Labor court fines unions for strike participation but dismisses claims against those unaware of the strike.

Maan eri puolilla toimivien ammattiosastojen jäseniä oli ollut lakossa vuorokauden tarkoituksenaan painostaa työnantajaa luopumaan eräässä toimipisteessä käyttöön otetusta erimielisyyttä aiheuttaneesta työvuorosta. Lisäksi lakko oli toimeenpantu vastalauseeksi työnantajan suunnitelmille irtisanoa saman toimipisteen työntekijöitä.

Kahteen ammattiosastoon kuuluvia jäseniä oli ollut uudelleen lakossa vuorokauden ajan. Myös tämän lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan kiistanalaisen työvuoron käyttämisestä.

Lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosastoista ne, joiden asettamia luottamusmiehiä oli osallistunut lakkoon, tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että ne ammattiosastoista, joiden luottamusmiehiä ei ollut osallistunut lakkoon, olisivat syyllistyneet asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin. Näitä ammattiosastoja vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Työntekijäliitto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Vastaaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Kuultavat Varkauden Automiehet ry Pieksämäen Automiehet ry AKT:n Kuopion osasto 16 ry Iisalmen Autoalantyöntekijät ry Kajaanin Seudun Automiehet ry Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry Tampereen Automiehet ry Keski-Hämeen Automiehet ry Seinäjoen Automiehet ry Mikkelin Automiehet ry Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry Lappeen Automiehet ry Imatran Autoalantyöntekijät ry Savonlinnan ja Ympäristön Automiehet ry Lahden Autoalan Työntekijät ry AKT Jyväskylän osasto 8 ry Hämeenlinnan Automiehet ry Riihimäen ja Ympäristön Automiehet ry Oulun Seudun Autoalantyöntekijät ry Kuusamon Automiehet ry Kemijärven Auto- ja Huoltomiehet ry Rovaniemen Kuljetustyöntekijät ry Kokkolan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijät ry Raahen ja Ympäristön Automiehet ry Kalajokilaakson Auto- ja Öljyalantyöntekijät ry Tornion Kuljetustyöntekijät ry Kemin Autoalantyöntekijät ry Turun Autoalantyöntekijät ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 17.10.1995 allekirjoitetussa kuormaautoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia liittojen välillä sovitulla tavalla:

- Yleissopimus 15.5.1946

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 14.6.1991 siihen 12.2.1995 sovittuine muutoksineen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Työtuntijärjestelmä, ajopäiväkirja ja työtuntiluettelo

1. Kaksiviikkojakson työtuntijärjestelmän tulee olla vähintään yhtä viikkoa ennen jakson alkamista työntekijäin tiedossa ja siitä on käytävä selville päivittäisen työajan alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.= = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE I

Vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja sen edellä mainittujen ammattiosastojen velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Autoalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen.

Perustelut

Transpoint Oy Ab:n palveluksessa eri puolilla Suomea sijaitsevissa toimipisteissä olevat kuljettajat olivat olleet lakossa 30.4.1996 kello 6 - 1.5.1996 kello 6. Lakkoon olivat osallistuneet lähes kaikki työvuorossa olleet työntekijät. Lakossa oli ollut yhteensä 355 työntekijää.

Myös kaikkien edellä mainittujen ammattiosastojen nimeämät luottamusmiehet lukuun ottamatta AKT:n Kuopion osasto 16 ry:n, Iisalmen Autoalantyöntekijät ry:n, Tornion Kuljetustyöntekijät ry:n, Kemin Autoalantyöntekijät ry:n ja Rovaniemen Kuljetustyöntekijät ry:n nimeämiä luottamusmiehiä olivat olleet lakossa. Lahden Autoalan Työntekijät ry:llä ei ollut ollut nimettyä luottamusmiestä. AKT:n Kuopion osasto 16 ry:n ja Iisalmen Autoalan työntekijät ry:n nimeämä pääluottamusmies oli kuitenkin jäljempänä selvitettävällä tavalla estänyt kuljettajien työnteon.

Luottamusmiesten yhdysmiehenä toimivan yhtiön päätoimisen luottamusmiehen ilmoituksen mukaan lakot jatkuvat, ellei asiassa menetellä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n vaatimalla tavalla. Luottamusmiesten yhdysmies oli Mikkelin Automiehet ry:n nimeämä.

Transpoint Oy Ab:n työntekijöiden luottamusmiesten yhdysmies oli 17.4.1996 soittanut aluejohtajalle ja ilmoittanut, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kanta asiassa oli se, jonka luottamusmies oli edellisenä päivänä ilmoittanut. Luottamusmiesten yhdysmies oli myös todennut työntekijöiden hyväksyvän vain tunnin ruokatauon. Luottamusmiesten yhdysmies oli 19.4.1996 soittanut uudelleen aluejohtajalle ja vaatinut työvuorolistan muuttamista sekä toistanut työntekijöiden ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kannan asiassa.

Työntekijöiden ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kanta työvuorolistan muuttamiseen oli tuotu uudestaan esille 22.4.1996 käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Tässä yhteydessä luottamusmiesten yhdysmies ja Kajaanin toimipaikan luottamusmies olivat uudistaneet aikaisemmin esitetyt vaatimukset ja uhanneet lakolla, ellei vaatimuksiin suostuta. Luottamusmies oli neuvotteluissa ilmoittanut kielteisen kannan työnantajan ilmoittamaan kolmen työntekijän irtisanomiseen.

Työvuorolistasta oli neuvoteltu 25.4.1996 Kuopiossa. Luottamusmiesten yhdysmies oli jälleen uhannut lakolla ja toistanut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n lakimiesten kannan asiaan.

Yhtiön liikennejohtaja oli 26.4.1996 kello 17.40 soittanut luottamusmiesten yhdysmiehelle ja pyytänyt työntekijäpuolta laatimaan 29.4.1996 kello 16:een mennessä oman esityksensä työtuntijärjestelmäksi. Luottamusmiesten yhdysmies oli luvannut välittää tiedon Kajaanin toimipaikan luottamusmiehelle.

Asiasta oli neuvoteltu paikallisesti aamupäivällä 29.4.1996. Näissä neuvotteluissa Kajaanin toimipaikan luottamusmies oli edelleen uhannut lakolla. Työntekijät olivat esittäneet noudatettavaksi samaa työtuntijärjestelmää kuin ennen yhteistoimintamenettelyn alkamista. Työnantaja oli iltapäivällä asettanut nähtäville uuden työvuorolistan, johon ei ollut tehty työntekijöiden vaatimia muutoksia. Luottamusmiesten yhdysmies oli tämän jälkeen soittanut työnantajan edustajalle ja ilmoittanut työnantajan vastaavan nyt seurauksista. Luottamusmiesten yhdysmies oli soittanut myös liikennejohtajalle 29.4.1996 kello 17.15 ja esittänyt pettymyksensä työn-antajan tapaan tulkita voimassa olevia sopimuksia. Luottamusmiesten yhdysmies oli myös todennut, ettei hän taannut työrauhaa. Liikennejohtaja oli kehottanut luottamusmiesten yhdysmiestä tekemään kaikkensa työrauhan säilyttämiseksi.

Yhtiön Turun toimipisteen luottamusmies oli illalla 29.4.1996 ilmoittanut tuotantopäällikölle Turun toimipaikan työntekijöiden aloittavan lakon aamulla 30.4.1996. Lakon syyksi hän oli ilmoittanut Kajaanin toimipaikan työntekijöiden tukemisen.

Joensuun toimipaikan luottamusmies oli aamulla 30.4.1996 kello 6 ilmoittanut kuljetusesimiehelle lakon alkaneen. Hän oli samalla todennut, että lakolla tuettiin Kajaanin toimipisteessä syntynyttä työvuorokiistaa. Joensuun toimipisteen luottamusmies toimi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n päättävissä elimissä ja hän oli muun muassa liiton kuorma-autojaoston ja työehtosopimusneuvottelukunnan jäsen.

Kuopion toimipisteen pääluottamusmiehelle aluejohtaja oli 29.4.1996 kello 19.30 muistuttanut työrauhavelvollisuudesta. Kuopion toimipisteen pääluottamusmies oli ilmoittanut lakkokäskyn tulleen Helsingistä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:ltä sekä luottamusmiesten yhdysmieheltä. Kuopion toimipisteen pääluottamusmies oli ollut keskeyttämässä töitä Kuopion terminaalissa 30.4.1996 kello 4 poistamalla kuljettajia terminaalista.

Luottamusmiesten yhdysmies oli 29.4.1996 noin kello 23 ilmoittanut aluejohtajalle lakon kestävän yhden vuorokauden. Hän oli samassa yhteydessä todennut, että asiaan palataan vapun jälkeen ja että lakkoilu tulee jatkumaan, ellei asiassa toimita työntekijäpuolen vaatimalla tavalla. Luottamusmiesten yhdysmies oli jälleen kerran ilmoittanut, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n lakimiehet olivat heidän vaatimustensa takana.

Työnantajan edustajat olivat kaikissa neuvotteluvaiheissa muistuttaneet työntekijöiden neuvottelijoita työrauhavelvoitteen olemassaolosta ja ilmoittaneet pitävänsä lakolla uhkailuja laittomina ja vaatineet niiden lopettamista.

Sen jälkeen kun Autoliikenteen Työnantajaliitto oli saanut tiedon yhteistoimintaneuvotteluissa 22.4.1996 esitetystä lakkouhkauksesta, oli Autoalan Työnantajaliitto samana päivänä noin kello 15.30 lähettänyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n toimistoon telefaxilla kirjeen, jossa työntekijäliittoa oli kehotettu ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin laittoman lakon estämiseksi sekä laittoman lakkouhan poistamiseksi. Työnantajaliiton toimitusjohtaja oli 23.4.1996 muistuttanut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimussihteeriä työrauhavelvoitteesta ja kehottanut työntekijäliittoa huolehtimaan työrauhan säilymisestä. Autoliikenteen Työnantajaliitto oli lakkouhkailujen uusiuduttua lähettänyt työntekijäliiton toimistoon 26.4.1996 noin kello 14 kirjeen, jossa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:tä oli vaadittu huolehtimaan laittomien työtaistelutoimien lopettamisesta ja siitä, ettei uhattu lakko ala.

Autoliikenteen Työnantajaliiton toimitusjohtajan ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n vastaavan lakimiehen välillä 29.4.1996 käydyssä puhelinkeskustelussa Autoliikenteen Työnantajaliiton edustaja oli muistuttanut työrauhavelvoitteesta ja kehottanut työntekijäliittoa huolehtimaan työrauhan säilymisestä. Samansisältöinen keskustelu oli käyty mainittujen henkilöiden välillä myös 2.5.1996 noin kello 16.15, jolloin esillä oli ollut lakkojen uusiutuminen.

Toimeenpantu lakko ja esitetty uhkaus lakkoilun jatkumisesta olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta ja oikeutta ottaa toimeen ja erottaa koskeviin määräyksiin sekä kuorma-autoalan työehtosopimuksen työtuntijärjestelmää koskeviin määräyksiin.

VASTAUS

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut Autoliikenteen Työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja edellä mainittujen ammattiosastojen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Transpoint Oy Ab:n työntekijöiden toimeenpanemalla työnseisauksella oli haluttu osoittaa mieltä yhtiön aluejohtajan harjoittamalle ja toimitusjohtajan hyväksymälle epäinhimilliselle henkilöstöpolitiikalle ja näiden työnantajan edustajien yhteen työntekijään kohdistamille, aiempaan riitaan liittyville kostotoimenpiteille.

Aluejohtajan määräyksestä Kajaanin toimipisteen työsuojeluvaltuutetun vuoden mittaista yhteisesti sovittua rangaistuslomautusta oli huhtikuussa 1996 jatkettu vastoin aikaisemmin sovittua. Luottamusmiesten yhteisen kannan vuoksi toimitusjohtaja oli vaikeiden neuvottelujen jälkeen suostunut peruuttamaan työsuojeluvaltuutetun laittoman lomautuksen. Kostona tästä ilmeisesti nöyryytykseksi koetusta tilanteesta aluejohtaja oli laadituttanut Kajaanin toimipisteen työnjohdolla työsuojeluvaltuutetulle työvuorolistan, jonka mukaan työsuojeluvaltuutettu aikaisemman yhdenjaksoisen työrupeaman asemesta aloitti työt aamulla kello 5 ja lopetti ne kello 9. Tämän jälkeen hänellä oli työnantajan palkattomaksi ilmoittama tauko kello 19:ään saakka, minkä jälkeen hän oli jälleen työssä kello 23:een asti.

Kajaanin toimipisteen luottamusmies ja luottamusmiesten yhdysmies olivat työntekijöiden edustajina asiaa koskeneissa neuvotteluissa jo ensimmäisen kuvatunlaisen työvuorojärjestelmän voimassaollessa esittäneet vaatimuksen työvuorolistan inhimillistämiseksi. Työntekijät olivat esittäneet ehdotuksen, jonka mukaisesti menetellen työvoiman tarve olisi ollut täsmälleen sama kuin työnantajan toteuttamalla tavalla ilman lisäkustannuksia. Työnantajan edustajat olivat kuitenkin kieltäytyneet keskustelemasta muusta vaihtoehdosta.

Kun tieto työnantajan asenteesta ja kohtuuttomasta menettelystä oli levinnyt yhtiön työntekijöiden keskuuteen, oli suuttumus ollut voimakasta. Työntekijät olivat halunneet osoittaa mieltä työnantajan epäinhimillistä kostoa vastaan. Tämä tilanne oli syntynyt vasta 30.4.1996 käytyjen keskustelujen päätteeksi.

Ennen viimeksi mainittua ajankohtaa Kajaanin toimipaikan luottamusmies ja luottamusmiesten yhdysmies olivat koettaneet ratkaista ongelmaa sovinnollisesti. Auto- ja Kuljetus-alan Työntekijäliitto AKT:n edustajina liiton sopimussihteeri ja vastaava lakimies olivat kieltäneet ehdottomasti työntekijöitä ryhtymästä työnseisaukseen työnantajaliiton otettua asian johdosta yhteyttä työntekijäliittoon. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n edustajat olivat kehottaneet luottamusmiehiä neuvottelemaan tilanteesta ja tämä oli ilmoitettu myös Autoliikenteen Työnantajaliiton toimitusjohtajalle. Neuvottelujen kariuduttua työntekijöiden suuttumukselle ei ollut voitu tehdä mitään ja työnantajan harjoittama kostotoiminta työsuojeluvaltuutettua kohtaan oli saanut aikaan mielenilmauksen, joka oli purkautunut vuorokauden mittaisena työnseisauksena.

Työntekijät eivät olleet vaatineet työnseisauksella mitään työnantajalta eikä työnseisaus ollut millään tavoin kohdistunut työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksittäiseen määräykseen. Työntekijät eivät missään vaiheessa olleet kiistäneet työnantajan työnjohto-oikeutta, vaan he olivat esittäneet inhimillisempää vaihtoehtoehtoa yhteistoimintalain mukaan neuvoteltavassa asiassa. Työnantaja oli todennäköisesti rikkomalla yhteistoimintalain 7 §:ää toimeenpannut erään työntekijän kohdalla työaikamuutoksen, jollaista ei ollut koskaan aikaisemmin käytetty yhtiössä eikä siihen olisi ollut tarvetta nytkään. Lakko oli johtunut työnantajan muuttuneesta henkilöstöpolitiikasta, joka oli otettu käyttöön uuden toimitusjohtajan aikana.

Transpoint Oy Ab:n puolesta toimineet työnantajan edustajat eivät olleet halunneet edes keskustella yhteistoimintalain tarkoittamassa hengessä työaikamuutoksista, jotka oli jo otettu käyttöön ilman edeltävää neuvottelua. Tämä oli osaltaan aiheuttanut yhtiön työntekijöiden mielenilmaisun synnyn.

Transpoint Oy Ab toimi koko Suomen alueella. Mielenosoitus- luonteisen työnseisauksen syntymisen syyt olivat Kajaanin toimipisteessä. Yhdelläkään ammattiosastoista ei ollut ollut tiedossa, että Transpoint Oy Ab:ssä olisi ollut mitään erimielisyyksiä saati sitten edes uhkaa työnseisauksesta. Edes yhtiön palveluksessa olevilla työntekijöillä ei ollut ollut tietoa työnseisauksesta ennen kuin 30.4.1996 illalla. Ammattiosastoilla ei ollut ollut mitään mahdollisuutta estää työnseisauksen toimeenpanemista. Ammattiosastot eivät olleet millään tavoin laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan. Ne ammattiosastot, joiden nimeämät luottamusmiehet eivät olleet osallistuneet työnseisaukseen, eivät ainakaan olleet syyllistyneet valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimussihteeri oli välittömästi työtaistelu-uhasta tiedon saatuaan ollut yhteydessä Kajaanin toimipaikan luottamusmieheen ja luottamusmiesten yhdysmieheen. Työntekijäliiton sopimussihteeri oli kieltänyt työtekijöitä ryhtymästä mihinkään työtaistelutoimenpiteisiin, koska työnantajaliiton toimitusjohtajan kanssa käydyssä keskustelussa oli nimenomaisesti sovittu siitä, että asiasta olisi syytä neuvotella.

Työnantajan menettelyä kuvasi se, että Kajaanin toimipaikan luottamusmies oli kutsuttu neuvotteluun vapaapäivänään 26.4.1996. Jo tätä ennen luottamusmies oli useaan otteeseen pyrkinyt neuvottelemaan asiasta työnantajan edustajan kanssa. Kun luottamusmies ei ollut ollut halukas neuvottelemaan vapaapäivänään, oli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n vastaava lakimies kehottanut häntä ottamaan yhteyttä työnantajaan neuvottelujen aloittamiseksi. Näin asiassa oli menetelty.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:llä ei ollut ollut mahdollisuuksia estää työnseisausta ja liitto oli tehnyt kaiken mahdollisen työrauhan turvaamiseksi.

KANNE II

Vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut Kajaanin Seudun Automiehet ry:n ja Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry:n sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Kajaanin Seudun Automiehet ry:n, Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Transpoint Oy Ab:n Kajaanin ja Joensuun toimipisteissä työskentelevät kuorma-autonkuljettajat olivat toimeenpanneet lakon 6.6.1996 kello 5 alkaen. Lakko oli kestänyt vuorokauden ja päättynyt 7.6.1996 kello 5. Kajaanin toimipisteessä lakkoon oli osallistunut kuusi kuljettajaa ja Joensuun toimipisteessä 33 kuljettajaa. Kajaanin toimipisteen luottamusmies ei ollut osallistunut lakkoon, mutta sen sijaan Joensuun toimipisteen luottamusmies oli osallistunut lakkoon.

Lakon syynä oli ollut työtuntijärjestelmän sisältöä koskeva erimielisyys ja kuljettajien irtisanominen yhtiön Kajaanin toimipisteessä. Kyse oli samasta asiasta, jota jo aikaisemmin vireille pantu kanne asiassa Dnro 43/96 koski.

Kiistanalainen työvuorolista oli käytössä yhtiön Seinäjoen ja Oulun toimipaikoissa ja sitä sovellettiin myös Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäseniin. Työvuoro Kajaanissa oli kello 5 - 9 ja 19 - 23, koska työtä ei voitu muuten sopivasti järjestää. Tätä vuoroa Kajaanissa teki kaksi työntekijää kaksi kertaa viikossa.

Lakon toimeenpanolla työntekijät olivat pyrkineet painostamaan työnantajaa muuttamaan työtuntijärjestelmää mieleisekseen ja luopumaan suunnitelluista irtisanomisista. Lakko ja esitetyt uhkaukset lakkoilun jatkumisesta olivat kohdistuneet työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen määräyksiin, jotka koskivat työnantajan oikeutta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Lisäksi lakko oli kohdistunut kuormaautoalan työehtosopimuksen työtuntijärjestelmää koskeviin määräyksiin.

Lakon alettua 6.6.1996 yhtiön aluejohtaja oli ollut puhelin-yhteydessä Kajaanin toimipaikan luottamusmieheen ja Joensuun toimipaikan luottamusmieheen. Kajaanin toimipaikan luottamusmies oli todennut lakon syyksi "kyllähän sinä tiedät". Sen sijaan Joensuun toimipaikan luottamusmies oli ilmoittanut lakon syyksi kiistanalaisen työvuorolistan ja todennut aluejohtajalla olevan vallan päättää listan käyttämisestä. Luottamusmies oli myös ilmoittanut, että kun työvuorolista poistuu, myös lakkoilu asiasta loppuu. Edelleen luottamusmies oli ilmoittanut, että työntekijät vastustavat kyseisen työvuoron käyttämistä, koska sitä ei ollut ennenkään käytetty Kajaanissa. Työntekijät eivät luottamusmiehen ilmoituksen mukaan myöskään halunneet, että työvuorolistan käyttöä laajennettaisiin yhtiön muihin toimipisteisiin.

Työnantajan tietoon oli lisäksi saatettu, että lakkoilu asiassa tulisi jatkumaan yhtiön Varkauden ja Kuopion toimipaikoissa.

Aluejohtaja oli luottamusmiesten kanssa käymissään puhelinkeskusteluissa ilmoittanut lakon olevan laiton ja kehottanut luottamusmiehiä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Autoliikenteen Työnantajaliitosta oli aamulla 6.6.1996 kello 9.43 lähetetty Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n toimistoon telefaxilla kirje, jossa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:tä oli edellytetty estämään seuraavalla viikolla toimeen pantavaksi uhatun lakon toteutuminen. Samana aamuna kello 9 Autoliikenteen Työnantajaliiton lakimies oli kehottanut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n vastaavaa lakimiestä ryhtymään välittömästi toimiin työrauhan palauttamiseksi. Mainittu työntekijäliiton edustaja oli soittanut asiasta heti liiton sopimussihteerille, joka oli myöhemmin kertonut työnantajaliiton toimitusjohtajalle olleensa yhteydessä asianosaisiin ja kehottaneensa heitä tulemaan töihin.

Kun työnantajapuoli oli 7.6.1996 saanut tiedon lakkojen mahdollisesta jatkumisesta, oli työnantajaliitosta lähetetty työntekijäliiton toimistoon telefaxilla kirje, jossa oli selvitetty lakon uhkaa ja edellytetty toimenpiteitä tämän johdosta. Työntekijäliiton sopimussihteeri oli soittanut myöhemmin työnantajaliiton toimitusjohtajalle ja ilmoittanut olleensa yhteydessä työntekijöihin. Sopimussihteeri oli myös ilmoittanut, ettei uutta lakkoa tulisi. Jo aikaisempien lakkojen johdosta käytyjen keskustelujen yhteydessä työnantajaliiton toimitusjohtaja oli 2.5.1996 kehottanut työntekijäliiton vastaavaa lakimiestä huolehtimaan siitä, että lakot eivät uusiudu.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ei mitä ilmeisimmin ollut pyrkinyt estämään nyt toimeenpantua lakkoa, vaan lakko oli ilmeisesti toimeenpantu juuri työntekijäliiton kehotuksesta. Työrauhan säilymistä koskevista lukuisista vaatimuksista huolimatta lakot olivat jatkuneet, vaikka asiassa oli työrauhakanne vireillä työtuomioistuimessa.

VASTAUS

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vastauksessaan, johon Kajaanin Seudun Automiehet ry ja Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry ovat osaltaan yhtyneet, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lisäksi vaatinut Autoliikenteen Työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan työntekijäliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua päätöksen julistamisesta lukien.

Perustelut

Kanteessa tarkoitetut työtaistelutoimenpiteet eivät olleet kohdistuneet mihinkään työehtosopimuksen määräyksiin eivätkä työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Työnseisauksella toimipisteiden työntekijät olivat osoittaneet mieltään Transpoint Oy Ab:n harjoittamaa henkilöstöpolitiikkaa kohtaan.

Ammattiosastoilla ei ollut ollut mitään tietoa toimeenpannuista työnseisauksista. Kysymys oli ollut mielenilmauksista, joiden toimeenpano oli tapahtunut ilman etukäteen tehtyä suunnitelmaa. Ammattiosastoilla ei ollut ollut käytännössä mitään mahdollisuutta estää työnseisausten toimeenpanemista.

Autoliikenteen Työnantajaliiton edustaja oli 6.6.1996 kello 9 ilmoittanut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n vastaavalle lakimiehelle kanteessa tarkoitetuista työnseisauksista. Vastaava lakimies oli ottanut välittömästi yhteyttä liiton sopimussihteeriin ja kehottanut tätä ryhtymään toimenpiteisiin käynnissä olevan työnseisauksen lopettamiseksi. Näin sopimussihteeri oli menetellyt ja kehottanut luottamusmiehiä toimimaan työrauhan palauttamiseksi. Lakko olikin päättynyt aamulla 7.6.1996.

Työnantajaliitto oli 7.6.1996 lähettänyt työntekijäliitolle valvontakirjeen, jonka mukaan Transpoint Oy Ab:n tietoon oli saatettu, että ainakin Kuopion ja Varkauden toimipisteissä järjestettäisiin laiton lakko seuraavalla viikolla. Tämän kirjeen johdosta työntekijäliiton sopimussihteeri oli välittömästi ollut yhteydessä luottamusmiesten yhdysmieheen ja molempien toimipisteiden luottamusmiehiin. Edellä mainitulla viikolla ei työtaistelutoimenpiteitä näissä toimipisteissä ollut järjestetty.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT pystyi siten estämään työnseisausten toteutumisen, kunhan liitolla vain etukäteen oli tieto aiotuista työnseisauksista. Jos kysymys oli käynnissä olevasta työnseisauksesta, ei työntekijäliitolla ollut käytännössä mahdollisuuksia työrauhan palauttamiseksi saman päivän aikana. Vaikka Transpoint Oy Ab:n työntekijöiden työnseisaukset eivät olleet kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin, oli työntekijäliitto kuitenkin pyrkinyt ylläpitämään työrauhaa ja ratkaisemaan työntekijöiden mieliä kuohuttavan tilanteen neuvottelemalla asiasta työnantajaliiton kanssa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Transpoint Oy Ab:n palveluksessa eri puolilla maata sijaitsevissa toimipisteissä työskentelevät kuorma-autonkuljettajat ovat olleet lakossa 30.4.1996 kello 6 - 1.5.1996 kello 6. Lakkoon on osallistunut yhteensä 355 työntekijää.

Ennen edellä mainittua lakkoa työnantajan edustaja on yhtiön Kajaanin toimipisteessä 15.4.1996 aloitetuissa yhteistoimintaneuvotteluissa muun muassa esitellyt uuden työvuorolistan ja ilmoittanut henkilöstön vähennystarpeesta. Heti tilaisuuden jälkeisenä päivänä Kajaanin toimipisteen työntekijöiden luottamusmies on ilmoittanut, että työntekijät eivät hyväksy työnantajan esittämää työtuntijärjestelmää yhden työvuoron osalta, koska työvuoroon merkitty päivätauko on liian pitkä. Luottamusmiehen mukaan työntekijät hyväksyvät ainoastaan tunnin pituisen ruokatunnin kysymyksessä olevassa työvuorossa. Luottamusmies on myös ilmoittanut tekevänsä kaikkensa työvuorolistan muuttamiseksi ja irtisanomisten estämiseksi. Yhtiön työntekijöiden luottamusmiesten yhdysmies on tämän jälkeen työnantajan edustajan kanssa käymissään keskusteluissa uudistanut työntekijäpuolen kannan työvuorolistan muuttamiseen.

Huhtikuun 22. päivänä 1996 pidetyssä yhteistoimintaneuvottelussa luottamusmiesten yhdysmies on ilmoittanut uudelleen, että työntekijät eivät hyväksy kysymyksessä olevaa yhtä työvuoroa ja että ellei tähän tehdä muutosta, työntekijäpuoli ei takaa työrauhan säilymistä Kajaanissa eikä muuallakaan. Kajaanin toimipisteen luottamusmies on yhtynyt tähän luottamusmiesten yhdysmiehen kantaan. Lisäksi Kajaanin toimipisteen luottamusmies on todennut, että työnantajan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä toteutettaviksi ilmoittamat kolmen työntekijän irtisanomiset ovat perusteettomia.

Kajaanin toimipisteen luottamusmiehen sekä luottamusmiesten yhdysmiehen ja työnantajan edustajien välillä tämän jälkeen käydyissä useissa neuvotteluissa ei työvuorolistan muuttamisesta ole päästy yksimielisyyteen. Sen jälkeen kun työnantaja oli 29.4.1996 iltapäivällä laittanut kiistanalaisen työvuoron sisältävän työvuorolistan nähtäville, on luottamusmiesten yhdysmies ilmoittanut työnantajalle työnantajan vastaavan seuraamuksista. Samana päivänä luottamusmiesten yhdysmies on myös ilmoittanut työnantajan edustajalle, että hän ei takaa työrauhaa.

Transpoint Oy Ab:n Turun toimipisteen työntekijöiden luottamusmies on 29.4.1996 ilmoittanut työnantajan edustajalle työntekijöiden aloittavan lakon aamulla 30.4.1996. Lakon syyksi luottamusmies on ilmoittanut Kajaanin toimipaikan työntekijöiden tukemisen. Myös yhtiön Joensuun toimipisteen luottamusmies on 30.4.1996 aamulla kello 6 ilmoittanut työn-antajan edustajalle lakon alkamisesta. Lakon syyksi luottamusmies on ilmoittanut Kajaanin toimipisteen työntekijöiden tukemisen syntyneessä työvuorokiistassa.

Edellä mainittujen lakkojen pääasiallisena tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa luopumaan yhtiön Kajaanin toimipisteessä käyttöönotetun työtuntijärjestelmän kiistanalaisen työvuoron käyttämisestä. Lisäksi lakko on toimeenpantu vastalauseeksi työnantajan suunnittelemille Kajaanin toimipisteen työntekijöiden irtisanomisille. Lakot ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen määräykseen, joka koskee työnantajan oikeutta määrätä työn johtamisesta sekä oikeutta ottaa ja erottaa työntekijä.

Edellä mainittujen ammattiosastojen, joiden asettamat luottamusmiehet ovat osallistuneet lakkoon, ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi tai lopettamiseksi. Kysymyksessä olevat ammattiosastot vastaavat lisäksi luottamusmiestensä osallistumisesta lakkoon. Mainitut ammattiosastot ovat siten 30.4.1996 alkaneen lakon yhteydessä syyllistyneet työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

AKT:n Kuopion osasto n:o 16 ry:n ja Iisalmen Autoalantyöntekijät ry:n yhteinen pääluottamusmies on illalla 29.4.1994 yhtiön Kuopion toimipisteessä kertonut työntekijöille seuraavana päivänä toimeenpantavasta lakosta. Hän on myös 30.4.1996 ennen lakon alkamista ollut työpaikalla Kuopiossa. Hänen ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin tiedossaan olleen lakon alkamisen estämiseksi, vaan hän on päinvastoin toimenpiteillään vaikuttanut siihen, että työvuorossa olleet työntekijät ovat ryhtyneet lakkoon. AKT:n Kuopion osasto 16 ry ja Iisalmen Autoalan työntekijät ry vastaavat tästä pääluottamusmiehen menettelystä ja mainitut ammattiosastot ovat siten myös vastuussa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että Lahden Autoalantyöntekijät ry, Rovaniemen Kuljetustyöntekijät ry, Tornion Kuljetustyöntekijät ry ja Kemin Autoalantyöntekijät ry olisivat saaneet tiedon lakosta siten, että ammattiosastoilla tai niiden edustajilla olisi ollut mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai lopettamiseksi. Mainittujen ammattiosastojen ei näin ollen voida katsoa syyllistyneen asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Yhtiön Kajaanin ja Joensuun toimipaikkojen kuorma-autonkuljettajat ovat olleet uudestaan lakossa 6.6.1996 kello 5 - 7.6.1996 kello 5. Tähän lakkoon on osallistunut 6 Kajaanin Seudun Automiehet ry:n jäsentä ja 33 Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry:n jäsentä. Muiden työntekijöiden ohella lakossa on ollut myös Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry:n luottamusmies. Myös tämän lakon tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa luopumaan Kajaanin toimipisteessä käyttöön otetusta erimielisyyttä aiheuttaneesta työvuorosta. Lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Kajaanin Seudun Automiehet ry:n ja Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry:n, joilla aikaisemmin toimeenpantujen lakkojen perusteella on ollut syytä otaksua lakkojen uusiutuvan, ei ole näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi tai niiden pikaiseksi lopettamiseksi. Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry vastaa lisäksi luottamusmiehensä osallistumisesta tähän lakkoon.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla ammattiosastot maksamaan Autoliikenteen Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta seuraavasti:

Lisäksi työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Autoliikenteen Työnantajaliitolle 15 000 markkaa.

Lahden Autoalantyöntekijät ry:tä, Rovaniemen Kuljetustyöntekijät ry:tä, Tornion Kuljetustyöntekijät ry:tä ja Kemin Autoalantyöntekijät ry:tä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Lahden Autoalantyöntekijät ry, Rovaniemen Kuljetustyöntekijät ry, Tornion Kuljetustyöntekijät ry ja Kemin Autoalantyöntekijät ry pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Tuulensuu, K. Rautiainen, Korpela ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.