Family daycare termination pay governed by collective agreement clause allowing full wage suspension during notice period.

Perhepäivähoitajien irtisanomisajan palkkaus määräytyi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen perhepäivähoitajia koskevan liitteen palveluksen päättyessä maksettavaa palkkaa koskevan määräyksen perusteella. Kysymyksessä olevaa määräystä sovellettaessa oli mahdollista, että irtisanomisaikana voi palkanmaksu kokonaan keskeytyä.

LAUSUNTO

Kuultavat Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan unioni ry

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Akava ry:n, Kuntaalan unioni ry:n, STTK:n julkisten alojen ammattijärjestö STTKJ ry:n ja TVK:n virkamiesjärjestöt TVKV ry:n välillä 19.2.1992 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virka ja työehtosopimuksessa 1992 1993 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IX LUKU TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

138 § Työntekijän lomauttaminen

Työntekijät

1 mom. Työntekijäin lomauttaminen määräytyy työsopimuslain asianomaisten säännösten mukaisesti, kuitenkin ottaen huomioon, mitä jäljempänä 2 - 5 momenteissa ja 141 §:ssä on asiasta määrätty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

139 § Työsopimuksen päättyminen

Työntekijät Työsopimuksen lakkaaminen ja päättämismenettely määräytyvät työsopimuslain asianomaisten säännösten mukaisesti, ellei jäljempänä 140 - 142 §:ssä ole toisin määrätty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1992 1993 perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja koskevassa liitteessä 31 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala ja sovellettavat määräykset

1 mom. Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat

Omassa kodissaan työskentelevien kunnallisten perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän liitteen määräysten mukaan, minkä lisäksi sovelletaan soveltuvin osin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen seuraavia määräyksiä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IX luku lukuunottamatta työsopimuslain 30 §:n säännöstä lomautuksen enimmäispituudesta työn vähennettyä tilapäisesti sekä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 138 §:n 2 momenttia ja 138 §:n 4 momentin määräystä lomautuksen ilmoitusajasta (työsuhteen päättyminen ja työntekijän lomauttaminen)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Täysi palkka, päiväpalkka, osakuukauden palkka, lapsikohtainen päiväpalkka, osa-aikapalkka, tuntipalkka ja palkka palvelussuhteen päättyessä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 mom. Palkka palvelussuhteen päättyessä

Mikäli perhepäivähoitajan toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsuhde päättyy, hänelle maksetaan palkka tämän liitteen määräysten mukaisesti enintään palvelussuhteen päättymiseen saakka kuitenkin ottaen huomioon 11 § 2 momentin määräys.

Soveltamisohje Vaikka työsuhteesta aiheutuvat edut (kuten esim. palkkaus) suoritetaan työsuhteen päättymiseen saakka, tulee tämä palkkausmääräys sovellettavaksi silloin, kun lasten hoito on pysyvästi päättynyt eikä työnantajalla ole sijoittaa muita hoitolapsia tilalle.

III LAPSEN HOIDOSSA TAPAHTUVIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS PALKKAAN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Vakinaisen hoidon päättyminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Lapsen vakinaisen hoidon päättyminen

Mikäli hoitosopimuksen perusteella vakinaisesti hoidossa olevan lapsen hoitosuhde kokonaan päättyy, eikä perhepäivähoitajalle ole päättymisestä ilmoitettu 60 kalenteripäivää aikaisemmin, maksetaan 3 §:ssä tarkoitettu peruskuukausipalkka ja palvelulisät hoidon päättymisestä lukien 30 kalenteripäivältä, minkä jälkeen palkka tarkistetaan muuttuneen perusteen mukaiseksi.

Soveltamisohje Mikäli lapsen poissaolo on aluksi ollut tilapäistä (ks. 8 §) ja sittemmin havaitaan, että lapsi onkin jäänyt pysyvästi pois (11 § 2 mom.), palkka maksetaan entisten perusteiden mukaan kaikkiaan kerran 30 kalenteripäivältä eikä 8 §:n 1 momentin ja 11 §:n 2 momentin määräyksiä sovelleta erikseen. Jos pois jääneen lapsen tilalle sijoitetaan tänä aikana uusi vakinainen lapsi, lakkaa keskeytysajan palkan maksaminen ja palkkaus suoritetaan 10 §:n 1 momentin mukaisesti.

Jos perhepäivähoitajalla ei ole hoidossaan enää yhtään lasta, päättyy palkanmaksu kokonaan, kun viimeisestä lapsesta maksettava tässä tarkoitettu korvaus päättyy.

Kun kuukausipalkkaan sisältyvän vakinaisessa koko- tai puolipäivähoidossa olevan lapsen hoito päättyy siten, että lapsi muuttuu osahoitoiseksi, jolloin palkkaus suoritetaan toteutuneilta hoitotunneilta, maksetaan palkka entisten perusteiden mukaan 30 kalenteripäivältä hoidon päättymisestä lukien, ellei muutoksesta ole ilmoitettu hoitajalle vähintään 60 kalenteripäivää aikaisemmin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Vaatimukset

Perhepäivähoitaja Laila Kyllikki Ylijääskö on vaatinut, että Keminmaan kunta velvoitetaan suorittamaan irtisanomisajan palkkaa ajalta 1.6. - 31.10.1993, odotusajan palkkaa ja korvausta oikeudenkäyntikuluista korkoineen.

Perustelut

Ylijääskö oli ollut Keminmaan kunnassa perhepäivähoitajana 6.3.1980 alkaen. Työsopimus oli irtisanottu 31.5.1993 päättymään viiden kuukauden irtisanomisajan jälkeen 31.10.1993.

Ennen irtisanomista Ylijääskön hoidossa oli ollut neljä lasta kahdesta eri perheestä. Lasten hoitosuhteet olivat päättyneet 31.5.1993. Ylijääskö oli ollut vuosilomalla 30.4. - 31.5.1993. Irtisanomisen toimittamisen jälkeen kunta oli päättänyt lomauttaa Ylijääskön irtisanomisajaksi. Lomautuspäätös oli tehty kunnassa 1.6.1993. Kunta oli kieltäytynyt maksamasta Ylijääskölle irtisanomisajan palkkaa työehtosopimuksen määräyksiin ja lomautuspäätökseen vedoten.

Kunnalliset perhepäivähoitajat olivat kuntien palveluksessa olevia työsopimussuhteisia työntekijöitä. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 31 1 §:n 1 momentin mukaan omassa kodissaan työskentelevien kunnallisten perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän liitteen määräysten mukaan, minkä lisäksi sovelletaan soveltuvin osin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen niitä määräyksiä, jotka on erikseen lueteltu liitteen 1 §:n 1 momentissa. Liitteen 1 §:n 1 momentin mukaan yleisen virka- ja työehtosopimuksen IX lukua sovelletaan perhepäivähoitajan palvelussuhteen ehtoihin lukuun ottamatta työsopimuslain 30 §:n säännöstä lomautuksen enimmäispituudesta työn vähennyttyä tilapäisesti sekä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 138 §:n 2 momenttia ja 138 §:n 4 momentin määräystä lomautuksen ilmoitusajasta.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 139 §:n mukaan työntekijän työsopimuksen lakkaaminen ja päättymismenettely määräytyvät työsopimuslain asianomaisten säännösten mukaisesti. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 140 §:n 3 momentin mukaan työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsopimuslain 38 §:n mukaisia irtisanomisaikoja.

Kunnallisiin perhepäivähoitajiin noudatettiin siis työsopimuksen päättämistilanteessa työsopimuslain säännöksiä. Työsopimuslain 42 §:n 2 momentin mukaan, milloin lomauttaminen on tullut voimaan työntekijän saamatta hyväkseen työsopimuksen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa ja työnantaja ennen lomauttamisen päättymistä irtisanoo työsopimuksen, hänen on korvattava työntekijälle irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämisestä näin aiheutunut vahinko, ellei toisin ole sovittu. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnille antamien ohjeiden mukaan jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn vuoksi lomautetaan, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy samalla tavoin kuin irtisanottaessa lomautettu työntekijä.

Koska perhepäivähoitajien irtisanomismenettely noudatti työsopimuslain säännöksiä, määräytyi Ylijääskölle irtisanomisaikana maksettava palkka sen palkan mukaan, mitä hänelle maksettiin irtisanomishetkellä. Irtisanomisajankohtana 31.5.1993 Ylijääskön kuukausipalkka oli ollut 4 440,60 markkaa kuukaudessa.

VASTAUS KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Keminmaan kunta on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Ylijääskön velvoittamista korvaamaan kunnan oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Ylijääsköllä oli ollut hoidossaan ennen irtisanomista neljä lasta kahdesta eri opettajaperheestä. Kahden hoitolapsen hoitosuhde oli hoitosopimuksen mukaan päättynyt 31.5.1993, josta Ylijääskö oli jo hoitosuhteen alkaessa ollut tietoinen. Kahden muun lapsen hoitosuhde oli alkanut 2.9.1991 ja lapset olivat olleet poissa päivähoidosta aina kesäisin koulujen loma-ajan. Lasten huoltajat olivat irtisanoneet hoitopaikat aina koulujen loma-ajaksi.

Ylijääskölle oli maksettu normaalia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 31 mukaista palkkaa 29.4.1993 saakka. Ylijääskön toivomuksen mukaisesti hänen vuosilomansa oli vahvistettu pidettäväksi 30.4. - 31.5.19 93 ja hänelle oli maksettu mainitulta ajalta vuosilomaajan palkkaa. Kuulemistilaisuudessa 3.5.1993 oli Ylijääskölle ilmoitettu hänen lomauttamisestaan 1.6.1993 lukien.

Koska kaikki neljä lasta oli irtisanottu 31.5.1993 alkaen ja hoitosuhteiden päättymisestä oli ilmoitettu 60 kalenteripäivää aikaisemmin, ei perustetta liitteen 11 §:n 2 momentin mukaisen takuupalkan maksamiselle 1.6.1993 alkaen ollut. Koska irtisanomisajalta hoitajalle maksettava palkka oli hänen sen hetkinen normaali palkkansa, Ylijääskön irtisanomisajan palkaksi tuli 1.6.1993 alkaen nolla markkaa kuukaudessa.

Keminmaan kunta oli noudattanut irtisanomismenettelyssä työsopimuslain mukaisia säännöksiä. Irtisanomisajan palkka oli määräytynyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 31 6 §:n 7 momentin ja 11 §:n 2 momentin mukaisesti, joten Ylijääskön irtisanomisajan palkka oli nolla markkaa kuukaudessa.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja koskevan liitteen 31 6 §:n 7 momentin ja 11 §:n 2 momentin sisällöstä ja soveltamisesta eli siitä, voitiinko sopimuksen mukaan kunnan palveluksessa työsopimussuhteessa olleelle perhepäivähoitajalle lapsen vakinaisen hoidon päättymisestä johtuneesta lomautuksesta huolimatta suorittaa irtisanomisajan palkka, kuten kantaja on vaatinut.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle ja Kunta-alan unionille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunnossaan todennut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tosiasiat

Keminmaan kunnan palveluksessa ollut, omassa kodissa työskennellyt perhepäivähoitaja Laila Kyllikki Ylijääskö oli työnantajan toimesta irtisanottu 31.5.1993. Ylijääskö oli hoitanut neljää kahden eri perheen lasta, joista kahden hoitosuhde oli hoitosopimuksen mukaan tarkoitettu päättymään 31.5.1993. Kahden muun lapsen hoitosuhde oli ilmoitettu päättyväksi 31.5.1993, mistä Ylijääskölle oli ilmoitettu 60 kalenteripäivää aikaisemmin. Tästä syystä perhepäivähoitajaliitteen 11 §:n 2 momentin mukaista takuupalkkaa 1.6.1993 lukien ei tullut maksettavaksi. Ylijääskön työsuhteen päättymispäivä viiden kuukauden irtisanomisaika huomioon ottaen oli 31.10.1993. Kunta oli lomauttanut 1.6.1993 lukien Ylijääskön irtisanomisajaksi. Erimielisyyttä on Ylijääskön irtisanomisajan palkka.

Perhepäivähoitajan palkkausta koskevat työehtosopimusmääräykset

Omassa kodissa työskentelevän perhepäivähoitajan palkkausmääräykset ovat yksinomaan KVTES:n perhepäivähoitajaliitteessä, KVTES 1992 - 1993:n liitteenä 31. Perhepäivähoitajaliitteen neuvottelu- ja sopijaosapuolilla, Kunnallisella työmarkkinalaitoksella ja perhepäivähoitajia edustavalla Kuntaalan unioni ry:llä ei tästä liitteen palkkausmääräysten soveltamisesta ole ollut missään vaiheessa erimielisyyttä. Osapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, ettei esimerkiksi yleisen KVTES:n palkkausmääräyksiä noudateta miltään osin omassa kodissa työskentelevään perhepäivähoitajaan hänen hoitaessaan lapsia omassa kodissaan.

Omassa kodissa työskentelevän perhepäivähoitajan irtisanoutuessa tai työnantajan irtisanoessa perhepäivähoitajan tämän palvelussuhteen ehdot ja palkkausmääräykset irtisanomisaikana määräytyvät edelleen perhepäivähoitajaliitteen määräysten mukaan. Tästäkään seikasta ei ole ollut erimielisyyttä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeistus kuntiin samoin kuin kuntien soveltamiskäytäntö omassa kodissa työskentelevän perhepäivähoitajan irtisanomisajan palkkausmääräyksistä ja palkkausperusteista on ollut yhtenäinen ja samansisältöinen sopimuskausien ajan.

Työtuomioistuimelle esitetyn lausuntopyynnön kysymys irtisanomisajan palkasta on tullut aikaisemmin esille työehtosopimuksen muuttamista koskevissa sopimusneuvotteluissa. Perhepäivähoitajia koskevissa sopimusneuvotteluissa on syksyllä 1994 Kunta-alan unioni ry esittänyt irtisanomisajan palkkausta koskevan määräyksen ottamista sopimukseen. Tähänkään esitykseen ei kuitenkaan liittynyt esitystä siitä, mihin tällainen palkka perustuisi ja mikä sen määrä olisi. Ehdotus raukesi sopimusneuvottelujen aikana.

Hoitosopimukset ja palkkausperusteet

Perhepäivähoitajaliitteen 31 lukuun IX on yhteisesti Kunta-alan unioni ry:n kanssa neuvoteltu ja sovittu ERÄITÄ OHJEITA koskien hoitosopimuksia. Nämä ohjeet ovat yksimielisiä järjestön kanssa.

Hoitosopimuksen merkitys palkkaukseen ilmenee useista perhepäivähoitajaliitteen palkkausmääräyksistä. Peruskuukausipalkan määräytymisessä tämä ilmenee seuraavasti:

3 §

Peruskuukausipalkka

1 mom. Palkka-asteikko

Peruskuukausipalkka määräytyy hoitosopimuksen (alleviivaus tässä) perusteella perhepäivähoitajalla vakinaisesti koko- ja puolipäivähoidossa olevien lasten lukumäärän mukaan.

--

Hoitosopimuksessa voidaan sopia lapsen hoidosta toistaiseksi tai määräajaksi. Määräajaksi sovitun hoidon päättyessä palkkaus määräytyy seuraavasti:

11 § 3 mom. Määräajaksi sovitun hoidon päättyminen

Mikäli lapsen hoito on sovittu (alleviivaus tässä) tietyksi määräajaksi, perhepäivähoitajalle maksetaan palkkaa tästä lapsesta enintään sovitun määräajan päättymiseen saakka, ei kuitenkaan enempää kuin 30 kalenteripäivältä hoidon tosiasiallisesta päättymisestä lukien.

--

Tällaisista määräajaksi sovituista, 31.5.1993 päättyväksi tarkoitetuista hoidoista oli Ylijääskön kahden hoitolapsen kohdalla kysymys.

Hoitosopimuksiin tulee kirjattavaksi lapsen hoitamiseen liittyvät järjestelyt yksityiskohtineen, esimerkiksi hoitoajat alkamis- ja päättymisajankohtineen jne. lapsen ja vanhempien tarpeet ja vaatimukset huomioon ottaen. Tilanteet voivat myös muuttua hoitosuhteen kuluessa. Perhepäivähoitajan palkkausjärjestelmä perustuu keskeisesti lasten lukumäärään ja hoitoon liittyviin seikkoihin. Palkkausjärjestelmä eroaa tässä suhteessa muiden kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkkausjärjestelmästä, jossa kiinteä kuukausipalkka on riippumaton työtehtävien lukumäärästä ja vaihtelusta.

Hoidon tosiasiallinen toteutuminen ja palkkausperusteet

Hoitosopimuksen ohella palkkaukseen vaikuttaa hoidon tosiasiallinen toteutuminen.

Palkkausperustetta ei ole silloin kun hoitosopimuksen tarkoittama, toistaiseksi tarkoitettu hoito päättyy. Tämä ilmenee perhepäivähoitajaliitteen 31 11 §:n 2 momentin soveltamisohjeen 3. kappaleesta seuraavasti:"Jos perhepäivähoitajalla ei ole hoidossaan enää yhtään lasta, päättyy palkanmaksu kokonaan, kun viimeisestä lapsesta maksettava tässä tarkoitettu korvaus päättyy". Palkkausperustetta ei ole niin ikään silloin kun hoitosopimusta ei ole tehty tai/ja hoitoon sijoitus ei ole tosiasiassa toteutunut. Tämä seikka ilmenee puolestaan 10 §:n soveltamisohjeen 2. kappaleesta: "Hoitosuhteeseen perustuvat korvaukset kuten palkka ym. maksetaan siitä päivästä alkaen, jolloin hoito on tosiasiallisesti alkanut." Sama edellytys ilmenee sairausajan palkkaa koskevassa, 24 §:n 2 momentin soveltamisohjeen 2. kappaleessa seuraavasti: "Jos hoitosijoitus peruuntuu ja lasta ei sairausloman päättymisen jälkeen sijoitetakaan ko. hoitajalle, ei aiottua sijoitusta oteta huomioon sairausajan palkassa."

Perhepäivähoitajaliitteen palkkausmääräyksissä on ts. yksiselitteisesti ja yksityiskohtaisesti todettu, onko ja mistä alkaen palkkausperustetta syntynyt ja olemassa, jolloin palkan määrä voidaan todeta ja laskea.

Työtuomioistuimen tuomiot 30.12.1994 n:o 85, asia 58/94 ja 16.6.1992 n:o 44, asia 161/91

Työtuomioistuin on ratkaissut perhepäivähoitajaliitteen 11 §:n 2 momentin palkkausmääräyksen ja lomautuksen alkamisajankohtaa koskeneen erimielisyyden tuomiossaan n:o 85, asia n:o 58/94. Työtuomioistuin vahvisti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kannan oikeaksi palkanmaksun keskeytymisestä lomautuksen alkaessa. Tuomion perusteluissa on todettu seuraavaa: "Lomauttaminen käsitteenä tarkoittaa sitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa. Virka- ja työehtosopimuksen mukaan perhepäivähoitajaa lomautettaessa ei noudateta lomautusilmoitusaikoja."

Tuomion perusteluissa on todettu lisäksi 11 §:n 2 momentin soveltamisohjeen palkanmaksun päättymisestä kokonaan, kun viimeisestä lapsesta maksettu takuupalkka on päättynyt, liittyvän niin sanottuun nollapalkkatilanteeseen (alleviivaus tässä). "Perhepäivähoitajan työsuhteen kestäessä saattaa tulla aikoja, jolloin hänellä ei ole yhtään lasta hoidettavana, mutta työnantajalla ei ole lomautusperustetta. Tällainen tilanne voi syntyä, kun työnantajalla on perhepäivähoitoa tarvitseva lapsi, mutta lapsen vanhemmat eivät halua pitkän matkan vuoksi kuljettaa lasta tämän päivähoitajan luo."

Lomautusperusteen olemassaolo ja lomautusmenettely omassa kodissa työskentelevän perhepäivähoitajan osalta on tullut esille myös työtuomioistuimen tuomiossa n:o 44, asia n:o 161/91.

Keminmaan kunnalla oli Ylijääskön lomauttamiseen työsopimuslain mukainen lomautusperuste. Lomautusperusteesta ja -menettelystä ei ole ollut erimielisyyttä. Kun Ylijääskön lomauttamisessa muutoin on tullut noudatettavaksi ja voitu noudattaa työsopimuslain lomautusta koskevia säännöksiä omassa kodissa työskentelevän perhepäivähoitajan kohdalla työehtosopimusmääräyksin tehdyin poikkeuksin ennakkoilmoitusajasta ja lomautusilmoitusajasta, on Kemin käräjäoikeudessa esillä olevassa erimielisyysasiassa Keminmaan kunta työnantajana menetellyt perhepäivähoitajaliitteen työehtosopimusmääräysten mukaisesti.

Työsopimuslain 42 §:n 2 mom. ja perhepäivähoitajaliitteen 31 6 §:n 7 mom.

Työsopimuslain 42 §:n 2 momentin säännös työnantajan korvausvelvollisuudesta ei ole sidottu työntekijän palkkaan irtisanomishetkellä, vaan irtisanomisajalta syntyneeseen vahinkoon (Turun HO tuomio n:o 822/1985). Perhepäivähoitajaliitteen 31 6 §:n 7 momentin määräyksen mukaan perhepäivähoitajalle maksetaan palkka liitteen määräysten mukaisesti palvelussuhteen päättymiseen saakka kuitenkin ottaen huomioon 11 §:n 2 momentin määräys. Lauseen lisähuomautuksella on tarkoitettu tilannetta, että irtisanomisaikana voi palkanmaksu olla päättynyt ennen kuin irtisanomisaika on kulunut loppuun ja hoitajan työsuhde päättynyt. Ilman lomauttamista olisi Ylijääskön palkkausperuste ollut ns. nollapalkkatilanne 1.6.1993 lukien. Irtisanomisajan palkkaa ei näin ollen suoriteta Ylijääskölle kuten kantaja on vaatinut.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunta-alan unioni on lausunnossaan todennut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1992 - 1993 määräysten mukaan irtisanomisajan palkkaa koskevat määräykset eivät kuuluneet miltään osin mainitun sopimuksen piiriin, vaan irtisanomisajan palkan määrä oli ratkaistava kaikissa tapauksissa työntekijän osalta työsopimuslain sääntöjen perusteella. Näin oli myös perhepäivähoitajia koskevan erillisliitteen osalta.

Asia on ollut useasti esillä myös kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1992 - 1993 perhepäivähoitajia koskevan liitteen soveltamiskysymyksenä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja allekirjoittaneen järjestön välisissä keskusneuvotteluissa, eikä asiassa ole ilmennyt tulkintaerimielisyyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Perustelut

Ylijääskö on työskennellyt Keminmaan kunnan palveluksessa perhepäivähoitajana. Ylijääsköllä vakinaisessa hoidossa olleiden neljän lapsen hoitosuhteiden päätyttyä 31.5.1993 kunta on samana päivänä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään viiden kuukauden irtisanomisajan jälkeen 31.10.1993. Lisäksi kunta on 1.6.1993 lomauttanut Ylijääskön irtisanomisajaksi. Lausuntopyynnössä on kysymys siitä, miten Ylijääskön oikeus irtisanomisajan palkkaan tässä tilanteessa määräytyy.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kunta-alan unioni ovat työtuomioistuimessa kuultuina olleet edellä todetuin tavoin eri mieltä siitä, määräytyykö perhepäivähoitajan irtisanomisajan palkka kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen perhepäivähoitajia koskevan liitteen mukaan vai tulevatko tällöin sovellettaviksi työsopimuslain irtisanomisajan palkkaa koskevat säännökset.

Perhepäivähoitajia koskevan liitteen 1 §:n 1 momentin mukaan omassa kodissaan työskentelevien kunnallisten perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät liitteen määräysten mukaan. Edelleen liitteen 6 §:n 7 momentin mukaan, mikäli perhepäivähoitajan toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsuhde päättyy, hänelle maksetaan palkka liitteen määräysten mukaisesti enintään palvelussuhteen päättymiseen saakka kuitenkin ottaen huomioon 11 § 2 momentin määräys. Viimeksi mainittuun määräykseen liittyvän soveltamisohjeen toisen kappaleen mukaan jos perhepäivähoitajalla ei ole hoidossaan enää yhtään lasta, päättyy palkanmaksu kokonaan, kun viimeisestä lapsesta maksettava määräyksessä tarkoitettu korvaus päättyy.

Työtuomioistuimelle on esitetty jossain määrin ristiriitaista selvitystä edellä tarkoitetun 6 §:n 7 momentin tarkoituksesta. Todistajana kuultu Kunnallisvirkamiesliiton palvelussuhdeasiainsihteeri on kertonut, että liitteessä ei ollut sovittu mitään perhepäivähoitajien irtisanomisajan palkkauksesta. Neuvotteluissa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on ainoastaan todettu, että perhepäivähoitajien irtisanomista koskevat määräykset ovat yhtenäiset työsopimuslain säännösten kanssa. Todistajan käsityksen mukaan irtisanomisajan palkka määräytyy sen palkan mukaan, joka perhepäivähoitajalla on ollut työsopimuksen irtisanomishetkellä. Irtisanomisaikana tapahtuneet muutokset hoitosuhteissa eivät siten vaikuttaisi palkkaukseen.

Toisaalta todistajana kuultu KTV:n toimitsija on katsonut, että perhepäivähoitajaliitteen palkkamääräyksiä sovelletaan myös irtisanomisajan palkkaukseen, mutta vain silloin, kun perhepäivähoitajalla on irtisanomisaikana lapsia hoidossaan. Todistajan mukaan perhepäivähoitajia koskevassa liitteessä ei sensijaan ole sovittu, miten irtisanomisajan palkka määräytyy silloin, kun lapsia ei irtisanomisaikana ole hoidossa, joten tällöin tulisivat sovellettaviksi työsopimuslain irtisanomisajan palkkaa koskevat säännökset. Todistajan kertoman mukaan 20 000 kunnallisesta perhepäivähoitajasta 18 000 on järjestäytynyt KTV:hen.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö ja apulaisneuvottelupäällikkö ovat puolestaan todistajina kertoneet, että tulkinnanalainen 6 §:n 7 momentti määrittelee myös irtisanomisajan palkanmaksuvelvollisuuden. Tämä on todistajien mukaan ollut myös palkansaajapuolen kanta, mitä osoittaa, että vuoden 1994 - 1995 sopimusneuvotteluissa Kunta-alan unioni oli esittänyt, että perhepäivähoitajalle suoritettaisiin irtisanomisajan palkka sopimuksen mukaiselta irtisanomisajalta myös silloin, kun lomautettu perhepäivähoitaja irtisanotaan. Esityksen mukaan irtisanomisajan palkka olisi tällöin määräytynyt samalla tavalla kuin vuosilomapalkka. Neuvottelupäällikkö oli kuitenkin torjunut esityksen todeten, että sopimuksen 6 §:n 7 momentissa oli jo sovittu irtisanomisajan palkasta.

Perhepäivähoitajien palkkausjärjestelmästä työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että palkkaus on pääsääntöisesti sidottu hoitosopimusten voimassaoloon ja määrään. Tästä johtuen palkanmaksu voi myös päättyä hoitosopimusten päättyessä, vaikka työsopimussuhde vielä jatkuisi.

Sanamuotonsa mukaan tulkinnanalaista 6 §:n 7 momenttia sovelletaan muun muassa toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa palvelussuhteen päättymiseen saakka. Tällaiset työsopimukset päätetään tavanomaisesti irtisanomisen kautta. Vaikka määräyksen tarkoituksesta todistajia kuulemalla saatu selvitys on jäänyt ristiriitaiseksi, työtuomioistuin, perustaen käsityksensä lähinnä edellä tarkoitettujen asiamiehen ja neuvottelupäälliköiden tältä osin yhdensuuntaisiin todistajankertomuksiin, pitää osapuolten tarkoitusta ja myös määräyksen sanamuotoa parhaiten vastaavana tulkintaa, jonka mukaan määräystä sovelletaan myös irtisanomisajalta maksettavaan palkkaan. Kun irtisanomisajan palkkauksesta ei osapuolten kesken ole erikseen muuta sovittu, on 6 §:n 7 momenttia sovellettaessa työtuomioistuimen mielestä mahdollista, että myös irtisanomisaikana voi palkanmaksu kokonaan keskeytyä.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että perhepäivähoitajien irtisanomisajan palkkaus määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen perhepäivähoitajia koskevan liitteen 6 §:n 7 momentin perusteella.

Ylijääskö on edellä todetuin tavoin irtisanomisen jälkeen lomautettu irtisanomisajaksi.

Työsopimuslain 42 §:n 2 momentin mukaan milloin lomauttaminen on tullut voimaan työntekijän saamatta hyväkseen työsopimuksen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa ja työnantaja ennen lomauttamisen päättymistä irtisanoo työsopimuksen, hänen on korvattava työntekijälle irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämisestä näin aiheutunut vahinko, ellei toisin ole sovittu. Kunta-alan unioni ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat olleet yhtä mieltä siitä, että jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn vuoksi lomautetaan, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy samalla tavoin kuin irtisanottaessa lomautettu työntekijä.

Sen seikan arvioiminen, tuleeko työsopimuslain 42 §:n 2 momentin säännös sovellettavaksi Ylijääskön kohdalla samoin kuin sen, onko lomauttamisesta aiheutunut Ylijääskölle mainitussa lainkohdassa tarkoitettua vahinkoa, jää työsopimuslain soveltamis- ja tulkintakysymyksenä työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:ssä tarkoitetun lausuntomenettelyn ulkopuolelle.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Koski, Virtanen, Vänttinen, Pystynen ja Palanko-Laaka jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen.