut tietoja.

Vuoden 1995 alusta pääluottamusmieheksi oli tullut Antti Ketonen. Hän oli vaatinut 2.3.1995 päivätyllä ja seuranneena päivänä työnantajan edustajan vastaanottamalla kirjallisella vaatimuksella tietoja yhtiön pääkaupunkiseudulla toimivista aliurakoitsijoista. Aluepäällikkö työnantajan edustajana oli ilmoittanut useaan kertaan ja viimeksi 14.6.1995 suullisesti Ketoselle, että työnantajan tulkinnan mukaan kysymyksessä olevat työehtosopimuskohdat tarkoittivat sitä, ettei tietoja tarvinnut antaa, mikäli työmaalla ei ollut yhtiön omia sähköasentajia töissä.

Työnantajaliitto oli laatinut vuonna 1990 sähköasennusalan palkanlaskentaoppaan. Oppaan kohdassa 4.3.1 liitto totesi: "Pääluottamusmiehellä oli tehtäviensä hoitamista varten oikeus saada tiedot yrityksissä toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta". Sanotusta tekstistä selvisi, että myös työnantajaliitto oli ymmärtänyt sopimuskohdan siten, että sillä tarkoitettiin kaikkia yrityksessä toimivia aliurakoitsijoita.

Luottamusmiessopimuksen 6 §:n 4 kohdan tarkoittamat tiedot olivat välttämättömiä pääluottamusmiehelle muun muassa sen vuoksi, että hän voi valvoa ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen 2 §:n noudattamista. Muussa tapauksessa sanotulla sopimuskohdalla ei olisi merkitystä ja pääluottamusmiehen tehtävien hoito tältä osin tulisi mahdottomaksi.

Kieltäytymällä antamasta pääluottamusmiehelle tietoja aliurakoitsijoista ja niiden tehtävistä, työn kestoajasta ja aliurakoitsijan palveluksessa työpaikoilla olevasta työvoimasta Are Oy oli 21.4.1994 lähtien tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Tukemalla Are Oy:n menettelyä työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vaatimukset

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto sekä Are Oy ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta.

Siltä varalta, että kanne tutkittaisiin, vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan perusteettomana.

Lisäksi vastaajat ovat vaatineet kantajan velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen.

Perustelut

Vastaajana oleva ns. uusi Are Oy oli syntynyt 1.1.1995 Are Oy:n ja Onninen-Termo Oy:n fuusioiduttua. Uuden yhtiön Are Oy:n aloitettua toimintansa oli jatkunut myös Onninen-Termo Oy:n aikaisemmin harjoittama liiketoiminta. Tähän kuului organisatorisesti Are Oy:ssä eri yksiköiksi järjestettyä liiketoimintaa sähköasennus-, ilmastointija putkiasennusaloilla. Are Oy oli siis monitoimialayhtiö. Pääkaupunkiseudun putkijohtoalalla toimivalla yhtiön osastolla oli oma luottamusmiehensä samalla tapaa kuin Ketonen oli luottamusmiehenä osastolla, joka hoiti perinteistä sähköasennustoimintaa.

Are Oy ei ollut pääkaupunkiseudulla projektijohtourakointia toteuttavan osaston osalta Sähkö- ja telealan työnantajaliiton jäsen. Näin ei ollut asianlaita myöskään pääkaupunkiseudulla toimivan putkiurakointia harjoittavan osaston osalta. Jo tähänkin nähden mainitut toiminnot rajautuivat perinteisen sähköurakointitoiminnan ulkopuolelle.

Are Oy:llä ei ollut koko yritystä ja sen toimintaa hoitavaa pääluottamusmiestä. Nyt kysymyksessä olevassa kiistassa erimielisyysmuistion allekirjoittanut luottamusmies Ketonen oli ollut Are Oy:n pääkaupunkiseudun perinteisellä sähköurakointialueella toimivan osaston luottamusmies. Tässä tehtävässään hänellä oli osastoa koskevissa asioissa työehtosopimuksen mukaisesti pääluottamusmiehen asema. Häntä ei siis ollut valittu esimerkiksi Are Oy:n pääkaupunkiseudun kaikkien osastojen luottamusmieheksi. Hän ei edustanut myöskään putkisennusosaston työntekijöitä, vaan heillä oli oma luottamusmiehensä. Kaikki luottamusmies Valkeisen ja sittemmin luottamusmies Ketosen edustamat työntekijät olivat siis Are Oy:n pääkaupunkiseudun perinteistä sähköurakointityötä tekevän osaston palveluksessa. Are Oy:llä oli toimipaikkoja ympäri maan ja näillä oli nyt puheena ollutta perinteistä sähköurakointitoimintaa vastaavia osastoja, joilla oli omat luottamusmiehensä.

Mitä ensin tuli kanteen tutkimiseen, niin syyskuusta 1995 lähtien oli luvattu antaa tiedot myös sellaisista pääkaupunkiseudun sähköasennustoiminnan kohteista, joissa ei työskennellyt Are Oy:n luottamusmiehen edustamia asentajia. Näin oli myös tapahtunut. Tämän vuoksi kantajalla ei ollut vahvistuspyynnölleen asiallista tarvetta, ellei kantaja halunnut tietoja myös putkipuolelta. Viimeksi mainitun osalta tietojen saantiin ei ollut kuitenkaan mitään oikeudellista perustetta. Kantajan viittaamassa työnantajaliiton laatimassa sähköasennusalan palkanlaskentaoppaassa kirjoitetulla tekstillä ei ollut työnantajaliiton puolella ymmärretty, että sillä tarkoitettaisiin kaikkia monitoimialayrityksen eri alojen aliurakoitsijoita, ei edes sitä, että tietojenantovelvollisuus koskisi luottamusmiehen toimialan tai toimipiirin ulkopuolisia sähköasennusalan projektijohtoliiketoiminnan piiriin kuuluvia urakoitsijoita.

Kun Are Oy oli luvannut antaa tietoja sähköasennustoimintansa alueella toimivista alihankkijoista jo ennen nyt esillä olevan kanteen vireillepanoa, kantajalla ei ollut perusteltua aihetta ryhtyä oikeudenkäyntiin eikä myöskään oikeusturvan tarvetta. Tämän vuoksi kanteen tutkimiselle ei ollut edellytyksiä.

Onninen-Termo Oy:n luottamusmies oli kirjoittanut samasta asiasta uudelleen 21.4.1994 ja 7.7.1994. Onninen-Termo Oy:n toimitusjohtaja oli vastannut luottamusmiehelle 10.5.1994 todeten, ettei yhtiön tulosyksikkö 17 eli osasto, jonka luottamusmiehenä asianomainen oli toiminut, ollut kirjelmässä tarkoitetulla aikavälillä 20.1.1993 22.1.1994 tehnyt sähköasennusalan työehtosopimukseen sisältyvän luottamusmiessopimuksen 6 §:n 4 kohdan mukaisia töitä, joista pääluottamusmies ei olisi saanut tietoa.

Luottamusmiessopimuksen asiaa koskevien määräysten muututtua ja pääluottamusmiesten vaihduttua vuoden 1995 alusta uusi pääluottamusmies oli pyytänyt 2.3.1995 aluepäälliköltä tietoja pääkaupunkiseudun alueella Are Oy:n sähköasennustyökohteessa toimivista aliurakoitsijasta sekä tietoja sanotulla alueella olevista Are Oy:n sähköasennustyökohteista. Asia oli siirtynyt tämän jälkeen uudelleen liittoneuvotteluun ja 4.5.1995 liitot olivat neuvottelussa päätyneet erimielisyyteen.

Kaiken aikaa oli kysymys ollut siitä, millä tavalla luottamusmiessopimuksen 6 §:n 4 kohtaa tai vuoden 1995 työehtosopimuksen 4 §:n 5 kohtaa oli tulkittava. Kysymys oli siis siitä, oliko Onninen-Termo Oy:n ja nyttemmin Are Oy:n kuulunut antaa yhtiön harjoittaman projektijohtourakoinnin toiminta-alueen osalta sähköasennusalan työehtosopimuksen tarkoittamalle luottamusmiehelle tietoja aliurakoitsijoista samalla tavoin kuin yhtiön perinteisellä urakointialueella mahdollisesti toimivista aliurakoitsijoista.

Luottamusmiehen toimialuetta oli perinteisesti tarkasteltu nimenomaan niissä rajoissa, joissa hänen edustamansa työntekijät toimivat. Tämä selvisi luottamusmiestä koskevista työehtosopimusmääräyksistä. Luottamusmiehelle tehtäviensä hoitamista varten annettava vapaa-aika oli arvioitu nimenomaan luottamusmiehen toimipiiriin kuuluvien työntekijöiden työmaiden lukumäärän perusteella. Pääluottamusmiehelle annettavat erilaiset tiedot oli tarkkaan lueteltu työehtosopimuksessa ja siihen kuuluvassa luottamusmiessopimuksessa. Luottamusmiehen asema myös hävisi, jos hänellä ei enää ole työntekijöitä, joita edusti. Nämäkin seikat osoittivat luottamusmiehen toimipiiriä ja sen rajoittumista vain siihen organisaatioyksikköön, johon hänen edustamansa työntekijät kuuluivat. Nyt kysymyksessä oleva luottamusmies oli yhtiön perinteistä asennustoimintaa suorittavan osaston luottamusmies pääkaupunkiseudulla. Hänen edustamansa työntekijät olivat kaikki sanotun osaston kirjoissa.

Luottamusmiehen toimialueen ulkopuolella tapahtuva erillinen projektijohtourakointi ei kuulunut luottamusmiehen toimialueeseen. Osaston solmimat urakointisopimukset eivät olleet julkisia asiakirjoja eikä niitä voitu toimittaa tai niiden sisältämiä tietoja antaa ilman molempien sopijapuolten suostumusta ulkopuolisille. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehty sopimus ei koskenut projektijohtourakointia lainkaan.

Sähköasennusalan työehtosopimukseen kuuluvassa luottamusmiessopimuksessa, sopimuksessa ulkopuolisen työvoiman käytöstä enempää kuin muissakaan sopimuksissa ei sitä paitsi ollut edes määräystä, joka oikeuttaisi luottamusmiehen saamaan tietoja ulkopuolisen työvoiman käytöstä solmitun sopimuksen 2 §:ssä tarkoitetun merkinnän olemassaolosta. Työnantaja, joka solmii alihankintasopimuksen muun kuin Teollisuuden ja Työnantajain tai Liiketyönantajain Keskusliiton jäsenen, valtion, kunnan tai kaupungin kanssa oli ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen 2 §:n mukaan kyllä velvollinen merkitsemään sopimukseen mitä työehtosopimusta alihankkija työntekijöihinsä soveltaa, mutta ei velvollinen siitä ilmoittamaan kenellekään luottamushenkilölle.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ja Are Oy ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta ensinnäkin sillä perusteella, että Sähköalojen ammattiliitolla ei ole oikeudellista tarvetta saada asiasta työtuomioistuimen ratkaisua, koska Are Oy on jo ennen kanteen vireille panemista luvannut antaa kanteessa vaaditut tiedot.

Kanteen mukaan Are Oy on 21.4.1994 lähtien kieltäytynyt antamasta pääluottamusmiehelle luottamusmiessopimuksen 6 §:n 4 kohdan tarkoittamia tietoja. Are Oy on vasta syyskuusta 1995 lähtien ilmoittanut antavansa vaaditut tiedot, joskin oikeudenkäynnissä asianosaiset ovat olleet erimielisiä siitä, onko näin tapahtunut. Kun lisäksi sopijaosapuolina olevat liitot ovat eri mieltä luottamusmiessopimuksen kysymyksessä olevan määräyksen oikeasta sisällöstä, työtuomioistuin katsoo, että Sähköalojen ammattiliitolla on oikeudellinen tarve saada kanteessa esitetyt vaatimukset työtuomioistuimessa ratkaistuiksi.

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ja Are Oy ovat toiseksi vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, että asia on jo aiemmin sovittu liittojen välillä. Työtuomioistuin toteaa, että kysymys luottamusmiehen toimialueesta ja hänen oikeudestaan saada tietoja aliurakoitsijoista on ollut erimielisyysneuvottelujen kohteena vuosina 1992 ja 1993. Silloinen Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ry on vastauksessaan 8.10.1993 ilmoittanut Sähkö- ja telealan työnantajaliitolle katsovansa silloisen Onninen Termo Oy:n muistion riidan rauenneen tuona päivänä, koska työntekijäpuoli ei ollut pystynyt riitaa tarkemmin yksilöimään. Edelleen ilmoituksessa on todettu, että työntekijäliitto katsoo riidan loppuun käsitellyksi liittojen välillä.

Kanne kohdistuu ajallisesti edellä todettujen erimielisyysneuvottelujen jälkeiseen aikaan. Kyseisissä erimielisyysneuvotteluissa ei esitetyn selvityksen perusteella voida katsoa otetun yhteistä kantaa luottamusmiessopimuksen kysymyksessä olevan määräyksen tulkintaan. Muutoinkin työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että määräyksen tulkinnasta olisi liittojen välillä sovittu tässä oikeudenkäynnissä sitovalla tavalla.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin hylkää Sähkö- ja telealan työnantajaliiton ja Are Oy:n tekemät oikeudenkäyntiväitteet.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tausta ja erimielisyys

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan Are Oy on valtakunnallinen yritys, jonka toiminta pääkaupunkiseudulla jakaantuu kolmeen tulosyksikköön. Niistä yksi vastaa putkiasennusalan töistä, yksi ilmastointialan töistä ja sähkötulosyksikkö sähköasennusalan töistä. Sähkötulosyksikkö huolehtii sekä yhtiön omilla sähköasentajilla teetettävistä sähköasennustöistä että projektijohtourakointina tehtävistä sähköasennustöistä. Muodollisesti nämä työt tehdään sähkötulosyksikön sisällä eri osastoilla.

Käytännössä projektijohtourakointina tehtävissä työkohteissa ei työskentele Are Oy:n palveluksessa olevia sähköasentajia. Sen sijaan niillä työmailla, joilla sähköasennustyöt tehdään yhtiön omalla työvoimalla, voi olla myös ulkopuolisia aliurakoitsijoita sähköasennustöissä.

Are Oy:n pääkaupunkiseudun sähkötulosyksikön pääluottamusmies edustaa yhtiön pääkaupunkiseudulla työskenteleviä sähköasennusalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvia työntekijöitä.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko edellä tarkoitetulla luottamusmiehellä luottamusmiessopimuksen 6 §:n nojalla oikeus saada kyseisessä määräyksessä tarkoitettuja tietoja aliurakoitsijoista ja niiden työntekijöistä myös niiltä Are Oy:n pääkaupunkiseudun sähkötulosyksikön työmailta, joilla ei työskentele pääluottamusmiehen edustamia työntekijöitä.

Sopimusmääräyksen tulkinta

Luottamusmiessopimuksen tulkittavan määräyksen mukaan pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot muun muassa toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta. Määräys on ollut luottamusmiessopimuksessa vuodesta 1970 muutoin samansisältöisenä, mutta vuoden 1990 sopimukseen määräykseen on lisätty sana toimialueellaan.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun kantajaliiton sopimussihteerin kertoman mukaan määräyksen tarkoituksena on ollut varmistaa luottamusmiehelle mahdollisuus valvoa, että aliurakoitsijat eivät teetä töitä yleissitovan työehtosopimuksen mukaiset vähimmäisehdot alittavilla sopimusehdoilla. Todistajan mukaan vuoden 1990 muutos aiheutui siitä, että monilla koko Suomen alueella toimivilla yrityksillä on myös useampia työhönottopaikkoja, joissa on omat luottamusmiehet. Sopimuksella on haluttu rajata työnantajan tietojenantovelvollisuus koskemaan vain sitä luottamusmiestä ja sitä työhönottopaikkaa, jolle luottamusmies on valittu.

Työnantajaliiton osastopäällikön kertoman mukaan määräyksen muuttamiseen ovat saattaneet olla vaikuttamassa sopimussihteerin ilmoittamat seikat. Kuitenkin kysymys siitä, mitä toimialueella tässä yhteydessä tarkoitetaan, on vakavammin noussut esille vasta nyt ratkaistavana olevan erimielisyyden yhteydessä joko vuonna 1992 tai 1993. Todistajan mukaan työnantajaliiton kanta on tuolloin ollut, että toimialueella tarkoitetaan kyseisen yrityksen sellaisia työmaita, joilla on työssä myös tämän luottamusmiehen edustamia työntekijöitä.

Esitetty selvitys osoittaa, ettei luottamusmiessopimusta vuonna 1990 muutettaessa ole alunalkaen tarkoitettu ottaa kantaa työnantajan tietojenantovelvollisuuden laajuuteen muutoin kuin rajaamalla se kulloinkin kysymyksessä olevan alueellisen toimintayksikön suorittamiin töihin.

Asian käsittelyn yhteydessä on edelleen käynyt selville, että aliurakoitsijoiden käyttäminen Are Oy:ssä toteutetulla tavalla on yleistynyt vasta 1990-luvulla, eikä projektijohtourakointina suoritettuja töitä ole otettu huomioon sopimusmääräyksestä aikanaan sovittaessa. Osallisliitot ovat koko ajan olleet erimielisiä määräyksen soveltamisesta kyseiseen tilanteeseen.

Sopimusmääräys on edellä todetun mukaisesti liittynyt ulkopuolisen työvoiman käyttämiseen. Sen yhtenä tarkoituksena on ollut vaikuttaa siihen, että myös aliurakoitsijat noudattavat alan töitä teettäessään sähköasennusalan työehtosopimuksen määräyksiä. Näin on pyritty samalla varmistamaan se, että töiden teettäminen omalla työvoimalla voi tapahtua taloudellisesti kilpailukykyisellä tavalla ja sitä kautta pyritty turvaamaan omien työntekijöiden työllisyyttä. Tästä lähtökohdasta arvioiden luottamusmiehen tarve saada sopimusmääräyksen edellyttämät tiedot työnantajan käyttämistä sähköasennusalan aliurakoitsijoista ei ainakaan merkittävästi eroa sen suhteen, työskenteleekö samalla työmaalla myös Are Oy:n omia sähköasennusalan työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä vai ei.

Edellä lausuttuun nähden työtuomioistuin katsoo sopijaosapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavan tulkinnan, jonka mukaan sopimusmääräyksessä edellytetyt tiedot sähköasennusalan töitä tekevistä aliurakoitsijoista, niiden töistä ja henkilöstöstä on annettava myös silloin, kun samalla työmaalla ei työskentele omia edellä tarkoitettuja työntekijöitä.

Työnantajan ja työnantajaliiton vastuu

Are Oy on kieltäytyessään antamasta tietoja aliurakoitsijoista projektijohtourakointina teettämistään töistä menetellyt luottamusmiessopimuksen 6 §:n vastaisesti. Yhtiö on kuitenkin kanteen tarkoittamana aikana joutunut soveltamaan työehtosopimusta tilanteessa, jollaista ei ollut ennakoitu työehtosopimusta solmittaessa. Tämän vuoksi ja menetellessään lisäksi työnantajaliitosta saadun tulkintaohjeen mukaisesti Are Oy:n ei ole katsottava rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työnantajan tietojenantovelvollisuuden laajuutta nyt esillä olevassa tilanteessa voidaan pitää siinä määrin tulkinnanvaraisena, ettei myöskään Sähkö- ja telealan työnantajaliiton ole katsottava laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Are Oy:n on tullut työehtosopimuksen 6 §:n 4 kohdan nojalla antaa pääluottamusmiehelle pyydettäessä kyseisessä määräyksessä tarkoitetut tiedot sen pääkaupunkiseudun sähkötulosyksikön käyttämistä aliurakoitsijoista ja niiden työntekijöistä siitä riippumatta, onko kyseisellä työmaalla työskennellyt myös Are Oy:n palveluksessa olevia työntekijöitä sähköasennusalan työehtosopimuksen alaisissa töissä vai ei.

Enemmälti kanne hylätään.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, Niskanen, Tuulensuu, Sulkunen ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Silvola.

Tuomio on yksimielinen.