Labor court dismisses union strike claims for violating collective agreement during business transfer. Dismissed

Yhtiön myytyä koko metalliosastonsa toiselle yhtiölle sen palveluksessa metalliosastolla olleet työntekijät olivat siirtyneet ostajayhtiön palvelukseen. Siirrettyjen työntekijöiden joukossa oli myyjäyhtiön pääluottamusmies.

Metallialan Turun seudun ammattiosastot olivat toimeenpanneet useilla työpaikoilla lakkoja tarkoituksenaan painostaa myyjäyhtiötä ottamaan takaisin palvelukseensa liikkeen luovutuksen yhteydessä luovutuksen saajan palvelukseen siirtynyt pääluottamusmies. Ammattiosastot vastasivat lakkojen toimeenpanosta ja luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun, joka kohdistui työehtosopimuksen määräyksiin työnantajalle kuuluvasta työnjohto-oikeudesta ja erimielisyyksien ratkaisemisesta sekä luottamusmiehen työsuhdetta koskeviin määräyksiin.

Sähköalan ammattiosaston jäsenet olivat lakolla tukeneet metallialan työntekijäin työrauhavelvollisuuden vastaista työtaistelutoimenpidettä. Heidän lakkonsa oli työrauhavelvollisuuden vastaisena tukitoimena kohdistunut sähkötyöntekijäin työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Työntekijäliittojen ei ollut näytetty rikkoneen valvontavelvollisuuttaan.

Luottamusmiessopimuksen määräystä pääluottamusmiehen suojasta irtisanottaessa tai lomauttaessa työvoimaa taloudellisista tai tuotannollisista syistä ei ollut sovellettava liikkeen luovutustilanteessa. (Ään.)

Kantajat Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry Metallityöväen Liitto ry

Vastaajat Metallityöväen Liitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry Wallac Oy

Kuultavat Turun metallityöväen ammattiosasto ry Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry Piikkiön Metallityöväen ammattiosasto ry Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Metallityöväen Liiton välillä 29.9.1995 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa määrätään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa määrätään muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. k o h t a:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa määrätään muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § Sopimuksen tarkoitus

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata liittojen välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tämän sopimuksen mukaisen neuvottelujärjestelmän tavoitteena on edellä mainitun lisäksi ehkäistä, mikäli mahdollista, jo ennakolta erimielisyyksien syntymistä ja muutoinkin toimia yrityksen ja sen henkilöstön yhteistoiminnan kehittämiseksi.

2 § Luottamusmies ja ammattiosasto

1 Luottamusmiehellä tarkoitetaan ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan Metallityöväen Liitto ry:n rekisteröityä ammattiosastoa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Luottamusmiehen valitseminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 Jos yritys on yhtiöitetty eli yritys on jaettu useampiin, henkilöstöasiatkin itsenäisesti hoitaviin yrityksiin, valitaan kuhunkin näin muodostettuun yritykseen oma pääluottamusmies.

Jos päinvastoin itsenäisenä yrityksenä toimineiden yksikköjen toiminnot on yhdistetty yhdeksi yritykseksi, valitaan vastaavasti näin muodostettuun yksikköön yksi pääluottamusmies.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Luottamusmiehen työsuhde

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ry:n, nyttemmin Sähköalojen Ammattiliitto ry:n kesken 20.1.1995 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metalliteollisuuden Keskusliiton, METin jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalantyöntekijöihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946. Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus allekirjoituspöytäkirjoineen ja soveltamisohjeineen 14.6.1991 sekä soveltamisohjeisiin 13.1.1992 tehtyine muutoksineen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § Luottamusmiehet

Mom. 1. Luottamusmiehiä koskevat määräykset ovat alla mainittuja kohtia lukuunottamatta tämän työehtosopimuksen liitteenä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asia n:o R 61/95

KANNE

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut, että Metallityöväen Liitto, Sähköalojen ammattiliitto, Turun Metallityöväen ammattiosasto, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto, Piikkiön Metallityöväen ammattiosasto ja Turun Seudun Sähkötyöntekijät tuomitaan työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Lisäksi Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut vastaajien ja kuultavien velvoittamista korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n jäsenyrityksessä Wallac Oy:ssä oli 22.6.1995 pidetyssä yhteistoimintakokouksessa neuvoteltu yhtiön metalliosaston liiketoiminnan myymisestä Scanfil Oy:lle 1.8.1995 lukien. Wallac Oy:n koko metalliosaston luovutuksen yhteydessä yhtiön palveluksessa osastolla olleet 25 työntekijää ja kolme toimihenkilöä olivat 1.8.1995 lukien siirtyneet Scanfil Oy:n palvelukseen.

Scanfil Oy:lle luovutetulla metalliosastolla oli työskennellyt myös Wallac Oy:n pääluottamusmies A. Wallac Oy:n työntekijät olivat vaatineet, että yhtiön oli järjestettävä liiketoiminnan myymisestä huolimatta A:lle työtä Wallac Oy:ssä. Wallac Oy oli katsonut, että työsopimuslain ja luottamusmiessopimuksen mukaan A:n työsopimus siirtyi Scanfil Oy:hyn eikä Wallac Oy:llä ollut velvollisuutta metalliosaston myynnin jälkeen tarjota A:lle työtä tai ottaa häntä uudelleen palvelukseensa.

Wallac Oy ja Scanfil Oy olivat liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä tehneet sopimuksen, jonka mukaan Scanfil Oy:llä ei ollut oikeutta irtisanoa siirtyvää henkilöstöä tuotannollisista eikä taloudellisista syistä, mikäli Wallac Oy täytti liiketoiminnan luovutussopimuksen mukaiset velvoitteensa.

Asiasta syntyneen erimielisyyden johdosta työpaikalla oli 5.7.1995 tehty erimielisyysmuistio. Erimielisyys oli työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä siirretty liittojen ratkaistavaksi 11.7.1995. Liittojen välillä oli asiasta ryhdytty neuvottelemaan välittömästi. Vaikka asia oli liittojen ratkaistavana, Metallityöväen Liiton ammattiosastojen luottamusmiesten kokouksessa Turussa 3.8.1995 oli päätetty alueellisen lakon järjestämisestä. Lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajia ja työnantajaliittoa tulkitsemaan luottamusmiessopimusta ja työsopimuslakia työntekijöiden kannan mukaisesti.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET oli useita kertoja ollut yhteydessä Metallityöväen Liittoon vaatien sitä ryhtymään toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Metallityöväen Liiton toimenpiteet olivat kuitenkin olleet riittämättömiä.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n yhdeksän jäsenyrityksen Turun teollisuuslaitosten työntekijät olivat työehtosopimusta rikkoen ryhtyneet 11.8.1995 työtaistelutoimenpiteisiin seuraavasti:

ABB Fläkt Oy:n tehtaan kaikki 171 työntekijää olivat poistuneet työpaikalta edellä mainittuna päivänä kello 12. Lakkoon osallistuneista oli 151 Turun Metallityöväen ammattiosaston jäseniä ja 20 Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston jäseniä. Lakkoon oli osallistunut ensiksi mainitun ammattiosaston nimeämä pääluottamusmies ja kaksi luottamusmiestä sekä toiseksi mainitun ammattiosaston luottamusmies.

Kwaerner Masa-Yards Oy:n Piikkiön telakan kaikki 156 työntekijää olivat mainittuna päivänä poistuneet työpaikalta kello 11.30. Lakkoon oli osallistunut 121 Turun Metallityöväen ammattiosaston jäsentä, yhdeksän Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston jäsentä ja 26 Piikkiön Metallityöväen ammattiosaston jäsentä. Lakkoon oli osallistunut kolme luottamusmiestä, jotka olivat Turun Metallityöväen ammattiosaston asettamia.

Kwaerner Masa-Yards Oy:n Turun uudella telakalla lakkoon oli mainittuna päivänä kello 7 alkaen osallistunut 1900 työntekijää. Lakkoon oli osallistunut 1 591 Turun Metallityöväen ammattiosaston jäsentä, 375 Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston jäsentä, 164 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden jäsentä ja viisi Piikkiön Metallityöväen ammattiosaston jäsentä. Lakkoon olivat osallistuneet Turun Metallityöväen ammattiosaston asettamat 29 luottamusmiestä mukaan luettuna pääluottamusmies, kaksi Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä, kolme Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden asettamaa luottamusmiestä ja sanotun ammattiosaston puheenjohtajana toimiva luottamusmies sekä kaksi Piikkiön Metallityöväen ammattiosaston asettamaan luottamusmiestä.

Multilift Oy:ssä oli edellä mainittuna päivänä 121 työntekijää poistunut työpaikalta kello 12.10. Kaikki lakkoon osallistuneet, joukossaan pääluottamusmies, olivat Turun Metallityöväen ammattiosaston jäseniä.

Tamrock Loaders Oy Aran tehtaalla lakkoon oli osallistunut 157 työntekijää. Puolet heistä oli ollut lakossa kello 7-16 ja puolet 16-23. Lakkoon osallistuneista 152 oli Turun metallityöväen ammattiosaston jäseniä, neljä Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston jäseniä ja yksi Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden jäsen. Lakkoon oli osallistunut myös ensiksi mainitun ammattiosaston asettama luottamusmies.

Valmet Paperikoneet Oy:ssä Pansiossa edellä mainittuna päivänä lakkoon oli osallistut 280 työntekijää. Lakkoon osallistuneista oli 271 Turun metallityöväen ammattiosaston jäseniä ja 42 Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston jäseniä. Lakkoon osallistuneista 44 oli muualta Suomesta olleita metallimiehiä ja sähkömiehiä, jotka kuuluivat muihin ammattiosastoihin. Lakkoon oli osallistunut kuusi Turun metallityöväen ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä, joista yksi pääluottamusmiehenä toimiva varapääluottamusmies. Lakkoon oli osallistunut myös yksi Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston asettama luottamusmies.

Wärtsilä Diesel Oy:ssä mainittuna päivänä lakkoon oli osallistunut 263 työntekijää, joista 220 oli Turun metallityöväen ammattiosaston jäseniä ja 43 Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston jäseniä. Lakkoon oli osallistunut myös kolme ensiksi mainitun ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä ja toisena mainitun ammattiosaston asettama yksi luottamusmies.

Wallac Oy:ssä lakkoon oli osallistunut 82 työntekijää, joista kaksi oli Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston jäseniä ja 61 Turun metallityöväen ammattiosaston jäseniä. Pääluottamusmiehenä toiminut viimeksi mainitun ammattiosaston varapääluottamusmies oli osallistunut lakkoon.

Scanfil Oy:ssä lakkoon oli osallistunut 25 työntekijää, Turun metallityöväen ammattiosaston hallituksen jäsen A heidän muassaan.

Lakot työtaistelutoimenpiteenä olivat kohdistuneet työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin sekä luottamusmiessopimusten luottamusmiehen työsuhdeturvaa koskeviin määräyksiin. Lakolla työntekijät olivat pyrkineet painostamaan työnantajia ja työnantajaliittoa soveltamaan luottamusmiessopimusten määräyksiä haluamallaan tavalla sekä Wallac Oy:tä järjestämään pääluottamusmiehelle työtä.

Sähköalojen ammattiliiton jäsenten lakko oli kohdistunut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Sähköalojen ammattiliiton välisen työehtosopimuksen 4 §:n työnjohtooikeutta koskeviin määräyksiin ja erityisesti sopimuksen osana noudatettavaan luottamusmiessopimukseen sisältyvään luottamusmiehen työsuhdeturvaa koskevaan määräykseen.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Sähköalojen ammattiliiton välisen sähköalan luottamusmiessopimuksen määräykset luottamusmiehen työsuhdeturvasta olivat samasanaiset pääalan sopimuksen kanssa. Lisäksi osapuolten välillä oli sovittu, että sähköalan työehtosopimuksen tulkinnoissa noudatetaan pääalan eli metalliteollisuuden työehtosopimuksen tulkintoja. Sähkötyöntekijät olivat pyrkineet painostamaan työnantajia ja työnantajaliittoa ottamaan sopimuksesta oman kantansa mukaisen tulkinnan. Sen lisäksi sähkötyöntekijäin ammattiosasto oli ryhtynyt lakkoon tukeakseen laitonta työtaistelua.

Toimeenpannut lakot olivat kohdistuneet myös työehtosopimusten erimielisyyksien ratkaisemista koskeviin määräyksiin.

Kuultavana olevien ammattiosastojen ei ollut voitu havaita ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tai säilyttämiseksi. Päinvastoin niiden edustajat olivat järjestäneet työtaistelun.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET oli jo ennen työtaistelutoimenpiteiden alkamista ollut useita kertoja yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet lakon laajuuden ja keston huomioon ottaen teholtaan täysin riittämättömiä. Metallityöväen Liitolla ja Sähköalojen ammattiliitolla oli ollut tieto järjestettävästä alueellisesta ja laajasta lakosta viimeistään 3.8.1995. Näin ollen niillä oli ollut aikaa estää sanottu laiton lakko.

VASTAUKSET

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto, jonka lausumaan kuultavat Turun metallityöväen ammattiosasto, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ja Piikkiön Metallityöväen ammattiosasto ovat osaltaan yhtyneet, on vaatinut kanteen hylkäämistä. Lisäksi vastaaja ja kuultavat ovat vaatineet Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Sähköalojen ammattiliitto, jonka lausumaan Turun Seudun Sähkötyöntekijät on osaltaan yhtynyt, on vaatinut kanteen hylkäämistä ja kantajan velvoittamista korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton ja Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Metallityöväen Liitto

Metallityöväen Liitto on myöntänyt, että kanteessa kerrotut työpaikkakohtaisesti mielenosoitukseen osallistuneiden työntekijöiden lukumäärät ja työntekijöiden jakautuminen osastoittain oli oikea. Turun metallityöväen ammattiosaston ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston puheenjohtajat eivät olleet osallistuneet työnseisaukseen.

Tapahtumat olivat juontaneet juurensa metalliteollisuudessa työskentelevien luottamusmiesten perustellusta epäluulosta, jonka mukaan laman aikana työnantajien suhtautuminen luottamusmiesten työsuhdeturvaan oli muuttunut. Luottamusmiesten työsuhdeturvan heikkeneminen oli aiheuttanut erityistä huolta työntekijöiden ja luottamusmiesten keskuudessa. Kynnys luottamusmiesten työsopimusten päättämiselle oli selkeästi alentunut. Varsinais-Suomen alueella tilanne oli ollut hyvinkin ajankohtainen.

Wallac Oy:n järjestämässä yhteistoimintaneuvottelussa 22.6.1995 työntekijöiden ja henkilöstön edustajat olivat ensimmäisen kerran saaneet tiedon yhtiön metalliosaston myynnistä Scanfil Oy:lle. Myynti oli toteutunut 1.8.1995. Wallac Oy:n palveluksessa 22 vuotta pääluottamusmiehenä toiminut työntekijä oli siirretty Scanfil Oy:hyn, vaikka Wallac Oy:llä olisi ollut mahdollisuus järjestää hänelle edelleen työtä omassa yrityksessä.

Pääluottamusmiehen siirtäminen liikkeen luovutuksen yhteydessä oli koettu erääksi esimerkiksi luottamusmiehen työsuhdeturvan romuttamisesta. Tämän johdosta Turun metallityöväen ammattiosasto oli 3.8.1995 kutsunut luottamusmiehensä neuvottelutilaisuuteen, jossa oli käsitelty luottamusmiehen työsuhdeturvaa yleisesti ja A:n tapausta erityisesti. Tähän neuvottelutilaisuuteen ei ollut kutsuttu muiden osastojen luottamusmiehiä eikä edustajia. Luottamusmieskokouksen julkisuuteen antamassa kannanotossa oli todettu huolestuneisuus luottamusmiesten työsuhdeturvasta. Järjestölliset toimenpiteet oli annettu jäsenkentän huoleksi eli työpaikkakohtaisesti oli päätetty siitä, ryhdytäänkö mielenosoitus- ja myötätuntotoimenpiteisiin.

Luottamusmiehet olivat kokouksessaan olleet täysin vakuuttuneita siitä, että Wallac Oy oli menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Luottamusmiessopimus menettäisi luottamusmiehen työsuhdeturvan kannalta merkityksensä, mikäli katsottaisiin, ettei siinä tarkoitettu luottamusmiehen työsuhdeturva koskisi myös liikkeenosan luovutustapauksia.

Vaikka ammattiosastojen ei ollut katsottu syyllistyneen työrauhavelvoitteen rikkomiseen, vaan työseisauksia oli pidetty laillisina mielenosoituksina ja myötätunnon ilmaisuina, Metallityöväen Liitto oli työtuomioistuinkäytännöstä tietoisena ja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ilmoituksen johdosta ilmoittanut ammattiosastoille, että painostusuhan alaisena asiasta ei neuvotella. Liitto oli kehottanut osastoja ja työntekijöitä luopumaan mahdollisesti painostustoimenpiteistä. Metallityöväen Liitolla ei ollut käytännössä ollut muita mahdollisuuksia vaikuttaa tapahtumien kulkuun kuin kieltää kaikenlaiset työnseisaustoimet. Kun liitto oli omalta osaltaan täyttänyt velvollisuutensa, sitä ei voitu tuomita työrauhavelvoitteen rikkomisesta seuraamuksiin.

Turun metallityöväen ammattiosastossa oli noin 7 700 jäsentä, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosastossa 3 200 jäsentä ja Piikkiön Metallityöväen ammattiosastossa noin 100 jäsentä.

Sähköalojen ammattiliitto

Sähköalojen ammattiliitto on ilmoittanut, että tieto työnseisauksesta oli tullut sen tietoon vasta haastehakemuksesta. Työnantajaliitto tai työantajat eivät olleet vaatineet Sähköalojen ammattiliitolta toimenpiteitä.

Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden jäseniä ammattiosaston puheenjohtajana toimiva luottamusmies heidän joukossaan, oli osallistunut työnseisaukseen Kwaerner Masa-Yards Oy:n Turun uudella telakalla. Lisäksi yksi Tamrock Loaders Oy Arassa työssä oleva ammattiosaston jäsen oli osallistunut työnseisaukseen.

Sähköalojen ammattiliiton jäsenyyteen kuuluvat työntekijät eivät olleet esittäneet minkäänlaisia vaatimuksia työnantajalle. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Sähköalojen ammattiliiton välisessä työehtosopimuksessa ei ollut pääluottamusmiestä koskevia määräyksiä, joita sovellettaisiin sähköliiton työntekijöihin. Näin ollen työtaistelu ei kohdistunut niiden väliseen työehtosopimukseen. Kysymyksessä oli ollut viimeksi sanotun liiton jäsenten osalta puhdas myötätuntotaistelutoimenpide.

Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden edustajia ei ollut kutsuttu kanteessa tarkoitettuun 3.8.1995 pidettyyn kokoukseen eivätkä he myöskään olleet siihen osallistuneet.

Masa-Yardsin Turun uudella telakalla oli 10.8.1995 pidetty yleinen kokous. Siihen oli osallistunut muun muassa yksi sähköasentaja. Hän oli kokouksessa esittänyt, että neuvottelurauhan vuoksi työnseisaukseen ei osallistuttaisi. Äänestyksessä hänen kantansa oli kuitenkin hävinnyt. Sen jälkeen sähköasentaja oli ilmoittanut työnantajalle odotettavissa olevasta työstä poistumisesta. Työnantaja ei ollut esittänyt vaatimuksia työssä pysymisen suhteen.

Asia n:o R 77/95

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että metallialalla voimassa olevaa 15.2.1990 allekirjoitetun luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5 kohtaa on tulkittava siten, että sitä on sovellettava myös tilanteissa, joissa yritys luovuttaa osan liiketoiminnastaan eli tapahtuu liikkeen luovutus. Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Wallac Oy on menetellyt luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5 kohdan vastaisesti siirtäessään pääluottamusmies A:n liikkeen osaluovutuksen yhteydessä Scanfil Oy:n palvelukseen.

Metallityöväen Liitto on vielä työehtosopimuslain nojalla vaatinut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta hyvityssakkoon ja Wallac Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen rikkomisesta.

Metallityöväen Liitto on vaatinut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n sekä Wallac Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perustelut

Metallimiehenä työskennellyt A oli ollut Wallac Oy:n palveluksessa 28 vuoden ajan, joista viimeiset 22 vuotta pääluottamusmiehenä. Metalliosasto, jolla A oli työskennellyt, oli kuulunut osana Wallac Oy:n tuotantolaitokseen, jossa yhtiö oli harjoittanut myös muuta liiketoimintaa. Wallac Oy:n palveluksessa oli kesällä 1995 ollut noin 125 työntekijää, joista metalliosastolla 25.

Wallac Oy:n työntekijöille ja henkilöstön edustajille oli 22.6.1995 pidetty yhteistoimintaneuvottelutilaisuus. Esityslistalla oli täysin yllättäen ollut metalliosaston myyntiä koskeva asia. Työnantajan edustaja oli ilmoittanut, että pääluottamusmies A siirtyisi metalliosaston luovutuksen yhteydessä Scanfil Oy:n palvelukseen. Työntekijöiden kesälomat olivat alkaneet 3.7.1995. Kun luovutuksen oli määrä tapahtua 1.8.1995, riittävää neuvotteluaikaa pääluottamusmiehen aseman selvittämiseksi ei käytännössä ollut ollut. Pääluottamusmies oli kuitenkin käynyt neuvotteluja henkilöstöpäällikön kanssa 26.6., 28.6. ja 30.6.1995. Näissä neuvotteluissa A oli ilmoittanut kantanaan, ettei pääluottamusmiestä voitu luovuttaa liikkeen osan mukana.

Paikallinen erimielisyysmuistio oli laadittu 5.7.1995. Muistiossa oli pyydetty liittoja mahdollisimman pian selvittämään kysymyksessä oleva riita-asia. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto, MET ei ollut nimennyt neuvotteluedustajaa ainakaan ennen Turun metallityöväen ammattiosaston 3.8.1995 pitämää kokousta.

Kesälomalta palattuaan A oli havainnut, että hänen työnantajakseen oli muuttunut Scanfil Oy. Tuosta ajankohdasta lähtien A:lla ei ollut enää ollut luottamusmiesasemaa Wallac Oy:n työntekijöihin. Wallac Oy oli ilmoittanut, että luottamusmiestehtäviä yhtiössä hoiti varapääluottamusmies. A oli kuitenkin mainitun liikkeen osan luovutuksen jälkeen työskennellyt samoissa työtehtävissä ja samassa työtilassa kuin aikaisemminkin.

A ja muut Wallac Oy:n työntekijät olivat vaatineet, että A saisi edelleen edustaa heitä pääluottamusmiehenä. Teknisesti tämä olisi käynyt päinsä, mikäli Wallac Oy olisi luottamusmiessopimuksen edellyttämällä tavalla järjestänyt A:lle työtä palveluksessaan. Wallac Oy olisi kyennyt järjestämään A:lle sellaista työtä, jota hän olisi kyennyt tekemään.

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5 kohtaa oli sovellettava myös liikkeen luovutuksen ollessa kyseessä. Tämä perustui siihen, että liikkeen luovutustilanne oli luottamusmiehen kannalta rinnastettavissa täysin irtisanomiseen ja lomautukseen. Se kävi ilmi muun muassa työtuomioistuimen tuomiosta n:o 72/1989. Vuonna 1990 solmitulla luottamusmiessopimuksella ei ollut tarkoitettu muuttaa vallinnutta tilannetta.

VASTAUS

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Wallac Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perustelut

Wallac Oy oli kutsunut henkilöstön edustajat yhteistoimintalain mukaiseen tiedotustilaisuuteen heti, kun oli saatu riittävä varmuus siitä, että liikkeen luovutus tuli tapahtumaan. Työnantaja oli käynyt A:n kanssa neuvotteluja kanteessa ilmoitetulla tavalla. A oli katkaissut nämä neuvottelut vaatimalla työnantajaa tekemään erimielisyysmuistion ja alistamaan asian liittojen ratkaistavaksi. Erimielisyysmuistio oli toimitettu liitoille 5.7.1995. Ne olivat välittömästi alkaneet käsitellä asiaa.

Wallac Oy oli myynyt Scanfil Oy:lle koko metalliliiketoimintansa. Toiminnat käsittivät Wallac Oy:n valmistamien lääketieteellisten tutkimusinstrumenttien metalliosat. Wallac Oy ei luovutuksen jälkeen tule suorittamaan metallityötä omissa nimissään.

A oli työskennellyt metalliosaston kanttikoneella, ja hänen käyttämänsä kone oli myyty liiketoimintojen luovutuksen ohella. A:n työtehtävä oli edelleenkin oleellinen Scanfil Oy:n toiminnassa. Wallac Oy:llä ei ollut ollut tarjota A:lle työtä. Yhtiön tehdaspalvelussa oli kaksi työntekijää, joista toinen oli huoltomies-talonmies ja toinen sähkömies. Kumpaankaan tehtävään A:n ammattitaito ei olisi riittänyt.

Wallac Oy ja Scanfil Oy olivat liiketoiminnan luovutussopimuksen yhteydessä sopineet, ettei Scanfil Oy:llä ollut oikeutta irtisanoa työntekijöitä tuotannollisista eikä taloudellisista syistä, mikäli Wallac Oy täyttää liiketoiminnan luovutussopimuksen mukaiset velvoitteensa. Näiden mukaan Wallac Oy sitoutui alihankintaostoihin Scanfil Oy:ltä ja samalla olemaan itse valmistamatta metalliosia.

Scanfil Oy ja Wallac Oy olivat erikseen sopineet, että Scanfil Oy sai toimia kolme kuukautta metalliosaston luovutuksen jälkeen Wallac Oy:n tiloissa. A oli ilmoituksensa mukaan ollut haluton siirtymään Scanfil Oy:n palvelukseen.

Työsopimuslain 7 §:n 2 momentin perusteella työsuhteet siirtyivät uudelle omistajalle liikkeen luovutustilanteessa. Koska liikkeen luovutussäännösten perustana oli ollut kaikkien osapuolten ja etenkin työntekijöiden etu, sitä ei voitu luottamusmiessopimuksella muuttaa. Poikkeuksia liikkeen luovutussäännöstöön ei voitu luottamusmiessopimuksessa edes sopia, vaan se vaati erityisen kolmikantasopimuksen liikkeen luovuttajan, luovutuksen saajan ja työntekijän välillä.

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä oli 15.1.1990 allekirjoitettu luottamusmiessopimus, jossa luottamusmiehen työsuhdeturvaa muutettiin ja todettiin, että mikäli yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan.

Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisten Teollisuuden Keskusliitto, MET ry, nykyisin Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Metallityöväen Liitto olivat 15.2.1990 solmineet luottamusmiessopimuksen, jonka 4 §:ään oli otettu saman sanainen määräys luottamusmiehen työsuhdeturvan osalta kuin keskusjärjestösopimuksessa oli. Tällä sopimuksella oli metalliteollisuudessa muutettu aiemman luottamusmiessopimuksen sanamuoto ja tulkinta. A:ta ei ollut irtisanottu eikä lomautettu taloudellisista tai tuotannollisista syistä eikä metalliteollisuuden luottamusmiessopimus soveltunut tähän liikkeen luovutukseen.

Wallac Oy ja Scanfil Oy olivat tehneet nimenomaisen sopimuksen, ettei Scanfil Oy irtisano henkilöstöä edellä mainituista syistä ja näin pyrkineet nimenomaan vahvistamaan myös A:n työsuhdeturvaa.

Työtuomioistuimen tuomiot 65/1990, 8/1993 ja 78/1993 sisälsivät aivan selkeästi sen oikeusohjeen, että luottamusmiessopimuksen työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä ei sovellettu liikkeen luovutustapauksessa. Liikkeen luovutustilannetta ei rinnastettu irtisanomiseen eikä lomautukseen. Metalliteollisuuden luottamusmiessopimuksen tulkinnat olivat samat kuin vuonna 1990 solmitun keskusjärjestösopimuksen, kun metalliteollisuudessa ei ollut sovittu tästä poikkeavaa tulkintaa. Metalliteollisuuden Keskusliiton ja Metallityöväen Liiton tiedossa oli ollut se, että sanamuoto oli muuttunut ja sen seurauksena myös sopimuksen tulkinta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto, MET:n kanne

Turun seudulla ABB Fläkt Oy:n tehtaalla, Kvaerner MasaYards Oy:n Piikkiön tehtaalla ja Turun uudella telakalla, Multilift Oy:ssä, Tamrock Loaders Oy Aran tehtaalla, Valmet Paperikoneet Oy:n Pansion tehtaalla, Wärtsilä Diesel Oy:n tehtaalla, Wallac Oy:ssä ja Scanfil Oy:ssä työntekijät ovat 11.8.1995 toimeenpanneet kanteessa tarkemmin selostetut lakot. Lakkoihin on osallistunut kanteesta ilmenevällä tavalla Metallityöväen Liiton jäsenyhdistysten Turun Metallityöväen ammattiosaston, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston ja Piikkiön Metallityöväen ammattiosaston jäseniä sekä luottamushenkilöitä.

Työtaisteluun on Kvaerner Masa-Yards Oy:n Turun uudella telakalla osallistunut myös 164 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden jäsentä ammattiosaston puheenjohtajana toiminut luottamusmies heidän joukossaan. Ammattiosaston muiden luottamusmiesten ei ole näytetty osallistuneen lakkoon. Lakkoon on lisäksi osallistunut yksi Tamrock Loaders Oy Aran tehtaalla työskennellyt sanotun ammattiosaston jäsen.

Lakkoon Valmet Paperikoneet Oy:n Pansion tehtaalla on ilmoitettu osallistuneen myös 44 kuultavien ammattiosastojen jäsenkunnan ulkopuolelle kuuluvaa metalli- ja sähkömiestä muualta Suomesta.

Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden jäsenet ovat osallistuneet Metallityöväen Liiton edellä mainittujen ammattiosastojen työntekijöiden toimeenpanemaan lakkoon osoittaakseen tukeaan ammattiosastojen työntekijöiden vaatimuksille. Kun Turun Seudun Sähkötyöntekijät ovat lakolla tukeneet työrauhavelvollisuuden vastaista työtaistelutoimenpidettä, työtuomioistuin aikaisempiin tuomioihinsa n:ot 22/1979, 158/1981 ja 46/1991 viitaten katsoo - ottamatta tässäkään kantaa siihen, olisiko sähkötyöntekijäin lakon katsottava kohdistuneen heidän luottamusmiessopimuksensa luottamusmiehen työsuhdeturvaa koskevaan määräykseen tai työehtosopimuksensa määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta ja erimielisyyksien ratkaisemisesta - että lakko on työrauhavelvollisuuden vastaisen työtaistelun tukitoimena kohdistunut sähkötyöntekijäin sanottuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan.

Turun Metallityöväen ammattiosasto, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto sekä Piikkiön Metallityöväen ammattiosasto vastaavat lakon toimeenpanosta ja luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun. Turun Seudun Sähkötyöntekijät vastaa myös työrauhavelvollisuuden rikkomisena ammattiosaston puheenjohtajan osallistumisesta Kvaerner Masa-Yards Oy:n Turun uudella telakalla työtaisteluun. Näyttämättä on jäänyt, että viimeksi mainittu ammattiosasto olisi vastuussa työtaistelusta sen toimeenpanijana. Näyttämättä myös on jäänyt, että ammattiosastot olisivat vastuussa ammattiosastojen jäsenkunnan ulkopuolella lakkoon osallistuneista metallimiehistä ja sähkömiehistä.

Saatuaan tiedon Turun seudulla uhkaavan lakon organisoinnista, Metallityöväen Liitto on liittojen välisten erimielisyysneuvottelujen katkettua painostustoimenpiteiden vuoksi yhteydenotoin ammattiosastoihin ja tiedottein edellyttänyt painostustoimista luopumista. Liitto on julkisuuteen saattamassaan tiedotteessa todennut pääluottamusmiehen aseman liikkeen luovutuksen yhteydessä monimutkaiseksi asiaksi, jonka lopullinen ratkaisu jää neuvottelujen ja viime kädessä tuomioistuinkäsittelyn varaan. Liitto on muistuttanut, etteivät painostustoimenpiteet ole Metallityöväen Liiton päättämiä, eivätkä näin ollen myöskään liiton jäseniä sitovia. Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että Metallityöväen Liitto olisi selostetuin tavoin toimittuaan laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Sähköalojen ammattiliiton ei ole näytetty saaneen etukäteen Turun seudulla lähinnä metallialaa koskeneista toimenpiteistä sellaista tietoa, että liitolta olisi voitu edellyttää toimenpiteitä tulossa olleen ennakkotiedoista päätellen metallimiehiä koskevan lakon johdosta.

Metallityöväen Liiton kanne

Wallac Oy on myynyt metalliosastonsa koko liiketoiminnan Scanfil Oy:lle. Liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä 1.8.1995 kaikki metalliosaston 25 työntekijää ja kolme toimihenkilöä ovat työsopimuslain 7 ja 40 §:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti siirtyneet Scanfil Oy:n palvelukseen.

Metallityöväen Liitto on kanteessaan katsonut, että Wallac Oy:n olisi tullut jatkaa pääluottamusmies A:n työsuhdetta metalliosaston ja hänen siihen kuuluvien työtehtäviensä luovuttamisesta huolimatta. Metallityöväen Liitto on katsonut, että metallialan luottamusmiessopimuksen luottamusmiehen työsuhdetta koskevan 4 §:n 5 kohtaa on sovellettava myös liikkeen luovutustilanteissa. Tätä kantaansa liitto on perustellut sillä, että vuonna 1990 tehdyllä luottamusmiessopimuksella ei ole tarkoitettu muuttaa edellisen sopimuksen aikana vallinnutta tilannetta, joka ilmeni työtuomioistuimen tuomiosta n:o 72/1989. Sanotun tuomion mukaan pääluottamusmiestä ei liikkeen luovutuksen yhteydessä voida siirtää uuden omistajan palvelukseen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan.

Metalliteollisuuden työnantajaliiton mukaan voimassa olevan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5 kohdan määräys pääluottamusmiehen työsuhdeturvasta koskee sanamuotonsa mukaan vain tilanteita, joissa yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Määräyksellä ei ole tarkoitettu liikkeen luovutustilanteita.

Osapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että metallialan luottamusmiessopimus perustuu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Suomen Työnantajain Keskusliitto ry:n välillä solmittuun luottamusmiessopimukseen. Kysymyksessä oleva luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5 kohdan määräys vastaa myös sanamuodoltaan mainittua keskusjärjestöjen välillä tehtyä sopimusta.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan metalliteollisuuden luottamusmiessopimus on nyt kysymyksessä olevilta osin solmittu keskusjärjestöjen sopimuksessa sovittuja periaatteita noudattaen. Metalliteollisuuden luottamusmiessopimusta koskevia neuvotteluja käytäessä Metallityöväen Liiton edustajille on täytynyt tulla selväksi työnantajapuolen kanta, jonka mukaan luottamusmiehen asema ei liikkeen luovutustilanteessa määräydy luottamusmiessopimuksen vaan työsopimuslain 7 §:n säännöksen mukaan, vaikka liittojen neuvotteluissa ei olekaan nimenomaisesti tuotu esille sitä, ettei työtuomioistuimen aikaisemmin voimassa olleeseen sopimukseen perustuvaa tuomiota n:o 72/1989 voitaisi käyttää tulkintaohjeena vastaisuudessa.

Ottaen huomioon sopimuksen solmimiseen liittyvät edellä selostetut neuvotteluvaiheet Metallityöväen Liitto ei ole näyttänyt perustetta sille, että metallialalla olisi liikkeen luovutustilanteen varalta kuitenkin tarkoitettu pysyttää työtuomioistuimen edellä mainitussa tuomiossa antaman ratkaisun mukainen uuden sopimusmääräyksen sanamuodonkin vastainen soveltamiskäytäntö. Työtuomioistuin on eräitä muita liittoja koskevissa aikaisemmissa tuomioissaan numerot 8/1993 ja 78/1993 katsonut, ettei luottamusmiessopimuksen määräystä luottamusmiehen työsuhdeturvasta ei ole tarkoitettu koskemaan liikkeen luovutustilanteita. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty perustetta poiketa omaksumastaan tulkinnasta.

Edellä olevan perusteella työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että metallialan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5 kohtaa olisi sovellettava liikkeen luovutustilanteessa ja että Wallac Oy olisi menetellyt sanotun määräyksen vastaisesti siirtäessään pääluottamusmiehen liikkeen osaluovutuksen yhteydessä Scanfil Oy:n palvelukseen. Näin ollen myös Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:iä ja Wallac Oy:tä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset ovat perusteettomia.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun Metallityöväen ammattiosaston, maksamaan hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 35 000 markkaa, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston 15 000 markkaa, Piikkiön Metallityöväen ammattiosaston 5 000 markkaa sekä Turun Seudun Sähkötyöntekijät 10 000 markkaa.

Metallityöväen Liittoa ja Sähköalojen ammattiliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Metallityöväen Liiton kanne hylätään kokonaan.

Turun Metallityöväen ammattiosasto, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto, Piikkiön Metallityöväen ammatti-osasto ja Turun Seudun Sähkötyöntekijät sekä Metallityöväen Liitto velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti Metalliteollisuuden Keskusliiton ja Wallac Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 23 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Niskanen, Juvonen, Sulkunen ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Silvola.

Eri mieltä oleva jäsen Sulkunen lausui:

Yhdyn työtuomioistuimen enemmistön mielipiteeseen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto, MET:n kannetta koskevassa ratkaisussa. Metallityöväen Liiton kannetta koskevassa asiassa mielipiteeni on seuraava:

Tämän vuoksi hyväksyn kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset. Esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylkään työtuomioistuimen päätöksestä ilmenevin perustein.

Jutuissa esitetyt oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylkään.