Labor court upheld construction collective agreement over metal industry agreement for element assembly work.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled that the construction industry collective agreement applied to an employee performing element assembly work, rejecting the metal industry agreement. The court found that the employer's business sector, not the specific task or materials, determined the applicable agreement under established practice. Consequently, the court adopted the union representatives' positions without deviation to resolve the dispute.
Legislator headnote
AI generatedSection 1 of the Metal Industry Collective Agreement; Section 1 of the Construction Industry Collective Agreement: The applicable collective agreement is determined by the employer's business sector rather than the specific type of work performed, meaning element assembly on a construction site falls under the construction agreement.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työtuomioistuimella ei ollut perusteita poiketa työehtosopimusosapuolten kannanotoista, joiden valossa rakennusalan työehtosopimus asianomaisen alan työehtosopimuksena soveltui elementtiasennustyötä tekevän työntekijän työsuhteeseen.
LAUSUNTO
Kuultavat, Rakennusteollisuuden Keskusliitto ry, Rakennusliitto ry, Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry , Metallityöväen Liitto ry
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Metallityöväen Liiton ja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n välillä 24.11.1993 solmitun metalliteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:ssä määrätään sopimuksen soveltamisalasta seuraavasti:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
YLEISTÄ
1 §
Sopimuksen soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Metalliteollisuuden Keskusliiton, METin jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.
Mikäli joku metalliteollisuutta harjoittava työnantaja harjoittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain metalliteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Metalliteollisuuden Keskusliittoon, METiin, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden tehdaslaitosten tai osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.
Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta
- Metalliteollisuuden Keskusliiton, METin jäsenyhdistyksen Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n rakennuspeltijaostoon eikä teollisuuseristysjaostoon kuuluvien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin
- eikä myöskään allekirjoittajaliittojen välisen malmikaivosten työehtosopimuksen soveltamisalalla.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden Keskusliiton välillä 13.11.1991 solmitussa rakennusalan työehtosopimuksen 1 §:ssä on sovittu työehtosopimuksen soveltamisalasta seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I. Yleiset määräykset
1 §
Työehtosopimuksen soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Rakennusteollisuuden Keskusliiton piiriyhdistysten jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.
Työehtosopimusta ei sovelleta kuitenkaan siltä osin kuin jäsenyritys on jonkin yksikkönsä tai osastonsa osalta toiseen työehtosopimukseen.
2. Jäsenyrityksessä voidaan sopia pääluottamusmiehen suostumuksella, että jonkin toisen valtakunnallisen työehtosopimuksen tarkoittamia töitä tekeviin yrityksen työntekijöihin sovelletaan rakennusalan työehtosopimuksen sijasta joko vain joidenkin työehtojen osalta taikka kokonaisuudessaan tuota toista valtakunnallista työehtosopimusta. Sopimuksessa on todettava, miltä osin em. toista työehtosopimusta noudatetaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE KÄRÄJÄOIKEUDESSA
Vaatimukset
Ossi Tapani Keskitalo on Rauman Halliasennus K & J Vainiota, Kari Seppo Antero Vainiota, Jyrki Tapio Vainiota ja Suomen valtiota vastaan ajamassaan kanteessa vaatinut, että Rauman Halliasennus K & J Vainio ja vastuunalaiset yhtiömiehet Kari ja Jyrki Vainio velvoitettaisiin yhteisvastuullisesti suorittamaan hänelle:
1) Palkkaa, lomakorvausta, ylityö- ja viikkokorvauksia sekä työajan lyhennyskorvauksia 12 132,96 markkaa korkoineen.
2) Matkakorvauksia 6 303,32 markkaa korkoineen.
3) Päivärahoja 7 495,50 markkaa korkoineen.
4) Odotusajan palkkaa kuudelta päivältä 1 920 markkaa korkoineen.
Lisäksi Keskitalo on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Edelleen Keskitalo on vaatinut, että hänen saatavansa vahvistettaisiin Suomen valtio/Satakunnan työvoimapiiriin nähden palkkaturvalain tarkoittamalla tavalla.
Perustelut
Kantaja oli ollut työsopimuslain 1 §:n mukaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Rauman Halliasennus K & J Vainio -nimisen yhtiön palveluksessa ajan 24.1. - 16.6.1994. Hänen työtehtäviinsä oli kuulunut teräshallielementtien asennustyö, joka käytännössä oli tapahtunut pääasiassa ulkomailla Saksassa ja Norjassa. Vain osa työsuhteen kestoajasta oli sijoittunut Suomessa tehtävään työhön.
Työnantaja ei käytännöllisesti katsoen koko työsuhteen kestoaikana ollut antanut Keskitalolle selvityksiä palkanmaksusta eikä palkanmaksun perusteista. Tämän vuoksi Keskitalo oli kääntynyt Metallityöväen Liitto ry:n Tornion toimiston puoleen, jotta sieltä selvitettäisiin tuntikirjanpitoon perustuen Keskitalon saatavat. Asiaa selviteltäessä oli käynyt ilmi, että työnantaja oli metalliteollisuuden yleissitovan työehtosopimuksen vastaisesti suorittanut Keskitalolle kilometrikorvauksia 1,50 markkaa kilometriltä, vaikka työehtosopimuksen mukaan kilometrikorvauksen määrä oli työsuhteen kestoaikana verohallituksen verovapaaksi vahvistama 1,73 markkaa kilometriltä. Päivärahaa työnantaja oli suorittanut matkatöissä 200,00 markkaa päivältä riippumatta siitä, tehtiinkö työ Suomessa vai ulkomailla. Päivärahaa oli maksettu liikaa Suomessa tehdystä työstä ja liian vähän ulkomailla suoritetusta työstä.
Työnantaja oli järjestänyt Keskitalolle komennustyössä asunnon, joten päivärahan määrästä oli voitu ulkomailla tehdyn työn osalta vähentää yksi neljäsosa, jolloin oli päädytty Saksan päivärahan osalta määrään 262,50 markkaa päivältä sekä Norjan päivärahan osalta määrään 295,00 markkaa päivältä.
Keskitalo asensi eri työkohteissa ulkomailla ja kotimaassa teräspinnoitettuja elementtejä. Niiden rakenne oli sellainen, että ulkopintana oli teräslevy ja eristeenä oli styrox. Elementtien kiinnitys tapahtui teräspulteilla ja muttereilla kun taas kattoelementit kiinnitettiin teräsliuskoilla. Elementtien työstäminen tapahtui metallityökalulla, peltisaksilla ja kulmahiomakoneella. Elementtien sisällä ei myöskään ole valettuja teräksiä eikä elementtiä valmisteta valamalla vaan liimaamalla kaksi teräslevyä yhteen ja väliin eristeeksi styrox. Kysymyksessä oli materiaaliin sekä työtapakuvaukseen perustuen selkeästi metallialan työ, joten Keskitalon ja työnantajan välisessä työsuhteessa tuli noudattaa metallialan työehtosopimusta.
Keskitalon tehtyä ammattiliiton kehotuksesta saataviensa perimiseksi hakemuksen Satakunnan työvoimapiirin toimistolle, työnantaja oli kiistänyt palkkaturvamenettelyssä haetut saatavat. Näin niiden perustetta tai määrää ei ollut saatu selvitetyksi, minkä vuoksi palkkaturvaviranomainen oli ollut pakotettu palkkaturvalain perusteella hylkäämään hakemuksen. Keskitaloa oli kehotettu panemaan vireille kanne työnantajaa ja Suomen valtiota vastaan 6 kuukauden kuluessa palkkaturvapäätöksestä tiedon saatuaan. Koska Keskitalo katsoi olevansa oikeutettu vaatimiinsa saataviin, oli asia saatettu vireille Rauman käräjäoikeudessa.
Keskitalon saatavat perustuivat hänen omaan tuntikirjanpitoonsa sekä yleissitovaan työehtosopimukseen, joiden perusteella Keskitalolla oli kiistatta oikeus vaatimiinsa suorituksiin.
VASTAUS
Vaatimukset
Vastaaja-yhtiö sekä Kari ja Jyrki Vainio ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä. Lisäksi vastaajat ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluista korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Vastaajayhtiö oli kantajan työssäoloaikana toimialansa mukaisesti suorittanut rakennusurakointia Isora Oy -nimisen osakeyhtiön alihankkijana. Vastaajayhtiön tekemät urakat olivat sisältäneet ja sisälsivät edelleen toimeksiantajayhtiön valmistamista elementeistä rakennettavien rakennusten pystyttämistä. Kantaja oli työskennellyt kanteessa tarkoitettuna aikana vastaajayhtiön eri työkohteissa rakennusten pystyttämiseen kuuluvassa elementtiasennustyössä, joka oli käsittänyt sekä seinäelementtien ja kattoelementtien asennusta. Elementtien asennus piti käytännössä sisällään elementtien paikalleen asettamista ja elementtisaumojen saumausta sekä kohteesta riippuen mahdollisesti myös vanhojen elementtien korjausta.
Kantajan työtehtäviin ei ollut missään vaiheessa työsuhteen kestäessä kuulunut mitään metallityötä eikä metallialan asennusta. Metallityöksi elementtien asennus ei muuttunut, vaikka elementit rakenteellisesti sisälsivätkin teräksisiä tukirakenteita.
Vastaajayhtiö oli noudattanut kantajan työsuhteessa Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja Rakennusliiton välistä 17.1.1994 voimaan tullutta valtakunnallisesti voimassa ollutta työehtosopimusta. Siitä oli tosin poikettu siten, että vastaajayhtiö oli maksanut sekä ulkomaan- että kotimaanpäivärahaa kantajalle enemmän kuin sopimus edellytti. Rakennusalalla toimivana yhtiönä vastaajayhtiö oli noudattanut sanottua sopimusta työsopimuslain 17 §:n mukaisena yleissitovana työehtosopimuksena. Yhtiö ei liittoon kuulumattomana ollut sidottu sanottuun työehtosopimukseen vaan sitä oli noudatettu palkka- ja muiden ehtojen osalta yleissitovana vähimmäissopimuksena.
Mitään perusteita metallialan sopimuksen soveltamiseen ei ollut olemassa. Kantajan ilmoittama työtehtävien laatu ei pitänyt paikkaansa, sillä kysymys ei ollut ollut teräshallielementtien asennustyöstä.
Kantajan palkka, lomakorvaukset, ylityö- ja viikkolepokorvaukset sekä työajan lyhennyskorvaukset oli maksettu niin kuin sovellettu rakennusalan työehtosopimus määräsi. Kantajalla ei sen mukaisesti ollut palkkasaatavia vastaajilta.
Kantaja oli saanut matkakustannusten korvauksen kaikilta sellaisilta matkoilta, joiden maksamiseen työnantajalla rakennusalan työehtosopimuksen mukaan oli velvollisuus. Näin ollen kantajalla ei ollut matkakustannuksiin liittyvää saatavaa vastaajilta.
Vastaajayhtiö on maksanut kantajalle päivärahaa ulkomaan työstä 200 markkaa päivältä ja kotimaan työstä 154 markkaa päivältä. Työnantaja oli kustantanut majoituksen. Kantaja oli saanut korvauksen joka ylitti työehtosopimuksen mukaisen päivärahakorvauksen määrän.
Kantajalla ei ollut mitään palkka- tai muita saatavia vastaajilta, joten oikeutta odotusajan palkkaan ei myöskään ollut.
Sovellettava työehtosopimus
Keskitalon vastaajayhtiön palveluksessa tekemä työ oli pitänyt sisällään rakennuselementtien asennusta ja siten elementeistä rakennettavien rakennusten pystyttämistä. Työkohteissa oli seinä- ja kattoelementteinä käytetty Isora Oy -nimisen yhtiön valmistamia niin kutsuttuja kevytelementtejä. Mainittujen elementtien rakenne on seuraavanlainen (RT-kortti RT G2-34635 s. 1.):
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
"Isora-Elementit ovat sandwitch-tyyppisiä: EPS-solupolystyreeniytimen molemmille puolille on liimattu muovipinnoitettu teräsohutlevy, rst-levy, alumiinilevy tai puulevy."
Tässä tapauksessa on ollut pääosin kysymys sellaisista elementeistä rakennettujen rakennusten pystyttämisestä, joiden pinta on ollut muovipinnoitettu 0,5 mm paksuinen pelti. Ympäristöministeriö on myöntänyt elementeille rakennuslain 151 a §:n nojalla tyyppihyväksynnän.
Mainitussa RT-kortissa on lisäksi todettu seuraavaa:
"Käyttöohjeet: Isora-seinäelementtien ja kattoelementtien käyttökohteita ovat mm.
-teollisuus ja liiketilat, -urheiluhallit,- kone- ja laitekorjaamot, elintarviketeollisuuden ja maatalouden tuotanto- ja varastotilat, kylmä- ja pakastevarastot, erilaiset steriilit tilat
Elementtejä voidaan käyttää sekä uudisrakennus- että peruskorjauskohteissa"
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Elementit kiinnitetään joko ruuveilla tai nauloilla valmiiseen runkoon. Kattoelementtien kiinnityksessä käytetään ns. maalausliuskaa, joka on valmistettu metallista.
Kysymys ei ole teräselementeistä kuten kantaja väittää.
Peltipinnoitettujen elementtien päällimmäinen kerros on muovipinnoitettua 0,5 mm vahvuista peltiä, jonka tyyppistä peltiä käytetään muun muassa rakennusten vesikattopinnoitteena.
Vastaajien käsityksen mukaan oli selvää, että Keskitalon työsuhteen vähimmäisehtoina oli työsopimuslain 17 §:n perusteella sovellettava Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja Rakennusliiton välistä rakennusalan työehtosopimusta.
SATAKUNNAN TYÖVOIMAPIIRIN TOIMISTON LAUSUNTO
Satakunnan työvoimapiirin toimisto on ilmoittanut, ettei sillä ollut ulkopuolisena ja kyseisiä aloja tuntemattomana tahona mahdollisuuksia ottaa kantaa siihen minkä alan työehtosopimusta riidan kohteena olleessa työsuhteessa olisi tullut noudattaa.
RAUMAN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko kyseisen jutun kantajaan nähden sovellettava metalliteollisuuden työehtosopimusta vaiko rakennusalan työehtosopimusta.
KUULTAVIEN LIITTOJEN LAUSUNNOT
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Metallityöväen Liitolle, Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle sekä Rakennusliitolle ja Rakennusteollisuuden Keskusliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Metallityöväen Liitto ja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet, että lausuntopyynnön tarkoittamaan rakennustyöhön ei tule soveltaa metalliteollisuuden työehtosopimusta.
Rakennusliitto on esittänyt lausunnossaan seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Lausuntoasiassa on epäselvänä kysymyksenä työhön sovellettava työehtosopimus. Epäselvää ei sen sijaan ole suoritettavan työn luonne, sillä kyseessä on selvästi rakennusten rakentaminen (viittaus RT- korttiin).
Perinteinen jaottelu työehtosopimusten välillä
Perusperiaatteena voisi pitää sellaista jaottelua, että kun metallialan yritys valmistaa jonkin metallialan tuotteen, se voi omalla työvoimallaan asentaa kyseisen tuotteen rakennustyömaalla ilman velvoitetta noudattaa rakennusalan työehtosopimusta. Varsin luontevaa on esimerkiksi se, että ilmastointikonehuoneen rungon tai teräsrakenteisten portaiden asennustyöstä vastaavat aliurakoitsijat noudattavat metallialan työehtosopimusta. Sama on tilanne silloin, kun alihankkija valmistaa verstaallaan teräksisen parvekkeen rungon ja omalla työvoimallaan asentaa sen työmaalla.
Joidenkin töiden osalta metallialan ja rakennusalan työehtosopimusten soveltamiskäytäntö rakennustyömailla on vakiintunut vuosien varrella tietynlaiseksi, eikä tätä soveltamiskäytäntöä ole kukaan asettanut kyseenalaiseksi. Vanhanaikaisen konesaumatun galvanoidusta pellistä tehdyn katon teko on metallialaan kuuluvaa peltisepän työtä, mutta valmiiden profiloitujen kattopeltien asennus on rakennusalan työtä. Kantattujen ikkuna- ym. peltien asennus peltiyrityksen omalla työvoimalla on metallialan työtä, mutta jos pellit asentavat esim. pääurakoitsijan työntekijät kyseessä on rakennusalan työ. Vastaavaa jaottelua noudatetaan myös raskaampien rakennusosien kanssa. Elementtiasennuksessa niin teräs- kuin betonipalkkien asennus on rakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa työtä, mutta niiden valmistus on muiden työehtosopimusten piiriin kuuluvaa työtä.
Sovellettava työehtosopimus
Edellä esitetyn vakiintuneen soveltamiskäytännön perusteella katsomme, että tässä asiassa kantajan työsuhteessa tulisi soveltaa rakennusalan työehtosopimusta.
Perustelut
Tässä tapauksessa metallisten rakennusosien valmistaminen, jossa tarvitaan materiaalin käsittelyyn liittyvää taitoa ja välineistöä, on metallialan työtä. Valmiiden rakennusosien asentaminen on taas rakennusalan työtä. Valmiita rakennusosia vain asennetaan mitatuille paikoilleen asennusohjeiden mukaan eikä työhön kuulu metallin työstöä lukuunottamatta varausreikiä ja mahdollisesti joidenkin elementtien kaventamista. Usein kyseiset rakennukset on vielä suunniteltu niin, että elementtejä ei tarvitse työstää.
Jos sama yritys tekee ja asentaa (rautarakenneyritys rakennuksella), on hiusten halkomista vaatia noudattamaan rakennusalan työehtosopimusta työmaalla, kun yrityksen työntekijät noudattavat normaalisti verstaalla metallialan työehtosopimusta. Tässä tapauksessa elementit asentaa eri yritys kuin elementtien valmistaja. Näin ollen edellä mainittua syytä metallialan työehtosopimuksen soveltamiseen ei ole. Työnantajayritys on päin vastoin selkeästi rakennusalan yritys ja se urakoi pystyttämällä elementtirakennuksia. Käsityksemme mukaan tämä työ ei poikkea rakennustöiksi yleensä ymmärretyistä töistä, joten yrityksellä on oikeus soveltaa työssä rakennusalan työehtosopimusta. Rakennusalan yrityksissä työskentelee yleisesti myös metallitöiden ammattilaisia, luokkahitsareita, seppiä ja asentaja-korjausmiehiä, joihin on perinteisesti sovellettu rakennusalan työehtosopimusta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Rakennusteollisuuden Keskusliitto puolestaan on lausunut seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1. Työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla sovellettavasta työehtosopimuksesta
Työsopimuslain 17 §:ssä on säädetty työehtosopimusten yleissitovuudesta, jonka perusteella työnantaja on velvollinen, vaikka ei olekaan työehtosopimukseen osallinen tai muutoin sidottu, kuitenkin noudattamaan lainkohdassa tarkoitetun yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä työntekijöidensä työsuhteissa. Yleissitovaksi on säädetty asianomaisen alan yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus.
2. Asianomaisen alan työehtosopimuksesta
Teollisuuden piirissä työehtosopimusjärjestelmä rakentuu pääsääntöisesti niin kutsutulle teollisuuslinjaperiaatteelle, jonka mukaan kukin työehtosopimus koskee määrättyä teollisuudenalaa kokonaisuudessaan. Näin ollen voidaan pääsääntönä katsoa olevan, että rakennustyömaalla suoritettavaan rakennustyöhön sovelletaan Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja Rakennusliiton välillä solmittua talonrakennusalan työehtosopimusta lukuunottamatta eräitä erityisaloja kuten mm. putkijohtoja putkieristysalaa, maalausalaa ja sähköasennusta, jotka ovat omien työehtosopimustensa piirissä. Sovellettava työehtosopimus määräytyy siis pääsääntöisesti kyseessä olevan yrityksen toimialan mukaan.
3. Työntekijän suorittaman työlajin merkityksestä asiassa
Vakiintuneen käytännön mukaan määräytyy "asianomaisen alan työehtosopimus" työnantajan toimialan mukaisesti. Välttämättä ei siis työntekijän suorittamalla työllä, tarveaineiden laadulla taikka hänen ammatillaan ole merkitystä asiassa. Esimerkkinä voidaan mainita rakennustyömaalla suoritettava betoniraudoittajan työ, joka kiistatta kuuluu rakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalaan, vaikka työssä on kysymys metallin käsittelystä.
4. Esillä olevassa tapauksessa sovellettava työehtosopimus
Lausuntopyynnön kohteena olevassa jutussa vastaajayhtiö on harjoittanut rakennusurakointia pystyttämällä elementtirakenteisia rakennuksia. Kantana olevan työntekijän työ on ollut peltipinnoitettujen ns. kevytelementtien asennusta, joka on tapahtunut kiinnittämällä elementit joko ruuveilla tai nauloilla valmiiseen runkoon. Asiassa esitetyn aineiston perusteella kantajan suorittama työ ei sillä tavoin eroa esim. kevytbetonisten elementtien asentamisesta, että sillä olisi merkitystä sovellettavan työehtosopimuksen kannalta; työ on suoritettu rakennustyömaalla rakennusurakointia harjoittavan yhtiön lukuun.
Näin ollen kaiken edellä esitetyn perusteella on katsottava, että lausuntopyynnön kohteena olevan jutun kantajaan nähden on sovellettava Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja Rakennusliiton välillä solmittua rakennusalan työehtosopimusta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Metallityöväen Liitto ja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ovat yhteisesti todenneet, ettei lausuntopyynnön tarkoittamaan työhön tule soveltaa metalliteollisuuden työehtosopimusta.
Rakennusliitto ja Rakennusteollisuuden Keskusliitto ovat erikseen antamissaan lausunnoissa esittäneet perustellut kantansa, joiden mukaan lausuntopyynnössä tarkoitettuun rakennuselementtien asennustyöhön on sovellettava näiden liittojen kesken solmittua rakennusalan työehtosopimusta.
Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimusosapuolten kannanotoista, joiden valossa rakennusalan työehtosopimus soveltuu kysymyksessä olevaan työsuhteeseen asianomaisen alan työehtosopimuksena.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Tuulensuu, Leivo ja Korpela jäseninä. Esittelijä on ollut Silvola.
Lausunto on yksimielinen.