Labor court dismisses union strike for wage classification breach and orders fines for violated peace obligations.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's strike action because it violated the collective agreement's wage classification rules. Although the employer admitted to breaking the contract, the court found the union's monitoring efforts insufficient given the recurring strikes. Consequently, the union was fined for both the breach of peace and the failure to fulfill its supervisory duties.
Legislator headnote
AI generatedSection 46 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9, and 10 of the Collective Agreements Act: A strike violating specific wage classification provisions in a collective agreement constitutes a breach of peace obligations, and a union's failure to effectively monitor compliance despite repeated strikes results in liability for fines.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Varikoitten työtaisteluilla oli pyritty painostamaan työnantajaa toteuttamaan palkkaryhmiin sijoittelu työntekijäpuolen vaatimin tavoin määritettäessä varikkoalan uuden palkkarakenteen mukaisia palkkoja.
Ammattiosasto oli toteuttaessaan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyä koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelun rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Työntekijäliiton toimenpiteitä ei, ottaen erityisesti huomioon lakkojen toistumisen, voitu pitää riittävinä sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.
Kantaja VR-Yhtymä Oy Vastaaja Rautatieläisten Liitto ry Kuultava Rautatieläisten Liiton osasto n:o 25 ry
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
VRYhtymä Oy:n ja Rautatieläisten Liiton kesken 29.9.1995 tehdyssä rakentamis ja kunnossapitoalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
III PALKAT
29 § Palkkausperusteet
1. Työpalkka määrätään joko ajan perusteella laskettavana aikapalkkana tahi kokonaan tai osaksi työsuorituksen perusteella laskettavana suorituspalkkana.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
VII TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN
45 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9. Työehtosopimuksen allekirjoittaneet sopijapuolet pyrkivät kumpikin edistämään neuvottelusuhteiden kehittämistä sekä omalta osaltaan valvomaan tehtyjen sopimusten noudattamista.
46 § Työnseisauksen estäminen
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä boikottiin tai muihin niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtosopimuksen soveltamisohjeessa on sovittu muun muassa seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
29 § Palkkausperusteet
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Palkkaliitteet 2 - 5
Työn vaativuuteen liittyvä työntekijän palkkaryhmä määräytyy sen mukaan, mitä ko. työntekijä pääasiassa tekee. Sovelletaan ns. 50 %:n sääntöä, joka todetaan vuosittain tapahtuvassa määrittelyssä.
Mikäli mikään työnvaativuusryhmän työ ei edusta vuositasolla tarkasteltuna yli puolta, määritellään työntekijän palkkaryhmä sen työnvaativuusryhmän mukaan, jonka työt edustavat suurinta osuutta.
Ellei mikään työnvaativuusryhmän työ em. tavalla tarkasteltuna muodostu selvästi suurimmaksi, määritellään palkkaryhmä tehtyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon mukaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Asianosaisten välillä 13 - 14.3.1996 käydyissä varikkoalan palkkausjärjestelmää koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa on sovittu muun muassa seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1. Työehtosopimusneuvottelupöytäkirjan 8. pykälän 6. kohtaan viitaten varikkoalalla otetaan käyttöön viimeistään 1.5.1996 mennessä uusi työnvaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä oheisen palkkaliite 2:n mukaisesti.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Mainitussa varikkoalan töitä koskevassa palkkaliite 2:ssa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
29 § Palkkausperusteet
1. Työn vaativuutta perusteena pitäen jaetaan työt ja työtehtävät työn tekemisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla palkkaryhmiin käyttäen perusteena töiden vaativuusryhmittelyä.
Töiden palkkaryhmiin sijoittelussa on otettu huomioon työn vaatima oppimisaika sekä vastuu ja työolosuhteet.
Palkkaryhmittelyssä mainitulla oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima normaali suoritustaso ja työn tekemisen edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan.
Töiden edellyttämä vastuu ja työolosuhteet on sisällytetty palkkaryhmittelyyn ns. normaalitasoisena vastuuna tai työolosuhteina. Työn vastuun tai työolosuhteiden poiketessa oleellisesti normaalista tulee tämä ottaa huomioon määritettäessä työlle palkkaa.
Työntekijälle määritetyn työn palkkaryhmittelyn tulee vastata hänen tekemänsä työn vaativuutta. Palkkaryhmiin sijoittaminen määräytyy sen työn mukaan, mitä ko. työntekijä pääasiassa tekee. Palkkaryhmittely tarkistetaan tarvittaessa koko yksikön osalta vuosittain tapahtuvassa uudelleenmäärittelyssä, joka astuu voimaan tarkistusta seuraavan kuukauden alusta.
Varikoilla tehtävään työn vaativuuden määritykseen ja työn palkkaryhmittelyyn sijoittamiseen osallistuu myös ao. pääluottamusmies.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
VR-Yhtymä Oy on vaatinut työtuomioistuinta toteamaan, että Rautatieläisten Liiton menettely Helsingin vaunuvarikolla ja vetokalustovarikolla huhti-toukokuussa 1996 toimeenpantujen työtaisteluiden yhteydessä on ollut työehtosopimuksen 45 §:n 9 kohdan ja 46 §:n sekä työehtosopimuslain 8 §:n vastainen ja Rautatieläisten Liiton osasto 25:n menettely työehtosopimuksen 46 §:n ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin vastainen. Lisäksi VR-Yhtymä Oy on vaatinut Rautatieläisten Liiton ja Rautatieläisten Liiton osasto n:o 25:n velvoittamista maksamaan hyvityssakkoa kiellettyjen työtaistelutoimenpiteiden johdosta työehtosopimuslain 9 §:n nojalla.
Lisäksi kantaja on vaatinut vastaajan ja kuultavan velvoittamista korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
Perustelut
Rautatieläisten Liiton osasto n:o 25 oli toimeenpannut seuraavat työtaistelut:
1) 29.4.1996 kello 13.20 alkaen VR:n Helsingin vaunuvarikolla oli vaunuasentajia, vaunusähköasentajia ja aputyöntekijöitä jäänyt lakkoon palaten työhön torstaina 2.5.1993 aamuvuoroon.
2) VR:n Helsingin vaunuvarikolla oli 2.5.1996 kello 12.20 alkaen vaunuasentajia, vaunusähköasentajia ja aputyöntekijöitä aloittanut lakon palaten työhön maanantaina 6.5.1996 aamuvuoroon.
3) VR:n Helsingin vetokalustovarikolla oli 2.5.1996 kello 14.30 alkaen toimeenpantu työnseisaus, johon oli osallistunut veturiasentajia ja veturisähköasentajia. Työhön oli palattu 3.5.1996 kello 7.
4) 10.5.1996 kello 9 alkaen VR:n Helsingin vetokalustovarikolla oli ollut työnseisaus, johon oli osallistunut veturi-asentajia ja veturisähköasentajia, jotka olivat palanneet työhön 13.5.1996 aamuvuoroon.
5) 10.5.1996 kello 11.15 alkaen VR:n Riihimäen veturihuollossa oli ollut työnseisaus, johon oli osallistunut neljä veturiasentajaa, jotka olivat palanneet työhön maanantaina 13.5.1996.
Työtaisteluiden syyksi oli esitetty varikkoalan töitä koskevan palkkaliitteen mukaisia palkkausperusteita koskeva erimielisyys. Kun työnseisausten tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa sellaiseen työehtosopimuksen palkkausperusteita koskevan määräyksen soveltamiseen, että henkilökohtaiset palkat määräytyisivät sovitusta poikkeavasti, työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen palkkausperusteita koskeviin määräyksiin.
Rautatieläisten Liiton osasto n:o 25:n olisi tullut työehtosopimukseen sidottuna yhdistyksenä välttää työtaistelutoimenpiteitä. Paikallinen työnantaja oli vaatinut työtaistelun lopettamista 29.4.1996 toimeenpannun lakon johdosta suullisesti ja muiden työnseisausten osalta kirjallisesti. Hyvityssakon määrää harkittaessa oli otettava huomioon, että työtaistelut olivat toistuneet kielloista huolimatta.
Liitolta oli vaadittu työrauhan palauttamista puhelimitse 29.4.1996 noin kello 14, 2.5.1996 noin kello 15.20 ja myös 10.5.1996. Rautatieläisten Liitto vastasi työehtosopimukseen osallisena yhdistyksenä työrauhavelvoitteen rikkomisesta. Myös Rautatieläisten Liiton osalta työtaisteluiden toistumista oli pidettävä raskauttavana seikkana.
VASTAUS
Vaatimukset
Rautatieläisten Liitto, jonka lausumaan jutussa kuultu Rautatieläisten Liiton osasto n:o 25 osaltaan on yhtynyt, on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Perustelut
Kanteen kohdassa 1) tarkoitettuun työtaisteluun oli ottanut osaa yhteensä 105 työntekijää luottamusmiesten jatkaessa koko ajan työntekoa. Työhönpaluu oli tapahtunut 2.5.1996 aamuvuoroon. Työtaistelu oli jatkunut siten myös vappuna, mutta silloin työntekijöitä olisi ollut työssä vähemmin. Kohdassa 2) tarkoitettuun työtaisteluun oli ottanut osaa 105 työntekijää luottamusmiesten jatkaessa tällöinkin normaalisti työntekoaan. Työhönpaluu tapahtui maanantaina 6.5.1996, joten työtaistelu kesti yli viikonvaihteen, jolloin työntekijöitä olisi ollut vähemmin työvuorossa. Kohdassa 3) tarkoitettuun työtaisteluun oli osallistunut 40 - 50 työntekijää työhönpaluun tapahtuessa 3.5.1996 kello 7. Kohdassa 4) tarkoitettuun työtaisteluun otti osaa 37 työntekijää työhönpaluun tapahtuessa 13.5.1996 aamuvuoroon. Työtaistelu jatkui yli viikonvaihteen, jolloin työssä olisi ollut vähemmän työntekijöitä.
Kohdassa 5) tarkoitettuun työtaisteluun osallistui neljä työntekijää työhönpaluun tapahtuessa maanantaina 13.5.1996 aamuvuoroon.
Työtaistelujen syynä oli työehtosopimuksen ja sen soveltamisohjeiden soveltamiseen liittyvä tulkintariita. Työtaistelun tavoitteena oli ollut saada aikaan työehtosopimuksen mukainen soveltamiskäytäntö. Työtaistelu ei siten kohdistunut työehtosopimusmääräykseen vaan työnantajan työehtosopimuksen vastaiseen yksipuoliseen sopimustulkintaan. Kysymys liittyi uusien palkkausmääräysten käyttöönottoon.
Rautatieläisten Liitto ja VR-Yhtymä Oy olivat 14.3.1996 sopineet uusista palkkausperiaatteista. Näitä määräyksiä ei ollut kuitenkaan paikallisesti sovellettu siten kuin sopimuspuolet olivat tarkoittaneet. Työpaikalla oli laadittu mallityökuvaukset, jotka oli tehty yhteisymmärryksessä työntekijöiden edustajien kanssa. Tehdyillä mallityökuvauksilla ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä työnantajan päättäessä paikallisesti palkkaryhmittelystä. Tämän vuoksi työntekijöiden palkkaryhmä ei vastannut työehtosopimuksen edellyttämää tasoa. Eri työvaiheiden määrityksessä oli käytetty tilastopohjaa, jota työehtosopimuksen osapuolet eivät pitäneet oikeana eikä sitä ollut tarkoitettu sovellettavaksi palkkausperustetta määriteltäessä. Tästä sopimuspuolet olivat olleet yksimielisiä, mutta paikallinen työnantajataho oli kieltäytynyt tätä noudattamasta. Tavallaan erimielisyydessä oli kysymys myös siitä, ettei tytäryhtiö halunnut soveltaa emoyhtiön henkilöstöyksikön näkemyksiä.
Työehtosopimuksen 29 §:n soveltamisohjeissa määrättiin siitä, miten työn kokonaisvaativuus määriteltiin. Työn vaativuuteen liittyvä työntekijän palkkaryhmä määräytyi sen mukaan, mitä ko. työntekijä pääasiassa teki. Tällöin sovellettiin ns. 50 prosentin sääntöä. Ellei asiaa voitu ratkaista tämän mukaan palkkaryhmä määräytyi sen työnvaativuusryhmän mukaan, jonka työt edustivat suurinta osuutta. Ellei asiaa voitu tälläkään perusteella ratkaista, niin viime vaiheessa käytettiin tehtyjen töiden ajallisesti painotettua keskiarvoa. Työnantaja oli ryhtynyt paikallisesti soveltamaan jo ensi vaiheessa soveltamisohjeiden mukaan viimeisenä tulevaa periaatetta ja tällöin selkeästi ja tahallisesti rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.
Asiassa oli neuvoteltu työehtosopimusosapuolten välillä 8.5.1996 ja tällöin oli yksimielisesti todettu, että palkkaryhmiin sijoittelu edellytti tietoa siitä, mitä tehtäviä kukin henkilö teki ja minkä verran. Kun tätä seurantaa varten ei ollut vielä luotu järjestelmää, oli palkkaryhmiin sijoittelu tässä vaiheessa tehtävä sen käytettävissä olevan tiedon ja kokemuksen mukaan, mikä asianomaisella työnjohdolla oli alaistensa töistä. Tässä myös VR-Yhtymä Oy:n henkilöstöyksikkö myönsi, että paikallisesti oli käytetty väärää tietopohjaa kunkin työntekijän eri työtehtävistä ja niiden määristä. Tämän lisäksi osapuolet olivat todenneet, että kun henkilöiden sijoittelu oli paikallinen asia ja paikallisiin tietoihin perustuva, niin asian käsittely palautettiin ao. varikoille. Varikoilla ei kuitenkaan ollut noudatettu sopimusosapuolten yksimielistä neuvotteluohjetta. Tästä oli seurannut uusia työtaistelutoimenpiteitä.
Tällä uudella muistiolla oli aikaisempaa selkeämmin yhteisesti todettu, että palkkaryhmittely oli paikallisesti tehty väärin ja työehtosopimuksen vastaisesti. Tässä muistiossa sopijaosapuolet olivat kehottaneet käynnistämään välittömästi ja mielellään 17.5.1996 mennessä keskustelut uudelleen henkilöiden palkkaryhmittelystä. Muutokset oli määrä toteuttaa takautuvasti 1.5.1996. Työtuomioistuimen valmisteluistuntoon mennessä ei uusia keskusteluja ollut kuitenkaan käyty asianomaisilla varikoilla.
Työnantaja rikkoi selkeästi ja tahallisesti paikallisen työehtosopimuksen määräyksiä. Tämä myönnettiin 8.5. ja 13.5.1996 päivätyissä yksimielisissä muistioissa. Kun osapuolten näkemykset eivät olleet vaikuttaneet paikallisen työnantajan käyttäytymiseen, ei työntekijöille ollut jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin turvautua työtaistelutoimenpiteisiin. Vallitsevassa tilanteessa työtaisteluja oli pidettävä oikeutettuina.
Rautatieläisten Liitto oli kaikilla tavoin pyrkinyt edistämään työrauhan turvaamista. Liitto oli pyrkinyt neuvottelutoiminnallaan estämään työtaistelujen uusiutumisen, mikä ei ollut onnistunut paikallisen työnantajan tahallisen sopimusrikkomuksen jatkumisesta johtuen. Liitto oli täyttänyt valvontavelvollisuutensa.
Rautatieläisten Liiton osasto n:o 25:n pääluottamusmiehet olivat neuvotteluin pyrkineet turvaamaan työrauhaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Edelleen pääluottamusmiehet olivat kehottaneet työntekijöitä pysymään työpaikalla, mutta työntekijät eivät olleet luottaneet asioiden ratkeavan normaalilla neuvottelumenettelyllä.
Ammattiosastossa oli jäseniä yhteensä 260.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
VR:n Helsingin vaunuvarikolla, Helsingin vetokalustovarikolla ja Riihimäen veturihuollossa on 29.4. ja 13.5.1996 välisenä aikana toimeenpantu kanteessa kerrotut työtaistelut.
Työtaistelujen taustalla on ollut erimielisyys varikkoalan uuden palkkarakenteen mukaisten palkkojen määrittämisessä. Lakoilla on pyritty painostamaan työnantajaa toteuttamaan kysymyksessä olevien varikkojen työntekijöiden palkkaryhmiin sijoittelu työntekijäpuolen vaatimin tavoin. Työtaistelu on näin kohdistunut työehtosopimuksen palkkaryhmittelyä koskeviin määräyksiin.
Rautatieläisten Liiton osasto n:o 25 on työtaistelut toimeenpannessaan rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Rautatieläisten Liiton on ilmoitettu pyrkineen neuvottelutoiminnallaan edistämään työrauhan turvaamista. Ottaen erityisesti huomioon lakkojen toistumisen liiton toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rautatieläisten Liiton osasto n:o 25:n ja Rautatieläisten Liiton maksamaan hyvityssakkoa VR-Yhtymä Oy:lle, osaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 15 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 12 000 markkaa.
Lisäksi Rautatieläisten Liiton osasto n:o 25 ja Rautatieläisten Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan VR-Yhtymä Oy:n oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Tuulensuu, Vänttinen, PalankoLaaka ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Silvola.
Tuomio on yksimielinen.