Labor court dismissed wage loss claim for later doctor visits as work health service was available.

Työehtosopimuksen mukaan työnantaja oli velvollinen suorittamaan työntekijälle ansionmenetyksen korvauksen lääkärintarkastuksen ajalta, jos kysymyksessä oli sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus ja jos lääkärinpalveluja ei ollut saatavissa työajan ulkopuolella.

Työnantaja oli suorittanut työntekijälle ansionmenetyksen korvauksen kahden ensimmäisen lääkärintarkastuksen ajalta. Tämän jälkeen tapahtuneiden lääkärintarkastusten ajalta työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta ansionmenetyksen korvausta.

Myöhemmät lääkärintarkastukset olivat tapahtuneet sekä hoidon antamiseksi että hoidon määrittelemiseksi. Koska työntekijällä kuitenkin olisi ollut mahdollisuus saada sairautensa vuoksi tarvitsemansa lääkärintarkastukset ja hoitotoimenpiteet suoritetuiksi työterveysasemalla ilman ansionmenetystä, ei työntekijällä ollut oikeutta ansionmenetyksen korvaukseen näiden lääkärintarkastuksien sekä niihin liittyvien laboratorio- ja kuulotutkimuksessa käyntien ajalta. (Ään.)

Kantaja Kemianliitto ry Vastaaja Kemianteollisuus KT ry Kuultava Orion-yhtymä Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 10.12.1993 allekirjoitetussa kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

27 § Sairausajan palkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ilmoitusvelvollisuus

6.= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yrityksen työterveyspalvelujen hyväksikäyttö tulee olla ensisijaista

- Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla.

- Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle perustellun syyn muun lääkärin käyttöön. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi omalääkärijärjestelmän käyttäminen, tarve kääntyä erikoislääkärin puoleen, pitkäaikainen hoitosuhde, työterveysaseman aukioloajat tai pitkä matka työterveyslääkärin vastaanotolle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § Lääkärintarkastukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Muut lääkärintarkastukset

2. Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

b) Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Aikaisemmin todettu sairaus

2. Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärintarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työ-ajan ulkopuolella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Laboratorio- ja röntgentutkimukset

3. Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kemianliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Orion-yhtymä Oy on kemiallis-teknistä teollisuutta koskevan työehtosopimuksen 30 §:n nojalla velvollinen suorittamaan Anneli Hynniselle ansionmenetyksen korvauksen lääkärintarkastusten ajalta 5.9.1994 kello 8.40, 9.9.1994 kello 8.20, 12.9.1994 kello 8.40, 22.9.1994 kello 8, 26.9.1994 kello 9, 27.9.1994 kello 8 (laboratorio), 13.10.1994 kello 15.30 (kuulotutkimus) ja 14.10.1994 kello 14.40.

Kemianliitto on vaatinut Orion-yhtymä Oy:n velvoittamista suorittamaan Hynniselle ansionmenetyksen korvauksena edellä mainituilta lääkärintarkastusajoilta 667 markkaa 10 penniä 16 prosentin korkoineen 15.10.1994 lukien.

Kemianliitto on vaatinut lisäksi Kemianteollisuus KT:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kemianliitto on vielä vaatinut Kemianteollisuus KT:n ja Orion-yhtymä Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua siitä päivästä lukien, kun työtuomioistuin antaa asiassa tuomionsa.

Perustelut

Lääkärin vastaanotolla käyntien yhteydessä lääkäri oli määritellyt hoidon tarpeen ja suorittanut tarvittavat hoitotoimenpiteet eli huuhtelun vedellä ja spriillä sekä korvan kuivauksen ja määrännyt tarvittavan lääkityksen. Hynninen oli esittänyt työnantajalle lääkärissä käyntejä koskevat maksukuitit, todistukset terveyskeskuskäynneistä ja tutkimuslähetteet sekä häntä hoitaneen yleislääketieteen erikoislääkärin 10.10.1994 laatiman selvityksen.

Työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta Hynniselle ansionmenetyksen korvausta 5.9.1994 ja sen jälkeen suoritetuilta lääkärintarkastuksilta. Tämän johdosta Hynniselle oli aiheutunut ansionmenetystä yhteensä 19 tunnilta.

Hynnistä hoitaneen yleislääketieteen erikoislääkärin 18.10.1995 päiväämästä lääkärinlausunnosta kävi selvästi ilmi, että joka käynnillä oli ollut arvioitava tilanne ja tarvittavat hoitotoimenpiteet. Lausunnon mukaan Hynnisen lääkärin vastaanotolla käynnit 12.9.1994 jälkeen olivat olleet pääsääntöisesti sairauden kehittymisen seuraamista ja hoidon tarpeen määrittelyä. Lääkärinlausunnosta kävi myös ilmi, että Tyrnävän terveyskeskuksessa ei ollut saatavissa lääkärin vastaanottoaikoja kello 16:n jälkeen. Lääkäri oli myös 5.9., 26.9., 5.10. ja 14.10.1994 tapahtuneiden tarkastusten yhteydessä kirjoittanut Hynniselle uudet lääkemääräykset. Lääkemääräyksen kirjoittaminen osoitti, että kysymys oli ollut hoidon määrittelemiseksi tarpeellisista lääkärintarkastuksista.

Työtuomioistuimen tuomioista nro 1977-56 ja 1980-41 kävi ilmi, että työnantajan korvausvelvollisuuden piiriin kuuluivat tapaukset, joissa lääkärissä käynnit olivat johtuneet sekä hoidon määrittelemiseksi tarpeellisista tutkimuksista että hoidosta. Jälkimmäisessä ratkaisussa asianosaisille oli annettu osoitus eri oikeudenkäyntiin niiden tapausten osalta, jotka mahdollisesti olivat johtuneet pelkästä hoidosta.

Jotta työnantajalla olisi velvollisuus maksaa ansionmenetyksen korvausta lääkärintarkastusten ajalta, edellytettiin työehtosopimuksen määräysten mukaan, ettei lääkärin palveluja ollut saatavissa työajan ulkopuolella. Tällä oli tarkoitettu työntekijän kotipaikkakunnan lääkäripalveluja. Tämä kävi ilmi vuonna 1984 voimassa olleen keskusjärjestöjen välisen sopimuksen soveltamisohjeesta, jossa kohdassa "työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen" oli todettu, että työntekijän tuli ensisijaisesti käyttää oman paikkakuntansa lääkäripalveluja. Soveltamisohjeessa korostettiin työntekijän oikeutta valita vapaasti lääkärinsä.

Edellä esitettyä soveltamisohjeesta ilmenevää työehtosopimuksen tarkoitusta ei ollut muutettu vuonna 1984, jolloin lääkärintarkastuksia koskevia sopimusmääräyksiä oli muutettu. Tuolloin toteutetut muutokset olivat ainoastaan laajentaneet työnantajan korvausvelvollisuuden tapauksiin, joissa työntekijä oli otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi sekä syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden aikaan. Toisaalta muutoksilla oli täsmennetty kroonisen sairauden edellyttämien lääkärintarkastusten korvattavuutta edellyttämällä asianomaisen erikoisalan lääkärin suorittamaa tai asianomaisen erikoisalan poliklinikalla suoritettua lääkärin tarkastusta. Nämä muutokset kävivät ilmi Suomen Työnantajain Keskusliitto ry:n työehtosopimusosaston asiaa koskevasta kiertokirjeestä.

Hynnistä Tyrnävän terveysasemalla hoitaneen yleislääketieteen erikoislääkärin lausunnossa oli todettu, että ympäristökuntain päivystys oli järjestetty kello 16:n jälkeen Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Hynnisen tapauksessa päivystysvastaanotto ei olisi tullut kysymykseen siitä syystä, ettei hän enää ollut ollut kiireellinen päivystystapaus.

Vaikka työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan työntekijän tuli käyttää ensisijaisesti yrityksen työterveyspalveluja, ei tämä poistanut työntekijän oikeutta valita itse hoitava lääkärinsä. Tämä kävi ilmi muun muassa työtuomioistuimen tuomiosta nro 1993-97. Työntekijällä ei myöskään työehtosopimuksen perusteella ollut velvollisuutta käyttää työajan lyhennysvapaitaan lääkärissä käynteihin. Tällaista käytäntöä ei myöskään kysymyksessä olevalla työpaikalla ollut ollut.

Yrityksen työterveysasemalla ei myöskään ollut ollut saatavissa sellaista hoitoa, jota Hynnisen korvatulehduksen asianmukainen hoito olisi edellyttänyt. Hynnisen korva oli huudeltu työterveysasemalla 20.9.1994 tapahtuneen käynnin yhteydessä. Työterveysasemalla ei ollut käytössä korvaimua eikä Hynnisen korvaa ollut huuhtelun jälkeen kuivattu, kuten sairauden oikea hoitotapa olisi edellyttänyt.

VASTAUS

Vaatimukset

Kemianteollisuus KT on vastauksessaan, johon Orion-yhtymä Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen perusteiltaan ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kemianteollisuus KT ja Orion-yhtymä Oy ovat vaatineet lisäksi oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perustelut

Työnantajalla ei myöskään ollut velvollisuutta suorittaa ansionmenetyksen korvausta laboratoriokäynnin ajalta 27.9.1994, koska käynti ei ollut liittynyt sellaiseen lääkärintarkastukseen, jonka ajalta työnantajalla olisi ollut velvollisuus maksaa korvausta ansionmenetyksestä. Samalla perusteella työnantajalla ei ollut myöskään velvollisuutta korvata ansionmenetystä 13.10.1994 suoritetun kuulotutkimuksen ajalta.

Koska Hynnisen sairaus oli ollut laadultaan lievä ja sairauden hoitoon käytetyt toimenpiteet yksinkertaisia ja rutiininomaisia, tuli ainoastaan muutamat ensimmäiset lääkärin vastaanotolla käynnit katsoa todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisiksi käynneiksi. Näiden käyntien aikana korvatulehdus oli voitu diagnostisoida ja määritellä tarpeelliset hoitotoimenpiteet. Orionyhtymä Oy oli tämän mukaisesti korvannut Hynniselle ansionmenetyksen lääkärissä käynneiltä 29.8. ja 31.8.1994.

Työtuomioistuimen tuomiossa nro 1977-56 työnantaja oli velvoitettu korvaamaan työntekijän ansionmenetys työajalle ajoittuneista lääkärintarkastuksista, kun vastaaja ei ollut edes väittänyt, että työntekijällä olisi ollut mahdollisuus saada tarkastukset suoritetuiksi työajan ulkopuolella.

Orion-yhtymä Oy:n Oulun tehtailla työterveydenhuolto oli järjestetty siten, että työterveyshoitaja oli tavattavissa joka päivä ja työterveyslääkäri vähintään kahtena päivänä viikossa. Hynninen olisi voinut käyttää korvansa hoitoon työterveysaseman palveluja esimerkiksi ruokatunnilla, jolloin ansionmenetystä ei olisi syntynyt lainkaan. Hynninen olisi myös voinut hoitaa lääkärissä käynnit omalla ajallaan käyttämällä työajan lyhennysvapaita tai kertyneitä ylityövapaita. Hynninen oli muun muassa 28.10.1994 pitänyt koko päivän vapaata niin sanottuna ylityövapaana niistä ylityötunneista, joita hänelle siihen mennessä oli kertynyt. Ylityövapaita Hynninen olisi voinut käyttää omien välttämättömien asioidensa hoitoon.

Hynnisen työpisteessä galeenisella osastolla oli käytäntönä, että työajan lyhennyspäiviä käytettiin asioimistarpeen mukaan myös tunteina tai osapäivinä. Työajoissa olisi myös voitu joustaa niin, että Hynninen ei olisi joutunut käyttämään lääkärissä käynteihin työaikaansa. Hynninen ei kuitenkaan ollut esittänyt esimiehelleen tällaista pyyntöä, vaan kaikki hänen lääkärissä käyntinsä yhtä lukuun ottamatta olivat ajoittuneet työajalle. Tämä oli aiheuttanut suurta haittaa osaston työnteolle.

Koska Hynniselle tehdyt hoitotoimenpiteet olivat olleet luonteeltaan yksinkertaisia, ei hänellä ollut ollut mitään syytä käydä hoidattamassa sairauttaan Tyrnävän terveyskeskuksessa. Tarvittava hoito olisi voitu antaa työterveysasemalla, sillä Orion-yhtymä Oy:n Oulun tehtaiden työterveyslääkärin mukaan tulehtuneen ulkokorvan hoitamisen vesi- ja spriihuuhteluin olisi tarvittaessa voinut suorittaa myös työterveyshoitaja.

Työehtosopimuksen 27 §:ssä oli määräys, jonka mukaan työntekijän tuli ensisijaisesti käyttää työnantajan työterveyspalveluja. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen oli Hynnisen Tyrnävän terveyskeskukseen suuntautuneista käynneistä aiheutuneita poissaoloja pidettävä tarpeettomina. Orion-yhtymä Oy:n Oulun tehtaan työntekijöille oli järjestetty työterveydenhuolto työpaikan välittömään yhteyteen, kun taas Tyrnävän terveyskeskukseen matkaa Hynnisen työpaikalta oli yhteen suuntaan noin 30 kilometriä. Hynninen oli osaston luottamusmies. Tässä asemassa hän ei voinut olla epätietoinen tehtaan työterveyspalveluja koskevasta käytännöstä eikä siitä, että työntekijän olisi tullut ensisijaisesti käyttää työnantajan työterveyspalveluja. Hynnisellä ei siten ollut ollut perusteltuja syitä käydä hoidattamassa korvaansa työaikana toisella paikkakunnalla sijaitsevassa terveyskeskuksessa.

Koska Orion-yhtymä Oy oli menetellyt työehtosopimuksen mukaisesti, ei Kemianteollisuus KT ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan. Joka tapauksessa työehtosopimuksen määräys oli niin tulkinnanvarainen, ettei työnantajaliiton voitaisi tälläkään perusteella katsoa laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Orion-yhtymä Oy:n Oulun tehtaiden palveluksessa oleva Anneli Hynninen on käynyt ulkokorvan tulehduksen johdosta Tyrnävän terveysasemalla lääkärin vastaanotolla 5.9., 9.9., 12.9., 22.9., 26.9., 5.10. ja 14.10.1994. Lisäksi hän on hoitavan lääkärin määräyksestä käynyt samalla terveysasemalla laboratoriotutkimuksessa 27.9.1994 ja kuulotutkimuksessa 13.10.1994. Edellä mainitut käynnit lukuun ottamatta käyntiä 5.10.1994 ovat tapahtuneet työaikana.

Hynninen on ollut korvasairautensa johdosta sunnuntaina 28.8.1994 ensimmäisen kerran päivystävän lääkärin vastaan-otolla Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa suoritetun tarkastuksen ja annetun hoidon jälkeen Hynnistä on kehotettu menemään seuraavana päivänä jatkohoitoon oman kotipaikkansa terveyskeskukseen. Hynninen on käynyt tämän jälkeen Tyrnävän terveysasemalla lääkärin vastaanotolla 29.8. ja 31.8.1994. Työnantaja on maksanut Hynniselle ansionmenetyksen korvauksen näiden kahden lääkärintarkastuksen ajalta. Sen sijaan työnantaja on kieltäytynyt suorittamasta Hynniselle ansionmenetyksen korvausta 5.9.1994 ja sen jälkeisiltä lääkärintarkastuksessa käynneiltä sekä laboratoriotutkimuksessa ja kuulotutkimuksessa käynnin ajalta.

Työehtosopimuksen lääkärintarkastuksia koskevan 30 §:n aikaisemmin todettua sairautta koskevan 2 kohdan mukaan työn-antaja on velvollinen suorittamaan työntekijälle ansionmenetyksen korvauksen aikaisemmin todetun muun kuin kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Työnantajapuoli on katsonut, että 5.9.1994 ja sen jälkeisissä lääkärintarkastuksissa ei ole enää ollut kysymys hoidon määrittelemiseksi tarpeellisista lääkärintarkastuksista, vaan kysymys on ollut todetun sairauden jatkohoidosta. Työn-antajapuoli on myös katsonut, että lääkärintarkastuksissa olisi ollut mahdollista käydä työajan ulkopuolella sopimalla työaikajärjestelyistä tai käyttämällä työajan lyhennys- ja ylityövapaita. Työnantajapuoli on työtuomioistuimessa ansionmenetyksen korvauksen suorittamisesta kieltäytymisen tueksi vedonnut myös siihen, että työehtosopimuksen mukaan Hynnisen olisi tullut ensisijaisesti käyttää työpaikan työterveyslääkärin palveluja, mikä olisi ollut mahdollista ilman työajan menetystä.

Lääkärintarkastukset, joiden yhteydessä on kysymys pelkästään hoitotoimenpiteen suorittamisesta, jäävät siten edellä mainitun korvausvelvollisuuden ulkopuolelle. Hynniselle on lääkärintarkastusten yhteydessä suoritettu hoitotoimenpiteenä korvan huuhtelu ja kuivaus. Lääkäri on jokaisella käyntikerralla myös tarkastanut Hynnisen korvasairauden tilan ja määritellyt sen vaatiman jatkohoidon tarpeen ja laadun. Lääkäri on 5.9., 26.9., 5.10. ja 14.10.1994 suorittamiensa tarkastusten yhteydessä antanut Hynniselle uudet lääkemääräykset. Hynnisen sairaudesta ja lääkärintarkastuksista esitetty selvitys osoittaa työtuomioistuimen mielestä, että kanteessa tarkoitetut lääkärintarkastukset eivät ole tapahtuneet pelkästään hoidon antamiseksi, vaan kysymys on ollut myös työehtosopimuksessa tarkoitetuista sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisista lääkärintarkastuksista.

Nyt tulkittavana olevan työehtosopimuksen määräyksen mukaan ansionmenetyksen korvaus lääkärintarkastuksen ajalta suoritetaan vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella. Työehtosopimuksen määräyksistä ei ole saatavissa tukea sellaisella tulkinnalle, että työntekijän olisi suoritettava työehtosopimuksen mukaan korvattaviksi määrätyt lääkärintarkastukset ensisijaisesti käyttämällä työajan lyhennysvapaita tai ylityövapaita taikka sopimalla työtuntijärjestelmän muutoksesta. Näyttämättä on myös jäänyt, että työpaikalla olisi vakiintuneesti noudatettu tällaista käytäntöä.

Esitetyn selvityksen mukaan Hynnisellä ei ole ollut mahdollisuutta saada lääkärin vastaanottoaikaa Tyrnävän terveys-asemalta säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Sen sijaan Orion-yhtymä Oy:n Oulun tehtailla työntekijöillä on ollut mahdollisuus käydä työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotolla myös työaikana ilman ansionmenetystä. Lääkäri on ollut työpaikan työterveysasemalla kahtena päivänä viikossa syyskuun loppuun 1994 saakka ja siitä lähtien kolmena päivänä viikossa. Työterveydenhoitajan vastaanotolle on ollut mahdollisuus päästä viitenä päivänä viikossa. Hynninen onkin käynyt työterveyslääkärin vastaanotolla 20.9.1994. Hynninen on kuitenkin kertomansa mukaan ollut tyytymätön siihen, että terveysasemalla annetun hoidon jälkeen hänen korvaansa ei ole kuivattu samalla tavoin kuin Tyrnävän terveysasemalla eikä lääkäri ole myöskään sitä hoitotoimenpiteen jälkeen uudelleen tutkinut.

Työpaikan työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaan-otolle pääsymahdollisuuksista esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, etteikö Hynnisellä olisi ollut mahdollisuutta saada sairautensa johdosta tarpeellisia lääkärintarkastus- ja hoitoaikoja myös työpaikan työterveysasemalta. Hynnisen sairaus ei myöskään laadultaan ole ollut sellainen, että sen hoito asianmukaisesti ei olisi ollut mahdollista myös työpaikan työterveys-asemalla.

Työehtosopimuksen nyt tulkittavana olevan kohdan mukaan työntekijällä on oikeus ansionmenetyksen korvaukseen vain siinä tapauksessa, että lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella. Kun Hynnisellä esitetyn selvityksen mukaan olisi ollut mahdollisuus saada sairautensa vuoksi tarvitsemansa lääkärintarkastukset ja hoitotoimenpiteet suoritetuiksi työterveysasemalla ilman ansionmenetystä, ei Hynnisellä ole oikeutta ansionmenetyksen korvaukseen kanteessa tarkoitettujen lääkärintarkastusten ajalta.

Koska Hynniselle suoritettu laboratoriotutkimus ja kuulotutkimus eivät ole kanteessa esitetyin tavoin välittömästi liittyneet korvattavaan lääkärintarkastukseen, ei Hynnisellä ole oikeutta ansionmenetyksen korvaukseen myöskään laboratorio- tai kuulotutkimuksessa käyntien ajalta.

Orion-yhtymä Oy ei siten ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti kieltäytyessään suorittamasta Hynniselle kanteessa vaadittuja ansionmenetyksen korvauksia. Näin ollen ei myöskään Kemianteollisuus KT ole työnantajan menettelyn hyväksyessään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Kemianteollisuus KT ja Orion-yhtymä Oy kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Koski, Uski, Juvonen, Palanko-Laaka ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Palanko-Laakan lausunto:

Yhdyn työtuomioistuimen perusteluihin siltä osin kuin tuomiossa on katsottu, että kysymys on ollut työehtosopimuksen 30 §:n aikaisemmin todettua sairautta koskevan 2 kohdan mukaisista sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisista lääkärintarkastuksista. Eri mieltä olen työntekijän oikeudesta valita itse oma lääkärinsä.

Lähtökohtaisesti työntekijällä on vapaus valita lääkärinsä myös silloin, kun kysymyksessä on ansionmenetyksen korvaaminen lääkärintarkastuksen ajalta. Tilannetta on arvioitava näin siitä huolimatta, että voimassa olevista työehtosopimusmääräyksistä puuttuu nimenomainen maininta lääkärin valintaoikeudesta. Myöskään se seikka, että tulopoliittisessa sopimuksessa sovittujen uusien lääkärintarkastuksia koskevien määräyksien yhteydessä vuonna 1984 ei ole laadittu erillisiä soveltamisohjeita, ei ole voinut poistaa sitä ennen vuotta 1984 voimassa olleisiin työehtosopimusmääräyksiin liittyneiden soveltamisohjeiden periaatetta, jonka mukaan työehtosopimusmääräyksillä "ei ole haluttu puuttua työntekijän oikeuteen valita vapaasti lääkärinsä". Edellä sanotun vuoksi katson, ettei sillä seikalla, olisiko Hynnisellä ollut mahdollisuus saada sairautensa johdosta tarpeellisia lääkärintarkastus- ja hoitoaikoja myös työpaikan työterveys-asemalta, ole merkitystä jutun ratkaisun kannalta.

Työnantaja ei ole alkuun edes riitauttanut sitä, etteikö Hynnisellä olisi ollut oikeutta korvattaviin lääkärissäkäynteihin. Työnantaja on korvannut työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla kaksi ensimmäistä lääkärissäkäyntiä, mutta kieltäytynyt suorittamasta ansionmenetyksen korvausta vasta lääkärissäkäyntien määrän ja ansionmenetyksen lisäännyttyä syys- ja lokakuussa olennaisesti. Asiassa ei ole myöskään selvitetty sitä, että työntekijöille olisi annettu ohjeet oman työterveyshuollon ensisijaisuudesta. Katson vielä, että esitetyn selvityksen mukaan Hynnisellä on ollut perusteltu syy muun kuin oman työterveyslääkärin käyttämiselle.

Edellä olevilla perusteilla vahvistan, että Orion-Yhtymä Oy on velvollinen työehtosopimuksen 30 §:n mukaan suorittamaan Anneli Hynniselle ansionmenetyksen korvauksen kanteessa mainittujen lääkärintarkastusten sekä lääkärintarkastuksiin liittyvän laboratoriokäynnin ja kuulotutkimuksen ajalta, ja velvoitan yhtiön suorittamaan Hynniselle ansionmenetyksen korvauksena 667,10 markkaa 16 prosentin korkoineen 15.10.1994 lukien. Samalla harkitsen oikeaksi työehtosopimuslain 8 §:n nojalla tuomita Kemianteollisuus KT:n maksamaan Kemianliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 15 000 markkaa. Lisäksi velvoitan Orion-Yhtymä Oy:n sekä Kemianteollisuus KT:n korvamaan yhteisvastuullisesti Kemianliiton oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.