Labor court dismisses union claim for higher pay scale due to missed collective agreement deadline.

Kaupungin palveluksessa olevan psykologin palkkaluokan tarkistamisesta oli käyty paikalliset neuvottelut ja palkkausasia oli ollut esillä myös pääsopimuksen mukaisissa keskusneuvotteluissa. Näistä neuvotteluista laadittuun pöytäkirjaan oli otettu myös neuvottelujen päättymistä koskeva kohta, eikä viranhaltijapuolta edustaneille järjestöille siten ollut voinut jäädä epäselvyyttä siitä, että neuvottelut oli katsottu pääsopimuksessa tarkoitetuin tavoin päättyneiksi.

Nyt vireille pantu kanne koski samaa asiaa, joka jo oli ollut käsiteltävänä keskusneuvotteluissa. Koska kannetta työtuomioistuimessa ei ollut pantu vireille pääsopimuksen mukaisessa määräajassa keskusneuvottelujen päättymisestä, oli puhevalta asiassa menetetty.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

TUOMIO

Kantaja, Suomen Psykologiliitto ry

Vastaaja, Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuultava, Nokian kaupunki

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa 1994 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU

PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 §

Nimike ja tehtävät palkkausperusteena

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkka määräytyy palkkaluokittelussa mainitun nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 §

Palkkaluokka-asteikon soveltaminen

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokkaa palkkaluokittelun rajoissa määrättäessä on noudatettava tarkoituksenmukaista palkkausporrastusta siten, että vaativampia ja/tai vastuullisempia kuten esimiestehtäviä suorittavat sijoitetaan asteikon rajoissa muita korkeampiin palkkaluokkiin. Samoin ne, joilla on muita sopivampi koulutus ja/tai perehtyneisyys asianomaisiin tehtäviin ja/tai pysyväisluontoisesti hankalammat työolosuhteet, pyritään sijoittamaan muita korkeampiin palkkaluokkiin. Johtavassa asemassa tai muutoin esimiestehtävissä toimivan palkkaluokkaa harkittaessa on lisäksi otettava huomioon asian-omaisen kunnan/kuntainliiton ja yksikön koko.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Kunnan tai kuntainliiton ao. viranomaisen pitää ensin määritellä erikseen jokaiselle viranhaltijalle/työntekijälle palkkaryhmä, jota sovelletaan, ja sen jälkeen harkita palkkaluokka palkkaryhmän ja asteikon rajoissa. Asteikkoa käytettäessä tulee kiinnittää huomiota työn vaativuuden ja vastuullisuuden yms. tekijöiden ohella mm. tehtävien monipuolisuuteen, edellytetyn koulutuksen pituuteen sekä asemaan organisaatiossa (esim. esimiestehtävät). Pidemmän koulutuksen saaneet vaativammissa tehtävissä toimivat sijoitetaan käytettävissä olevan palkka-asteikon ylempiin palkkaluokkiin.

Palkkaluokan valinta on pyritty yksilöimään asteikon puitteissa siten, että palkkaluokan valitseminen ei ole täysin vapaassa harkinnassa, vaan se on sidottu virkaehtosopimuksen määräyksillä. Sopimuksen mukaista ei ole, että ao. viranomainen tekisi yleispäätöksen esim. palkkaluokittelun asteikon ylä- tai alarajan käyttämisestä tai että palkkausperusteena käytetään pelkästään palvelusajan pituutta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 4

KUNNALLISTEN VIRANHALTIJOIDEN JA KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKALUOKITTELU

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PSYKOLOGIT SEKÄ KUNTOUTUS- JA TERAPIAHENKILÖSTÖ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 03 00 17 1

Psykologi, jolla on tehtävään soveltuva erikoiskoulutus Y 32 - 34 pl

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa 1995 - 1996 on muutoin vastaavan sisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty, mutta palkka-, palkkaluokkaja palkkaluokittelukäsitteiden asemesta määräyksissä puhutaan peruspalkasta ja palkkahinnoittelusta.

Viimeksi mainitun sopimuksen liitteenä 4 olevan palkkahinnoittelun kysymyksessä oleva psykologeja koskeva kohta on ollut seuraavan sisältöinen:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 03 00 17 1

Psykologi, jolla on tehtävään soveltuva erikoiskoulutus

Kalleusluokka I10 429 - 11 685

Kalleusluokka II9 980 - 11 214

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen osallisten välillä 13.1.1993 tehdyssä pääsopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. luku

Neuvottelumenettely velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiskysymyksissä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 §

Neuvottelujen käyminen ja pöytäkirja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, neuvottelupöytäkirja on tarkastettu sovitulla tavalla (merkittävä tarkastuspäivä) tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneeksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 §

Kanteen vireillepano

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 §

Eräitä harkinnavaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut

1 mom. Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestöt voivat paikallisesti sopia virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisia palvelussuhteen ehtoja koskevasta paikallisesta neuvottelumenettelystä siten kuin edellä 13 §:ssä on todettu. Jollei paikallisesti ole toisin sovittu, asianomainen kunnallinen viranomainen on velvollinen noudattamaan tämän pykälän määräyksiä.

2 mom. Ennen kuin kunnan tai kuntayhtymän asianomainen viranomainen päättää viranhaltijoiden/työntekijöiden kannalta merkittävistä virka- tai työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskevista yleisistä periaatteista tai perusteista, pitää asiasta pyydettäessä käydä neuvottelut asianomaisten pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Neuvottelujen kohde

14 §:n mukaiset neuvottelut on käytävä mm. seuraavissa tapauksissa:

1) kunnassa/kuntayhtymässä on valmisteltu merkittävä harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskeva yleinen periaateratkaisu kuten harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämistä, virkavapausajan harkinnanvaraisia palkkoja, kielilisän myöntämistä, kokous- ja luentopalkkioita koskevat yleiset periaatteet.

2) useita viranhaltija/työntekijäryhmiä koskevissa palkantarkistuksissa noudatettavat periaatteet ja perusteet kuten kustannusraami, toimintayksiköt sekä tehtävät, virat ja toimet, joita järjestely koskee.

Vaikka mm. kannustuslisän ja henkilökohtaisen palkanosan soveltaminen onkin jätetty neuvotteluvelvoitteen ulkopuolelle, niiden myöntämisessä noudatettavista yleisistä periaatteista on kuitenkin tarkoituksenmukaista neuvotella 14 §:n mukaisesti, jollei niitä muutoin käsitellä henkilöstön kanssa. Henkilöstön osallistumisesta tulospalkkion käsittelyyn on annettu yhteiset ohjeet. Neuvotteluvelvoite ei koske esimerkiksi yksittäisen viranhaltijan/työntekijän palkan määrittelyä eikä ei-sopimuksenvaraista asiaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tässä pykälässä tarkoitettua harkinnanvaraista asiaa ei voida viedä keskusneuvotteluun eikä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Psykologiliitto on vaatinut ensisijaisesti työtuomioistuinta vahvistamaan, että Nokian kaupungin perhekeskuksen psykologina ja perhekeskuksen päällikkönä 1.2.1994 lähtien toimineen psykologian tohtori Jorma Antikaisen palkkaluokan määräämisessä oli kysymys virkaehtosopimukseen sidottua työnantajaa velvoittavan määräyksen tulkinnasta ja asiasta, josta oli erimielisyystilanteessa neuvoteltava pääsopimuksen mukaisena tulkintariitana.

Suomen Psykologiliitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Antikaisen virkaehtosopimuksen mukaisen palkan tulee olla Y 34 palkkaluokan mukainen 1.2.1994 - 30.4.1995 ja Y 34 palkkaluokan mukainen 1.5.1995 eteenpäin.

Suomen Psykologiliitto on vaatinut Nokian kaupungin velvoittamista maksamaan Antikaiselle 1.2.1994 lähtien Y 33 ja Y 34 palkkaluokkien välisen palkan erotuksen laillisine korkoineen.

Suomen Psykologiliitto on toissijaisesti vaatinut, että mikäli edellä mainittuja vahvistusvaatimuksia ei oteta käsiteltäväksi siitä syystä, että asiassa ei ole käyty pääsopimuksen mukaisia keskusneuvotteluja, tulee asia palauttaa pääsopimuksen mukaisissa keskusneuvotteluissa käsiteltäväksi.

Suomen Psykologiliitto on vielä vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Suomen Psykologiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perustelut

Antikainen on toiminut Nokian kaupungin perheneuvonnan psykologina ja perhekeskuksen päällikkönä 1.2.1994 lukien. Antikaisen palkkaluokaksi oli määrätty Y 33. Samaan palkkaluokkaan kuuluivat muun muassa Nokian kaupungin terveyskeskuspsykologi ja koulupsykologi.

Virka- ja työehtosopimuksen palkkausta koskevan osan 16 § velvoitti viranhaltijan palkkaluokkaa palkkaluokittelun rajoissa määrättäessä noudattamaan tarkoituksenmukaista palkkausporrastusta siten, että vaativampia ja/tai vastuullisempia kuten esimerkiksi esimiestehtäviä suorittavat sijoitettiin asteikon rajoissa muita korkeampiin palkkaluokkiin. Muun muassa muita sopivamman koulutuksen tuli vaikuttaa palkkaluokan määräämisessä.

Virkaehtosopimukseen osallisten hyväksymällä soveltamisohjeella oli sovittu, että palkkaluokan valitseminen asteikon puitteissa ei ollut täysin työnantajan vapaassa harkinnassa, vaan harkinta oli sidottu virkaehtosopimuksen määräyksillä.

Virkaehtosopimuksen määräys, jonka mukaan vaativampia ja/tai vastuullisempia tehtäviä kuten esimiestehtäviä suorittavat sijoitettiin asteikon rajoissa muita korkeampiin palkkaluokkiin, oli virkaehtosopimukseen sidottua työnantajaa suoraan velvoittava määräys. Tältä osin kysymys ei ollut työnantajan vapaasta harkinnasta.

Virka- ja työehtosopimuksen 16 §:n perusteella Nokian kaupungin olisi tullut määrätä Antikaisen palkkaluokka muiden kaupungin psykologien palkkaluokkaa korkeammaksi, koska Antikaisen työtehtävät olivat vastuullisempia ja vaativampia kuin muiden kaupungin palveluksessa olevien psykologien. Antikainen toimi muun muassa tulosyksikön esimiehenä. Tällaista asemaa ei muilla psykologeilla ollut.

Antikaisen johtama perhekeskus vastasi ainoana palvelupisteenä 26 000 nokialaiselle tarjottavista erityistason kasvatus- ja perheneuvontapalveluista. Vuonna 1995 palvelupisteen asiakkaita oli ollut 394 ja käyntikertoja oli ollut 1 214.

Vuonna 1995 perhekeskuksen esimiehen alaisuuteen olivat kuuluneet muun muassa sosiaalityöntekijä, puheterapeutti, kanslisti, kokopäivätoimisesti työllistetty psykologi ja osa-aikainen psykologin sijainen. Lisäksi perhekeskus oli hankkinut palveluja konsultoivalta lastenpsykiatrilta. Suoraan Antikaisen alaisina oli toiminut viisi työntekijää.

Nokian kaupungin sosiaalilautakunnan 27.1.1993 tekemän päätöksen mukaan tulosyksikön päällikön tehtäviin kuului muun muassa hyväksyä laskut, päättää hankinnoista kaupungin määräämissä rajoissa, myöntää henkilökunnalle virkavapaus, työ- ja vuosiloma, määrätä viranhaltijoiden ja työntekijöiden sijaiset lomien ja tilapäisten estymien ajaksi, päättää henkilökunnan oikeudesta saada korvausta oman ajoneuvon käyttämisestä virka- ja työtehtävissä sekä valita määräaikainen henkilökunta annettuja ohjeita noudattaen.

Antikaisen tehtävät poikkesivat Nokian kaupungin muiden psykologien tehtävistä olennaisesti muun muassa esimiesaseman vuoksi. Ilman esimiesasemaakin perhekeskuksen psykologin työ oli vaativuudeltaan terveyskeskuspsykologin ja koulupsykologin työtä vaativampaa, sillä perhekeskukseen ohjattiin usein asiakkaat, joiden ongelmia ei ollut kyetty terveyskeskuksessa tai koulupsykologin vastaanotolla auttamaan.

Perhekeskuksen psykologin virkaan vaadittiin psykologin tutkinnon lisäksi koulutusneuvolassa saatu erikoistumiskoulutus tai sitä vastaava koulutus. Vastaavanlaisia erityisvaatimuksia ei sisältynyt terveyskeskuspsykologin eikä koulupsykologin virkoihin. Antikainen oli suorittanut lisäksi perheneuvonnan erikoispsykologin (linsensiaatin) sekä psykologian tohtorin tutkinnot.

Antikaisen palkkauksesta oli käyty neuvotteluja Akava ry:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajien kanssa 17.11., 12.12. ja 29.12.1994 sekä 11.1.1995. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli kieltäytynyt ottamasta asiaa keskusneuvotteluina esille ja ratkaistavaksi. Neuvotteluissa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajat olivat ilmoittaneet, että Antikaisen palkkaluokan määräämisessä ei ollut kysymys pääsopimuksen 3 luvussa tarkoitettujen velvoittavien sopimusmääräysten soveltamisesta ja tulkinnasta, joista tuli käydä pääsopimuksen mukaiset paikalliset ja keskusneuvottelut.

Nokian kaupungin ja AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö Akava-JS ry:n välillä asiasta oli käyty pääsopimuksen tarkoittamat paikallisneuvottelut 7.8.1995. Näissä neuvotteluissa asiasta ei ollut päästy yksimielisyyteen. Paikallisneuvotteluun vedoten Akava-JS ry oli pyytänyt tämän jälkeen Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta keskusneuvottelujen käymistä. Tästä Kunnallinen työmarkkinalaitos oli 12.10.1995 päivätyllä kirjeellä kieltäytynyt.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Nokian kaupunki on osaltaan yhtynyt, ensisijaisesti vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta.

Toissijaisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Suomen Psykologiliiton velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Nokian kaupungin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä.

Perustelut

Palkka-asteikon soveltamisesta ja palkkaluokan määrittelystä asteikon sisällä ei tullut käydä pääsopimuksen mukaisia paikallis- ja keskusneuvotteluja eikä asiaa voitu käsitellä työtuomioistuimessa. Työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuin käsitteli työ- ja virkaehtosopimuksen soveltamis- ja tulkintariidat. Nyt esillä olevassa tapauksessa oli kysymys harkinnanvaraisen sopimusmääräyksen soveltamisesta.

Pääsopimuksen 3. luvussa oli sopimusmääräykset, joissa oli sovittu siitä, mistä asioista voitiin käydä paikallis- ja keskusneuvottelut. Pääsopimuksen 8 §:n mukaan neuvottelut käytiin virkaehtosopimuksen velvoittavien sopimusmääräysten tulkinnasta ja soveltamisesta. Tällaisina pidettiin muun muassa palkkaluokitteluun sijoittelua eli oikean palkkaluokittelukohdan soveltamista.

Pääsopimuksen 14 § sisälsi määräykset neuvottelumenettelystä eräiden harkinnanvaraisten asioiden osalta. Pykälän soveltamisohjeiden viimeisen kappaleen mukaan tässä pykälässä tarkoitettua harkinnanvaraista asiaa ei voitu viedä keskusneuvotteluun eikä työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Määräyksen soveltamisohjeessa oli myös selkeästi todettu, että neuvotteluvelvoite ei koskenut esimerkiksi yksittäisen viranhaltijan/työntekijän palkan määrittelyä eikä ei- sopimuksenvaraista asiaa. Tämä ilmeni myös pääsopimuksen sisältöä kunnille selostavasta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä A 3/1993.

Akava-JS ry, Suomen Psykologiliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos olivat jo Antikaisen palkkauksesta käytyjen keskusneuvottelujen alkuvaiheessa yksimielisesti todenneet, että Nokian kaupunki oli soveltanut virkaehtosopimuksena noudatettavaa palkkahinnoittelua Antikaisen palkkaluokitteluun sijoittelussa oikein. Yksimielisyys ilmeni keskusneuvottelupöytäkirjan 5 §:n ensimmäisestä kappaleesta. Erimielisyyttä tästä ei ollut todettu myöskään 16.6.1994 päivätyssä paikallisneuvottelupyynnössä. Tässä järjestö oli pyytänyt neuvotteluja Antikaisen "palkkauksen tarkistamisesta". Neuvottelujen kohteena oli siis ollut Antikaisen harkinnanvarainen palkkaus, mikä ilmeni 17.6.1994 tehdystä paikallisneuvottelupöytäkirjasta ja sen liitteistä.

Antikaisen palkkauksesta uudelleen 7.8.1995 käydyissä paikallisneuvotteluissa oli edelleen ollut kysymys harkinnanvaraisesta palkka-asteikon käyttämisestä. Järjestö ei ollut neuvotteluissa esittänyt mitään sellaista uutta, mikä ei olisi ollut esillä jo ensimmäisiä paikallisneuvotteluja käytäessä taikka minkä ei olisi selvitetty olleen keskusneuvotteluissa päätöksen teon perusteena. Paikallisneuvottelujen pöytäkirjojen vertailu osoitti, että asiassa oli ollut kysymys Antikaisen harkinnanvaraisesta palkkauksesta eli siitä, mikä olisi järjestön ja viranhaltijan itsensä mielestä tullut olla Antikaisen palkkaluokka tai sitä vastaava markkamäärä.

Koska kysymys ei ollut työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvasta asiasta, tuli kanne jättää tutkimatta.

Pääsopimuksen 12 §:n kanteen vireillepanoa koskeva määräyksen mukaan kanne tuli panna vireille neljän kuukauden määräajassa keskusneuvottelujen päättymisestä.

Antikaisen palkkaus oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin määräyksen perusteella ollut esillä 17.11.1994 aloitetuissa ja 11.1.1995 päätetyissä keskusneuvotteluissa. Neuvottelujen alkuvaiheessa sekä Akava-JS ry:n että Suomen Psykologiliiton neuvottelijat olivat vaatineet asiaa tältäkin osin ratkaistavaksi kyseisissä keskusneuvotteluissa. Kumpikaan järjestö ei ollut saattanut 11.1.1995 päättyneitä keskusneuvotteluja miltään osin työtuomioistuimen käsiteltäväksi neljässä kuukaudessa, joten kanne kokonaisuudessaan oli vanhentunut.

Uusi keskusneuvottelupyyntö 10.10.1995 oli koskenut samaa asiaa. Kun asia oli kerran keskusneuvotteluissa ratkaistu eikä sitä ollut saatettu määräajassa työtuomioistuimen käsiteltäväksi, ei samaa asiaa voitu saattaa uudelleen keskusneuvotteluihin ja työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 16 §:ssä oli todettu palkkahinnoittelun soveltamisessa noudatettavat periaatteet. Näille sopimusmääräyksissä mainituille periaatteille ei kuitenkaan ollut annettu itsenäistä painoarvoa, vaan työnantaja voi vapaan harkinnan perusteella päätyä tiettyyn palkkaluokkaan. Ainoastaan peruspalkan valitseminen ei ollut täysin työnantajan vapaassa harkinnassa. Kun käytännössä oli syntynyt palkkaluokkaa koskevia erimielisyyksiä, oli näissä yhteyksissä aina todettu, että asiassa ei käydä keskusneuvotteluja.

Nokian kaupunki oli Antikaisen kohdalla soveltanut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä oikein. Vaikka kaupungin palveluksessa olevalla kahdella muulla psykologilla ei ollut esimiestehtäviä eikä johtavaa asemaa, oli heidän kohdallaan saattanut olla muita seikkoja, joilla oli ollut merkitystä palkkaluokkaa määrättäessä.

Vaatimus asian palauttamiseksi uudelleen keskusneuvotteluissa käsiteltäväksi oli lakiin ja pääsopimukseen perustumaton.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta ensiksi sillä perusteella, että kanteessa esitetyt palkkaluokan määrittelyyn liittyvät vaatimukset koskivat sellaisia virkaehtosopimuksen harkinnanvaraisia määräyksiä, joita kunnallisen pääsopimuksen määräysten mukainen neuvotteluvelvoite ei koskenut ja joita ei pääsopimuksen mukaan voitu saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Se seikka, onko erimielisyydessä kysymys virkaehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta, on kuitenkin kannetta koskeva asiakysymys. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan tällä perusteella esitetyn väitteen.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta toiseksi sillä perusteella, että kannetta ei ole pantu vireille pääsopimuksen mukaisessa määräajassa keskusneuvottelujen päättymisestä.

Kunnallisen pääsopimuksen 12 §:n 2 momentin mukaan kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä. Kysymys siitä, onko puhevalta tämän sopimusmääräyksen perusteella menetetty, on sekin kannetta koskeva asiakysymys. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää myös tällä perusteella tehdyn vaatimuksen kanteen jättämisestä tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Jorma Antikainen on toiminut Nokian kaupungin perheneuvonnan psykologina ja perhekeskuksen päällikkönä 1.2.1994 alkaen. Antikaisen palkkaluokaksi on määrätty Y 33. Antikaisen ja työnantajan edustajan välillä 5.7.1995 käydyssä keskustelutilaisuudessa Antikainen on esittänyt, että perhekeskuksen esimiehen tehtävien vuoksi hänelle tulisi maksaa yhden palkkaluokan suuruinen korvaus.

Pääsopimuksen 8 §:n mukaan asianomaisen kunnallisen viranomaisen ja asianomaisen pääsopijajärjestön tai sen rekisteröidyn alayhdistyksen on käytävä jommankumman osapuolen vaatimuksesta paikallisneuvottelut virka- tai työehtosopimuksen velvoittavien määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevasta erimielisyydestä. Pääsopimuksen 9 § sisältää määräykset, jotka koskevat 8 §:ssä tarkoitetun erimielisyyden saattamista keskusneuvotteluissa käsiteltäväksi, ellei erimielisyydestä ole paikallisneuvotteluissa päästy yksimielisyyteen.

Pääsopimuksen 14 §:ssä on sovittu määräyksistä, jotka koskevat eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevia paikallisia neuvotteluja. Määräykseen sisältyvän soveltamisohjeen mukaan neuvottelujen kohteena voi olla useita viranhaltija/työntekijäryhmiä koskevissa palkantarkistuksissa noudatettavat periaatteet ja perusteet kuten kustannusraami, toimintayksiköt sekä tehtävät, virat ja toimet, joita järjestely koskee. Neuvotteluvelvoite ei soveltamisohjeen mukaan koske esimerkiksi yksittäisen viranhaltijan/työntekijän palkan määrittelyä eikä ei-sopimuksenvaraista asiaa. Soveltamisohjeessa on edelleen todettu, että tässä pykälässä tarkoitettua harkinnanvaraista asiaa ei voida viedä keskusneuvotteluun eikä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Akavan julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS on 9.10.1995 päivätyllä kirjeellä pyytänyt Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta kunnallisen pääsopimuksen 9 §:n mukaisia keskusneuvotteluja 7.8.1995 pidetystä paikallisneuvottelukirjeestä ilmenevästä Nokian kaupungin perhekeskuksen esimiehen palkkauksesta ja esimiestehtävästä maksettavasta korvauksesta. Kunnallinen työmarkkinalaitos on 12.10.1995 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut, että Antikaisen palkkaus huomioon ottaen hänen esimiesasemansa on ratkaistu jo keskusneuvotteluissa 11.1.1995, jolloin otettiin kantaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin soveltamiseen. Kunnallinen työmarkkinalaitos on tämän vuoksi todennut kirjeessään, että asiaa ei tällä perusteella oteta uudelleen käsiteltäväksi.

Erimielisyys on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen 12.10.1995 päivätyssä kirjeessä tarkoitetuin tavoin ollut esillä pääsopimuksen mukaisessa järjestyksessä järjestöjen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisissä neuvotteluissa ensimmäistä kertaa 17.11.1994 ja tämän jälkeen kolmessa eri neuvottelutilaisuudessa. Neuvotteluista laaditun pöytäkirjan mukaan viimeinen neuvottelu osapuolten välillä on ollut 11.1.1995. Neuvotteluista laadittu pöytäkirja on otsikoitu keskusneuvottelupöytäkirjaksi. Järjestöjen edustajat ovat neuvotteluissa todenneet, että Antikaisen palkkaluokan tulisi olla Y 33:n asemesta Y 35. Tätä on järjestöjen taholta perusteltu sillä, että Antikaisen palkkaluokan sijoittelussa ei hänen esimiesasemaansa ole otettu huomioon. Kantansa perusteluiksi järjestöjen edustajat ovat viitanneet kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin määräykseen.

Neuvotteluista laadittuun pöytäkirjaan on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kantana kirjattu neuvotteluosapuolten todenneen neuvottelujen alkuvaiheessa, että Antikaiseen sovellettava oikea palkkaluokittelukohta on 2 03 00 17 1. Kunnallinen työmarkkinalaitos on kantanaan todennut, että koska Antikainen on sijoitettu oikeaan palkkaluokittelukohtaan ja hänen palkkaluokkansa on häneen sovellettavan palkkaluokittelukohdan palkka-asteikon puitteissa, erimielisyys koskee viranhaltijan sijoittamista harkinnanvaraisen palkka-asteikon puitteissa. Näin ollen kysymys ei ole pääsopimuksen 3 luvussa tarkoitettujen velvoittavien sopimusmääräysten soveltamisesta ja tulkinnasta eikä asiaa tästä syystä oteta keskusneuvotteluissa esille.

Sen sijaan Kunnallinen työmarkkinalaitos on neuvotteluissa ottanut kantaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin määräyksen tulkintaan Antikaisen palkkausta koskevassa kysymyksessä.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan peruspalkkaa palkkahinnoittelun rajoissa määrättäessä on noudatettava tarkoituksenmukaista palkkausporrastusta siten, että vaativampia ja/tai vastuullisempia kuten esimiestehtäviä suorittaville maksetaan palkkahinnoittelun asteikon rajoissa muita korkeampia peruspalkkoja. Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että Antikaisen peruspalkkaa määrättäessä työnantaja on soveltanut oikeaa palkkahinnoittelukohtaa.

Suomen Psykologiliitto on perustanut kanteensa siihen, että kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin määräykseen sisältyvät palkkausporrastuksen tekemistä koskevat määräykset ovat työnantajaa sitovia. Tällä perusteella Suomen Psykologiliitto on katsonut, että koska Antikainen on esimiesasemassa ja koska hänen tehtävänsä ovat vaativampia ja vastuullisempia kuin Nokian kaupungin palveluksessa olevan kahden muun psykologin tehtävät, olisi työnantajan tullut noudattaa sellaista palkkausporrastusta, että Antikaisen palkkaluokka olisi määrätty korkeammaksi kuin edellä tarkoitetun kahden muun psykologin.

Neuvotteluista laaditun pöytäkirjan mukaan neuvottelujen kohteena on ollut erimielisyys, joka koskee kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin tulkintaa siltä osin kuin on kysymys Antikaisen esimiesasemaan ja tehtävien vaativuuteen perustuvasta palkan määräytymisestä ja velvollisuudesta palkkausporrastuksen tekemiseen näillä perusteilla. Neuvottelujen kohteena on siten ollut sama asia, josta kanteessa nyt on kysymys.

Neuvotteluista laaditun keskusneuvottelupöytäkirjan 7 § koskee otsikkonsa mukaan neuvottelujen päättymistä. Mainitussa kohdassa on todettu, ettei neuvotteluissa saavutettu yksimielisyyttä. Tämän kirjauksen perusteella ei Suomen Psykologiliitolle ole työtuomioistuimen mielestä voinut jäädä epäselvyyttä siitä, että neuvottelut on katsottu pääsopimuksen 10 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin päättyneiksi.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin soveltaminen Antikaisen palkkauksesta syntyneeseen erimielisyyteen on siten käsitelty 11.1.1995 päättyneissä keskusneuvotteluissa. Pääsopimuksen 12 §:n 2 momentin mukaan kanne tulee puhevallan menettämisen uhalla panna vireille neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä. Suomen Psykologiliiton kanne on kuitenkin tullut vireille työtuomioistuimessa vasta 6.2.1996, joten edellä mainitun pääsopimuksen määräyksen mukaan puhevalta on menetetty.

Näin ollen työtuomioistuimen ei ole tässä yhteydessä tarpeen ottaa kantaa siihen, miltä osin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin määräykset ovat työnantajaa velvoittavia ja miltä osin kysymys on harkinnanvaraisista määräyksistä Antikaisen palkkausta määrättäessä.

Kun kannetta ei ole jätetty tutkimatta sillä perusteella, että asiassa ei ole käyty pääsopimuksen mukaisia keskusneuvotteluja, ei työtuomioistuimen ole tarpeen ottaa kantaa myöskään vaatimukseen asian palauttamisesta keskusneuvotteluissa käsiteltäväksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Psykologiliitto velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Nokian kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, Vainio, Juvonen, Sulkunen ja Wetterstrand jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.