Labor court orders employer to pay fine for failing to pay vacation allowance under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ordered Tornion Sisustajat Oy to pay a fine of 3,000 marks to the Building Union for violating collective agreement provisions regarding vacation allowance. The employer argued that a local agreement with Swedish union representatives resulted in a more favorable outcome for the workers, yet the court found the employer had knowingly failed to pay the statutory 18.5% allowance. Consequently, the court ruled that no special justification existed to exempt the employer from liability despite the minor scale of the company.
Legislator headnote
AI generatedSection 7 of the Collective Agreements Act; Section 9 and 10 of the Collective Agreements Act: An employer who knowingly fails to pay vacation allowance as stipulated in a valid collective agreement is liable to pay a fine, even if a local agreement was reached with foreign union representatives.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä laiminlyömällä maksaa Ruotsissa tehdystä työstä voimassa olleen työehtosopimuksen mukaista lomarahaa.
Työnantaja tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. (Ään.)
Kantaja Rakennusliitto ry Vastaaja Tornion Sisustajat Oy
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Suomen Maalarimestariliitto ry:n ja Rakennusliiton välillä 1.3.1992 31.10.1993 voimassa olleessa maalarinalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
24 §
1. Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, työsuhteessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijän sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntöä sekä maalausalan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä, mikäli paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista erityisvaatimuksista ei muuta johdu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Pöytäkirjamerkintä: Osapuolet asettavat yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana laatia ehdotus Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevassa maalaustyökohteissa noudatettavia työehtoja koskevaksi sopimukseksi. Sopimuksen määräykset tulee laatia siten, että ne soveltuvat alue- ja projektikohtaisten sopimusten pohjaksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
26 §
1. Työntekijälle annetaan vuosiloma vuosilomalain määräämällä tavalla. 2. Lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan siten kuin rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan. (Rakennusalan vuosilomia koskeva työehtosopimus on sivulla 75.)
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Edellä mainitussa rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 §
Lomaraha
Tässä sopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta. Lomarahan määrä on 18,5 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Rakennusliitto on vaatinut, että Tornion Sisustajat Oy on tuomittava maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen lomarahaa koskevien määräysten laiminlyönnin vuoksi.
Rakennusliitto on vaatinut, että Tornion Sisustajat Oy velvoitetaan korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.
Perustelut
Maalarit Vesa Elf ja Risto Mörsäri olivat työskennelleet Suomen Maalarimestariliitto ry:n jäsenyrityksen, Tornion Sisustajat Oy:n palveluksessa Ruotsin Haaparannalla sijaitsevassa työkohteessa 19.4. - 2.7.1993. Heidän tuntipalkakseen oli sovittu 100 Ruotsin kruunua tunnilta, johon tuli lisätä lomarahana Ruotsin työehtosopimuksen edellyttämät 12 kruunua tunnilta. Elfille oli maksettu palkkaa Haaparannassa työskentelystä kaikkiaan 42 000 kruunua ja Mörsärille 23 200 kruunua.
Maalarinalan työehtosopimuksen 24 §:n 1 kohdan mukaan työn-antajan tuli noudattaa ulkomailla sijaitsevassa työkohteessakin maalausalan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä. Sanotun työehtosopimuksen osana noudatettavan rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 4 §:n 2 kappaleen mukaan lomarahan määrä oli 18,5 prosenttia työssäolon ajalta maksetusta palkasta.
Tornion Sisustajat Oy:n olisi edellä mainittujen sopimusmääräysten mukaan tullut maksaa Elfille ja Mörsärille lomarahaa 18,5 prosenttia eli 18,5 kruunua tunnilta.
Rakennusliiton Lapin Aluejärjestö ry, jonka puoleen Elf ja Mörsäri olivat kääntyneet lomarahojen maksun viivästyessä, oli ilmoittanut tapahtuneesta työehtosopimuksen rikkomisesta 22.9.1994 Maalarimestariliitolle. Lisäksi aluejärjestö oli lähettänyt vastaajayhtiölle asiasta kirjeen. Yhtiö oli kieltäytynyt maksamasta työehtosopimuksen mukaisia lomarahoja. Maalarimestariliitto oli yrittänyt saada yhtiön noudattamaan työehtosopimusta, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Yhtiö oli saanut työntekijöiltä allekirjoituksen 21.3.1995 päivättyyn asiakirjaan, jossa nämä olivat ilmoittaneet, ettei heillä ollut yhtiöltä mitään vaatimuksia. Tällaisen asiakirjan laatiminen osoitti yhtiön tietoisesti ja tarkoituksella jättäneen noudattamatta työehtosopimusta. Työntekijäin ilmoitus oli työehtosopimuslain 6 §:n nojalla mitätön.
Liittojen välillä on käyty asian johdosta erimielisyysneuvottelut.
VASTAUS
Vaatimukset
Tornion Sisustajat Oy on vaatinut, että se tuli työehtosopimuksen 10 §:n mukaisesti jättää hyvityssakkoon tuomitsematta.
Perustelut
Tornion Sisustajat Oy oli suorittanut Ruotsin Haaparannalla maalaus- ja tasoitetyötä KV-Anden-nimisellä työmaalla. Yhtiö oli ilmoittanut Ruotsin Målareförbundet Avd 5 Norbotten Luulajan osastoon aloittamastaan työkohteesta. Luulajasta oli saapunut työmaalle 19.4.1993 henkilö, joka oli laatinut sopimuksen työmaalla maksettavista palkoista ja lomapalkasta. Ammattimiehen tuntipalkaksi oli merkitty 100 Ruotsin kruunua ja lomapalkaksi 12 kruunua tunnilta. Ruotsin kruunun kurssi oli tuolloin ollut noin 0,75 markkaa. Elf oli ollut paikalla sopimusta tehtäessä ja hän oli ilmoittanut sopimuksen sisällöstä myöhemmin työmaalle saapuneelle Mörsärille.
Lomapalkan ennakkomaksua yhtiö oli suorittanut 7 272 kruunua Svenska Målareförbundetin tilille Suomen Pankin välityksellä. Elfillä ja Mörsärillä oli ollut vaikeuksia saada Ruotsin maalariliitolta ennakkoon maksettuja lomapalkkoja, vaikka yhtiön tilitoimisto oli ilmoittanut kummallekin työntekijälle maksettavan määrän ja tehdyt työtunnit työmaalla. Työntekijät olivat kyselleet lomapalkkojaan Tornion Sisustajat Oy:ltä, joilloin heitä oli pyydetty ottamaan yhteyttä Rakennusliiton kautta Ruotsin maalariliittoon ja esittämään vaatimuksensa sille. Elf ja Mörsäri olivat saaneet myöhemmin lomapalkkansa Ruotsin maalariliitolta, mutta Rakennusliiton aluesihteeri oli vaatinut Tornion Sisustajat Oy:tä tilittämään Ruotsin työmaan ajalta Suomen työehtosopimuksen mukaista 18,5 prosentin lomapalkkaa.
Suomen Maalarimestariliiton ja Rakennusliiton välisissä muistioneuvotteluissa oli Suomen Maalarimestariliitto ilmoittanut kantanaan, että asia oli loppuun käsitelty. Tämä kanta oli perustunut Tornion Sisustajat Oy:n, Elfin ja Mörsärin kesken 21.3.1995 tehtyyn asiakirjaan, jonka mukaan työntekijöillä ei ollut vaatimuksia työnantajaa kohtaan. Kumpikaan työntekijöistä ei enää tuolloin ollut ollut yhtiön palveluksessa. Näin ollen työnantaja ei ollut voinut heitä painostaa.
Elf ja Mörsäri eivät olleet missään vaiheessa vaatineet työnantajaa noudattamaan Suomessa voimassa olevan työehtosopimuksen lomapalkkoja koskevaa määräystä. He olivat olleet tyytyväisiä lomarahaan. Tämä olikin ymmärrettävää, kun otettiin huomioon, että samana kesänä Suomessa tehdystä työstä Elfille oli maksettu 50 markkaa tunnissa. Vaikka lomarahaa Suomessa tehdystä työstä oli maksettu 18,5 prosentin mukaan, Elfin ansiot Suomessa olivat jääneet paljon pienemmiksi kuin Ruotsissa tehdystä työstä, koska Ruotsissa oli maksettu korkeampaa tuntipalkkaa. Ruotsin työmaalla ansaittu palkka kahdelta viikolta oli ollut 2 030,18 markkaa suurempi kuin Suomessa samalta ajalta maksettu palkka. Suomen ja Ruotsin työmaiden välinen matka oli alle 200 metriä.
Elf toimi Rakennusliiton osasto 499:n sihteerinä, joten hänen olisi luullut ymmärtävän Ruotsissa tehtyä työtä koskevan sopimuksen merkitys ja sisältö. Elf oli ollut Tornion Sisustajat Oy:n ja sen edeltäjien palveluksessa noin 15 vuotta. Mörsäri oli sen sijaan ollut töissä vain tilapäisesti.
Työn tekemisen aikaan voimassa olleen työehtosopimuksen 24 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaan osapuolet olivat asetta-neet yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä oli sopimuskauden aikana laatia ehdotus Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevissa maalaustyökohteissa noudatettavia työehtoja koskevaksi sopimukseksi.
Vuoden 1994 työehtosopimuksessa oli kyseistä 24 §:ää muutettu. Siinä Pohjoismaissa ja Saksassa tehtävän työn osalta määräyksiä oli väljennetty. Pääsäännöksi oli tullut, että työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuksella sopia työsopimukseen sovellettavasta laista ja työehtosopimuksesta. Työehtosopimuksen mukaan sopimusvaihtoehtoja oli kolme: Voitiin sopia noudatettavaksi työntekomaan lakia ja sen työehtoja, voitiin noudattaa Suomen lakia ja sen työehtosopimuksen määräyksiä tai voitiin sopia työaikajoustoista.
Vaikka kesällä 1993 oli ollut voimassa tiukat määräykset siitä, että Ruotsissa tehtävässä työssä oli noudatettava Suomen työoikeutta ja työehtosopimusta, oli jo tuolloin tiedostettu, että sopimusmahdollisuuksia piti lisätä. Oli pyritty siihen, että työntekijä ja työnantaja voivat valita noudatetaanko työntekomaan vai Suomen säännöksiä.
Tämän vuoksi Tornion Sisustajat Oy:n menettely, vaikkakin sillä oli rikottu työehtosopimusta, ei ollut tuomittavaa. Teko ei enää olisi työehtosopimuksen vastainen.
Koska työntekijät ja työnantaja olivat olleet tyytyväisiä noudatettuun menettelyyn, hyvityssakko tuli työehtosopimuslain 10 §:n mukaisesti jättää tuomitsematta. Tässä tapauksessa voitiin katsoa olevan olemassa erityisiä syitä, jotka poistivat teon moitittavuuden. Mikäli hyvityssakkoa ei voitaisi jättää tuomitsematta, edellä esitetyt seikat oli kuitenkin otettava huomioon hyvityssakon suuruutta arvioitaessa. Vahinkoa asiassa ei ollut syntynyt. Tornion Sisustajat Oy toimi hyvin pienissä puitteissa ja eikä sillä ollut tällä hetkellä yhtään työntekijää. Työntekijöiden lukumäärä yhtiössä oli enimmillään ollut viisi.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Maalarinalalla 1.3.1992 - 31.10.1993 voimassa olleen työehtosopimuksen 24 §:ssä on määräys, jonka mukaan Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevassa työkohteessa työntekijän työsuhteessa noudatetaan Suomen työoikeutta sekä maalausalan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä, mikäli paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista erityisvaatimuksista ei muuta johdu. Työehtosopimuksen osana noudatettavan rakennus-alan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen mukaan lomaraha on 18,5 prosenttia työssäolon ajalta maksetusta palkasta.
Maalarit Vesa Elf ja Risto Mörsäri ovat työskennelleet Tornion Sisustajat Oy:n palveluksessa Ruotsin Haaparannassa sijainneessa työkohteessa 19.4. - 2.7.1993. Yhtiö on maksanut Elfille ja Mörsärille sanottuna aikana palkkana 100 Ruotsin kruunua tunnilta ja lomarahana Ruotsin työehtosopimuksen edellyttämän 12 kruunua tunnilta.
Kanteessa tarkoitettuna aikana voimassa olleen työehtosopimuksen 24 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaan osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevissa maalaustyökohteissa noudatettavia työehtoja koskevaksi sopimukseksi. Vuoden 1994 työehtosopimuksessa sanottua 24 §:ää on muutettu. Sen mukaan työnantaja ja työntekijä ovat Pohjoismaissa suoritettavan työn osalta voineet sopia työsopimukseen noudatettavasta laista sekä työehtosopimuksesta. Tähän nähden ja kun sekä työntekijät että työnantaja ovat olleet tyytyväisiä lomarahan suhteen noudatettuun menettelyyn, Tornion Sisustajat Oy on katsonut, että se tulisi jättää kokonaan hyvityssakkoon tuomitsematta.
Tornion Sisustajat Oy on laiminlyömällä maksaa Elfille ja Mörsärille lomarahan voimassa olleen työehtosopimuksen mukaisena tietensä rikkonut sopimuksen lomarahaa koskevaa määräystä. Hyvityssakon tuomitsematta jättämiseen työtuomioistuimen mielestä ei ole erityistä syytä.
Tuomittavan hyvityssakon määrään alentavasti vaikuttavina seikkoina työtuomioistuin on ottanut huomioon, että yhtiön edustaja on sopinut työmaalla maksettavista palkoista alan ruotsalaisen työntekijäjärjestön edustajan kanssa ja yhtiön menettelystä aiheutuneen vahingon määrää kokonaisuutena ottaen voidaan pitää vähäisenä. Hyvityssakon määrään alentavasti vaikuttaa myös yhtiön varsin pieni koko.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla Tornion Sisustajat Oy:n maksamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 3 000 markkaa.
Tornion Sisustajat Oy velvoitetaan korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut 2 500 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Vänttinen, K. Rautiainen, Sulkunen ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.
Jäsen Vänttisen eriävä mielipide, johon jäsen K. Rautiainen yhtyi:
Tornion Sisustajat Oy on tehnyt Elfin ja Mörsärin sopimukset Ruotsin Målareförbundet avd nr 5 edustajan antamien ohjeiden mukaan. Elf, joka on toiminut Rakennusliiton osaston 499 sihteerinä, on ollut paikalla sopimusta tehtäessä. Elfin ja Mörsärin kanssa tehty sopimus on esitetyn selvityksen mukaan kokonaisuutena johtanut työntekijöiden kannalta edullisempaan lopputulokseen kuin vastaavana ajankohtana suomalaisella työmaalla tehdystä työstä saatu kokonaisansio. Elfillä ja Mörsärillä itsellään ei ole mitään vaatimuksia työnantajalta. Lisäksi vuoden 1994 työehtosopimuksella kyseessä olevanlainen työsopimus on tehty mahdolliseksi. Näillä perusteilla jätän Tornion Sisustajat Oy:n hyvityssakkoon tuomitsematta.
Muilta osin yhdyn työtuomioistuimen enemmistön kantaan.