Labor court dismissed union liability for strike but upheld local branch fine for breach of peace obligations.

Työntekijöiden lakko oli ollut vastalause työnantajan ilmoittamille irtisnomisille ja se oli siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työsuhteen lakkaamista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi kahden luottamusmiehensä osallistumisesta lakkoon, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että työntekijäliitto olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa. (Ään.)

Kantaja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry Vastaaja Metallityöväen Liitto ry Kuultava Turun metallityöväen ammattiosasto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Metallityöväen Liiton välillä 29.9.1995 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Ks. Yleissopimus 5. kohta ja Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus allekirjoituspöytäkirjoineen ja soveltamisohjeineen 14.6.1991 sekä soveltamisohjeisiin 13.1.1992 tehtyine muutoksineen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 2 ja 5 §:ssä tarkoitetussa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) r.y:n välillä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. k o h t a:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.= = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Turun metallityöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liiton ja Turun metallityöväen ammattiosaston velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Tunturipyörä Oy:ssä oli aloitettu syksyllä 1995 yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön vähentämisestä työsopimuslain 37 a §:n perusteella usean tappiollisen vuoden ja tuotannon laskun johdosta. Yhteistoimintaneuvottelut olivat päättyneet 30.11.1995 ja työnantaja oli 4.12.1995 irtisanonut 24 työntekijää.

Yhteistoimintaneuvotteluissa 1.11.1995 oli henkilöstölle ilmoitettu, että henkilöstön vähennystarve oli noin 24 henkilöä. Ilmoituksen seurauksena työntekijät olivat tehneet yhteisessä kokouksessaan 2.11.1995 päätöksen työnseisaukseen ryhtymisestä samana päivänä kello 11.45. Työntekijöiden kokousta oli 1.11.1995 edeltänyt ammattiosaston kokous, jossa asiaa oli ilmeisesti myös käsitelty.

Vaikka yhteistoimintaneuvottelut olivat olleet kesken, olivat yhtiön työntekijät poistuneet työpaikaltaan torstaina 2.11.1995 kello 11.45. Lakkoon olivat osallistuneet kaikki yhtiössä työssä olleet 93 työntekijää ja lakon syyksi oli ilmoitettu irtisanomiset. Kaksi ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä oli osallistunut myös lakkoon. Pääluottamusmies ei ollut osallistunut lakkoon.

Lakko oli kestänyt 12 työtuntia. Työntekijät olivat palanneet työpaikalle maanantaina 6.11.1995. Lakon johdosta työtunteja oli menetetty 1 053.

Työnantaja oli välittömästi työtaistelusta tiedon saatuaan kehottanut pääluottamusmiestä lopettamaan työtaistelun. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET oli ilmoittanut asiasta 2.11.1995 Metallityöväen Liittoon ja vaatinut toimenpiteitä työtaistelun lopettamiseksi.

Lakot olivat kohdistuneet erityisesti voimassa olevan työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta sekä työvoiman toimeenottamista ja erottamista koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimien tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan mahdollisista irtisanomisista, vaikka yhtiö oli usean vuoden ajan tuottanut tappiota ja tuotteiden menekki oli vähentynyt, ja vaikka henkilöstön vähentämistä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut olivat olleet kesken.

Metallityöväen Liitolle lakosta oli ilmoitettu välittömästi ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton toimenpiteitä oli kuitenkin pidettävä riittämättöminä.

Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun ryhtymistä. Ammattiosaston edustajat olivat toiminnallaan osoittaneet tukevansa työtaistelua ja olivat olleet sitä järjestämässä.

Hyvityssakon määrää korottavana seikkana oli otettava huomioon, että yhtiö oli menettänyt 12 tunnin tuotannon, minkä merkitys korostui erittäin heikossa taloudellisessa tilanteessa.

VASTAUS

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on kiistänyt osaltaan kanteen ja vaatinut liittoon kohdistettujen vaatimusten hylkäämistä.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen laskettuna kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

Kanteessa ilmoitetut tiedot tapahtumista pitivät pääosin paikkansa. Työnseisaukseen olivat osallistuneet kaikki Tunturipyörä Oy:n kuntovälinetuotantolaitoksen työntekijät lukuun ottamatta noin 10:tä tarvike- ja varaosatyöntekijää. Myös kaksi ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä oli osallistunut työnseisaukseen. Sen sijaan pääluottamusmies ei ollut siihen osallistunut.

Ammattiosaston toimikunnan kokouksessa ei ollut ennakkoon käsitelty eikä päätetty työtaistelutoimenpiteistä 2.11. ja 3.11.1995. Kokouksessa oli nimenomaan kielletty tällaiset toimenpiteet.

Työnseisaus oli saanut alkunsa työntekijöiden spontaanista mielenilmaisusta, joka oli johtunut yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä annetusta tiedosta, jonka mukaan yhtiöstä irtisanotaan 24 työntekijää.

Pääluottamusmies eivätkä luottamusmiehet olleet kyenneet pitämään työntekijöitä työpaikalla. Toinen luottamusmiehistä oli saapunut työvuoroonsa 2.11.1995 kello 14. Sinänsä molemmat edellä tarkoitetut luottamusmiehet olivat kyllä osallistuneet työnseisaukseen.

Mahdollisen hyvityssakon määrää arvioitaessa oli otettava huomioon, että ammattiosasto sekä sen nimeämät luottamusmiehet eivät olleet millään tavalla vaikuttaneet työnseisauksen syntymiseen eivätkä edesauttaneet sen jatkumista. Kysymyksessä oli ollut hyvin lyhytaikainen työnseisaus ja sen syynä oli ollut yleinen huoli työpaikkojen vähentymisestä, josta osoituksena oli työnantajan edustajan ilmoitus 24 työntekijän irtisanomisesta. Työnseisaus oli ollut työntekijöiden mielenosoitus, joka oli kohdistunut työnantajan menettelytapoja kohtaan yrityksen muutosjärjestelyissä.

Metallityöväen Liiton keskustoimisto oli saanut tiedon työnseisauksesta 9.11.1995 työnantajaliiton alueasiamiehen telefax-sanomalla toimittamalla ilmoituksella. Metallityöväen Liiton toimitsija oli samana päivänä puhelimitse ottanut yhteyttä Tunturipyörä Oy:n pääluottamusmieheen, jonka kanssa oli keskusteltu työnseisauksen syistä ja todettu tapahtuneet tosiasiat. Metallityöväen Liiton Varsinais-Suomen aluetoimistoon oli 2.11.1996 tullut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n asiamieheltä telefaxilla tieto Tunturipyörä Oy:ssä alkaneesta työtaistelusta. Työnantajaliiton asiamies oli ollut myös puhelimitse yhteydessä Metallityöväen Liiton aluetoimistossa työskentelevään toimitsijaan. Työnantajaliiton asiamiehen suhtautuminen tilanteeseen oli ollut ymmärtäväinen ja hän oli lähinnä vain pyytänyt Metallityöväen Liiton toimitsijaa vaikuttamaan siihen, että eräs toimitus olisi saatu lähtemään yrityksestä.

Koska Metallityöväen Liitolla ei ollut ollut käytännön mahdollisuuksia ryhtyä toimiin työnseisauksen estämiseksi tai keskeyttämiseksi, se ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Turun metallityöväen ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 7 700.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tunturipyörä Oy:ssä on aloitettu syksyllä 1995 yhteistoimintaneuvottelut, jotka ovat koskeneet taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuvaa henkilöstön määrän vähentämistä. Sen jälkeen kun työnantaja oli 1.11.1995 pidetyssä yhteistoimintaneuvottelutilaisuudessa ilmoittanut 24 työntekijän irtisanomisesta, työntekijät ovat 2.11.1995 pitämässään kokouksessa päättäneet poistua työpaikalta samana päivänä kello 11.45. Lakko on kestänyt mainitun päivän iltapäivän ja seuraavan päivän. Lakkoon on osallistunut yhteensä 93 työntekijää heidän joukossaan kaksi ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä.

Lakko on ollut vastalause työnantajan ilmoittamille irtisanomisille. Se on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työsuhteen lakkaamista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston toimikunta on 1.11.1995 pitämässään kokouksessa käsitellyt Tunturipyörä Oy:ssä suoritettaviksi ilmoitettuja henkilöstövähennyksiä. Toimikunta on kokouksessaan edellyttänyt luottamusmiesten valvovan, ettei työrauhavelvoitetta rikota, vaan asiassa neuvotellaan normaalissa neuvottelujärjestyksessä. Luottamusmiesten ei ole kuitenkaan selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai sen lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi edellä mainitun kahden luottamusmiehensä osallistumisesta lakkoon.

Metellityöväen Liitto on työehtosopimuslain 8 §:n perusteella ollut velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi lakosta tiedon saatuaan. Näyttämättä on jäänyt, että Metallityöväen Liiton VarsinaisSuomen aluetoimisto olisi saanut tiedon lakosta ennen työnseisauksen alkamista. Lakko on kestänyt suhteellisen lyhyen ajan. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon liittojen välisistä lakkoa koskeneista yhteydenotoista ja Metallityöväen Liiton edustajan toimenpiteistä esitetyn selvityksen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Metallityöväen Liitto olisi vallinneissa olosuhteissa syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun metallityöväen ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle 15 000 markkaa.

Metallityöväen Liittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Turun metallityöväen ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut 5 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun nähden saa Metallityöväen Liitto pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, H. Rautiainen, Tuulensuu, Sulkunen ja Korpela jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Yhdyn tuomioon muilta osin, mutta tuomitsen Turun metallityöväen ammattiosaston maksamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 10 000 markkaa.