Labor court dismisses union's claim that separate contracts are needed to implement a collective employment agreement.

Virkaehtosopimuksen saattamiseksi voimaan virkaehtosopimusvaikutuksin ei ollut tarpeen tehdä erillisiä sopimuksia virkaehtosopimusosapuolten välillä.

Kysymys myös kanteen tutkimisen edellytyksistä.

Kantaja Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Palomiesliitto SPAL:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välille on 26.4.1995 syntynyt valtakunnansovittelijan 25.4.1995 tekemän sovintoehdotuksen mukainen seuraava virkaehtosopimus:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Neuvotteluoikeus

Kunta-alan luottamusmiessopimusta sovelletaan siten, että Suomen Palomiesliitto SPAL r.y:llä on oikeus valita kuhunkin sellaiseen palo- ja pelastuslaitokseen, jossa liitolla on jäseniä, luottamusmies. Luottamusmiehen valinnasta sovitaan paikallisesti.

Suomen Palomiesliitto SPAL r.y:n jäsenten edunvalvonta Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI r.y:n jäsenyhdistyksenä selvitetään viimeistään 30.9.1995 mennessä toimikunnassa, johon nimeävät edustajansa osapuolten lisäksi pääsopimuksen allekirjoittajajärjestöt.

Toimikunnan jäädessä erimieliseksi asia ratkaistaan puolueettoman puheenjohtajan johdolla välimiesmenettelyssä, johon Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI r.y. ja Kunnallinen työmarkkinalaitos nimeävät kumpikin yhden edustajan ja nämä valitsevat puheenjohtajan. Mikäli puheenjohtajasta ei päästä yksimielisyyteen, määrää puheenjohtajan valtakunnansovittelija.

2. Palkantarkistukset vuonna 1995

2.1. 30.4.1995 virka- tai työsuhteessa oleville ylipalomiehille, palomiehille, palomies-päivystäjille, nuoremmille palomiehille, palomies-sairaankuljettajille, aluehälytyskeskuksen hoitajille, hälytyspäivystäjille, aluehälytyskeskuksen esimiehille, hälytysmestareille, paloesimiehille, ruiskumestareille, palomestareille sekä palomestari-palotarkastajille maksetaan 1.5.1995 alkaen erillisenä markkamääräisenä lisänä 200 markkaa kuukaudessa siihen saakka, kunnes tämän sopimuksen sovintoehdotuksen 2.3.-kohdassa tarkoitetut palo-pelastustointa koskevat uudet palkkausmääräykset otetaan käyttöön. Uusien palkkamääräysten käyttöönoton yhteydessä kenenkään palkkaa ei alenneta.

2.2. Tehtäväkohtaiset ja henkilökohtaiset palkantarkistukset määräytyvät 1.5.1995 31.12.1995 välisenä aikana KVTES:n 1.5.1995 voimaan tulevan järjestelmän tason mukaisesti siten, että viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista ja henkilökohtaista palkkaa korotetaan samalla tavoin kuin Y-taulukoiden mukaisia vastaavia palkkoja korotetaan KVTES 1995 - 1996:n liitteenä olevien Y-taulukoiden mukaan.

2.3. Viimeistään 1.12.1995 lukien otetaan käyttöön palo- ja pelastustointa koskevat uudet palkkausmääräykset, josta ajankohdasta lukien on paikallisesti käytettävissä epäkohtien korjaamiseen 0,3 %:n suuruinen järjestelyvaraerä siten kuin TS-95:n allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n 3-kohdassa on sanottu.

3. Ilta-, yö-, vuoro- ja lauantaityökorvaus sekä vapaamuotoisen varallaolon korvaus

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että päätettäessä palo- ja pelastustoimen henkilöstön tehtäväkohtaisesta palkasta erillisinä maksetut ilta-, yö-, vuoro- ja lauantaityökorvaukset sekä vapaamuotoisesta varallaolosta maksettavat korvaukset sisällytetään kiinteänä eränä tehtäväkohtaiseen palkkaan kokonaan tai osittain.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Palomiesliitto SPAL on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaisi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen saattamaan valtakunnansovittelijan 26.4.1995 tekemän sovintoesityksen ja työtuomioistuimen tuomiolla n:o 55 vuodelta 1995 vahvistaman Suomen Palomiesliitto SPAL:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisen virkaehtosopimuksen ehdot voimaan virkaehtosopimusvaikutuksin.

Suomen Palomiesliitto SPAL on lisäksi vaatinut työtuomioistuinta velvoittamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Työtuomioistuin oli tuomiollaan n:o 55 vuodelta 1995 vahvistanut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Palomiesliitto SPAL:n välille syntyneen 26.4.1995 lähtien voimassa olevan ja pätevän virkaehtosopimuksen. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli kuitenkin kieltäytynyt saattamasta mitään kyseisen virkaehtosopimuksen ehtoa voimaan virkaehtosopimusvaikutuksin, vaan se oli yksipuolisesti soveltanut edellä mainittuun virkaehtosopimukseen sidottuihin henkilöihin teknisten sopimusta (TS-95).

Työtuomioistuimen tuli velvoittaa saattamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Palomiesliitto SPAL:n välinen virkaehtosopimus voimaan virkaehtosopimusvaikutuksin esimerkiksi jonkin lyhyen määräajan kuluttua ja työtuomioistuimen tuli samalla todeta, että ulosottolain mukaiset pakotteet voivat tulla käytettäviksi, mikäli velvoitetta ei vapaaehtoisesti täytetä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittaminen saattamaan ehdot voimaan virkaehtosopimusvaikutuksin tulisi takaamaan kantajaliitolle oikeuden valvoa, neuvotella ja viime kädessä nostaa kanne työtuomioistuimessa virkaehtosopimusriitojen johdosta.

Kantajaliiton vaatimuksen tarkoituksena oli, että Kunnallinen työmarkkinalaitos neuvottelisi ja sopisi kantajaliiton kanssa niistä asioista, joista sovintoesityksessä oli maininta. Näitä asioita olivat muun muassa palkkausmääräyksiin liittyvä järjestelyvaraerä, palveluslisät ja luottamusmiesasian järjestäminen. Työtuomioistuimen tuli tuomiossaan lausua, että Kunnallinen työmarkkinalaitos ei voinut laittaa virkaehtosopimusta täytäntöön muuten kuin sopimalla asiasta Suomen Palomiesliitto SPAL:n kanssa.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut ensisijassa kanteen jättämistä tutkimatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut kantajaliiton velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine korkoineen.

Perustelut

Suomen Palomiesliitto SPAL:lla ei ollut oikeudellista intressiä saada työtuomioistuimen tuomiolla Kunnallista työmarkkinalaitosta saattamaan 26.4.1995 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Palomiesliitto SPAL:n välille syntyneen virkaehtosopimuksen ehtoja voimaan virkaehtosopimusvaikutuksin. Asia ei myöskään ollut työtuomioistuinlain mukainen työtuomioistuimen käsiteltäviin ja ratkaistaviin kuuluva asia.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Palomiesliitto SPAL:n välisellä virkaehtosopimuksella oli kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa tarkoitetut oikeusvaikutukset ilman, että virkaehtosopimuksen ehtoja tuli saattaa vielä erikseen voimaan jollain muulla virkaehtosopimuksella.

Kanteessa oli kysymys työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun velvoitetuomion vaatimisesta. Väitetty virkaehtosopimuksen ehtojen voimaan saattamista virkaehtosopimusvaikutuksin koskeva suoritusvelvollisuus ei kuitenkaan liittynyt mainitussa momentissa tarkoitetuin tavoin 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun, esimerkiksi virkaehtosopimuksen tulkintaa tai virkaehtosopimuksen rikkomista koskevaan riitaan, jollaisen osalta työtuomioistuin voi suoritusvelvollisuutta koskevan kanteen käsitellä ja ratkaista. Työtuomioistuin ei siten voinut käsitellä ja ratkaista tätä Suomen Palomiesliitto SPAL:n kannetta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli toiminut 26.4.1995 syntyneen virkaehtosopimuksen kaikkien kohtien mukaisesti. Virkaehtosopimukseen sisältyvät palvelussuhteen ehdot oli tarpeellisin osin toteutettu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen kesken tehdyin virkaehtosopimuksin, eikä väitetyin tavoin yksipuolisin päätöksin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Suomen Palomiesliitto SPAL on kanteessaan vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaisi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen saattamaan valtakunnansovittelijan virkariidan ratkaisemiseksi tekemän sovintoehdotuksen ja työtuomioistuimen virkaehtosopimukseksi vahvistaman sopimuksen ehdot voimaan virkaehtosopimusvaikutuksin sopimalla asiasta kantajaliiton kanssa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta, koska Suomen Palomiesliitto SPAL:lla ei ole oikeudellista intressiä saada Kunnallista työmarkkinalaitosta velvoitetuksi solmimaan virkaehtosopimusta asioista, joista jo on olemassa sen ja työmarkkinalaitoksen välille syntynyt virkaehtosopimus. Edelleen Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, ettei kanteen tutkiminen kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.

Työtuomioistuin on tuomiossaan numero 55 vuodelta 1995 vahvistanut, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Palomiesliitto SPAL:n välille on 26.4.1995 syntynyt valtakunnansovittelijan 25.4.1995 tekemän sovintoehdotuksen mukainen, kunnallisen virkaehtosopimuslain tarkoittama virkaehtosopimus. Tämä sopimus sisältää määräyksiä Suomen Palomiesliitto SPAL:n neuvotteluoikeudesta, vuonna 1995 suoritettavista palkantarkistuksista ja mahdollisuudesta sopia paikallisesti eräistä korvauksista.

Sopijaosapuolten kesken on eri näkemykset siitä, edellyttääkö sovittujen määräysten täytäntöönpaneminen erillisen virkaehtosopimuksen solmimista Suomen Palomiesliitto SPAL:n kanssa, vai voiko se tapahtua työnantajan yksipuolisin toimenpitein. Erimielisyydessä on siten viime kädessä kysymys 26.4.1995 syntyneen virkaehtosopimuksen tulkinnasta. Kun asian ratkaisemisella voi olla merkitystä Suomen Palomiesliitto SPAL:iin järjestäytyneen paloja pelastushenkilöstön edunvalvonnan kannalta, työtuomioistuin katsoo, että Suomen Palomiesliitto SPAL:lla on riittävä oikeudellinen tarve saattaa erimielisyys työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Virkaehtosopimusta koskevana tulkintariitana asian käsitteleminen ja ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla työtuomioistuimen toimivaltaan.

Todetuilla perusteilla työtuomioistuin hylkää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntiväitteet.

Pääasiaratkaisu

Perustelut

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Palomiesliitto SPAL:n välille 26.4.1995 syntynyt virkaehtosopimus ei sisällä nimenomaisia määräyksiä siitä, edellyttääkö sopimuksen täytäntöönpano erikseen sopimista mainittujen osapuolten välillä.

Valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hyväksymistä edeltäneissä sopimusneuvotteluissa on eräänä keskeisenä kysymyksenä ollut Suomen Palomiesliitto SPAL:n oikeus yleensä solmia virkaehtosopimuksia jäsentensä puolesta. Neuvotteluoikeudesta on virkaehtosopimuksessa todettu, että Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäsenten edunvalvonta Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n jäsenyhdistyksenä selvitetään määräaikaan mennessä erityisessä toimikunnassa. Tämän toimikunnan jäädessä erimieliseksi asia ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Edellä tarkoitettu toimikunta on jäänyt asiassa erimieliseksi, mutta kysymystä Suomen Palomiesliitto SPAL:n neuvotteluoikeudesta ei ole toistaiseksi saatettu välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi.

Mainitussa virkaehtosopimuksessa on muun muassa sovittu, että viimeistään 1.12.1995 lukien otetaan käyttöön paloja pelastustointa koskevat uudet palkkausmääräykset. Eräiden sopimuksessa sovittujen palkantarkistusten maksaminen on kytketty näiden uusien palkkausmääräysten käyttöönottamiseen. Sopimusmääräyksistä on työtuomioistuimen mielestä saatavissa tukea sille käsitykselle, että myös uusista palkkamääräyksistä on sovittava.

Sopimuksen neuvotteluoikeutta koskevista määräyksistä on toisaalta pääteltävissä, että tarkoituksena ei ilman muuta ole ollut solmia vastaisuudessa virkaehtosopimuksia Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Palomiesliitto SPAL:n välillä. Kun myöskään sopimus sinänsä tai sopimuksen palvelussuhteen ehtoja koskevien määräysten täytäntöönpaneminen ei välttämättä edellytä tällaista sopimista, työtuomioistuin katsoo, ettei Kunnallinen työmarkkinalaitos ole pelkästään 26.4.1995 syntyneen virkaehtosopimuksen nojalla velvollinen solmimaan virkaehtosopimuksia Suomen Palomiesliitto SPAL:n kanssa.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Suomen Palomiesliitto SPAL:n asiassa esittämät vaatimukset ovat perusteettomia.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Palomiesliitto SPAL velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Uski, Vainio, Ahonen ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.