Labor court dismisses union claims and orders a local branch to pay damages for failing to enforce work peace.

Tehtaan metalliteollisuuden ja sähköalan työehtosopimusten soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden työnseisaukset olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimusten palkkausta koskeviin määräyksiin. Metallityöntekijöiden ammattiosaston edustajien toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi olivat olleet riittämättömiä. Ammattiosasto oli laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Työntekijäliitot eivät olleet laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan. Vaatimukset liittoja ja sähkötyöntekijöiden ammattiosastoa vastaan hylätty. (Ään.)

Kantaja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry Vastaajat Metallityöväen Liitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry Kuultavat Tornion Metallityöväen ammattiosasto ry Tornion Seudun Sähköalantyöntekijät ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Metallityöväen Liiton välillä 29.9.1995 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Työntekijän palkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Erilliset lisät

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

E. Tulospalkkiona maksettava lisä

Mom. 6. Jos työnantaja ottaa käyttöön 9 § 1 momentissa mainittuja palkkaustapoja täydentävinä palkkioina maksettavia lisiä, ns. tulospalkkioita, työnantajan tulee selvittää työntekijöille palkkiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöönottoa. Käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 29.9.1995 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Työntekijän palkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Erilliset lisät

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

E Tulospalkkiona maksettava lisä

Mom. 6. Jos työnantaja ottaa käyttöön 9 § 1 momentissa mainittuja palkkaustapoja täydentävinä palkkioina maksettavia lisiä, ns. tulospalkkioita, työnantajan tulee selvittää työntekijöille palkkiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöönottoa. Käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Sähköalojen ammattiliiton sekä Tornion Metallityöväen ammattiosaston ja Tornion Seudun Sähköalantyöntekijät ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Lisäksi kantajaliitto on vaatinut vastaajien ja kuultavien velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Outokumpu Polarit Oy:ssä oli ollut voimassa osastokohtaisesti vuodeksi kerrallaan neuvoteltu tulospalkkiojärjestelmä. Työehtosopimusten mukaan työnantaja määritteli tulospalkkioperusteet, ja palkkiojärjestelmän käyttöönotosta sovittiin paikallisesti työehtosopimuksen mukaisesti. Vuoden 1995 keskimääräinen tuotantopalkkio oli ollut 6,62 markkaa tunnilta työntekijöiden keskituntiansion ollessa palkkioineen 73,38 markkaa tunnilta.

Työnantaja oli marraskuun viimeisenä päivänä 1995 antanut taulukon vuoden 1996 tuotantopalkkioperusteista kuumavalssaamon luottamusmiehelle. Tuotantopalkkiosta oli järjestetty neuvottelu 10.1.1996. Neuvottelussa olivat olleet läsnä osaston luottamusmies, varaluottamusmies ja tekninen johtaja. Luottamusmies oli esittänyt, että vuoden 1995 palkkioperusteita sovelletaan edelleen vuonna 1996. Työnantaja ei ollut hyväksynyt ehdotusta, sillä osaston tuotannon kiertonopeus ja budjetit olivat muuttuneet.

Asiasta oli edelleen järjestetty neuvottelu 29.2.1996. Siihen olivat osallistuneet muiden muassa pääluottamusmies ja kuumavalssaamon luottamusmies. Noissa neuvotteluissa työnantaja oli luvannut 70 pennin korotuksen tunnilta palkkioperusteeseen. Pääluottamusmies ei ollut työnantajan esitystä hyväksynyt, vaan hän oli esittänyt vaatimuksen, jonka mukaan työnantajan tuli maksaa tuotantopalkkiota 13 kuukaudelta entisen 12 kuukauden sijasta.

Luottamusmies oli 11.3.1996 esittänyt työnantajalle työntekijäpuolen vaatimukset, joiden mukaan työnantajan tuli pitää voimassa 1995 palkkioperusteet, maksaa tuotantopalkkiota 13 kuukaudelta ja tehdä tuotantopalkkiosta sopimus kahdeksi vuodeksi. Työnantaja ei ollut tähän suostunut.

Lähes välittömästi viimeksi mainitun vaatimuksen esittämisen jälkeen olivat työtaistelut Outokumpu Polarit Oy:ssä alkaneet. Työvuoronsa 13.3.1996 aloittaneet kuumavalssaamon valssaajat, kelaajat ja hiojat eli yhteensä seitsemän työntekijää olivat 14.3.1996 kello 2 poistuneet laitokselta. Heidän työaikansa olisi päättynyt kello 6. Poistumisen syytä kysyttäessä työntekijät olivat ilmoittaneet, että luottamusmies selittää syyn.

Osaston varaluottamusmies oli 14.3.1996 kello 8.50 ilmoittanut työnjohtajalle, että aamuvuoron vuoromiehet lähtisivät pois työpaikalta kello 10. Syyksi varaluottamusmies oli ilmoittanut työnantajan haluttomuuden tuotantopalkkioneuvottelujen jatkamiseen. Kahdeksan henkilöä oli poistunut työpaikalta kello 10, kun heidän työaikansa olisi päättynyt kello 14. Edelleen laitokselta oli kello 11 poistunut seitsemän sähkömiestä, työn opastaja, 10 työntekijää mekaanisesta kunnossapidosta ja kaksi hiojaa. Heidän työvuoronsa olisi päättynyt kello 15.30. Saman päivän iltavuorosta oli kello 17.45 poistunut seitsemän henkilöä, joiden työaika olisi päättynyt kello 22. Töistä oli vielä 15.3.1996 kello 1.45 poistunut seitsemän henkilöä. Heidän työaikansa olisi päättynyt kello 6.

Kuumavalssaamon työtaistelun seurauksena oli kylmävalssaamosta jäänyt 320 henkeä työtaistelun ajalta vaille työtä. Tappiota työtaistelusta oli aiheutunut 2,7 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi työnantaja oli maksanut palkan sanotuille 320 työntekijälle. Nämä seikat tuli ottaa huomioon mahdollista hyvityssakkoa huomattavasti korottavana.

Työtaistelu oli kohdistunut erityisesti työehtosopimuksen palkkausta ja erimielisyyksien ratkaisemista koskeviin määräyksiin. Taistelutoimien tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työehtosopimuksen vastaisiin ratkaisuihin palkkausta koskevissa asioissa ja erimielisyyksien ratkaisemisessa.

Metallityöväen Liitto ja Sähköalojen ammattiliitto sekä niiden edellä mainitut ammattiosastot olivat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimusten mukaan kuuluvat velvollisuudet. Ammattiosastojen vastuu korostui erityisesti siinä, että pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat esittäneet työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia vaatimuksia ja olleet mukana tekemässä päätöstä laittomaan työtaisteluun ryhtymisestä. Pääluottamusmies, luottamusmiehet tai ammattiosastot eivät olleet ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin, jotta ammattiosastojen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimusten vastaisiin työtaisteluihin ryhtymistä. Ammattiosastojen ei myökään ollut havaittu ryhtyneen toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tai säilyttämiseksi. Päinvastoin työntekijät olivat työnantajalle ilmoittaneet luottamusmiehen selittävän lakon syyn. Luottamusmiehet olivat siten edesauttaneet tilanteen kärjistymistä työpaikalla ja aktiivisesti järjestäneet työtaistelun.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET oli ollut 14.3.1996 yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja Sähköalojen ammattiliittoon vaatien niiltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi välittömästi. Liittojen toimenpiteet olivat kuitenkin olleet täysin riittämättömiä.

VASTAUKSET

Metallityöväen Liiton vastaus

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ja Tornion Metallityöväen ammattiosasto ovat vaatineet kanteen hylkäämistä. Lisäksi ne ovat vaatineet kantajan velvoittamista korvaamaan yhdistysten oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Tornion Metallityöväen ammattiosaston edustajat eivät olleet millään tavalla myötävaikuttaneet työnseisauksiin. Päinvastoin he olivat kaikin mahdollisin keinoin pyrkineet estämään työnseisaukset. He olivat myös informoineet työnantajan edustajia työnseisauksista ja siitä, etteivät he kyenneet työnseisauksia estämään. Ammattiosasto ei siten ollut rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

Outokumpu Polarit Oy:n tehtailla olivat tuotantopalkkiolisät olleet voimassa reilusti tämän vuosikymmenen. Tuotantopalkkiolisä oli aina sovittu yhteisesti ja varmistettu molemmin puolisin nimikirjoituksin. Vuosien varrella lisä oli antanut vuositasolla 2,50 - 6,60 markkaa tunnissa tuotannosta riippuen. Lisä oli aina perustunut tuotantosuunnitelmiin, ja sen suuruus oli määritelty yhteisissä neuvotteluissa.

Vuonna 1995 kylmävalssaamon neuvottelut olivat kangerrelleet. Ihmissuhteet olivat kärjistyneet ja henkilöityneet tuotantojohtajaan. Outokumpu Polarit Oy:n johdon ja luottamusmiesten välillä oli sovittu yhteisessä palaverissa, että vuoden 1996 tuotantopalkkioneuvottelut käytäisiin hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta. Tuotantojohtaja oli kutsunut teknilliset johtajat ja tuotanto-osastojen luottamusmiehet koolle 2.10.1995. Tilaisuudessa oli esitelty tuotantoluvut tammi-syyskuulta 1995 ja arviot loppuvuoden tuotannosta. Työnantajan edustaja oli marraskuun viimeisenä päivänä 1995 kertonut, että tuotantopalkkiolisää oli alennettu 1,30 markkaa. Syynä alentamiseen oli ollut tuotannon nostaminen.

Vuoden 1996 puolella neuvotteluja oli jatkettu, mutta niissä ei ollut edetty, koska työnantajapuolen neuvotteluedustajalla ei ollut ollut valtuuksia neuvotella. Helmikuussa pidetyn kolmen neuvottelun jälkeen oli pääluottamusmiehen koolle kutsumana pidetty 29.2.1996 laaja neuvottelu, jossa oli todettu, että jaloterässulaton ja kuumavalssaamon tuotannon teknisistä häiriöistä johtuen alkuvuoden tuotanto oli ollut pahasti jäljessä. Neuvotteluissa oli todettu tuotantopalkkioneuvottelujen tilanne. Luottamusmiesten mielestä todellisia neuvotteluja tuotantopalkkiosta osastoilla ei ollut käyty. Asia oli siirtynyt tuotanto-osastoille tarkempien taulukkolukujen käsittelyyn.

Pääluottamusmies oli 12.3.1996 kiertänyt kuumavalssaamon ja jaloterässulaton työntekijöiden keskuudessa. Hän ei ollut havainnut, että osastoilla olisi valmistauduttu työtaisteluun.

Valvomoihin 13.3.1996 ilmestynyt käyttöinsinöörin myllykirje. Se oli aiheuttanut suuttumusta ja yövuoron seitsemän työntekijän ulosmarssin kuumavalssaamolta 14.3.1996 kello 2. Varaluottamusmiehen tultua työhön kello 7 aamuvuoron työntekijät olivat kertoneet työnseisauksesta yöllä ilmoittaen poistuvansa työpaikalta kello 10, koska yövuorokin oli poistunut. Varaluottamusmies oli kieltänyt poistumisen. Poistumisella työntekijät olivat ilmoittaneet vauhdittavansa myös tuotantopalkkioneuvotteluja. Päivävuoron työntekijät olivat kello 9 aikaan ilmoittaneet varaluottamusmiehelle poistuvansa työstä kello 11. Kun varaluottamusmies oli kieltänyt myös heitä poistumasta, hänet oli uhattu paiskata ulos. Varaluottamusmies oli käynyt ilmoittamassa sammutusryhmän jäsenille, että sopimuksen mukaan heidän tuli olla työpaikalla kaikissa tilanteissa.

Pääluottamusmies oli saanut kutsun hallintojohtajan luokse 14.3.1996 aamulla kello 9.30. Pääluottamusmies oli soittanut hallintojohtajan huoneesta kello 9.50 varaluottamusmiehelle ja kehottanut häntä toimenpiteisiin työtaistelutoimien estämiseksi ja työntekijöiden rauhoittamiseksi. Pääluottamusmies oli soittanut myös luottamusmiehelle kotiin ja kehottanut häntä toimimaan niin, että lakkoilu loppuisi mahdollisimman pian.

Työnantajan kanssa oli edellä mainittuna päivänä käyty keskusteluja tuotantopalkkiosta. Työnantajan edustaja oli ilmoittanut, että mikäli työntekijät eivät hyväksyisi tuotantopalkkioesitystä, tuotantopalkkio voitaisiin lopettaa kokonaan. Kuumavalssaamon luottamusmies oli kello 17 käynyt ilmoittamassa työntekijöille mainittujen keskustelujen sisällön. Se oli aiheuttanut tunnekuohun, jonka seurauksena työntekijät olivat päättäneet poistua työpaikalta kello 18. Luottamusmies oli kieltänyt työntekijöitä lähtemästä laittomaan lakkoon. Työntekijät olivat ilmoittaneet nostavansa lakkoa vastustaneen luottamusmiehen syrjään tarpeen vaatiessa.

Yhtiön hallintojohtaja oli 15.3.1996 ehdottanut pääluottamusmiehelle, että tämä yrittäisi vielä kerran toimia siten, että työrauha palautuisi ja tilanne normalisoituisi. Hän puolestaan oli lupautunut toimimaan niin, että kanne vedettäisiin pois työnantajaliitosta ja työtuomioistuimesta. Pääluottamusmies oli ilmoittanut noin kello 15 luottamusmiehille tehdyn ehdotuksen sisällön ja kehottanut vielä kerran rauhoittamaan työntekijöitä, jotta neuvottelut tuotantopalkkioista voitaisiin aloittaa. Kuumavalssaamon luottamusmies oli saanut normalisoitua tilanteen perjantai-iltana.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n selonteko käydyistä neuvotteluista ei vastannut totuutta. Metallityöntekijöiden keskituntiansio oli suuresta vuorotyöntekijämäärästä johtuen ollut Outokumpu Polarit Oy:ssä pääluottamusmiestilaston mukaan 4.4.1995 ilman ylityö- ja sunnuntailisiä 66,48 markkaa tunnissa. Kun otettiin huomioon vain aikapalkat ja tuotantopalkkiolisät, luku oli 54,36 markkaa tunnissa eikä 73,38 markkaa tunnissa niin kuin kanteessa väitettiin.

Kylmävalssaamon työntekijät eivät olleet jääneet vaille työtä työtaistelun vuoksi, vaan tuotantohäiriöt olivat johtuneet sähkö- ja teknillisistä vioista.

Pääluottamusmies ei ollut ollut yhdessäkään työntekijöiden keskinäisissä kokouksissa, missä olisi käsitelty tuotantopalkkiota. Siksi väitteet lakkopäätösten tekemisestä tai lakon edesauttamisesta olivat tuulesta temmattuja. Osaston luottamusmies ja varaluottamusmies olivat tehneet kaiken voitavansa työtaistelutoimien lopettamiseksi. Sen sijaan työnantajan edustajat olivat vaikeuttaneet neuvottelujen joustavaa etenemistä.

Ammattiosaston jäsenmäärä oli 1 571 henkilöä.

Metallityöväen Liiton vaikutusmahdollisuudet lakon estämiseksi olivat olleet olemattomat. Liiton keskustoimistosta oli annettu pääluottamusmiehelle kehotus normalisoida tilanne tuotantolaitoksella.

Sähköalojen ammattiliiton vastaus

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto, johon jutussa kuultu Tornion Seudun Sähköalantyöntekijät ry on osaltaan yhtynyt, on vaatinut kanteen hylkäämistä. Lisäksi liitto ja ammattiosasto ovat vaatineet niiden yhteisten oikeudenkäyntikulujen korvaamista laillisine korkoineen.

Perustelut

Seitsemän kuumavalssaamon päiväsähkömiestä oli poistunut 14.3.1996 kello 11 ruokatauolle ja sen jälkeen työstä. Sen sijaan kuumavalssaamon vuorosähkömiehet sekä kylmävalssaamon päiväsähkömiehet ja vuorosähkömiehet olivat olleet työssä tavalliseen tapaan. Kylmävalssaamon vuorosähkömiesten työtehtäviin kuului myös kuumavalssaamon vuorosähkötyöt, jotka oli hoidettu normaalisti.

Tehtaalla oli sovittu tulospalkkioneuvottelu alkavaksi 14.3.1996 kello 10 kaikkien työntekijäryhmien kanssa. Työnantaja oli kuitenkin ilmoittanut, että neuvotteluista pidättäydytään, koska työrauhaa oli rikottu.

Kuumavalssaamolla työssä olleet seitsemän sähkömiestä olivat poistuneet työstä luottamusmiehen tietämättä. Työnantaja oli ilmoittanut työstä poistumisesta. Sähkömiesten työstä poistuminen oli tullut luottamusmiehelle täytenä yllätyksenä. Luottamusmies oli esittänyt työnantajalle, että viereisen osaston eli kylmävalssaamon päiväsähkömiehet voisivat tehdä tarvittavia töitä myös kuumavalssaamolla. Samalla hän oli kertonut tapana olleen, että vuorosähkömiehet olivat työssä myös lakon aikana. Näin ollen seitsemän sähkömiehen poistuminen työstä ei ollut aiheuttanut haittaa laitoksen toiminnalle.

Luottamusmies oli yrittänyt tavoittaa työstä poistuneita sähkömiehiä siinä kuitenkaan onnistumatta, koska sähkömiehet olivat ennättäneet poistua laitoksen alueelta.

Tieto kanteessa tarkoitetuista työnseisauksista oli tullut Sähköalojen ammattiliittoon 14.3.1996 kello 14.02. Sähköliiton jaostosihteeri oli muun muassa puhelinvaihteen ruuhkien vuoksi vasta kello 14.55 saanut yhteyden luottamusmieheen. Tuolloin luottamusmies oli kertonut, ettei hän ollut vielä aamulla tiennyt pääalalla alkaneesta työnseisauksesta. Aamulla tilanne sähköosastolla oli ollut normaali.

Sähköalojen ammattiliiton toimitsija oli puhelimessa vaatinut luottamusmiestä ryhtymään välittömästi kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Välittömästi sen jälkeen liitosta oli lähtenyt samasanainen sähke ja pikakirje ammattiosaston puheenjohtajalle. Niissä liitto oli kehottanut ammattiosastoa ryhtymään välittömästi kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Työrauha sähkömiesten osalta oli palautunut kello 15.30. Luottamusmies oli varmistanut seuraavana aamuna, että työrauha oli palautunut. Tästä hän myös oli ilmoittanut Sähköalojen ammattiliittoon kello 8.30.

Tulospalkkion käyttöönotto oli työehtosopimuksessa selvästi määrätty paikallisesti sovittavaksi. Luottamusmies oli yrittänyt 14.3.1996 neuvotella työnantajan kanssa tulospalkkioista. Työnantaja oli kieltäytynyt neuvottelemasta, vaikka tulospalkkio neuvoteltiin kunkin osaston kanssa erikseen ja vaikka sähkömiehiä ei tuolloin ollut osallistunut työtaisteluun. Sähköalan luottamusmies ei ollut esittänyt työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia vaatimuksia. Kysymyksessä olivat olleet tavanomaiset tulospalkkioneuvottelut, joita luottamusmies oli käynyt työehtosopimuksen mukaisesti. Rikkojana asiassa oli ollut työnantaja, joka oli perusteettomasti kieltäytynyt neuvottelemasta.

Sähköalojen ammattiliitto oli ryhtynyt kaikkiin käytettävissä oleviin toimiin työrauhan palauttamiseksi.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Outokumpu Polarit Oy:ssä on kanteessa kuvatuin tavoin alkuvuonna 1996 käyty työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken neuvotteluja kuumavalssaamon vuoden 1966 tuotantopalkkioista saavuttamatta niistä yhteisymmärrystä. Luottamusmies on 11.3.1996 esittänyt työnantajalle työntekijäpuolen vaatimukset, joiden mukaan työnantajan olisi pidettävä voimassa vuoden 1995 palkkioperusteet, tulisi maksaa tuotantopalkkiota 13 kuukaudelta ja tehdä tuotantopalkkiosta sopimus kahdeksi vuodeksi. Työnantaja ei ole näihin vaatimuksiin suostunut.

Kuumavalssaamon työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin 14.3.1996 kello 2 alkaen panneet toimeen työnseisauksia neljän työvuoron aikana. Lakkoihin on kaikissa työvuoroissa osallistunut yhteensä 42 Tornion Metallityöväen ammattiosaston jäsentä ja yhdessä työvuorossa seitsemän Tornion Seudun Sähkötyöntekijät ry:n jäsentä.

Lakkojen välittömäksi syyksi on työntekijäpuolelta ilmoitettu käyttöinsinöörin antama kuumavalssaamoa koskeva kirjallinen tilannekatsaus. Lakkojen taustalla on kuumavalssaamon luottamusmiehen mukaan ollut myös tuotantopalkkioneuvottelut, joita on haluttu jouduttaa. Työtuomioistuimen mielestä työnseisausten tosiasiallisena tarkoituksena on kuitenkin ollut painostaa työnantajaa tuotantopalkkioneuvotteluissa. Esitetyn selvityksen mukaan sähköalan työntekijöiden kanssa ei ole käyty erikseen tuotantopalkkioneuvotteluja, vaan heidän tuotantopalkkionsa on käytännössä määräytynyt osastoa koskevien ratkaisujen mukaan. Näin ollen myös sähköalan työntekijöiden työnseisauksella on ollut edellä mainittu tarkoitus. Työnseisaukset ovat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet työehtosopimusten palkkausta koskeviin määräyksiin.

Tornion Metallityöväen ammattiosaston pääluottamusmiehen ja kuumavalssaamon luottamusmiehen mukaan ammattiosaston edustajat ovat pyrkineen työtaistelun estämiseen ja lopettamiseen pyrkimällä jatkamaan tuotantopalkkioneuvotteluja työnantajan kanssa ja kehottamalla työntekijöitä välttämään lakkoa. Työtaistelun kesto huomioon ottaen Tornion Metallityöväen ammattiosaston edustajien toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi kuumavalssaamoon ovat olleet riittämättömiä. Ammattiosasto on siten laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Metallityöväen Liitto on saanut tiedon työtaistelusta 14.3.1996 kello 10.20 aamuvuoron työntekijöiden poistuttua työpaikalta. Liiton toimitsija on lähes välittömästi ottanut yhteyttä Tornion Metallityöväen ammattiosaston pääluottamusmieheen ja vaatinut häntä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen saattamiseksi työehtosopimuksen mukaiseksi. Kun työtaistelu on päättynyt jo yhteydenottoa seuranneen päivän aamuna, työtuomioistuimen mielestä on jäänyt näyttämättä, että Metallityöväen Liitto olisi laiminlyönyt sille asiassa kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tornion Seudun Sähköalantyöntekijät ry:n luottamusmies on saanut tiedon työtaistelusta vasta 14.3.1996 kello 11 jälkeen sähköalan työntekijöiden jo poistuttua työpaikalta. Kun luottamusmies ei ole työstä poistuneita työntekijöitä enää tavoittanut, hän on pyrkinyt työpaikalla huolehtimaan siitä, että sähköalan työntekijöiden lakko kuumavalssaamolla mahdollisimman vähän haittaisi laitoksen muuta toimintaa. Luottamusmies on sen jälkeen seurannut työpaikalla tilannetta ja voinut todeta työrauhan palautuneen asianomaisten sähkömiesten työvuoron loppuun kestäneen lakon päätyttyä. Näyttämättä on jäänyt, että Tornion Seudun Sähköalantyöntekijät ry olisi menetellyt sille kuuluvien velvollisuuksien vastaisesti työrauhan turvaamisessa.

Sähköalojen ammattiliitto on saatuaan tiedon työtaistelusta 14.3.1996 noin kello 14 ottanut ensin puhelimitse yhteyden luottamusmieheen ja sen lisäksi samana iltapäivänä lähettänyt sähkeen ammattiosaston puheenjohtajalle kehottaen näitä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Näyttämättä on jäänyt, että Sähköalojen ammattiliitto olisi laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Koska oikeudenkäynti asian selvittämiseksi myös Sähköalojen ammattiliiton ja Tornion Seudun Sähköalantyöntekijät ry:n osalta on ollut tarpeen, ne saavat itse pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Tornion Metallityöväen ammattiosaston maksamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 15 000 markkaa.

Metallityöväen Liittoa, Sähköalojen ammattiliittoa ja Tornion Seudun Sähköalantyöntekijät ry:tä vastaan kanteessa esitetyt vaatimukset hylätään.

Tornion Metallityöväen ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut 5 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian laatuun nähden Metallityöväen Liitto, Sähköalojen ammattiliitto ja Tornion Seudun Sähköalantyöntekijät ry saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Uoti, Varis, Sulkunen ja Kortekangas jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Kortekangas, jonka lausuntoon jäsen Sulkunen yhtyi, lausui:

Yhdyn tuomioon muutoin, mutta koska kanne on Sähköalojen ammattiliiton ja Tornion Seudun Sähkötyöntekijät ry:n osalta hylätty, velvoitan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton ja Tornion Seudun Sähkötyöntekijät ry:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 9 000 markalla.