Labor court allows union member's dismissal claim against employer for breach of collective agreement trust rules.

Ravintolan työntekijä oli ollut luottamusmiessopimuksen tarkoittama luottamusmies työnantajayhtiön irtisanoessa hänen työsopimuksensa. Näyttämättä oli jäänyt, että luottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistö olisi työsopimuslain 53 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla antanut suostumuksen luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomiseen.

Yhtiö oli irtisanonut luottamusmiehen luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Yhtiö oli sen vuoksi velvoitettu suorittamaan irtisanotulle luottamusmiehelle korvausta sopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta.

Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ry Vastaaja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ry Kuultava Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 1.12.1993 allekirjoitetussa majoitus ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiessopimus (LTK - SAK) 6.3.1970

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimus työsopimuksen irtisanomisesta (MaRa HRHL) 23.3.1990

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee luottamusmiehen.

2. Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

3. Valitusta luottamusmiehestä sekä hänen eroamisestaan ja erottamisestaan on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin yrityksen muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman supistaminen, on mikäli mahdollista noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi.

Muutoin älköön luottamusmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain 31 §:ssä mainituilla perusteilla. Kuitenkin voidaan hänen työsopimuksensa poikkeuksellisesti irtisanoa, mikäli irtisanominen työntekijäin vähäisen lukumäärän tai tehtävänjaon huomioon ottaen on perusteltua.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 7.4.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeissa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Luottamusmiehen vaali on jätetty ammattiosaston suoritettavaksi. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässäkin yhteydessä työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröidyn alayhdistyksen yrityksen piirissä toimivaa osastoa, työhuonekuntaa tai vastaavaa. Luottamusmiehen valinnan suorittavat vain yrityksen piirissä asianomaisella alalla SAK:laiseen ammattiosastoon järjestäytyneet työntekijät. Tämän vaalin vahvistaa sitten varsinainen (sanan yleiskäsitteen mukainen) ammattiosasto ja ilmoittaa sen tuloksen työnantajalle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ilmoitusvelvollisuus

Luottamusmiesvaalien jälkeen on vaalin tulos ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Vasta tämän jälkeen on luottamusmieheksi valitulla sopimuksen mukainen asema.

Vaaleja koskevat ilmoitukset antaa varsinainen ammattiosasto. Näihin ilmoituksiin on kiinnitettävä riittävää huomiota jo sen vuoksi, ettei luottamusmies nauti tämän sopimuksen tarkoittamia etuja ennen kuin työnantaja on saanut ammattiosaston ilmoituksen siitä, että asianomainen työntekijä on nimitetty luottamusmieheksi. Luottamusmiehen toimikausi kestää niin kauan kunnes ilmoitus uuden luottamusmiehen valitsemisesta hänen sijaansa on tehty. Mikäli ammattiosasto kuitenkin on jostakin syystä evännyt valitsemaltaan luottamusmieheltä oikeuden edustaa ammattiosastoa työpaikalla ennen kuin luottamusmieskausi on päättynyt, ei työnantajallakaan ole oikeutta eikä velvollisuutta pitää häntä luottamusmiehenä enää saatuaan kirjallisen ilmoituksen luottamusmiestoiminnan päättymisestä.

Luottamusmiehen eroamisesta tai erottamisesta tästä tehtävästä on varsinaisen ammattiosaston niin ikään ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Vasta tämän ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen lakkaavat ao. työntekijäin luottamusmiessopimukseen perustuvat oikeuden ja velvollisuudet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Luottamusmiehen työsuhde

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehen työsuhteen päättyminen

a) Irtisanominen

Luottamusmiehen irtisanomista koskevat määräykset sisältävät sopimuksen 4 §:n 2 kohdan ja 3 ja 4 kappaleisiin. Kollektiivisista (= taloudellisista tai tuotannollisista) syistä tapahtuvan työvoiman supistamisen yhteydessä, on mikäli mahdollista, noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos esimerkiksi rationoinnin takia jokin vain tiettyä, lakkaavaa työtä suorittanut työntekijäryhmä sanotaan irti kokonaisuudessaan, voi toimenpide kohdistua myös heidän luottamusmieheensä. Jos asianomaisen alan toimintaa vain supistetaan ja joitakin työntekijöitä jää työhön, on luottamusmiehen yleensä oltava heidän joukossaan.

Muilla kuin taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei luottamusmiehen työsuhdetta yleensä voida sanoa irti. Hänen irtisanomisensa on kuitenkin - myös rationointitapauksissa - sallittua, mikäli toimenpide työntekijäin vähäisen lukumäärän tai tehtäväjaon kannalta on perusteltu. Luottamusmiehen työsuhde voidaan irtisanoa myös niissä tapauksissa, joissa työnantajalla olisi oikeus purkaa hänen työsuhteensa työsopimuslain 31 §:n mainituilla perusteilla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa työsopimuksen irtisanomisesta on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen peruste määräytyy työsopimuslain 37 §:n ja 37 a §:n mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Korvaus

1. Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä

Korvaus lainvastaisesta irtisanomisesta, työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittäminen, korvaus työsuhteen jatkuessa ja työsuhteen jatkuessa maksettavaa korvausta koskevan erimielisyyden ratkaiseminen määräytyy työsopimuslain 47 § - 47i §:ien mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy on menetellyt luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesti irtisanoessaan pääluottamusmies, viinuri Mikko Mäki-Uuron työsopimuksen 2.3.1994 päättymään 2.6.1994.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on edelleen vaatinut Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:n velvoittamista suorittamaan Mäki-Uurolle korvauksena 20 kuukauden palkkaa vastaavat 130 140 markkaa 16 prosentin korkoineen 30.5.1994 lukien.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vielä vaatinut Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain perusteella valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on lisäksi vaatinut Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ja Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perustelut

Mäki-Uuron työsopimussuhde oli alkanut 25.4.1980 Kantaravintolat Oy:n palveluksessa. Hän oli vuonna 1994 työskennellyt Kantri Oy:n palveluksessa Kauhajoella sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä muun muassa baarimestarina, tarjoilijana ja kassa-tarjoilijana. Mäki-Uuro oli toiminut yhtiön työntekijöiden valitsemana pääluottamusmiehenä vuoden 1989 alusta alkaen. Kantri Oy oli myynyt ravintolayksikön 2.8.1993 perustetulle Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:lle vuoden 1994 alussa. Liikkeen luovutus oli tapahtunut 1.3.1995.

Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy oli 2.3.1994 kirjallisesti irtisanonut Mäki-Uuron työsopimuksen päättymään 2.6.1994. Irtisanomisen perusteeksi oli ilmoitettu liikkeen luovutus/omistajan vaihdos. Mäki-Uuro olisi ollut halukas työskentelemään irtisanomisajan, mutta tätä työskentelymahdollisuutta hänelle ei ollut suotu.

Kantri Oy oli luovuttanut toimivan ravintolakokonaisuuden Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:lle. Mäki-Uuro oli ollut ravintolan työntekijöiden luottamusmies ennen liikkeen luovutusta ja myös liikkeen luovutuksen jälkeen. Liikkeen luovutuksen yhteydessä työsuhteen ehdot ja sitä kautta myös luottamusmiesasema olivat säilyneet ennallaan. Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:n toteuttamaa Mäki-Uuron irtisanomista oli arvioitava yksinomaan siitä lähtökohdasta, oliko työnantajalla ollut luottamusmiessopimuksen tarkoittamia perusteita Mäki-Uuron työsopimuksen irtisanomiselle. Työnantaja ei ollut vedonnut siihen, että työsopimus olisi irtisanottu Mäki-Uurosta johtuvista henkilökohtaisista syistä. Työnantajan oikeutta irtisanoa Mäki-Uuron työsopimus tuli arvioida luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohtaa sekä luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeiden 4 §:ää soveltaen.

Mäki-Uuro oli ollut liikkeen luovutuksen yhteydessä ja myös häntä irtisanottaessa luottamusmiesasemassa. Koska työntekijät olivat toimittaneet luottamusmiesvaalit työehtosopimuksen mukaisesti, niin luottamusmiestä ei ollut voitu millään työntekijöiden epävirallisella kokouksella erottaa. Luottamusmiessopimus ei edellyttänyt luottamusmiesvaalien järjestämistä säännöllisesti. Kun työntekijä oli valittu luottamusmieheksi, hän pysyi luottamusmiehenä, kunnes luottamusmiessopimuksen tarkoittamalla tavalla järjestetyissä uusissa vaaleissa joku toinen oli valittu luottamusmieheksi ja ammattiosasto oli tehnyt valinnasta ilmoituksen työnantajalle. Kun luottamusmiesvaalia ei syksyllä 1993 ollut järjestetty, oli Mäki-Uuro automaattisesti jatkanut luottamusmiehenä myös 1.1.1994 jälkeisenä aikana.

Työtuomioistuimelle esitetty 1.6.1994 päivätty asiakirja ei ollut työsopimuslain 53 §:n 2 momentissa tarkoitettu suostumus. Sellaista suostumusta ei sitäpaitsi voitu antaa takautuvasti. Mainittu lainsäännös ei ehkä edes ollut osa työehtosopimusta.

Mäki-Uuro ei ollut luopunut luottamusmiessuojastaan, joka on ollut työnantajan tiedossa. Työnantajalla ei ollut työehtosopimusmääräyksiin perustuen oikeutta irtisanoa Mäki-Uuron työsopimusta, koska työnantaja olisi voinut järjestää Mäki-Uurolle tämän ammattia vastaavaa työtä. Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:n palvelukseen oli siirtynyt entisiä Kantri Oy:n palveluksessa olleita työntekijöitä, joiden työtehtäviä Mäki-Uuro olisi kyennyt tekemään ja joiden luottamusmiehenä hän oli toiminut.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto oli rikkonut asiassa valvontavelvollisuutensa, koska se ei ollut kehotuksesta huolimatta ryhtynyt toimiin Mäki-Uuron työsopimuksen irtisanomisen peruuttamiseksi. Työnantajaliitolle oli lähetetty tätä koskeva kehotus ennen Mäki-Uuron työsopimuksen päättymistä.

Mäki-Uuron työsopimuksen päättämisestä ei ollut päästy yksimielisyyteen työpaikalla käydyissä neuvotteluissa eikä myöskään liittotason neuvotteluissa.

VASTAUS

Vaatimukset

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto, jonka puolesta esitettyyn Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy on osaltaan yhtynyt, on vaatinut kanteen hylkäämistä sekä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n velvoittamista korvaamaan Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ja Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Loppusyksystä 1993 olisi pitänyt järjestää luottamusmiesvaalit. Hotelli-ravintolan työntekijät olivat pyytäneetkin useita kertoja Mäki-Uurolta luottamusmiesvaalien järjestämistä. Kun ammattiosaston ainoana edustajana työpaikalla ollut Mäki-Uuro ei ollut suostunut järjestämään vaalia, olivat työntekijät pitäneet kokouksen hotelli-ravintolan baaritiskillä. Kokouksessa työntekijät olivat päättäneet, että Mäki-Uuro ei vuoden 1994 alusta lähtien olisi enää luottamusmies.Luottamusmiessopimus ei sisältänyt määräyksiä luottamusmiehen toimikauden pituudesta, mutta työntekijäliitto oli lähettänyt joka toinen vuosi ohjeet työpaikoille luottamusmiesvaalien toimittamiseksi. Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:ssä oli toimipaikan vakiintuneena käytäntönä ollut, että luottamusmiesvaalit järjestettiin joka toinen vuosi.

Helmikuussa 1994 Kantri Oy ja Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy olivat päässeet sopimukseen ja liikkeen luovutus oli tapahtunut 1.3.1994. Tuolloin työntekijät olivat ilmoittaneet uudelle omistajalle, että Mäki-Uuro ei olisi luottamusmies ja että he olisivat vuodet 1994 ja 1995 ilman luottamusmiestä. Työntekijät olivat vahvistaneet asian kirjallisesti 1.6.1994.

Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy oli irtisanonut liikkeen luovutuksen perusteella Mäki-Uuron lisäksi myös kaksi muuta työntekijää. Saatuaan irtisanomisilmoituksen Mäki-Uuro oli ilmoittanut, ettei hän ollut ollut halukas työskentelemään irtisanomisaikana.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n paikallinen piiritoimitsija oli syksyllä 1994 kutsunut 1.6.1994 annetun kirjallisen vahvistuksen allekirjoittaneet työntekijät liiton Seinäjoen toimistoon syytä ilmoittamatta. Työntekijöiden saavuttua paikalle piiritoimitsija oli tarjonnut allekirjoitettavaksi paperia, jonka mukaan työnantaja olisi painostanut työntekijöitä allekirjoittamaan 1.6.1994 annetun kirjallisen vahvistuksen. Työntekijät olivat kieltäytyneet allekirjoittamisesta.

Mäki-Uuro ei vuoden 1994 alusta lukien ollut enää lainkaan luottamusmiesasemassa. Mäki-Uuro ei ollut edes kiistänyt työntekijöiden mainittua ilmoitusta, vaikka se oli saatettu hänen tietoonsa. Mäki-Uuro ei sen enempää irtisanomisen yhteydessä kuin sen jälkeenkään irtisanomisaikana ollut saattanut uuden omistajan tietoon vetoavansa siihen, että hän olisi ollut luottamusmies. Väitettyyn luottamusmiesasemaan oli vedottu ensimmäisen kerran vasta työntekijäliiton piiritoimitsijan 30.5.1994 päivätyssä työnantajaliitolle osoitetussa valvontakirjeessä. Kirje oli lähetetty vasta muutamaa päivää ennen kuin kolmen kuukauden mittainen irtisanomisaika oli ollut umpeutumassa.

Työnantaja ei ollut toiminut luottamusmiessopimuksen vastaisesti irtisanoessaan Mäki-Uuron työsopimuksen liikkeen luovutuksen perusteella. Mäki-Uuro ei irtisanomisilmoituksen antamishetkellä 2.3.1994 enää ollut ollut luottamusmies eikä siten luottamusmiessopimuksen mukaisen erityisen irtisanomissuojan piirissä. Vaikka katsottaisiin, että Mäki-Uuro olisi ollut luottamusmiesasemassa vielä vuonna 1994, olivat työntekijät joka tapauksessa 1.3.1994 antamallaan ilmoituksella työsopimuslain 53.2 §:n mukaisesti poistaneet luottamusmiehen erityisen irtisanomissuojan.

Vaatimus Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton tuomitsemisesta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta oli hylättävä siksi, että työnantaja ei ollut rikkonut luottamusmiessopimuksen määräyksiä ja siksi, ettei työnantajaliiton ainakaan voitu katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan näissä oloissa.

Asianosaisliitot olivat työtuomioistuimen tuomiota n:o 43/1992 koskeneessa asiassa ilmoittaneet olevansa yksimielisiä siitä, että 6.3.1970 solmitun luottamusmiessopimuksen viittaus irtisanomissuojasopimukseen koski liittojen välillä 23.3.1990 solmittua irtisanomissopimusta. Irtisanomissopimuksen osana olleet irtisanomismenettelylain pykälät oli, irtisanomismenettelylain tultua kumotuksi, korvattu vastaavilla työsopimuslakiin otetuilla uusilla säännöksillä. Irtisanomissopimuksen 6 §:n mukaan korvausnormina oli siten joko työsopimuslain 47 f § tai työsopimuslain 51 §.

Työsopimuslain 47 f §:n mukaan se koski muun muassa luottamusmiehen irtisanomista ilman työsopimuslain 53 §:n 2 momentissa tarkoitettua työntekijöiden enemmistön suostumusta. Työntekijöiden kiistaton enemmistö oli ollut sitä mieltä, että Mäki-Uuro ei ollut ollut luottamusmiesasemassa. Työsopimuslain 47 f § ei sen vuoksi voinut tulla sovellettavaksi. Korvausnormina olisi tällöin työsopimuslain 51 §, jolloin korvattaisiin vain todellisuudessa syntynyt taloudellinen vahinko.

Korvausnormien syntyhistorian perusteella oli ilmeistä, että työsopimuslain 53 §:n 2 momentti oli ollut osa luottamusmiessopimusta viimeistään vuodesta 1991 lukien. Siksi mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun suostumukseen rinnastettava työntekijöiden enemmistön kannanotto johti kanteen hylkäämiseen. Työsopimuslain 53 §:n 2 momentti oli muutoinkin sellainen erityissäännös, joka syrjäytti sen kanssa mahdollisesti ristiriidassa olevan sopimusmääräyksen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Erimielisyydessä on ensisijaisesti kysymys siitä onko Mikko Mäki-Uuro ollut luottamusmiesasemassa Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:n irtisanoessa hänen työsopimuksensa 2.3.1994 päättymään 2.6.1994. Toissijaisesti kysymys on siitä ovatko Mäki-Uuron luottamusmiehenä edustamat työntekijät työsopimuslain 53 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla antaneet suostumuksensa luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomiseen, ja tämän suostumisen puuttumisen seuraamuksista.

Mäki-Uuron luottamusmiesasema 2.3.1994

Mäki-Uuro on esitetyn selvityksen mukaan toiminut työpaikan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:ään kuuluvien työntekijöiden pääluottamusmiehenä vuosina 1990 ja 1991. Vuoden 1991 lopulla suoritetussa vaalissa MäkiUuro on valittu uudelleen pääluottamusmieheksi. Ammattiosaston työnantajalle toimittamassa ilmoituksessa luottamustoimeen valitsemisesta ei ole määritelty luottamusmieskauden pituutta. Mäki-Uuro on toiminut myös työsuojeluvaltuutettuna.

Vuoden 1993 lopulla on toimitettu työsuojeluvaltuutetun vaali Mäki-Uuron luovuttua tästä tehtävästä. Sen sijaan tuolloin ei ole - aiemmasta käytännöstä poiketen - toimitettu luottamusmiesvaalia.

Alalla sovellettavassa luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä luottamusmieskauden pituudesta. Käytännössä nyt kysymyksessä olevalla työpaikalla samoin kuin alalla yleisemminkin vaali on toimitettu joka toinen vuosi. Tässä tarkoituksessa Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL toimittaa työpaikoille joka toinen vuosi vaalin toimittamiseksi tarpeellisen aineiston. Esitetyn selvityksen mukaan alan käytäntö ei kuitenkaan ole ollut yhtenäinen, vaan luottamusmiesvaaleja on voitu järjestää muinakin aikoina.

Luottamusmiessopimuksen ja sen soveltamisohjeiden mukaan valitusta luottamusmiehestä sekä hänen eroamisestaan ja erottamisestaan on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Vasta tämän ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen luottamusmieheksi valitulla on sopimuksen mukainen asema, tai vastaavasti työntekijän luottamusmiessopimukseen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat.

Mäki-Uuro on edellä todetuin tavoin valittu vuonna 1993 luottamusmieheksi ja tästä valinnasta on luottamusmiessopimuksen edellyttämällä tavalla ilmoitettu työnantajalle. Mäki-Uuroa ei ole valittu tähän tehtävään määrätyksi kaudeksi eikä hänen eroamisestaan tai erottamisestaan luottamusmiehen tehtävästä ole tehty työnantajalle edellä tarkoitettua ilmoitusta.

Todistajana kuultu ravintolan entisen omistajayhtiön toimitusjohtaja on kertonut, että työnantajan käsityksen mukaan Mäki-Uuro on ollut työntekijäpuolen luottamusmies liikkeen luovutukseen asti.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullut ravintolan työntekijät ovat kertoneet, että työpaikalla oli loppuvuodesta 1993 yleisesti keskusteltu luottamusmiesvaalin järjestämisestä ja jotkut olivat sitä Mäki-Uurolle nimenomaisesti esittäneet. Todistajankertomusten perusteella on kuitenkin jäänyt näyttämättä, että työntekijät olisivat Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton vastauksessa esitetyllä tavalla yhteisessä kokouksessaan päättäneet, ettei Mäki-Uuro enää vuoden 1994 alusta olisi ollut luottamusmies.

Asianosaisliitot ovat yksimielisiä siitä, että alan luottamusmiessopimus tulee sovellettavaksi myös nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa liikkeen luovutustilanteessa.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että Mäki-Uuro on ollut luottamusmiessopimuksen tarkoittama luottamusmies Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:n irtisanoessa hänen työsopimuksensa.

Työntekijöiden suostumus luottamusmiehen irtisanomiseen

Työtuomioistuimelle on esitetty kuultavayhtiön 11 työntekijän allekirjoittama, Kauhajoella 1. päivänä kesäkuuta 1994 päivätty seuraavan sisältöinen lausunto:

"Kirjallinen vahvistus suusanalliseen sopimukseen pääluottamusmiesvalintaa koskevassa asiassa Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:ssä.

Olemme ilmoittaneet 1.3.1994 että emme valitse Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:ssä pääluottamusmiestä tälle kaudelle, minkä tänään kirjallisesti vahvistamme."

Kuultaessa työtuomioistuimessa todistajina osaa lausunnon allekirjoittaneista henkilöistä on käynyt selville, että 1.3.1994 ei työnantajalle ole nimenomaisesti tehty edellä tarkoitettua ilmoitusta. Todistajien mukaan lausuma kuitenkin kuvastaa sitä yleistä mielipidettä, mikä asian suhteen työpaikalla on vallinnut. Lausunto on ollut työnantajan edustajan laatima ja hän on myös kerännyt, osaksi eri aikoina, siihen allekirjoitukset.

Työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaan luottamusmiehen työsopimus voidaan työnantajan toimesta irtisanoa vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa siihen suostumuksen, tai kun työ kokonaan päättyy, eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan. Edellä tarkoitetun kirjallisen lausunnon antamisesta esitetty selvitys huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Mäki-Uuron edustamien työntekijöiden enemmistö olisi antanut suostumuksen Mäki-Uuron työsopimuksen irtisanomiseen mainitussa lainkohdassa edellytetyllä tavalla.

Edellä lausuttuun nähden työtuomioistuimelle ei tämän asian yhteydessä ole tarpeen ottaa kantaa, onko työsopimuslain 53 §:n 2 momenttia sovellettava osana majoitusja ravitsemisalan työehtosopimusta.

Mäki-Uuron menettelyn hyvän tavan vastaisuus

Mäki-Uuron on selvitetty neuvotelleen työsuhteensa päättämisen ehdoista sekä Kantri Oy:n että Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:n edustajien kanssa. Todistajien kertoman mukaan Mäki-Uuro olisi ollut valmis irtisanoutumaan työstään saadessaan puolen vuoden palkkaa vastaavan korvauksen. Tällaisten neuvottelujen käymistä sinänsä ei voida pitää työmarkkinakäytännön vastaisena. Mäki-Uuron työsopimuksen tultua sittemmin irtisanotuksi hän on voinut vedota luottamusmiesasemaansa siitäkin huolimatta, että viimeksimainitun yhtiön edustajilla on saattanut enemmistä neuvotteluista kieltäytyessään olla virheellinen käsitys Mäki-Uuron luottamusmiesaseman päättymisestä.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n Vaasan piiritoimisto on ilmoittanut Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle Mäki-Uuron työsopimuksen irtisanomisesta 30.5.1994 päivätyllä kirjeellä, jossa on vaadittu irtisanomisen välitöntä peruuttamista. Vaikka Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy ei ole peruuttanut irtisanomista, työnantajaliiton ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan, kun asiaa on perustellusti voinut pitää epäselvänä ja asian ratkaisuun vaikuttava tieto on pääosin ollut saatavissa vasta työtuomioistuimessa tämän oikeudenkäynnin yhteydessä esitetystä selvityksestä.

Korvausvelvollisuus

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy on irtisanonut Mäki-Uuron työsopimuksen luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesti. Asianosaisliitot ovat yhtä mieltä siitä, että luottamusmiehen tultua irtisanotuksi luottamusmiessopimuksen vastaisesti oikeus korvaukseen työehtosopimuksen mukaan määräytyy työsopimuslain 47f §:n perusteella. Korvauksen suorittamisen viivästyessä sille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisesti, sellaisena kuin tuo lainkohta on 1.5.1995 voimaan tulleessa laissa (284/95). Korkolain 7 ja 9 §:n nojalla korkoa on maksettava haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin mukaan velvollinen korvaamaan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n oikeudenkäyntikulut. Mainittu liitto on ilmoittanut kulujensa määräksi 34 040 markkaa, mitä vaatimusta kuultava ei ole määrän osalta myöntänyt oikeaksi. Työtuomioistuin ottaen huomioon oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian ajamisesta sekä asiamiehen palkkiosta aiheutuneet kustannukset ja myös sen, että kanne on osaksi hylätty, pitää kohtuullisena korvauksen määränä 25 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy:n luottamusmiessopimuksen 4 §:n nojalla maksamaan Mäki-Uurolle korvauksena luottamusmiessopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä 70 000 markkaa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 19.1.1996 lukien.

Muilta osin kanne hylätään.

Hotelli-Ravintola Kauhajoen Krouvi Oy velvoitetaan korvaamaan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n oikeudenkäyntikulut 25 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, Uski, Uoti, Sulkunen ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.