Labor court dismisses strike action claim against union for breach of peace duty.

Lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Ammattiosasto, jonka pääluottamusmies oli ollut toimeenpanemassa lakkoa, tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Työntekijäliitto ei ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta. (Ään.)

Kantaja Metsäteollisuus ry Vastaaja Paperiliitto ry Kuultava Paperiliiton Porin osasto n:o 10 ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.1.1995 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § SOVELTAMISALA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita.

SOV. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein. Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa. Edellä viimeisen kappaleen määräys koskee työehtosopimuksen soveltamisen osalta asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä olevia työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä noudatetaan työehtosopimuksen uudistamisesta 29.9.1995 allekirjoitetun pöytäkirjan nojalla 29.9.1995 lukien 31.1.1998 saakka.

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton tuomitsemista työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja Paperiliiton Porin osasto n:o 10:n tuomitsemista työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Porin osasto n:o 10:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Porissa sijaitsevan Corenso United Oy Ltd:n hylsykartonkitehtaan toiminnan käynnistyessä oli 11.12.1992 tehtaan työntekijöitä edustavan Paperiliiton Porin osasto n:o 10:n ja ABB Sataservice Oy:n välillä sovittu tehtaan kunnossapitotöiden järjestelyistä. ABB Sataservice Oy oli 5.10.1995 irtisanonut sopimuksen päättymään vuoden 1996 alusta lukien. Sopimusta oli sovellettu 28 työntekijään. Työntekijät olivat suorittaneet kunnossapitotöitä hylsykartonkitehtaan ohella eräissä muissa Porin alueella sijaitsevissa tuotantolaitoksissa.

Paperiliitto oli neuvotellut kyseisten työntekijöiden asemasta vuoden 1995 lopussa ja vuoden 1996 alussa ABB Sataservice Oy:n kanssa. Paperiliiton puheenjohtaja oli tammikuussa 1996 todennut yhtiön kehitysjohtajalle muun muassa, että mikäli asia ei ratkeaisi, saattaisi hylsykartonkitehtaalla syntyä hankaluuksia ja ottavansa asian itse hoidettavakseen, koska Paperiliiton palkkasihteeri ei ollut neuvotteluissa saavuttanut Paperiliiton niille asettamia tavoitteita. Hankaluudet olivat ilmenneet sittemmin ABB Sataservice Oy:n työntekijöiden lakkona 29. - 31.1.1996 ja hylsykartonkitehtaan työntekijöiden ylityökieltona lakkoa seuranneena viikonloppuna.

Corenso United Oy Ltd:ssä pääluottamusmies oli 31.1.1996 esittänyt, että ABB Sataservice Oy:n toiminta olisi työehtosopimuksen ulkopuolista työvoimaa koskevien määräysten vastaista. Hän oli samalla ilmoittanut, ettei voinut taata työrauhan säilymistä. Metsäteollisuus ry oli 31.1.1996 lähettänyt asiasta Paperiliitolle kirjeen, johon Paperiliitto oli vastannut 2.2.1996. Paperiliiton Porin osasto n:o 10 oli 8.2.1996 antanut julkilausuman.

Pääluottamusmies oli 8.3.1996 kello 7.40 ilmoittanut yhtiön kehityspäällikölle, että työntekijät tulisivat pysäyttämään hylsykartonkitehtaan välittömästi. Lakon johdosta tehtaan tuotanto oli lakannut kello 8.15. Työntekijät olivat palanneet työhön 9.3.1996 kello 6 alkaen. Lakkoon oli osallistunut 47 työntekijää. Lakosta oli aiheutunut noin 300 tonnin tuotannon ja 650 000 markan menetykset, joita tuotantotilanteesta johtuen ei voitu myöhemmin korvata. Metsäteollisuus ry oli 8.3.1996 lähettänyt asiasta Paperiliitolle kirjeen.

Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja ulkopuolista työvoimaa koskeviin määräyksiin Paperiliiton ja sen ammattiosaston vastustaessa ABB Sataservice Oy:n työntekijöiden käyttöä, koska siitä ei ollut sovittu Paperiliiton ja sen ammattiosaston kanssa. Lakko oli kohdistunut myös työehtosopimuksen tulkintaa koskevaan määräykseen, koska asiaa ei ollut haluttu ratkaista neuvottelujärjestystä koskevien määräysten mukaisesti.

Paperiliitto oli myötävaikuttanut tapahtumien kulkuun aktiivisesti puheenjohtajansa johdolla eikä ollut halunnut noudattaa neuvottelujärjestysmääräyksiä vakuutteluistaan huolimatta. Se ei ollut myöskään piitannut työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan tehostetusta työrauhavelvollisuudesta. Liiton vastuuseen vaikuttivat myös sen aiemmat toimet ulkopuolista työvoimaa koskevissa erimielisyyksissä. Niiden johdosta Paperiliitto oli tuomittu hyvityssakkoon työtuomioistuimen tuomioilla nrot 120/1992 ja 19/1996. Ottaen huomioon työehtosopimusmääräykset ja niitä koskeva oikeuskäytäntö olisi Paperiliiton tullut valvoa työrauhan säilymistä ja työehtosopimuksen noudattamista ja toteutumista erityisellä huolellisuudella. Paperiliiton piittaamattomuus oli otettava huomioon sille tuomittavaa hyvityssakkoa enentävänä tekijänä. Ammattiosasto vastasi lakosta, koska sen pääluottamusmies oli ollut sitä toimeenpanemassa.

VASTAUS

Vaatimukset

Paperiliitto on ensisijaisesti vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

Paperiliitto on vaatinut Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Koska kanteessa ei ollut esitetty yksilöityä vaatimusta vastaajaa tai kuultavaa kohtaan, tulisi kanne jättää sillä perusteella tutkimatta.

Kyseessä oli ollut myötätuntotyönseisaus tuen osoittamiseksi ABB Sataservice Oy:n palveluksessa oleville työntekijöille heidän ja työnantajan välisessä sopimusriidassa. ABB Sataservice Oy:n ei ollut edes väitetty olleen Metsäteollisuus ry:n jäsen tai sen solmimaan sopimukseen sidottu. Näin ollen työnseisaus ei ollut kohdistunut paperiteollisuuden työehtosopimukseen, minkä vuoksi kanne tulisi, jos se tutkitaan, hylätä.

Kanteessa esitetty selvitys solmituista sopimuksista sekä niihin kohdistetuista irtisanomisista oli pääpiirteissään oikein esitetty. Paperiliitto oli pyrkinyt käymään asiassa neuvotteluja, joten se oli siinä mielessä vaikuttanut aktiivisesti asioiden kulkuun. Mitään kanteessa väitetyn kaltaista lausumaa Paperiliiton puheenjohtaja ei kuitenkaan ollut koskaan antanut. Puheenjohtaja oli keskustellut tammikuussa 1996 yhtiön kehitysjohtajan kanssa ABB Sataservice Oy:n sopimustilanteesta ja todennut, että asiaan olisi hyvä löytää ratkaisu tai se saattaisi muuten jäädä hiertämään. Edelleen puheenjohtaja oli sanonut myös Paperiliiton toivovan, että asiassa voitaisiin edetä rauhallisesti neuvotellen. Yhtiön kehitysjohtaja oli maininnut myös keskusteluista Paperiliiton toimitsijan kanssa ja puheenjohtaja oli todennut olevansa niistä tietoinen.

Kanteessa kuvatut tapahtumat eivät olleet kohdistuneet paperiteollisuuden työehtosopimuksen yksittäiseen määräykseen tai työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Kysymys oli ollut alunperin Porin ammattiosasto n:o 10:n ja ABB Sataservice Oy:n välisestä työehtosopimuksesta, jonka osallinen Metsäteollisuus ry ei ollut ja jonka osalta Metsäteollisuus ry:llä ei ollut kanneoikeutta. ABB Sataservice Oy:n ja työntekijöiden välisten työsopimusten ehtoina oli noudatettu paikallisen sopimuksen mukaan metalliteollisuuden työehtosopimusta eräin paikallisesti sovituin poikkeuksin. Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksen Corenso United Oy Ltd:n palveluksessa olevien Paperiliittoon kuuluvien työntekijöiden toiminta oli ollut myötätunnon osoittamista ABB Sataservice Oy:n palveluksessa oleville työntekijöille.

Paperiliiton Porin osasto n:o 10:ssä oli noin 1 300 jäsentä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Paperiliitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, että haastehakemuksessa ei ollut esitetty yksilöityä vaatimusta vastaajaa tai kuultavaa kohtaan.

Metsäteollisuus ry on on haastehakemuksessaan yksilöinyt työehtosopimusmääräykset, joihin kanne perustuu, työtaistelutapahtumat ja niihin johtaneet seikat, miten lakko kohdistui työehtosopimukseen ja miten Paperiliitto ja sen Porin ammattiosasto ovat lakosta vastuussa. Paperiliittoon ja ammattiosastoon kohdistetut hyvityssakko- ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset Metsäteollisuus ry on esittänyt valmisteluistunnossa 14.3.1995. Valmistelua on sitten jatkettu seuraavana päivänä ja Paperiliitolle on samalla varattu tilaisuus vastata yksilöityihin vaatimuksiin.

Työtuomioistuimesta annetun lain 21 §:n mukaan valmistelussa asianosaisen on ilmoitettava vaatimukset ja niiden perusteet. Tällöin oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdasta ilmenevän oikeusohjeen mukaan kantaja voi esittää uusiakin vaatimuksia, jos ne johtuvat olennaisesti samoista perusteista kuin mitä haastehakemuksessa on esitetty.

Kun Metsäteollisuus ry on edellä todetuin tavoin esittänyt yksilöidyt, jo haastehakemuksessa perustellut vaatimuksensa valmistelussa, työtuomioistuin katsoo haastehakemuksessa olleen puutteen tulleen korjatuksi niin, että asia voidaan laillisesti käsitellä ja ratkaista. Näin ollen Paperiliiton ja sen Porin osasto n:o 10:n esittämä oikeudenkäyntiväite hylätään.

Pääasiaratkaisun perustelut

Corenso United Oy Ltd:n hylsykartonkitehtaan toiminnan käynnistyessä on tehtaan työntekijöitä edustavan Paperiliiton Porin osasto n:o 10:n ja ABB Sataservice Oy:n välillä 11.12.1992 sovittu paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisesta ABB Sataservice Oy:n Porin osaston työntekijöihin. ABB Sataservice Oy on 5.10.1995 irtisanonut sopimuksen päättymään vuoden 1996 alusta lukien. Sopimusta on sovellettu 28 työntekijään, jotka ovat suorittaneet kunnossapitotöitä muun ohella Corenso United Oy Ltd:n hylsykartonkitehtaalla.

Paperiliiton edustajat ovat tammikuussa 1996 neuvotelleet ABB Sataservice Oy:n kanssa mainittujen työntekijöiden asemasta. Yhtiön kehitysjohtaja on työtuomioistuimessa todistajana kertonut Paperiliiton puheenjohtajan todenneen, että sopimuksen irtisanomisesta aiheutuneen erimielisyyden johdosta hylsykartonkitehtaalla tulisi hankaluuksia. Paperiliiton puheenjohtaja on puolestaan kertonut ilmoittaneensa kehitysjohtajalle keskustelussa sopimuksen irtisanomisen olevan hankalan asian ja aiheuttavan todennäköisesti liikehdintää ABB Sataservice Oy:n työntekijöiden keskuudessa ja ammattiosaston sisällä. Paperiliitto on tulkinnut sopimuksen irtisanomisen olevan ristiriidassa tulopoliittisen sopimuksen kanssa, jolla työsuhteiden ehdot oli tietyllä tavalla jäädytetty tammikuun 1998 loppuun saakka.

Paperiliiton Porin osasto n:o 10 on 8.2.1996 kirjallisesti ilmoittanut muun muassa Corenso United Oy Ltd:lle, että mikäli ABB Sataservice Oy ei peru mainitun sopimuksen irtisanomista, tullaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen piirissä olevilla tuotantolaitoksilla suhtautumaan ABB Sataservice Oy:n tarjoamiin palveluihin paperiteollisuuden työehtosopimuksen ulkopuolista työvoimaa koskevien määräysten mukaisesti. Vastaavasti pääluottamusmies on 6.2.1996 päivätyssä tiedotteessa todennut, että erillissopimuksen irtisanomisen jälkeen ABB Sataservice Oy:n työntekijät ovat ulkopuolista työvoimaa.

Todistajana kuultu Corenso United Oy Ltd:n tuotantopäällikkö on kertonut käyneensä erillissopimuksen irtisanomiseen liittyviä keskusteluja pääluottamusmiehen kanssa joulukuussa 1995 ja alkuvuodesta 1996. Näissä keskusteluissa pääluottamusmies on tuonut esille, että ABB Sataservice Oy hoitaa kunnossapidon kokonaan uusiomassalaitoksessa, minkä lisäksi sillä on sähköpäivystys ja mekaaninen päivystys. Työntekijöiden mielestä tilanne sopimuksen irtisanomisen jälkeen oli muuttunut siten, ettei ABB Sataservice Oy:n työntekijöiden tekemä kunnossapitotyö entisessä laajuudessaan sopinut paperiteollisuuden työehtosopimuksen piiriin.

Ammattiosaston pääluottamusmies on 8.3.1996 kello 7.40 ilmoittanut yhtiön kehityspäällikölle työntekijöiden pysäyttävän hylsykartonkitehtaan toiminnan. Työtaisteluun on osallistunut 47 työntekijää, jotka ovat palanneet työhön 9.3.1996 kello 6 alkaen.

Lakko on ollut myötätunnon ilmaus ABB Sataservice Oy:n työntekijöille näiden sopimuskiistassa. Toisaalta sopimuksen päättymisen on ammattiosaston edustajien taholta ilmoitettu edellä todetuin tavoin muodostavan tilanteen, jossa Corenso United Oy Ltd käyttää ABB Sataservice Oy:n ulkopuoliseksi muuttunutta työvoimaa työehtosopimuksen vastaisesti. Tähän nähden lakon on katsottava olleen myös vastalause Corenso United Oy Ltd:n menettelyä kohtaan ja siten kohdistuneen paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiin ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

Ammattiosaston pääluottamusmies on ollut toimeenpanemassa lakkoa, joten ammattiosasto vastaa työrauhan rikkoontumisesta.

Työnantajaliitto on heti lakon alettua 8.3.1996 ilmoittanut siitä Paperiliitolle vaatien työrauhan palauttamista hylsykartonkitehtaalle. Paperiliitosta on tämän johdosta oltu yhteydessä ammattiosastoon ja vaadittu lakon lopettamista. Lakko on sittemmin päättynyt etukäteen ilmoitettuna aikana kestettyään vajaan vuorokauden.

Paperiliitto on ollut tietoinen sopimuskiistasta ja osallistunut aktiivisesti sen selvittämiseen tähtääviin keskusteluihin. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että Paperiliitto olisi etukäteen tiennyt lakosta tai että sillä muutoinkaan tuossa tilanteessa olisi ollut erityisiä syitä ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Tähän nähden ja ottaen huomioon työnseisauksen suhteellisen lyhyen keston ja Paperiliiton toimenpiteet työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Paperiliitto olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Porin osasto n:o 10:n maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 15 000 markkaa.

Enemmälti kanne hylätään.

Paperiliiton Porin osasto n:o 10 velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Paperiliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Koski, Virtanen, Vänttinen, Pystynen ja Korpela jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Vänttinen, jonka lausuntoon jäsen Virtanen yhtyi, lausui:

Paperiliiton puheenjohtaja oli itse osallistunut erimielisyyskysymyksen selvittelyyn. Hän oli työtuomioistuimessa kertonut ilmoittaneensa ABB Sataservice Oy:n kehitysjohtajalle sopimuksen irtisanomisen olevan hankalan asian ja aiheuttavan todennäköisesti liikehdintää ABB Sataservice Oy:n työntekijöiden keskuudessa ja ammattiosaston sisällä. Puheenjohtaja oli siten ollut tietoinen siitä, että työrauha oli ollut vaarassa. Metsäteollisuus ry oli 31.1.1996 kirjeellä ilmoittanut Paperiliitolle työrauhan vaarantumisesta ja vaatinut Paperiliittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan säilymiseksi. Tähän Paperiliitto oli 2.2.1996 vastannut kirjallisesti ilmoittaen aina korostaneensa työehtosopimuksen neuvottelujärjestysmääräysten noudattamista. Työrauhan säilymiseen ei vastauksessa ollut otettu kantaa.

Tilanne oli ollut Paperiliiton tiedossa. Tästä syystä Paperiliiton olisi tullut erityisen huolellisesti seurata tilanteen kehittymistä ottamalla käyttöön sellaiset toimintatavat, joiden avulla se voitiin toteuttaa. Metsäteollisuus ry oli heti lakon alettua 8.3.1996 ilmoittanut siitä Paperiliitolle vaatien työrauhan palauttamista hylsykartonkitehtaalle. Metsäteollisuus ry oli myös vaatinut Paperiliitolta selvitystä niistä toimenpiteistä, joihin se oli työtaistelun vuoksi ryhtynyt. Tällaista selvitystä ei ollut esitetty.

Kun kysymyksessä oli kolmivuorotyö, oli lakko tosiasiassa kestänyt kolmen työvuoron ajan pääluottamusmiehen ennalta ilmoittamalla tavalla. Paperiliiton olisi tullut pyrkiä ainakin siihen, että lakon alkamista seuraavat työvuorot olisivat tulleet asianmukaisesti työhön. Paperiliiton oikeudenkäyntiasiamies oli valmistelussa ilmoittanut, että Paperiliitosta oli oltu yhteydessä ammattiosastoon ja vaadittu työrauhan palauttamista. Tästä toimenpiteestä ei ollut esitetty muuta selvitystä. Paperiliitto ei mielestäni ollut ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai sen lopettamiseksi. Näillä perusteilla katson, että Paperiliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tällä perusteella tuomitsen Paperiliiton maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 14 000 markkaa. Paperiliiton Porin osasto n:o 10:n osalta yhdyn tuomioon, mutta velvoitan Paperiliiton yhteisvastuullisesti osaston kanssa korvaamaan Metsäteollisuus ry:n tuomiolauselmasta ilmenevät oikeudenkäyntikulut.