Labor court dismisses union's strike threats violating collective agreement's employer work direction rights.

Toimihenkilöliitto oli ollut tyytymätön osuuspankkien suunnittelemiin henkilöstövähennyksiin ja tämän vuoksi se oli esittänyt uhkaukset lakkoon ryhtymisestä ja maksuvälinesaarrosta. Mainitut uhkaukset olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä.

Toimihenkilöliitto oli menettelyllään rikkonut työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto ry Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa rahoitusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Työsuhteen päättäminen

1. Toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

39 § Työrauhavelvoite

1. Sopimuskokonaisuuteen tai -määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimet ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Pankkialan Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton velvoittamista korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto oli 14.11.1995 lähettänyt osuuspankkien luottamusmiehille tiedotteen, jonka mukaan osuuspankkiryhmässä tultaisiin vähentämään henkilöstöä noin 3 000 toimihenkilöllä kahden seuraavan vuoden aikana. Tiedotteessa Pankkitoimihenkilöliitto oli muun muassa edellyttänyt kaikille pankeille yhteisiä irtisanomismenettelytapoja ja vähintään kolmen kuukauden yhteistoimintaneuvotteluja pankin koosta riippumatta.

Osuuspankkien pääluottamusmiehet olivat 8.12.1995 pitäneet kokouksen, jossa oli ollut läsnä myös Pankkitoimihenkilöliiton toiminnanjohtaja ja lakimies. Kokouksessa oli vahvistettu ne toimintatavat, joihin ryhdyttäisiin, mikäli osuuspankeissa ryhdyttäisiin henkilöstön vähentämiseen. Toimintatavaksi kokouksessa oli muun ohessa vahvistettu se, että saneerauspankeissa astuisi välittömästi voimaan ylityökielto ja että niissä pidättäydyttäisiin aukiolomuutoksista iltaan päin. Pankkitoimihenkilöliitto oli lähettänyt kyseessä olevan muistion tiedoksi kaikille osuuspankin luottamusmiehille.

Osuuspankkien pääluottamusmiesten neuvottelukunta oli 9.1.1996 Osuuspankkialan Työnantajayhdistys ry:n hallituksen jäsenille osoitetussa kirjeessä vaatinut muun muassa uusien pelisääntöjen luomista. Työnantajapuolen kantaa vaatimukseen oli kirjeessä pyydetty 25.1.1996 mennessä. Sanottua kirjettä 9.1.1996 työnantajayhdistykselle annettaessa toimihenkilöpuolen edustaja oli suullisesti esittänyt uhkauksen ryhtymisestä laittomiin työtaisteluihin helmikuun 1996 alusta lukien. Pankkitoimihenkilöliitto ja osuuspankkien luottamusmiehet olivat aloittaneet helmikuun 1996 kahdelle ensimmäiselle viikolle kohdistuvien 1 - 2 päivän lakkojen valmistelut. Lakot oli ollut tarkoitus toteuttaa 30 suurimmassa osuuspankissa. Lisäksi tarkoitus oli ollut toteuttaa maksuvälityssaarto kaikissa pankeissa.

Pankkitoimihenkilöliitto oli 31.1.1996 lähettänyt osuuspankkien luottamusmiehille luottamusmiestiedotteen, jossa toimihenkilöliitto oli julkistanut uhkauksensa laittomista työtaisteluista, mikäli yhteisymmärrystä työnantajapuolen kanssa ei löytyisi. Tiedotteesta kävi ilmi, että Pankkitoimihenkilöliiton käskystä 30 - 40 suurimmassa osuuspankissa ryhdyttäisiin järjestöllisiin toimenpiteisiin ja muut pankit ryhtyisivät osuuspankkeihin kohdistuvaan maksuvälityssaartoon 12.2.1996 alkavalla viikolla. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut sitä, että valitut osuuspankit olisivat 6 - 8 pankin ryhminä olleet kiinni päivän kerrallaan. Kaikkiin osuuspankkeihin kohdistuva saarto olisi kestänyt viikon.

Laittoman työtaistelu-uhan johdosta Osuuspankkialan Työnantajayhdistys oli 8.2.1996 neuvotellut osuuspankkiryhmän pääluottamusmiesten neuvottelukunnan kanssa, jolloin osapuolten välillä oli saavutettu yhteisymmärrys. Tämän vuoksi Pankkitoimihenkilöliiton hallitus oli 9.2.1996 päättänyt siirtää suunnitellut työtaistelut toistaiseksi. Pankkitoimihenkilöliiton hallituksen oli ollut tarkoitus ottaa kantaa asiaan kokouksessa 22.2.1996.

Lakon uhan tultua Pankkialan Työnantajaliiton tietoon se oli 26.2.1996 reklamoinut Pankkitoimihenkilöliittoa. Pankkitoimihenkilöliiton toiminnanjohtajaa oli vaadittu ryhtymään välittömästi toimiin laittoman työtaistelun estämiseksi. Pankkitoimihenkilöliitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin laittomuuksien estämiseksi, vaan se oli aktiivisesti painostanut osuuspankkeja taipumaan vaatimuksiinsa. Pankkitoimihenkilöliitto oli näin aktiivisesti osallistunut työtaistelujen järjestämiseen.

Pankkitoimihenkilöliitto ja osuuspankkien pääluottamusmiehet olivat työtaistelulla uhkaamalla painostaneet työnantajapuolta hyväksymään perusteettomia vaatimuksia. Toimenpiteillä oli myös vastustettu osuuspankeissa mahdollisesti toteutettavia henkilöstön vähentämisiä. Uhkaus oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnjohtomääräyksiin ja irtisanomisaikoja koskeviin määräyksiin. Menettelyllään Pankkitoimihenkilöliitto oli rikkonut työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen velvollisuuden työrauhan ylläpitämiseksi.

Koska Pankkitoimihenkilöliitto oli tuomittu vastaavanlaisista laittomista työtaisteluista useisiin hyvityssakkoihin, se osoitti Pankkitoimihenkilöliiton suhtautuvan piittaamattomasti työrauhan ylläpitämiseen. Tämä tulisi ottaa huomioon korottavana seikkana hyvityssakkoa tuomittaessa.

VASTAUS

Vaatimukset

Pankkitoimihenkilöliitto on kiistänyt kanteen siltä osin kuin sen on väitetty ryhtyneen työtaistelutoimenpiteisiin pääluottamusmiesten neuvottelukunnan 8.12.1995 pitämällä kokouksella tai kokouksesta laaditun muistion toimittamisella luottamusmiehille. Edelleen Pankkitoimihenkilöliitto on kiistänyt, että 9.1.1996 työnantajayhdistyksen hallituksen jäsenille osoitetun kirjeen luovuttamisen yhteydessä olisi esitetty työtaistelu-uhkaus.

Pankkitoimihenkilöliitto on myöntänyt, että se on muutoin kanteessa esitetyllä tavalla työtaistelu-uhkauksella rikkonut työrauhavelvollisuuden. Liitto on katsonut työtaistelutoimenpiteen kohdistuneen ainoastaan työehtosopimuksen työnjohtomääräyksiin.

Perustelut

Osuuspankkiryhmä oli linjannut lähivuosien toimintaa asiakirjassa Op-toimintastrategiat vuosille 1996 - 1998. Tämä oli käynnistänyt uusien henkilöstrategioiden linjaamisen kaikissa osuuspankeissa ja aiheuttanut monissa pankeissa henkilöstön vähentämiseen tähtäävän saneerauksen. Osuuspankkien pääluottamusmiesten neuvottelukunta oli sanotusta syystä ollut huolissaan jo alkusyksystä 1995. Se oli lähettänyt asiaa koskevan kirjeen OKO:n ja OKL:n hallintoneuvostoille ja osuuspankkien toimitusjohtajille.

Osuuspankkialan Työnantajayhdistyksen antaman ohjeistuksen ja siitä aiheutuneiden yksittäisten ongelmien vuoksi toimihenkilöliiton tavoitteena oli ollut yhteistoimintaneuvottelujen kehittäminen osuuspankeissa ja kohtuullisista neuvotteluajoista sopiminen. Pankkitoimihenkilöliitto oli 7.12.1995 esittänyt neuvotteluja Pankkialan Työnantajaliitolle niin, että mukana olisi ollut myös Osuuspankkialan Työnantajayhdistyksen asiamies. Neuvottelut oli järjestetty 22.12.1995. Työnantajapuoli ei ollut kuitenkaan neuvotteluissa suostunut neuvottelemaan, vaan se oli ainoastaan todennut, että laki riitti joka tilanteessa. Lisäksi työnantajapuoli oli kohdistanut voimakasta kritiikkiä Pankkitoimihenkilöliiton toimintaa kohtaan.

Toimihenkilöpuoli oli tammikuun 1996 lopulla kokenut, että asiat olivat olleet keskeneräisinä liian kauan. Työnantajapuolen kanssa sovittavat pääluottamusmiesten neuvottelukunnan pelisäännöt olivat edelleen olleet sopimatta. Työnantajapuolen ohjeistus oli estänyt todelliset yhteistoimintaneuvottelut. Toimihenkilöt olivat myös kokeneet, että neuvottelut eivät olleet muutenkaan aina sujuneet lain hengen mukaisesti.

Pääluottamusmiesten neuvottelukunnan ja Osuuspankkialan Työnantajayhdistyksen välillä oli helmikuun 1996 alussa käyty neuvotteluja. Neuvotteluissa oli eräissä asioissa edetty. Mahdollinen työtaistelu-uhka oli siirtynyt koko ajan. Osapuolet olivat pitäneet todennäköisenä, että asiat saataisiin sovituiksi. Tämän puolesta oli puhunut sekin, että uhkaa oli pyritty käsittelemään julkisuuden ulkopuolella.

Pankkitoimihenkilöliitto on katsonut, että kanteessa oli pyritty kritisoimaan pääluottamusmiesten neuvottelukunnan toimintaa ja etenkin toimihenkilöpuolen neuvottelutavoitteita. Myös toimihenkilöpuolen normaali kokous- ja edunvalvontatoiminta oli pyritty osoittamaan työehtosopimuksen vastaiseksi. Osuuspankkien pääluottamusmiesten neuvottelukunnan 8.12.1995 pitämässä kokouksessa tehtyjä päätöksiä ja toimenpiteitä ei ollut saatettu työnantajapuolen tietoon eikä niitä ollut pantu täytäntöön. Osuuspankkien luottamusmiesten neuvottelukunnan 9.1.1996 päivätty kirje Osuuspankkialan Työnantajayhdistyksen hallituksen jäsenille sisälsi toimihenkilöpuolen asialliset neuvottelutavoitteet. Kirjettä jätettäessä työnantajapuolta ei ollut mitenkään uhattu. Työtaistelu-uhka oli ollut voimassa vasta 16.1.1996 alkaen.

Pankkitoimihenkilöliitto ei ollut tukipakettia koskevan vaatimuksen yhteydessä vaatinut pitempiä irtisanomisaikoja, joten toimenpide ei ollut kohdistunut työehtosopimuksen 5 §:ään.

Pankkitoimihenkilöliitto oli pyrkinyt nopeaan neuvotteluratkaisuun. Asiassa oli saatu sovintoratkaisu aikaan 29.2.1996. Keskeiset sovintoasiat olivat olleet pääluottamusmiesten neuvottelukunnan pelisäännöistä sopiminen, korjatut henkilöstösopeutuksen menettelytavat, jolloin neuvotteluaika kaikissa osuuspankeissa tulisi olemaan kolme kuukautta, ja tukipaketista sopiminen. Menettelytapoihin liittyen oli tarkistettu Osuuspankkialan Työnantajayhdistyksen ohjeisiin sisältyvät erimieliset kohdat. Kaikki osapuolet olivat hyväksyneet neuvotteluissa sovitut asiat.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Osuuspankkien pääluottamusmiesten neuvottelukunta on 8.12.1995 pitämässään kokouksessa, jossa on ollut läsnä myös Pankkitoimihenkilöliiton toiminnanjohtaja ja lakimies, vahvistanut osuuspankkien saneerauksessa noudatettavan toimintamallin ja käytännön toimintatavat. Kokousmuistion mukaan saneerauspankeissa astuu välittömästi voimaan ylityökielto ja niissä pidättäydytään aukiolomuutoksista iltaan päin. Sanottu muistio on 27.12.1995 lähetetty tiedoksi kaikille osuuspankkien luottamusmiehille. Muistiota ei ole väitettykään lähetetyn tiedoksi työnantajapuolelle eikä sitä ole näytetty muutoinkaan painostustarkoituksessa tuolloin saatetun työnantajapuolen tietoon. Selvitystä ei myöskään ole esitetty siitä, että kokousmuistiossa tarkoitettu ylityökielto ja aukiolomuutoksista pidättäytyminen olisi pantu toimeen.

Osuuspankkien pääluottamusmiesten neuvottelukunta on 9.1.1996 tehnyt Osuuspankkien Työnantajayhdistyksen hallituksen jäsenille osoitetussa kirjeessään esityksen pääluottamusmiesten ja työnantajayhdistyksen välisen neuvotteluyhteyden luomiseksi. Neuvottelukunta on muun ohessa ehdottanut perustettavaksi yhteisen työvaliokunnan, jonka tehtävänä olisi pelisääntöjen luominen osuuspankkien edunvalvonnan hoitamiseen. Toimihenkilöpuolen ei ole näytetty kirjettä työnantajapuolelle 9.1.1996 luovuttaessaan uhanneen työnantajapuolta työtaistelulla ja siten syyllistyneen työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen.

Pankkitoimihenkilöliitto on tyytymättömänä osuuspankkien suunnittelemiin henkilöstövähennyksiin lähettänyt 31.1.1996 osuuspankkien luottamusmiehille luottamusmiestiedotteen, jossa todetaan muun ohessa seuraavaa:

"Valtuusto totesi yksimielisesti, että ellei hyväksyttävää neuvottelutulosta synny 8.2.1996, ryhtyvät 30 - 40 suurinta osuuspankkia järjestöllisiin toimenpiteisiin ja muut pankit osuuspankkeihin kohdistuvaan maksuvälityssaartoon 12.2.1996 alkavalla viikolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valitut osuuspankit ovat 6 - 8 pankin ryhminä kiinni päivän kerrallaan. Kaikkiin osuuspankkeihin kohdistuva saarto kestää viikon."

Osuuspankkien Työnantajayhdistys on edellä tarkoitetun työtaistelu-uhan johdosta 8.2.1996 neuvotellut pääluottamusmiesten neuvottelukunnan kanssa. Neuvottelutuloksen johdosta Pankkitoimihenkilöliitto on 9.2.1996 siirtänyt työtaistelutoimenpiteet toistaiseksi.

Pankkitoimihenkilöliitto on 26.2.1996 lähettänyt Osuuspankkien Työnantajayhdistykselle osuuspankkien pääluottamusmiesten ja päätyösuojeluvaltuutettujen neuvotteluesityksen muun muassa vähintään kolmen kuukauden yt-neuvotteluajoista, niin sanotusta tukipaketista ja vaihtoehtoehtojen etsimisestä irtisanomisille. Työnantajapuolelta on vaadittu vastausta esitykseen 28.2.1996 mennessä uhalla, että mikäli vastaus ei tyydytä, kaikki osuuspankkilaiset ryhtyvät työtaistelutoimenpiteisiin poistumalla työpaikalta kahdeksi päiväksi. Toteutuessaan lakkoon olisi osallistunut noin 8 000 pankkitoimihenkilöä.

Edellä tarkoitetut Pankkitoimihenkilöliiton esittämät uhkaukset lakkoon ryhtymisestä ja maksuvälinesaarrosta ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä.

Pankkitoimihenkilöliitto on menettelyllään rikkonut työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Pankkitoimihenkilöliiton maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle 30 000 markkaa.

Pankkitoimihenkilöliitto velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Saloheimo, Rautiainen, Tuulensuu, PalankoLaaka ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.